Uskotko Jumalaan?

[rosswell]

1. "Kaikki" uskontokunnat ( kristityt, jehovat,islamistit,mormoonit,helluntailaiset..ym.) toitottavat, että olet syntinen ja joudut kadotukseen, jos et liity heihin. Tämä siis tarkoittaa, että kaikki ovat aina tavalla tai toisella syntisiä ???

2. Kirkollisvero ? Onko niin, että jos et maksa jotain tiettyä "maksulappua", niin olet pakana ? Saahan ihminen uskoa Jumalaan omalla tavallaan ja olla vaikka kuinka paljon uskoa täynnä...vai onko niin, että heti kun lakkaat kirkollisveron maksun et saa uskoa mihinkään ? Rahastako tämä on kiinni ?

a) Ensinnäkin mormonit ja helluntailaiset ovat myös kristittyjä.
b) Kaikkien puolesta en voi puhua, mutta ainakin näin mormonina voin sanoa, että mormonismi ei takaa kenellekään mitään "taivaspaikkaa". Yhtälailla kuin muutkin, myös mormonit voivat olla syntisiä, ja koska kukaan ei täydellinen ole, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä ovatkin syntisiä. Mutta pyrkimys on kuitenkin siihen, että niistä synneistä pikkuhiljaa päästäis eroon...

c) mitä kirkollisveroon tulee, niin ymmärrän kyllä miksi sitä kerätään, mutta en myöskään voi sanoa kannattavani sitä. En onneksi joudu sitä pakolla maksamaan, mutta esimerkiksi jos ryhtyisin yrittäjäksi, joutuisin käsittääkseni sen maksamaan ja siinä vaiheessa nousisi niskakarvat pystyyn.

Kirkollisveroa kerätään tällä hetkellä melkoiselta osalta suomalaisia. Ajatelkaas mitä kävisi, jos yhtäkkiä puoletkin näistä maksavista ihmisistä alkaisi käymään viikoittain kirkossa. Tilojen ahtaus ja jopa puute aiheuttaisi melko pian luterilaisen kirkon "konkurssin" tai ainakin talouskriisin. Siinä sitä olisikin mielenkiintoista nähdä, tulisiko valtio hätiin?

Aikaisemmin pohdittiin myös sitä pitäisikö uskonnon opetus kieltää koulussa. Niin pitkälle minun mielestä ei tarvitse mennä, mutta opetus olisi tasapuolistettava. Kaikkea ei pitäisi katsoa vain luterilaisesta, tai edes kristilliseltä kantilta. Uskontojen näkökannat pitäisi esittää melko neutraalisti.

Yläasteella pikkuveljeni uskonnon opettaja heitti jotain aivan älyttömiä väitteitä esimerkiksi mormoneista, siis sellasia juttuja joissa ei ollut totuuden hiventäkään. Pikkuvelihän siinä rupesi sitten korjaamaan, että "sori vaan, tuo ei pidä ihan paikkaansa", niin opettaja suuttui "opettajan kyseenalaistamisesta" ja antoi jopa muistutuksen kotiin! No, opettaja sai tapauksesta nuhteet ja vuosi myöhemmin jostain vastaavasta potkut...kolmas varoituskaan ei ilmeisesti mennyt perille.

Itse yritän kunnioittaa kaikkia uskontoja. Skientologien kohdalla on hiukan ongelmia, mutta yritän. Ateisteihinkaan en suhtaudu nihkeästi. Itse asiassa armeija aikan oli hyvin mielenkiintoista, että tuvassamme oli loppuvaiheessa 5 ihmistä viidestä eri uskonnosta. Meitä oli yksi luterilainen (tosin oli enemmänkin ateisti..ei vaan ollut eronnut kirkosta), yksi lestadiolainen, yksi helluntailainen, yksi gnostikoksi tunnustautuva ja yksi mormoni. Välillä oli hyvinkin mielenkiintoiset keskustelu, kun kaikki olivat avoimin mielin.

