Uskotko Jumalaan?

[Vanha Len]

Voisin jos osaisin. Hypoteesejahan aiheesta löytyy vaikka millä mitalla. Tässä niistä muutama:







(Lainaukset: Uskonnon alkuperä – Wikipedia)

Vaikka syistä onkin monia tulkintoja, näyttää siltä että uskonnot ovat kehittyneet koska niistä on ollut hyötyä ihmisen selviytymisessä. Tämä yhdistettynä kristinuskon nousuun vallan välineenä ja sen tuominen (osin väkivalloin) Suomeenkin selittää, miksi juuri kristinuskon jumalan puoleen on helppo kääntyä.

Tai sitten taikaolento loi maailman lausumalla loitsun, kasasi miehen tomusta ja naisen tämän kylkiluusta, odotti ja antoi ihmiskunnan kasvaa, tappoi kaikki paitsi kourallisen, antoi väen lisääntyä uudestaan, tappoi osan itsestään veriuhrina itselleen ja rankaisee kaikkia jotka eivät usko tähän ilman todisteita. Voihan se olla niinkin.

No nämäpä näitä. Ennen kristinuskon tuloa meille, oli kuitenkin usko jo olemassa. Nämä tietenkin omiin Jumaliin ns pakanauskontona. Ihminen on aina uskonut johonkin suurempaan, jostain syystä. Niitä on ehkä vaikea selittää ja ovat usein henkilökohtaisia. Mutta sä olet kyllä kunnostautunut hyvinkin vahvasti siihen tällä palstalla, että mitään Jumalia ei ole, eikä uskonnot ole ihmisille oikeasti tärkeitä, ihan tieteen mukaan. Miksi tällainen vahva todistaminen suhteen, ettei suurempaa voimaa ole olemassa? Todistamisen taakka on tietty meillä, mutta kun emme pysty tätä mitenkään konkreettisesti todistamaan, niin miksi jatkaa jankkaamista?

 

[teppana]

No nämäpä näitä. Ennen kristinuskon tuloa meille, oli kuitenkin usko jo olemassa. Nämä tietenkin omiin Jumaliin ns pakanauskontona. Ihminen on aina uskonut johonkin suurempaan, jostain syystä. Niitä on ehkä vaikea selittää ja ovat usein henkilökohtaisia. Mutta sä olet kyllä kunnostautunut hyvinkin vahvasti siihen tällä palstalla, että mitään Jumalia ei ole, eikä uskonnot ole ihmisille oikeasti tärkeitä, ihan tieteen mukaan. Miksi tällainen vahva todistaminen suhteen, ettei suurempaa voimaa ole olemassa? Todistamisen taakka on tietty meillä, mutta kun emme pysty tätä mitenkään konkreettisesti todistamaan, niin miksi jatkaa jankkaamista?

Harari kirjoittaa kirjassaan Ihmisen Lyhyt Historia siitä, miten hänen näkemyksen mukaan uskonnot ovat syntyneet. Suosittelen kovasti jos aihe kiinnostaa.

 

[Vintsukka]

Mutta sä olet kyllä kunnostautunut hyvinkin vahvasti siihen tällä palstalla, että mitään Jumalia ei ole,

Jos noin olen antanut ymmärtää, se on ollut virhe. En minä tiedä onko jonkinlaista jumalaa tai jumalia olemassa. Siitä kyllä jaksan jankata, että yhteenkään jumalaan, kuten mihinkään muuhunkaan, ei kannata uskoa ilman kunnon todisteita.

eikä uskonnot ole ihmisille oikeasti tärkeitä, ihan tieteen mukaan.

Ovathan uskonnot historiallisesti tärkeitä, ja nykypäivänä todella monelle ihmiselle henkilökohtaisesti tärkeitä. Tyhmä olisin jos sitä yrittäisin kiistää. Mutta minun mielestäni paremmin pärjättäisiin nykyään ilman. Mitään sellaista hyvää uskonnot eivät anna, mitä ei voisi saavuttaa ilmankin, mutta uskonnot synnyttävät (tai ainakin edesauttavat) sellaista pahaa, joka katoaisi jos uskonnot häviäisivät.

