Mainos

Uskotko Jumalaan?

  • 1 388 604
  • 14 396

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Että oikein oltaisiin valmiita kuolemaan jonkun random vastaantulijan puolesta. Näin yläpuolella todistettiin.

Tuota vähän tohtii epäillä, että jos se totuuden hetki joskus sitten koittaisikin, niin mitenköhän mahtaisi asian laita olla.
 

DaFlexi

Jäsen
Suosikkijoukkue
”Oltiin sitkeitä” IFK
Että oikein oltaisiin valmiita kuolemaan jonkun random vastaantulijan puolesta. Näin yläpuolella todistettiin.

Tuota vähän tohtii epäillä, että jos se totuuden hetki joskus sitten koittaisikin, niin mitenköhän mahtaisi asian laita olla.
Olen täysin tosissani. Sopiihan sitä epäillä mutta en usko että sillä on paskaakaan väliä mitä joku random jatkoaikalainen asiaan sanoo. Sillä on väliä miten itse koen asian. Enkä valehdellut
 
Ted Bundy tunnusti yli kolmenkymmenen naisen brutaalin seksuaalimurhan. Miten nämä sen uhrit käyttivät vapaata tahtoaan?

Madeleine MacCann vietiin lomalla hotellista ja hänen viimeisiä hetkien kauhua voi vai vain kuvitella. Miten Madeleine ja hänen vanhempansa käyttivät vapaata tahtoaan?

Hitlerin ja Stalinin regimet tappoivat kymmeniä ja kymmeniä miljoonia ihmisiä. Miten heidän uhrinsa saivat toteuttaa vapaata tahtoaan?

Vapaan tahdon teologiassa ei ole kyse siitä että jokainen voi vapasti tahtoa mitä ikinä mieleen juolahtaa ja mielikuvituksellisimmatkin toiveet sitten toteutuisivat viimeisen päälle täydellisesti.

Vaan siitä että Ted Bundy, Madeleine McCannin kaappaaja sekä Hitlerin ja Stalinin regimet käyttivät vapaata tahtoaan tehdäkseen pahaa.
 

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️, Flyers
Sama täällä. Parasta on, että jos sydämestäsi rukoilet, niin siihen vastataan. Ei tarvitse perustella kellekään jne.
Rukoilin Jumalalta joskus reilusti ennen teini-ikää (en muista tarkkaa ajankohtaa), että saisin jatkaa oliko nyt GTA:n vai Habbohotellin pelaamista, koska vanhempani olivat sen jostain tietystä syystä kieltäneet. Enpä saanut jatkaa pelaamista sen jälkeen (toki joskus myöhemmin, en muista kuinka pitkälle myöhemmin).

Tämä on yksi varhaisista muistoistani liittyen uskoon. En ole ikinä uskonut Jumalaan, ja olen muutaman kerran 26:n vuoden iässä tuota pohtinut. Joku Jeesus on saattanut puolestaan askeltaa joskus, mutta hänen tekonsa ovat varmaan liioiteltuja ja tästä kehkeytyikin aika iso soppa.
 

Teresa

Jäsen
Minulla ei ole mitään tarvetta yrittää uskotella itselleni, että korkeampia voimia olisi olemassa, mutta jos olisi, en valitsisi ainakaan kristinuskoa itsepetokseni kohteeksi. Mielestäni se on varsin epäoikeudenmukainen ja epälooginen uskonto.

Epäoikeudenmukaisuudella tarkoitan lähinnä kristinuskon keskiössä olevaa ajatusta siitä, että vain vapahtaja Jeesukseen uskomalla voi pelastua iänkaikkisen elämän riemuihin. Tästä seuraa, että kuka tahansa murhamieskin pääsee paratiisiin annettuaan sydämensä Jössekselle, mutta viaton lapsi tai ikänsä Afrikan sademetsissä elänyt alkuasukas on jo lähtökohtaisesti tuomittu helvettiin, jos ei ole koskaan kuullutkaan koko hepusta. Naurettavaa kyllä, myös Vanhan testamentin patriarkat – Abraham, Iisak ja mitä näitä nyt oli – päätyvät ilmeisesti helvetin kiroihin, sillä hekään eivät koskaan ottaneet vastaan Kristuksen sovitustyötä (sillä sitä ei ollut vielä silloin tapahtunutkaan). Kristinuskon pelastuskäsitys asettaa siis ihmiset eriarvoiseen asemaan ihan heistä itsestään riippumattomista syistä; jotkut syntyvät kristittyyn perheeseen ja kuulevat pienestä pitäen Jeesuksesta, toiset puolestaan eivät saa koskaan tietää hänestä mitään. Äiti Teresa uskoi kaiketi Jessen sovitustyöhön, mutta mikäli ei sattumoisin olisi uskonut, niin hänkin olisi kristinuskon opinkappaleiden mukaan päätynyt kadotukseen huolimatta kaikesta elämänsä aikana tekemästään hyvästä. Omaan oikeuskäsitykseeni istuisi paremmin, jos jako taivaan ja helvetin välillä tapahtuisi nimenomaan tekojen eikä uskon perusteella.