 

[dana77]

1. "Kaikki" uskontokunnat ( kristityt, jehovat,islamistit,mormoonit,helluntailaiset..ym.) toitottavat, että olet syntinen ja joudut kadotukseen, jos et liity heihin.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Esim jotkut Jehovat uskovat että taivaassa on paikka 144 000 sielulle ja paikat menivät täyteen jo muistaakseni 1700 luvulla, joten vaikka liittyisit heihin niin silti joudut kadotukseen. Tämä ei kuitenkaan ole millään tavalla syy olla liittymättä.

 

[Chambza]

Tämähän ei pidä paikkaansa. Esim jotkut Jehovat uskovat että taivaassa on paikka 144 000 sielulle ja paikat menivät täyteen jo muistaakseni 1700 luvulla, joten vaikka liittyisit heihin niin silti joudut kadotukseen. Tämä ei kuitenkaan ole millään tavalla syy olla liittymättä.

No ei se nyt ihan näinkään mene. Nuo 144 000 ovat sellaisia onnekkaita kavereita, jotka nostetaan taivaaseen asti, hallitsemaan yhdessä Kristuksen kanssa. Loput oikein uskoneet herätetään henkiin, ja he elävät sitten onnellista ja autuasta ikuista elämää maanpäällisessä paratiisissa, joka syntyy viimeisen taistelun jälkeen.

Itsehän olen edelleenkin ateisti, eikä ole Jehoviin yhteyksiä, kunhan korjasin.

 

[sampio]

a) Ensinnäkin mormonit ja helluntailaiset ovat myös kristittyjä.

Mormonit saattavat lukea itsensä kristityiksi, mutta yleisesti heidät luetaan kristillisperäisiin yhteisöihin, kuten Jehovan todistajatkin. Esimerkiksi luterilaisten ja helluntailaisten oppierot eivät poikkea keskeisiltä kohdiltaan niin radikaalisti kuin jehisten ja mormonien verrattuna protestanttikirkkoihin.

 

[Yläpesä]

Mormonit saattavat lukea itsensä kristityiksi, mutta yleisesti heidät luetaan kristillisperäisiin yhteisöihin,

Evlutit ja muut protestantit saattavat pitää itseään oikeaoppisina kristittyinä, mutta katolisen kirkon mielestä he ovat lähinnä emokirkosta eksyneitä seurakuntia.

 

[sampio]

Evlutit ja muut protestantit saattavat pitää itseään oikeaoppisina kristittyinä, mutta katolisen kirkon mielestä he ovat lähinnä emokirkosta eksyneitä seurakuntia.

Paavi taitaa mieltää meitit vajavaisiksi tms. Silti hän ei kiellä protestanttien ja ortodoksien kristillisyyttä, vaan on vain sitä mieltä, että ainoa oikea kirkko on se, joka tunnustaa paavin liiderikseen. Silti he kykenevät yhteistyöhön protestanttien kanssa ja ovat tarkkailijoina Kirkkojen Maailmanneuvostossa yms. Jopa karismaattisia katolilaisia on olemassa. Mormonien oppi taas on sen verran erilainen verrattuna kristillisten kirkkojen keskeisiin oppeihin, ettei KMN:n määritelmä kristillisestä yhteisöstä toteudu, eikä yhteistyötä Vartiotornin tai myöhempien aikojen pyhien kanssa ole.

 

[Knower]

Kun tuosta mormonismista tuli puhe, niin aika moni ihminen pitää sen uskonnon syntyhistoriaa uskomattomana huttuna, TJEU

http://en.wikipedia.org/wiki/Golden_plates

Toisaalta, eipä se paljon sen hutumpaa ole kuin tämä meidän "normaali" kristillinen uskontokaan näin rationaalisesti ajateltuna...

edit. suosittelen South Parkin jaksoa "All about the mormons?" kaikille aiheesta kiinnostuneille.