Miksi tällainen vahva todistaminen suhteen, ettei suurempaa voimaa ole olemassa? Todistamisen taakka on tietty meillä, mutta kun emme pysty tätä mitenkään konkreettisesti todistamaan, niin miksi jatkaa jankkaamista?

Kuten olen ketjuun ennenkin kirjoittanut, jaan tämän maailman muiden ihmisten kanssa, ja toivoisin että heidän toimiaan ohjaisivat todennettavat faktat ja logiikka, ei pronssikautisen aavikkokansan mytologia. Lisäksi tämä keskustelu on ihan viihdyttävää.

Jos jankkaamiseni ottaa koville, laita ignoreen tai jätä ketju avaamatta. En minä sinua pakota näitä viestejäni lukemaan.

Yllättävän monta viestiä olet muuten saanut ketjuun kirjoitettua, ottaen huomioon, että usko on sinulle henkilökohtainen asia josta et halua kinata.

 

[Dynamo]

---
Niitä on ehkä vaikea selittää ja ovat usein henkilökohtaisia. Mutta sä olet kyllä kunnostautunut hyvinkin vahvasti siihen tällä palstalla, että mitään Jumalia ei ole, eikä uskonnot ole ihmisille oikeasti tärkeitä, ihan tieteen mukaan.
---

Ehkä tuohon henkilökohtaiseen kokemukseen liittyy jonkinsortin "aivojen erhe /bias"? Esimerkki: luin, että jos henkilö sanoo julkisesti lupauksen "esim. juhannukseen mennessä olen laihduttanut 5 kg", niin aivot jostain kumman syystä jo tämän kynnyksen ylittämisestä (asian sanominen) laittavat eräänlaisen palkitsemisvaiheen päälle, joten asia ei enää motivoi aivoja niin kuin jos asia olisi jäänyt sanomatta. Ja siten asia jää todennäköisemmin tekemättä. Ehkä rukouksen voimassa, jonka jotkut subjektiivisesti kokevat, on joku tällainen aivojen erhe/vääristymä?

 

[Stigu]

Syystä tai toisesta mun olisi helpompi uskoa jonkun korkeamman voiman olemassaoloon kuin Raamattuun. Raamattu nyt vaan on niin ihmisen keksimä tarina kuin vain voi olla.

Sama.

Itselleni "jumaluutta" edustaa kaikkein voimakkaiten rakkaus, joka on ehkä orgastisin, miellyttävin ja energisin tunne, jonka ihminen voi kokea . Jos Jumala on olemassa niin sen täytyy olla nimenomaan rakastava jumala. Aika moni uskontohan on rakennettu tuon rakkausteeman ympärille, tai ainakin niissä käsitellään rakkautta, mutta itse en voisi koskaan alkaa uskomaan johonkin ihmisen kirjoittamaan opetukseen Jumalasta. Esimerkiksi kristinuskon "synti" tai käsitteet "hyvä ja paha" ovat mielestäni täysin absurdeja ajatuksia, vaikkakin Raamatussakin on kosolti han hyviä pohdintoja.

Samoin en kyllä ymmärää niitäkään jotka "uskovat" vain siihen minkä tiede on oikeaksi todistanut. Eihän tuo ole mitään uskoa, tuo on ns. jälkijunassa tulemista ja varman päälle pelaamista.

 

[Rantojen mies]

Kyseessä on ilman muuta henkilökohtainen asia jonka jäsentely on vaikeaa. Tässä mielessä en itsekään näe kovin helppona henkilökohtaisen uskon logiikan avaamista. @Amerikanihme näin on täällä tehnyt ja hänelle siitä iso hatunnosto.

On kuitenkin hyvä uskossa olevan ymmärtää, miksi tuon uskon selittäminen on niin vaikeaa sellaiselle joka ei ole sitä uskonpuremaa kokenut. Esimerkiksi kristillinen jumala on hahmona sellainen, jonka palvominen on logiikan kautta kammottava ajatus. Jumala on kostonhimoinen, valtavan julma ja sadistinen. Hänen pikkumaisuudelle vetää vertoja vain hänen loppumaton itsekkyys. Tämä siis kun raamatun perusteella muodostaa kuvan jumalasta.