Epäloogisuudella tarkoitan puolestaan sekä kristinuskon opetusten sisäistä epäloogisuutta että uskovaisten epäloogista tapaa tulkita niitä. Raamattuhan jo itsessäänkin suorastaan vilisee ristiriitoja. Pienempiin tällaisiin kuuluu esimerkiksi maailman luomisjärjestys ja Jeesuksen tyhjässä haudassa ensimmäisenä vierailleen porukan kokoonpano. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan eläimet luotiin ensin ja vasta sitten ihminen, toisessa Mooseksen kirjassa taas ihminen tehtiin ensin. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesuksen haudassa kävi Maria Magdaleena yksin, Matteuksen evankeliumissa siellä vierailivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria, Markuksen versiossa esiintyivät Maria Magdaleena, Jaakobin äiti Maria ja Salome, kun taas Luukkaan kertomuksessa mainitaan isompikin lössi naisia.

Eivätkä nuo edellä mainitut toisaalta edes ole mitään ihan mitättömiä seikkoja – ovathan luomiskertomus ja Jeesuksen ylösnousemus sentään Raamatun merkittävimpiä tarinoita, joten luulisi niiden yksityiskohtienkin olevan kohdillaan. Vieläkin suurempiin ristiriitoihin kuuluu vaikkapa luonnekuvien hajanaisuus Vanhassa testamentissa Jumalan ja Uudessa testamentissa Jeesuksen osalta. Vanhan testamentin Sebaotia ensinnäkin kuvaillaan joissakin yhteyksissä rakastavaksi ja armolliseksi, toisaalla hän kehottaa israelilaisia tappamaan amalekilaiset viimeistä heidän omistamaansa kamelia myöten tai uhkaa kostaa isien pahat teot heidän jälkeläisilleen aina neljänteen polveen saakka. Jeesus puolestaan käyttäytyi välillä suorastaan pasifistisesti ja kehotti välittämään miekkaan tarttumista, jottei siihen tulisi hukkuneeksi. Joskus hän taas sanoi aivan päinvastaisesti saapuneensa maailmaan tuomaan miekan ja eripuraa. Jos Raamattu olisi oikeasti Jumalan käden ohjaamana laadittu, siinä ei olisi virheitä sen paremmin pienten kuin suurempienkaan detaljien suhteen.

Kristittyjen epälooginen tapa tulkita omaa pyhää kirjaansa taas ilmenee siten, että he saattavat valita kahdesta keskenään ristiriidassa olevasta opetuksesta juuri sen, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi olla se valheellinen, tai toisaalta he saattavat lukea Raamatusta rivien välistä sellaista, mitä siellä ei selvästikään ole tarkoitettu ensinkään olemaan. Ensimmäisestä epäloogisuuden lajista mainittakoon esimerkkinä kristinuskon suhde juutalaisuuteen. Jeesus itse (oletetaan nyt siis keskustelun kannalta, että hän oli oikeasti olemassa ja Raamatun kertomukset hänestä pitävät keskeisiltä osin paikkansa) opetti, että Mooseksen kirjoissa esitetty laki on pienintäkin piirtoa myöten voimassa aina maailmanloppuun asti ja että vanhurskaaksi tulemiseen tarvitaan myös tekoja eikä vain uskoa. Itse asiassa hän meni niinkin pitkälle, että sanoi tulleensa maailmaan vain israelin kadonneita lampaita varten. Paavali puolestaan julkitoi täysin vastakkaisia näkemyksiä seurakunnilleen lähettämissään kirjeissä; hänen mukaansa pakanakristityiltä ei pitäisi vaatia juutalaisuuteen kääntymistä tai lain noudattamista, eikä kukaan voinut pelastua tekojensa perusteella vaan pelkkä usko riitti. Itse kristinuskon perustajan ja erään varhaiskristillisen teologin opetukset ovat siis räikeässä ristiriidassa. Luulisi, että Jeesuksen sana on ylin auktoriteetti, mutta ei näköjään.