 

[Kyylä]

Ketjussa käydään vaihteeksi asiallista ja hyvää keskustelua. Toivottavasti jatkuu ja provoilijat pysyvät poissa.

1) luterilaisen kirkon yhteisövero-oikeus hiuksista. En pidä oikeudenmukaisena että omistamani yhtiö joutuu maksamaan veroa kirkolle.

2) asiallisia uskonnottomia hauta/uurna/sirottelu/muistolaatta-alueita vapaille kuolleille.

3) luterilaisen uskon pakkosyöttö kouluissa kokonaan pois. Seurakunnat huolehtikoot jäsentensä uskon opetuksesta.

1) Valtion maksama korvaus kirkolle on sidottu yhteisöveron tuottoon. Se on eri asia, kuin että yritys maksaisi veroa. Valtion maksama korvaus olisi voitu sitoa ihan mihin tahansa muuhun indeksiin. Ja jos valtio lakkaa "ostamasta" kirkolta sen palveluja, niin uskon yhteisöveron pysyvän silti samalla tasolla.

Selvennykseksi kerrottakoon, että valtion maksama korvaus kirkolle ei ole avustusta, vaan nimenomaan eräiden palvelujen ostamista. Siis hautausmaiden ylläpito, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpito, sosiaalityö jne. Valtio maksaa myös muille uskonnollisille yhdyskunnille niiden tekemästä yhteiskunnallisesta työstä mm. nuorisotyöstä.

2) Onhan näitä, mutta ovat jääneet kovin tyhjiksi. Herää kysymys, että hukataanko tässä turhaan yhteiskunnan varoja pienelle ja kovaääniselle joukolle?

3) Samaa mieltä. Mielestäni nykymuotoinen tunnustuksellinen uskonnonopetus on tullut tiensä päähän. Yhteiskunnan muuttuessa entistä monikulttuurisemmaksi on tulevaisuudessa mahdotonta edes taata kaikille oma uskonnon opetusta.

 

[Kyylä]

Uskonnon opetuksesta vielä sen verran, että katsomusaineita toivoisi koulussa opetettavan enemmänkin. Maailmassa, jossa ihmisarvoa mitataan hyvin vääristyneillä tavoilla, toivoisi että minuuttaan etsivälle nuorelle olisi paikka pohtia omaa elämäänsä ja omaa katsomustaan.

Tämä arvorelativismi, jota on toitotettu viimeiset vuodet, ei näytäkään toimivan kuten oletettiin. Usko ihmisen kykyyn löytää oma elämänkatsomuksensa ei ole tarjonnut lopullista viisautta elämänkysymyksiin. Miettikääpä viime vuoden järkyttävimpiä uutisotsikoita? Monia nuoria ihmisiä, jotka kuvittelivat löytäneensä minuutensa jostakin järkyttävästä itse kehitellystä maailmankuvasta. En kiellä, etteikö uskonnosta elämänkatsomuksensa ottaneet ihmiset tekisi pahaa, mutta uskon että ihminen tarvitsee katsomuksen johon kiinnittyä, jonkin jonka avulla hän ymmärtää hyvää ja pahaa ja mikä tärkeintä, ymmärtää oman itsensä ja toisen ihmisen arvon.

Ehkei Jumalaa ole, mutta silti niin Islam kuin kristinuskokin puhuvat toisen ihmisen kunnioituksesta ihmiselämän ainutlaatuisuudesta ja tärkeydestä. Siksi koen ne tärkeiksi, vaikka sitten olisivatkin syntyperältään täyttä höttöä. Niille, jotka Islamia eivät tunne, kerrottakoon että tämä väkivaltainen Jihadia korostava Islam on ääriliikkeen tulkinta Koraanista, ei Islamin valtavirta. Onhan näitä kristinuskossakin...