Kun uskossa olematon ihminen kuuntelee uskonmiesten saarnoja tulee siitä oikeastaan vain kylmiä väreitä. Länsimanen sivistys on onneksi onnistunut kahlimaan kristinuskosta pois valtaosan niitä julmimpia käytäntöjä. Mutta kautta historian kristinuskoa on harjoitettu tavoilla, jotka ovat aiheuttaneet anteeksiantamatonta kärsimystä ja tuskaa.

Mitä tulee rukouksien vastaamiseen, uskon ulkopuoliselle ihmiselle tällaiset asiat kuulostavat aivan samalta kuin jos joku sanoo saaneensa apua kihtiin saunatontulta. Ilman muuta hyvä homma jos huonoon tilanteeseen on helpotusta tullut. Mutta niiden olutpullojen vieminen tontulle saunaan ei suurella todennäköisyydellä asiaan ole vaikuttanut.

On muutenkin aika itsekeskeistä ajatella saaneensa jumalallisen väliintulon rukouksen voimalla. Kun kristinuskossa miljoonat ja miljoonat ihmiset rukoilevat eivätkä koskaan saa vastausta. Tottakai omasta vinkkelistä se oma napa on maailman keskipiste ja on aivan uskottavaa että juuri minulle se jumala vastaa. Ja on ihan aidosti hieno juttu jos rukouksista saa apua, tässä maailmassa pitää ottaa vastaan kaikki mikä lievittää pahaa oloa. Mutta ei se rukouksiin vastaaminen kuulosta yhtään sen todellisemmalta kuin hyvän haltiattaren lentäminen olohuoneen ikkunasta sisään.

Tässä on yksi ketjun upeimmista viesteistä ja juuri sellainen, minkä teistit ohittanevat kokonaan (enemmän kuin mielelläni olen tässä asiassa väärässä), vaikka juuri näistä asioista keskusteleminen voisi olla hedelmällistä. Jos viestin ydintä saadaan teistien osalta hieman purettua, ehkä ateistin maailma avautuu kaikille hieman paremmin.

 

[Vintsukka]

Samoin en kyllä ymmärää niitäkään jotka "uskovat" vain siihen minkä tiede on oikeaksi todistanut. Eihän tuo ole mitään uskoa, tuo on ns. jälkijunassa tulemista ja varman päälle pelaamista.

Tarkoitatko tällä, että on hölmöä uskoa tieteen jo todistaneen kaiken olemassa olevan, vai että on jotain tiettyjä asioita, joihin on järkevää uskoa ilman todisteita?

Jos ensimmäinen, olen ehdottomasti samaa mieltä. Jos jälkimmäinen, antaisitko muutaman esimerkin?

 

[redlate]

Tarkoitatko tällä, että on hölmöä uskoa tieteen jo todistaneen kaiken olemassa olevan, vai että on jotain tiettyjä asioita, joihin on järkevää uskoa ilman todisteita?

Jos ensimmäinen, olen ehdottomasti samaa mieltä. Jos jälkimmäinen, antaisitko muutaman esimerkin?

Mä olen sitä mieltä ettei tiede ole oikeastaan todistanut yhtään mitään. On vaan paras malli mitä meillä on käytössä ja näyttää toimivan hyvin. Ei tarkoita että olisi absoluuttinen totuus tai viimeinen teoria. Tuskin esim QED:iä tai suhteellisuusteoriaa kumotaan mutta voi tulla parempi versio, joka pitää sisällään aiemmat. Uskonnot ei ymmärääkseni väin toimi?
Esimerkki CERN:stä. Luennoitsija kysyi, että miksi energian säilymislailla ei ole kenenkään hienon henkilön nimeä?
Vastaus: Se on oletus. Vielä ei ole havaittu yhtään tapahtumaa, joka rikkoisi sitä mutta silti edelleen vain oletus.
Samahan päteen matematiikkaan. Perusaksiomat ovat hatusta vedettyjä. Siinä mielessä on uskon varainen asia.
Olen jostain lukenut, että matematiikka on maailman ainoa uskonto, joka pystyy edes jotain todistamaan.