Voidaan toki esittää muutamia argumentteja sen puolesta, että Jeesuskin ehkä tarjosi pelastusmahdollisuutta myös pakanoille, ja saattoi myös olla sitä mieltä, ettei Mooseksen lakikaan olisi enää kaikilta osin voimassa. Antaessaan lähetyskäskyä Jeesus nimittäin kehotti apostolejaan viemään ilosanoman maailman ääriin ja tekemään kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisäsi, että näitä uusia opetuslapsia olisi neuvottava noudattamaan kaikkia sääntöjä, jotka Jeesus oli ensilinjan opetuslapsilleen ohjeistanut. Viimeksi mainituille hän taas oli opettanut muun muassa, että laki on voimassa kunnes taivas ja maa katoavat, joten sekin opetus pakanakristittyjen pitäisi kaiken järjen mukaan ottaa omakseen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että vain juutalaisuuteen kääntymällä ja juutalaisten lain omaksumalla voisi päästä osalliseksi Jeesuksen sovitustyöstä.

Toinen joskus kuulemani argumentti lain kumoamisen puolesta on, että Jeesus esti mellastavaa väkijoukkoa kivittämästä aviorikokseen syyllistynyttä naista, vaikka Mooseksen lain mukaan näin olisi kuulunut toimia. Eipä Jeesus (olettaen jälleen että hän oli olemassa ja tällainen tapaus oikeasti kävi) kuitenkaan varmasti tarkoittanut sitä, ettei aviorikos olisi sinänsä syntiä, vaan päinvastoin hänen opetustensa mukaan jokainen naista himoiten katsovakin syyllistyi huorintekemiseen, eli hän nimenomaan tiukensi laissa esitettyjä vaatimuksia entisestään. Kivitysepisodissa Jeesus halusi vain osoittaa muille läsnäolijoille, että he eivät itsekään olleet synnittömiä, ei purkaa huorintekemistä kieltänyttä sääntöä sinänsä. Huorintekemisen lisäksi myös erilaisista langoista kudottuihin vaatteisiin pukeutuminen, monenlaisten siementen samalle pellolle kylväminen ja sianlihan syöminen on syntiä tuon kyseisen, taivaan ja maan katoamiseen asti voimassa olevan lain mukaan, mutta silti kristityt harrastavat noita aktiviteetteja ilolla ja katumusta tuntematta, vaikka taivas ja maa ovat vielä olemassa.

Tässä vielä tuo lempisitaattini: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sen tähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.” (Matt 5:17-19)

Täysin Raamatun vastaisesta mutta silti kristinuskon piirissä yleisesti hyväksytystä opetuksesta mainittakoon esimerkkinä kolminaisuusoppi. Jeesus itse opetti olevansa ihmisen poika ja että isä oli häntä suurempi. Toki Jeesus sanoi myös olevansa yhtä isän kanssa, mutta samalla hän vertasi tuota heidän välistään yhteyttä seurakunnan jäsenten väliseen sekä kastajan ja kastettavan väliseen yhteyteen. Eikä kukaan varmasti kuvittele, että seurakunnan jäsenet tai kastaja ja kastettava olisivat jotenkin saman olennon eri persoonia, vaan kyseessä oli vertaiskuvallinen yhtenäisyys; samanmielisyys. Ei ole mitenkään loogista, että isän ja pojan yhtä oleminen tulkitaankin kirjaimellisesti, kun taas seurakunnan sisäistä ja kastajan/kastettavan yhtenäisyyttä ei, vaikka nuo kaikki on mainittu juuri samassa Raamatun kohdassa. Puhumattakaan siitä, että varsinkaan Pyhästä hengestä tuon kolminaisuuden osana ei ole mitään väkisinväännettyjääkään raamatullisia todisteita olemassa.