 

[mjr]

Uskonnon opetuksesta vielä sen verran, että katsomusaineita toivoisi koulussa opetettavan enemmänkin. Maailmassa, jossa ihmisarvoa mitataan hyvin vääristyneillä tavoilla, toivoisi että minuuttaan etsivälle nuorelle olisi paikka pohtia omaa elämäänsä ja omaa katsomustaan.

Tämä arvorelativismi, jota on toitotettu viimeiset vuodet, ei näytäkään toimivan kuten oletettiin. Usko ihmisen kykyyn löytää oma elämänkatsomuksensa ei ole tarjonnut lopullista viisautta elämänkysymyksiin. Miettikääpä viime vuoden järkyttävimpiä uutisotsikoita? Monia nuoria ihmisiä, jotka kuvittelivat löytäneensä minuutensa jostakin järkyttävästä itse kehitellystä maailmankuvasta. En kiellä, etteikö uskonnosta elämänkatsomuksensa ottaneet ihmiset tekisi pahaa, mutta uskon että ihminen tarvitsee katsomuksen johon kiinnittyä, jonkin jonka avulla hän ymmärtää hyvää ja pahaa ja mikä tärkeintä, ymmärtää oman itsensä ja toisen ihmisen arvon.

En ole itsekään arvorelativisti, mutta en silti syyllistäisi modernia yhteiskuntaakaan mitenkään ainutlaatuisen pahaksi. Kun viimeksi vallitsi puhdasoppinen, jyrkkä kristinusko yhteiskunnassa, jota kaikkien oli pakko noudattaa, niin miten terveitä arvot silloin olivat? Esiintyi järkyttävää tietämättömyyttä, toisinajattelijoiden vainoa, kerettiläisyydestä rangaistiin jopa kuolemalla, uskottiin myös että aateluus ja feodalismi olivat oikeudenmukaisia järjestelmiä eli hyväksyttiin räikeä perinnöllinen epätasa-arvo, pidettiin väistämättömänä että nälänhätiä esiintyi ja ettei massiivisesti tappavia kulkutauteja voitu mitenkään estää jne. jne. Tämä kaikki yhteiskunnassa, jossa arvorelativismia ei totisesti esiintynyt. No, en edes halua väittää tällä, että kristinusko oli mitenkään yksin tai suoraan vastuussa kaikista näistä epäkohdista, mutta aivan samoin ei välttämättä nyky-yhteiskunnan arvorelativismikaan suoraan ole vastuussa kaikista vääristymistä. Lähinnä voi kai sanoa sen, että ihmiskunnalla on melko sisäsyntyinen taipumus vääristää kaikkia periaatteita tuhoisiksi vastakohdikseen, eikä tästä asiaintilasta perimmäinen vastuu liene uskolla tai sen puutteella.

 

[Knower]

Usko ihmisen kykyyn löytää oma elämänkatsomuksensa ei ole tarjonnut lopullista viisautta elämänkysymyksiin. Miettikääpä viime vuoden järkyttävimpiä uutisotsikoita? Monia nuoria ihmisiä, jotka kuvittelivat löytäneensä minuutensa jostakin järkyttävästä itse kehitellystä maailmankuvasta. En kiellä, etteikö uskonnosta elämänkatsomuksensa ottaneet ihmiset tekisi pahaa, mutta uskon että ihminen tarvitsee katsomuksen johon kiinnittyä, jonkin jonka avulla hän ymmärtää hyvää ja pahaa ja mikä tärkeintä, ymmärtää oman itsensä ja toisen ihmisen arvon.

Mitäköhän tarkoitat tällä katsomuksella? Uskonnollista katsomusta? Tuo on mielestäni erittäin röyhkeä, mutta myös valitettavasti kovin tavallinen näkökulma joillain uskovilla. Ikään kuin lähimmäisen huomioon ottaminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen olisi vain ja ainoastaan uskoville mahdollista. Minut on kasvatettu uskontovapaassa ympäristössä ja opetettu kunnioittamaan toisia ihmisiä ja itse asiassa kaikkia eläviä olentoja. On opetettu, että jos ihmisiä kohtelee hyvin, on todennäköistä että myös itseä kohdellaan hyvin. Ja jos joku kohtelee sinua huonosti, siihen ei kannata vastata samalla mitalla, vaan edelleen pysyä itse asiallisena.