 

[Breeze Harbour]

Tarkoitatko tällä, että on hölmöä uskoa tieteen jo todistaneen kaiken olemassa olevan, vai että on jotain tiettyjä asioita, joihin on järkevää uskoa ilman todisteita?

Sanotaan nyt näin, että fyysisten todisteiden etsiminen jonkin uskomuksen hyväksymiseksi sotii aika pahasti koko käsitteen "usko" periaatetta vastaan. Ei mun tarvi uskoa että Sauli Niinistö on Suomen nykyinen presidentti, koska se on yleistietoa ja jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää se.

Miten minä tai kukaan muukaan voisi uskoa Jumalan olemassaoloon, jos Hän olisi sellainen entiteetti, jonka voisi halutessaan ikuistaa kameralla ja jakaa sitten kavereille. Tällöin kyse olisi nimenomaan todistettavasta tiedosta eikä enää pelkästään uskosta.

Miellän uskon ennen kaikkea kokemuksena ja omia kokemuksia voi jakaa mielin määrin, mutta niitä ei voi kuitenkaan ostaa tai myydä, kuten niin montaa muuta asiaa tässä maailmassa nykyisin.

Jos on valmis uskomaan vasta kun joku toinen todistaa Jumalan, ei ole valmis uskomaan.

 

[Vintsukka]

Sanotaan nyt näin, että fyysisten todisteiden etsiminen jonkin uskomuksen hyväksymiseksi sotii aika pahasti koko käsitteen "usko" periaatetta vastaan. Ei mun tarvi uskoa että Sauli Niinistö on Suomen nykyinen presidentti, koska se on yleistietoa ja jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää se.

Toki, taas mennään käsitteiden moniselitteisyyteen. Englanniksi kun näistä aiheista lukee, on kaksi sanaa, faith ja belief. Faith on se usko johon tässä viittaat, belief "arkisempi" usko vaikka siihen Saleen. Molemmat kääntyvät suomeksi uskoksi.

Miten minä tai kukaan muukaan voisi uskoa Jumalan olemassaoloon, jos Hän olisi sellainen entiteetti, jonka voisi halutessaan ikuistaa kameralla ja jakaa sitten kavereille. Tällöin kyse olisi nimenomaan todistettavasta tiedosta eikä enää pelkästään uskosta.

Miten minä tai kukaan muukaan voisi uskoa jumalan olemassaoloon, jos sille uskolle ei ole muuta perustetta kuin se usko? Tätä en vieläkään ole käsittänyt.

Jos on valmis uskomaan vasta kun joku toinen todistaa Jumalan, ei ole valmis uskomaan.

Minä en ole valmis uskomaan. En jumaliin enkä Väinämöiseen.

 

[Breeze Harbour]

Minä en ole valmis uskomaan. En jumaliin enkä Väinämöiseen.

Harvinaisen suora vastaus. Arvostan sun rehellisyyttäsi ja sitä miten vankasti seisot näkemyksiesi takana, vaikka tuskin tulemme koskaan tämän aiheen suhteen kohtaamaan täysin edes puolitiessä.

 

[Rod Weary]

Jos Jumala on olemassa niin sen täytyy olla nimenomaan rakastava jumala.

Koska suuri osa sivistyksestäni on peräisin Asterixeista, mä kyllä tykkäisin ajatuksesta, että eria asioilla on eri jumala. Amor, Zeus, Teutates (nimet voi tarvittaessa muuttaa), ja mitä näitä on. Niin ja Bacchus! Linjaorganisaatio ilman toimitusjohtajaa, sellaisen liikkeen äänenkannattaja minäkin voisin olla. Rivien välistä voitte lukea, että en oikein allekirjoita 1. käskyä (2. Moos. 20:1-17). Jyrkkä ei diktatuurille!

