Viikon matkoilla ja ketjuun on tullut lähes kymmenen sivua uutta tekstiä. Siinä riittikin kahlaamista vähäksi aikaa.
Päällimmäisenä mieleen jäi ensinnäkin toteamus, että transseksuaalinen ihminen on esim. naisruumis jolla on miehen aivot (vai oliko se miesruumis jolla on naisen aivot). Ei kai se ihan noin mene? Kai ne aivot ovat ihan sen oman ruumiin merkin mukaiset, mutta siellä on vain joku rakenteellinen poikkeama (näin ainakin kaikkitietävä Wikipedia minua valisti). Toisena mieleen jäi se, kun joku totesi, että sielu = tietoisuus. Ei se minusta ihan noin mene. Sielu on kai lähinnä ihmisen sydämessä, kun tietoisuuden ajatellaan olevan joku aivoista lähtevä kokonaisuus käsittääkseni.
Kun kerta jäi epäselväksi mitä ajoin takaa tällä transsukupuolisista puhumisellani niin tarkennetaan esimerkin kautta:
-Ihminen syntyy miehen ruumiiseen ja hänet ristitään Jarkoksi mutta tämä kokee syntymästään asti olevansa täysin erilainen kuin muut pojat ja on kiinnostunut lähinnä barbeista, hevosleikeistä, hyppynarulla hyppimisestä etc. Aikuistuessaan tämä tajuaa hiljalleen olevansa nainen miehen vartalossa ja haluaa irti kehostaan, joka ei muistuta lainkaan tämän sisintä.
Tämä keksimäni esimerkkitapaus Jarkko tukee väitettäni siitä, että sielu on kehosta riippumaton. Jos tunnet syvällä sielussasi olevasi nainen lukittuna miehen vartaloon, sitä sanotaan nykyisin transseksuaalisuudeksi. Ei sellaiset ihmiset ole mitään "olentoja", vaan tuikitavallasia ihmisiä siinä missä muutkin. He tuntevat aidosti noin itsestään, monesti ihan lapsesta asti. Se että heitä kiusataan, syrjitään ja pidetään väärällä tapaa erilaisina saa mut voimaan pahoin.
Ja siis en mä yrittänyt sanoa niin, että sielu olisi yhtä kuin tietoisuus, vaan että Jumala sijaitsee uskovaisen ihmisen tietoisuudessa, vaikkei kukaan meistä varmasti osaa kuvailla miltä hän näyttää. Jumala kun ei ole näkyvä olento, vaan mulle se on ainakin sisäinen ääni, joka kertoo milloin toimin oikein ja milloin väärin. Enkä puhu mistään kuuloharhoista vaan sydämen äänestä.
Tässä herää tietenkin yhä kysymys siitä, miten onkaan muiden uskontojen laita? Ovatko heidän käsityksensä oikeasta sitten vääriä? Heidän elämänkatsomuksen mukaan ne eivät ole vääriä, joten vaikka niiden kanssa olisi täysin eri mieltä, tulisi niitä silti pystyä kunnioittamaan kertomatta että "mielestäni olet väärässä".
Lähes tulkoon kaikki uskontoihin liittyvät kiistat, jopa sodat pohjautuvat ihmisten kyvyttömyyteen kunnioittaa niiden kantajien toisistaan eriäviä elämäntapoja.