Kristinuskon ykkösjuttu on vuorisaarnan "Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" -lause. Tuokaan ei ole mikään kristinuskon yksinoikeudella omistama ajatus, vaan sama lause erilaisina muunnoksina esiintyy monissa uskonnoissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_sääntö

Tuolla ohjenuoralla toimiminen ei tosin vaadi minkäänlaista uskoa mihinkään yliluonnolliseen.

 

[Yläpesä]

Tämä STT:n uutinen pari päivää sitten pysäytti:

"ROOMA. Vatikaanin virallinen lehti tuomitsee Harry Potter -kirjat. Lehden mukaan ne ovat vaaraksi lapsille, sillä ne edistävät noituutta ja okkultismia, kertoi brittiläinen Daily Telegraph -lehti."

Ei sillä, etteikö jokin osa nuorisosta todella saisi impulsseja perehtyä ilkeilyyn ja toisten häiriköintiin noituuden tai okkultismin nimissä. Olennaisempaa on, että kristikirkko alleviivaa jälleen kerran omaa magistista maailmankatsomustaan. Siellä siis ihan oikeasti uskotaan noitiin, demoneihin ja pahoihin voimiin. Herrajjumala, jos tällainen parahdus sallitaan! Luterilaisten on ihan turha yrittää tässä vähätellä omaa osuuttaan ja kaataa lokaa yksin katolisten niskaan, koska aivan samaa maagista ajattelua heidän piireissäänkin elätellään. Ja eletään sentään atomiaikaa.

 

[Sistis]

Ehkei Jumalaa ole, mutta silti niin Islam kuin kristinuskokin puhuvat toisen ihmisen kunnioituksesta ihmiselämän ainutlaatuisuudesta ja tärkeydestä. Siksi koen ne tärkeiksi, vaikka sitten olisivatkin syntyperältään täyttä höttöä.

Pahoittelen, mutta minua ateistina saa tällainen ajattelutapa näkemään punaista! Tulkitsenko nyt oikeasti oikein, vai oletko sitä mieltä, että näitä toisen ihmisen kunnioitusta tai ihmiselämän ainutlaatuisuutta ja tärkeyttä ei olisi tajuttu ilman uskontoja?

Ihmettelen tätä toisinaan esiintyvää tarvetta perustella kaikki moraalisäännöt tai vastaavat inhmilliset itsestäänselvyydet uskonnoilla.

 

[Isaskar]

Ihmettelen tätä toisinaan esiintyvää tarvetta perustella kaikki moraalisäännöt tai vastaavat inhmilliset itsestäänselvyydet uskonnoilla.

Selitätkö, miten moraalisäännöt ilman teismiä ovat inhimillisiä itsestäänselvyyksiä? Olisi kiva tietää, koska moni ateistisen maailmankuvan omaavakin on tunnustanut juuri tämän kysymyksen olevan hankalasti selitettävissä.

 

[Sistis]

Selitätkö, miten moraalisäännöt ilman teismiä ovat inhimillisiä itsestäänselvyyksiä? Olisi kiva tietää, koska moni ateistisen maailmankuvan omaavakin on tunnustanut juuri tämän kysymyksen olevan hankalasti selitettävissä.

Oma näkökulmani on pitkälti sama kuin Knowerilla. Ihmisten ajattelutapa, johon tuo toisten huomiointi pitkälti sisältyy, juontaa juurensa enemmän siitä, millaiseksi evoluutio ja siviilisaatio on meidät muokannut.