 

[Valapatto]

Kai se on meidän kulttuurissa sinänsä ymmärrettävää, että tässäkin keskustelussa keskustellaan enimmäkseen kristinuskosta. Mulle se näyttäytyy kuitenkin sitä kautta niin, että on päätetty uskoa uskontoon enemmän kuin jumalaan.

 

[laalki]

Miellän uskon ennen kaikkea kokemuksena ja omia kokemuksia voi jakaa mielin määrin, mutta niitä ei voi kuitenkaan ostaa tai myydä, kuten niin montaa muuta asiaa tässä maailmassa nykyisin.

Jos niitä voi jakaa, voi niitä myydäkin. Kun katsoo anekauppaa, amerikkalaisia megakirkkoja ja vaikka televangelistoja, kyllä se kauppa näyttää käyvän suuntaan ja toiseen. Megakirkkojen asiakkat myös ostavat niitä kokemuksia, ja hauskaa näyttääkin olevan. Kirkollisverot ja Kymmenykset. Kyllähän ihmiset mieltävät myös saavansa vastinetta rahoilleen, mutta edes kirkot eivät elä pelkästä pyhästä hengestä.

Jos on valmis uskomaan vasta kun joku toinen todistaa Jumalan, ei ole valmis uskomaan.

Jos on valmis uskomaan ilman sitä toteen näyttämistä, miten valikoidaan oikea jumala mihin uskoa? Siis se joka on oikeasti olemassa. Reaalimaailmassa näyttäisi melkein aina valikoituvan se omasta kulttuurista tuttu ja turvallinen jumala. Tämä johtaa siihen, että eri puolilla maailmaa päädytään samalla metodilla lukemattomiin keskenään ristiriitaisiin jumaluskomuksiin. Ei kuulosta kovin luotettavalta. Samalla yleensä löytyy jumala, jonka maailmankatsomus on hyvin samanlainen, kuin uskojan vastaava. Minusta tuo viittaa vain ihmismielen toimintaan, ei yliluonnollisen luojan olemassaoloon.

 

[Janders]

Jos niitä voi jakaa, voi niitä myydäkin. Kun katsoo anekauppaa, amerikkalaisia megakirkkoja ja vaikka televangelistoja, kyllä se kauppa näyttää käyvän suuntaan ja toiseen. Megakirkkojen asiakkat myös ostavat niitä kokemuksia, ja hauskaa näyttääkin olevan. Kirkollisverot ja Kymmenykset. Kyllähän ihmiset mieltävät myös saavansa vastinetta rahoilleen, mutta edes kirkot eivät elä pelkästä pyhästä hengestä.

Nimenomaan näin! Onhan niitä vaikka minkämoisia saarnamiehiä ja guruja, jotka kauppaavat uskonkokemuksia ja/tai pelastusta. Kaikkea mitä voi jakaa, voi myös myydä. Jos itse koittaisin puolustella uskoa, sanoisin ennemmin, että uskonkokemukset ovat pohjimmiltaan jakamattomia: niistä voi kyllä kertoa toisille ja vertailla toisten kokemuksia omiensa kanssa, mutta toisen pään sisään ei pääse. Asiota ei voi kokea täsmälleen samoin kuin toinen.

@Breeze Harbour 'in logiikassa on myös ongelmallista se, että uskot asettuvat samalle viivalle, koska niiden todenperäisyyttä ei voida arvioida mitenkään. Kaikki uskot ovat siis periaatteellisella tasolla yhtä totta yksilölle olivatpa ne kuinka sekopäisen tuntuisia tahansa.

 

[Janders]

Mitä elämään muilla planeetoilla tulee, niin kauan kuin siitä ei ole olemassa vedenpitäviä todisteita, voimme vain spekuloida mitäpä jos. Se on mahdollista, kenties jopa todennäköistä että jollain kaukaisella planeetalla saattaa olla elämää, mutta tulemmeko me siitä koskaan tietämään? Jaa-a.

Pahoittelen että kaivoin lainauksen useiden sivujen takaan, mutta halusin tarttua tähän, kun on niin herkullinen vertaus.

Näinhän sitä on hyvä ja järkevää suhtautua asioihin: voimme spekuloida, mutta jos asiasta ei ole todisteita tai varsinkaan vedenpitäviä todisteita, mitä syytä meillä on uskoa maan ulkopuolisen elämän olemassaoloon? Voi hyvin olla että maan ulkopuolella on elämää, mutta emme voi sitä tietää, ennen kuin asiasta on riittävät todisteet. Voimme vain spekuloida.

Ainakin minusta savolainen "suattaahan tuo olla, vuan suattaa olla olemattakin"-asenne on tällaisissa tilanteissa paljon järkevämpi, kuin ehdoton "maan ulkopuolista elämää täytyy olla olemassa, koska minä uskon niin".

---
Edit:
Lisään tähän lyhyen kertomuksen uskonnollisesta taustastani, koska en varmaankaan ole tähän ketjuun aiemmin kirjoittanut.
Siispä olen siis aivan tylsästi ev.lut. kirkon kasvatti. Riparit ynnä muut tuli aikoinaan käytyä. Nuoruusvuosien jälkeen olin pitkään tapauskovainen, sitten epäileväinen järjestäytynyttä uskontoa kohtaan ja nyttemmin ihan rehellisesti ateisti. En siis ole nähnyt vakuuttavia todisteita minkään jumalan tahi jumalien olemassaolosta.

 

[Amerikanihme]

Ja jumala päätti luoda ihmiskunnan tietäen, että valtava määrä ihmisiä tulee kokemaan hänen rakkautensa kidutuksena? Oma rakkaudennälkä oli tärkeämpää kuin ihmisten kärsimys? Reilu peli.

Ei varmaan tunnu sinusta reilulta, mutta jos osoittaa rakkautta kaikille siitä riippumatta, rakastavatko nämä toiset takaisin tai ei, niin minusta tuo on ihan reilua. Ja jos ei muuhun kykene, niin kai se sitten oli pakko tehdä noin, jos itse nimenään on rakkaus. Ei se rakkaus käsittääkseni paha asia ole.

Se, millä uskonnolla on kattavin kuva oikeasta jumalasta, on subjektiivista? Eli kaikki uskonnot ovat yhtä oikeassa? Ja jos joku kuuntelee sydäntään, rukoilee, lukee ja tutkiskelee, ja tämän jälkeen kokee, että itsemurhaiskuun kannustava uskonto tuntuu oikealta, hän on ihan yhtä oikeassa kuin sinäkin?

En nyt jaksa kelata sivukaupalla takaisin, mutta muistaakseni vastaukseni koskee sitä, että viime kädessä minkä uskonnon ihminen valitsee on subjektiivinen juttu. Wikipedia sanoo "Subjektiivisuudella tarkoitetaan ihmisen omakohtaisesta tulkinnasta tai käsityksestä johtuvaa ja usein myös puolueellista näkemystä,..." joten enköhän tuon nyt ihan tarkoittamallani tavalla kirjoittanut.

Ja en usko, että asioita sydämellään tutkiskellut päätyy tulokseen, että itsemurhaisku olisi ihan jee. Voi luulla, että se tulee sydämestä, mutta kyllä se tulee jostain tunteiden kiihkosta tuollainen päätös minun ymmärtääkseni.

 

[Vintsukka]

Ei varmaan tunnu sinusta reilulta, mutta jos osoittaa rakkautta kaikille siitä riippumatta, rakastavatko nämä toiset takaisin tai ei, niin minusta tuo on ihan reilua.

Minusta tietoinen kiduttaminen ei ole reilua, kutsui sitä millä nimellä tahansa. Siinä ilmeisesti on meidän välillämme ero.

Ja jos ei muuhun kykene, niin kai se sitten oli pakko tehdä noin, jos itse nimenään on rakkaus. Ei se rakkaus käsittääkseni paha asia ole.

Ei vaikka se rakkaus tuntuu lukemattomista ihmisistä loputtomalta kidutukselta ja rakkauden lähde tietää tämän?