 

[julle-jr]

Oma näkökulmani on pitkälti sama kuin Knowerilla. Ihmisten ajattelutapa, johon tuo toisten huomiointi pitkälti sisältyy, juontaa juurensa enemmän siitä, millaiseksi evoluutio ja siviilisaatio on meidät muokannut.

Tosin sanoen Jokelan ampuja toimi täysin oikein, koska evoluutio ja siviilisaatio oli muokannut hänestä sellaisen, että hän ei nähnyt syytä kunnioittaa muutaman muun ihmisen elämää enempää kuin sanomansa esiintuomista?

 

[Taito-Ojanen]

Usko ihmisen kykyyn löytää oma elämänkatsomuksensa ei ole tarjonnut lopullista viisautta elämänkysymyksiin.

Jaha, nyt löytyi siis tyyppi, jolla on takataskussaan se lopullinen viisaus elämänkysymyksiin. No anna tulla! Voit tulkita tämän ihan vain päänaukomiseksi, mutta esittele toki se lopullinen viisaus.

Sanotaanko muuten esim. Raamatussa missään kohtaa, että toisin uskovia pitää kunnioittaa ja arvostaa heidän valintaan? Minulla on se käsitys, että Jeesus nimenomaan sanoi: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”. Sanotaanko jossain, että jos eivät halua kuulla sanaa, kunnioita erilaista näkemystä. En nyt yritä väittää, etteikö erilaisten näkemysten kunnioitus kuuluisi nykyään useaankin maltillisempaan uskontoon, mutta onko tämä oppi esim, kristinuskossa aidosti Raamatusta peräisin? Kyselen ihan siksi, etten tiedä.

Jeesuksen kultaisessa säännössä näkyy muuten mielestäni sama ”kyllä minä tiedän”-asenne kuin lähetyskäskyssäkin. Ajatushan kuuluu, että ”kohtele muita kuten haluaisit muiden kohtelevan itseäsi”. Ajatus nimittäin sisältää olettamuksen, että kaikki haluavat tulla kohdelluksi kuten itse. Varsin ylimielistä. Jos minä menen kohtelemaan esim. muslimia kuten haluaisin itseäni kohdeltavan, veikkaan vaikeuksia. Tästä säännöstä onkin esitetty parempi muoto kuin mihin Jeesus pystyi, eli ”Tee muille, kuten he haluaisivat itselleen tehtävän”. Siinä ymmärretään, että ehkä toisen ihmisen toiveet poikkeavatkin omasta ja yritetään jopa ottaa ne huomioon. Tosin tämäkään idea ei ole suinkaan aukoton.

Sitten tuosta kristillisestä ihmiskäsityksestä, koska se on varsin mielenkiintoinen. Toisaalta siihen tosiaan kuuluu tuo ihmiselämän ainutlaatuisuuden korostaminen, mutta taustalla on samalla synkeä alavire, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat oikeastaan syntisiä paskoja, elleivät tee parannusta Jumalan silmien edessä. Lähtökohta ei todellakaan pidä ihmistä juuri minään, vaan pitää meitä perisynnillisinä ja halveksuttavina. Jumalan asenne on myös tyly: joko olet samaa mieltä kanssani, tai painut helvettiin – kirjaimellisesti.

 

[dana77]

Pahoittelen, mutta minua ateistina saa tällainen ajattelutapa näkemään punaista! Tulkitsenko nyt oikeasti oikein, vai oletko sitä mieltä, että näitä toisen ihmisen kunnioitusta tai ihmiselämän ainutlaatuisuutta ja tärkeyttä ei olisi tajuttu ilman uskontoja?

Yksi teoria tietenkin on, että tuollaista höttöä uskovat ihmiset ovat lähtökohtaisesti sen psykologiselta kehitysvaiheeltaan jääneet auktoriteetteihin nojautuvaan vaiheeseen (esikonventionaalinen), eikä heille näinolleen ole moraali vielä kehittynyt moraaliperiaatteiden tasolle (postkonventionaaliselle tasolle).