En nyt jaksa kelata sivukaupalla takaisin, mutta muistaakseni vastaukseni koskee sitä, että viime kädessä minkä uskonnon ihminen valitsee on subjektiivinen juttu. Wikipedia sanoo "Subjektiivisuudella tarkoitetaan ihmisen omakohtaisesta tulkinnasta tai käsityksestä johtuvaa ja usein myös puolueellista näkemystä,..." joten enköhän tuon nyt ihan tarkoittamallani tavalla kirjoittanut.

Vastaus koski sitä, millä uskonnolla on "kattavin kuva oikeasta Jumalasta" ja miten sen voi saada selville. Jos oikea jumala on olemassa, miten voi olla subjektiivista, millä uskonnolla on siitä kattavin kuva?

Ja en usko, että asioita sydämellään tutkiskellut päätyy tulokseen, että itsemurhaisku olisi ihan jee. Voi luulla, että se tulee sydämestä, mutta kyllä se tulee jostain tunteiden kiihkosta tuollainen päätös minun ymmärtääkseni.

Miten sydämestä tulevan päätöksen erottaa päätöksestä, jonka vain luulee tulevan sydämestä?

 

[Breeze Harbour]

Miten sydämestä tulevan päätöksen erottaa päätöksestä, jonka vain luulee tulevan sydämestä?

Mä itse ainakin käytän tähän yleensä intuitiota ja vaistojani.

Tunteidensa vallassa oleminen on sitten taas täysin eri asia. Silloin tunne jyrää järjen alleen.

 

[Vintsukka]

Mä itse ainakin käytän tähän yleensä intuitiota ja vaistojani.

Niin käyttää sekin, joka vain luulee tiedon tulevan sydämestä.

 

[Breeze Harbour]

Niin käyttää sekin, joka vain luulee tiedon tulevan sydämestä.

Ei mun mielestä mikään tieto tule varsinaisesti sydämestä. Tieto on se mitä me opimme ja mitä me saamme mukaamme kokemuksen kanssa. Sydän käsittelee ne tunteet, jotka tiedon ja tiedostamisen mukana tulevat.

 

[Vintsukka]

Ei mun mielestä mikään tieto tule varsinaisesti sydämestä. Tieto on se mitä me opimme ja mitä me saamme mukaamme kokemuksen kanssa. Sydän käsittelee ne tunteet, jotka tiedon ja tiedostamisen mukana tulevat.

Huono sanavalinta minulta, mutta varmaan ymmärsit mitä tarkoitin.

 

[teppana]

Huono sanavalinta minulta, mutta varmaan ymmärsit mitä tarkoitin.

Itse ainakin ihan koko sydämestä ymmärsin

 

[demitra]

Jos jumala antaa anteeksi, kun et ole sitä ansainnut, hän ei ole oikeudenmukainen.

Ja mitä väärää on avioliiton ulkopuolisessa seksissä?

Taidan toistaa itseäni, mutta sanon tämän taas. Ehkä tärkein asia UT:sta on ymmärtää se, että pelastusta ei ansaita, vaan se on ilmainen lahja. Ymmärrän, että länsimaisessa suorituskeskeisessä kulttuurissa on vaikea hyväksyä, että paras asia, mitä ihminen voi saada, on itse asiassa ilmainen. Tämä tekeekin pelastumisesta niin vaikeaa nykyihmiselle, kun siihen ei pysty omilla teoillaan vaikuttamaan mitenkään.

”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.”
‭‭Efesolaiskirje‬ ‭2:8‬-9

Avioliiton ulkopuolisessa seksissä ei ole mitään sen pahempaa kuin missään muussakaan synnissä.

Ja nimimerkille @laalki toteaisin vielä, että Jeesus itse sanoo kyseisessä Raamatun kohdassa, että pelastuminen on rikkaalle vaikeaa, mutta Jumalan kautta se on mahdollista.

 

[redlate]

Avioliiton ulkopuolisessa seksissä ei ole mitään sen pahempaa kuin missään muussakaan synnissä.

Miksi se on syntiä? Ja onko se syntiä jos on avioliitossa joka on solmittu maistraatissa kirkkoon kuulumattomien välillä?