 

[Sistis]

Tosin sanoen Jokelan ampuja toimi täysin oikein, koska evoluutio ja siviilisaatio oli muokannut hänestä sellaisen, että hän ei nähnyt syytä kunnioittaa muutaman muun ihmisen elämää enempää kuin sanomansa esiintuomista?

Ai noinko minä sanoin?

Eivätköhän yhteiskunnan normit ja sitä myöten inhimillisiksi piirteiksi laskettavat käyttäytymismallit ole kuitenkin yleisesti ottaen jotain muuta.

 

[Solomon]

Selitätkö, miten moraalisäännöt ilman teismiä ovat inhimillisiä itsestäänselvyyksiä? Olisi kiva tietää, koska moni ateistisen maailmankuvan omaavakin on tunnustanut juuri tämän kysymyksen olevan hankalasti selitettävissä.

Ei moraalisäännöt minusta mitään "inhimillisiä itsestäänselvyyksiä" ole. Minusta tämä ei edes ole mielipidekysymys. Eri aikoina nämä "itsestäänselvyydet" ovat osin vaihdelleet suurestikin. Minun näkökantani ei kyllä johdu siitä, että olen heikko ateisti. Joku toinen ateisti voi hyvin pitää moraalisääntöjä itsestäänselvinä. Yli-inhimillisiin rikkomattomiin moraalisääntöihin uskominen ei vaadi tuekseen teismiä - pelkkä epäjohdonmukaisuuskin riittää.

Toki esimerkiksi Kant aikanaan järkeili lähimmäisen kunnioittamisen moraalisääntönä rikkomattomaksi. Kant toki ei ollut ateisti, mutta ei silti tarvinnut Jumalaa tueksensa tässä.

Historialliselta kantilta on muistettava, etteivät uskonnot eivät ole moraalikäsitystensä alkuperäisiä lähteitä. Myöhemmin toki uskonnon institutionalisoituessa kiveen kirjoitetut käskyt voivat olla merkityksellisiä ja pykätä tietynlaista moraalia.

 

[dana77]

Selitätkö, miten moraalisäännöt ilman teismiä ovat inhimillisiä itsestäänselvyyksiä? Olisi kiva tietää, koska moni ateistisen maailmankuvan omaavakin on tunnustanut juuri tämän kysymyksen olevan hankalasti selitettävissä.

Tuolla on nyt selitetty ainakin mekanismi ja vaiheet joilla moraali yksilölle kehittyy. Voi olla että missasin sen kohdan missä puhuttiin että uskonto olisi siinä jotenkin tarpeen:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/kohlberg.html#Moraalikehityksen

 

[varjo]

Tosin sanoen Jokelan ampuja toimi täysin oikein, koska evoluutio ja siviilisaatio oli muokannut hänestä sellaisen, että hän ei nähnyt syytä kunnioittaa muutaman muun ihmisen elämää enempää kuin sanomansa esiintuomista?

Yksittäistapaus, tarvitseeko tässä seuraavaksi listata...huom listata...niitä yksittäistapauksia, mihin absoluuttinen (jumalallinen) moraali johtaa, kun ihmiset oikein innostuvat "levittämään uskoaan".
Toisinkuin ateistisessa maailmankuvassa, missä ei sikäli ole "oikeaa" tai väärää, on vain sovittuja konventioita, teistisen maailmankuvan omaavat ihmiset tekevät niitä oman maailmankuvansa mukaisesti vääriä asioita hymy huulilla "...go forward christian soldiers...." hyräillen...

Ei moraalissa ole mitään ihmeellistä, ihmisyhteisön toiminta on vakaammalla pohjalla jos yhteisöllä on yhteiset pelisäännöt. Tällainen yhteisö pärjää kilpailussa resursseista paremmin kuin täysi anarkia ja siten leviää tehokkaammin. Monesti vedotaan siihen, ettei eläimillä ole sielua tms. mutta on ilmiselvää, että eläimillä kuitenkin on "moraali", koska eläinyhteisöissä vallitsee selviä pelisääntöä, joita noudatetaan. Tämä asettaa aika ison ristiriidan sille, että sieluttomat eläimet jotenkin tuntisivat sittenkin jumalan armon tms.

 

[Isaskar]

Tuolla on nyt selitetty ainakin mekanismi ja vaiheet joilla moraali yksilölle kehittyy. Voi olla että missasin sen kohdan missä puhuttiin että uskonto olisi siinä jotenkin tarpeen

Niin ymmärtääkseni ihmisen ei tarvitse uskoa omatakseen hyvän moraalin. Mutta tarvitseeko moraalin alkuperä selitykseksi jumalallisen alkuperän vai voidaanko moraalin ajatella syntyneen evoluution seurauksena. Jos moraali ymmärretään objektiivisena kaikkia ihmisiä koskevana, niin se mielenkiintoinen kysymys on siinä, miksi moraalijärjestelmä on huomattavasti monipuolisempi kuin evoluution varaan kehittyvän järjestelmän voisi olettaa olevan. Eihän ihmisen pitäisi lopulta olla niin tietoinen moraalista ja ihmisarvosta, jos elämän tarkoituksena olisi vain luonnonvalinnan toteutuminen ja eloonjääminen. Vai pitäisikö ja miksi?

 

[varjo]

Jos moraali ymmärretään objektiivisena kaikkia ihmisiä koskevana, niin se mielenkiintoinen kysymys on siinä, miksi moraalijärjestelmä on huomattavasti monipuolisempi kuin evoluution varaan kehittyvän järjestelmän voisi olettaa olevan. Eihän ihmisen pitäisi lopulta olla niin tietoinen moraalista ja ihmisarvosta, jos elämän tarkoituksena olisi vain luonnonvalinnan toteutuminen ja eloonjääminen. Vai pitäisikö ja miksi?

Siis täh?

"monipuolisempi kuin evoluution varaan kehittyvä".

Oletko koskaan kuullut luonnon monimuotoisuudesta?
Koppakuoriaislajeja on satoja tuhansia, miksi ihmeessä, kai nyt yksi koppis riittäisi.

Yhtälailla moraali voi kehittyä erilaiseksi ympäristön ("ekologinen lokero") mukaisesti. Ankarilla seuduilla, missä pelkkä selviäminen vaatii tiivistä yhteistyötä, tarvitaan tiukkaa moraalia joka estää "hairahdukset".
Jos taas ympäristö ei ole täysin vihamielinen ja ruokaakin on runsaasti, kenties löyhempi moraalikin toimii.

Tosin virhe ajattelussasi johtunee siitä, että luulet elämällä olevan tarkoituksen. Elämällä ei ole tarkoitusta, on vain eloonjäämistä, lisääntymistä ja jälkeläisten eloonjäämisen turvaamista.

 

[Isaskar]

Siis täh?

"monipuolisempi kuin evoluution varaan kehittyvä".

Oletko koskaan kuullut luonnon monimuotoisuudesta?
Koppakuoriaislajeja on satoja tuhansia, miksi ihmeessä, kai nyt yksi koppis riittäisi.

Tarkoitin sitä, miksi moraalisen järjestelmän pitäisi olla näin monipuolinen, jos elämän tarkoituksena on pelkästään "eloonjääminen, lisääntyminen tai jälkeläisten eloonjääminen", kuten itse sanoit. Kysymys oli siis miksi, eikä siinä ollut väitettä, ettei se voisi olla. Mutta tästä käydään tutkijoiden kesken mielenkiintoista filosofista keskustelua, jonka seuraaminen on varmaan antoisampaa kuin tämän keskustelun jatkaminen. Sinullehan koko ongelmaa ei ole, koska olet jo oman kantasi valinnut ja pidät sitä varmana totuutena.