Edellä mainitun perusteella olen siis sitä mieltä, että kristinusko on epäoikeudenmukainen ja epälooginen uskonto. MOT. Tosin eihän kristinuskon ja kristittyjen epäoikeudenmukaisuus ja epäloogisuus sinänsä tarkoita sitä, etteikö vaikkapa kristinuskon jumalaa tai jotakin muuta jumalolentoa olisi olemassa. Eikä koskaan voi varmuudella todistaakaan, ettei jotakin asiaa ole, vaan todistustaakka on niillä, jotka väittävät että olisi. Mitä minuun tulee, niin voin kyllä uskoa, että on ollut jokin kosminen voima, joka käynnisti alkuräjähdyksen, ja miksei sitä voimaa voisi nimittää halutessaan vaikkapa jumalaksi. En kuitenkaan usko mihinkään persoonalliseen ja tietoiseen luojajumalaan, jota voi rukoilla ja joka vaikuttaa aktiivisesti maailman tapahtumiin - saatika hyvään, kaikkivaltiaaseen ja kaikkitietävään sellaiseen. Mikään ei yksinkertaisesti viittaa siihen, että edellä kuvatun kaltainen olento olisi olemassa.

Eli kaiken tämän pitkällisen jaarittelun jälkeen lyhyesti vastauksena topicin kysymykseen: en.
 
Siten, että jos kaiken luonut jumala on kaikkivoipa, vapaata tahtoa ei ole olemassa, vaan kaikki tekevät tasan kuten jumala suunnitelmaansa aikojen alussa kirjasi.

Kuinka niin?
Hieman kompatibilismia uskontoon soveltaen: Jumala tietää ennakolta tuletko kolikkoa heittäessäsi valitsemaan kruunan vai klaavan, mutta ei pakota valintaasi. Valinnan teet ihan itse.
 

Ronikki73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Kai jokaisella on oikeus uskoa mitä haluaa, kunhan ei tee pahaa toisille sitä tehdessään...
Uskon takia on tapeltu siitä lähtien, kun se tuli kuvioihin...
Mutta George Carlin ajattelee uskonnosta näin:

 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Kuinka niin?
Hieman kompatibilismia uskontoon soveltaen: Jumala tietää ennakolta tuletko kolikkoa heittäessäsi valitsemaan kruunan vai klaavan, mutta ei pakota valintaasi. Valinnan teet ihan itse.
Luulet tekeväsi valinnan itse, mutta todellisuudessa et voi tehdä mitään muuta valintaa kuin sen, jonka jumala on ennalta määrännyt.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Esimerkkinä vaikka, että evankeljumeista on ensimmäiseksi kirjoitettu Markuksen evankeljumi, joka on lähinnä anagrammi ensimmäisen vuosisadan lopun juutalaissodista ja siinä on pitkiä pätkiä, jotka on aivan sanasta sanaan kopioitu Homeroksen Troijan sodasta Juutalaisotien sankaritarinoiksi.
Ketju ylös, niin se vaan menee.

Lukekaa vaikka ensin koko ketjun kaikki viestit kuten minä, niin sitten voidaan jatkaa taas väittelyä. Ei millään jaksaisi samoja asioita kirjoittaa monen monta kertaa.

Olisin kyllä kiinnostunut tietämään, että mikä osio Markuksen evankeliumista on sanasta sanaan kopioitu Homeroksen Troijan sodasta.

Sittemmin sen ja tuntemattoman Q-evankeljumin pohjalta on kirjoitettu Luukas ja Matteus, joista jälkimmäinen keksi tarinaan lisäksi syntymäästoorin, joka on sekin loogisesti aivan pälliä isolla päällä. Sen ajan paimenet olisivat siihen vuodenaikaan olleett kotona takkaa lämmittämässä eikä aavikolla lampaita kaitsemassa ja he olisivat olleet täysin luku- ja kirjoitustaidottomia kirjoittaakseen kokemuksensa antiikin kreikaksi - jolla ne on linqvistisesti todettu kirjoitetun - ylös.
Sanotaanko siinä syntymästoorissa jossain kohtaa, mikä vuodenaika on menossa? Tuo on päässyt jotenkin ohi, kun väitetään, että ko. tapahtuma ei välttämättä tapahtunut vuodenvaihteen (joulu-tammikuu) tienoilla. Eivätkä paimenet kai tuota tapahtumaa ylös kirjoittaneet, vaan se oli "tieto taivaasta" evankeliumin kirjoittajille. Sama tapa kuin luomakertomus alussa Moosekselle.

Jumala luo eedeniin hyvän ja pahan tiedon puun, josta ihminen ei saa syödä, tietäen että ihminen syö siitä ja saa kontolleen karkoituksen paratiisista ja perisynnin, jonka anteeksi antaakseen hänen on tultava itse ihmiseksi tappaakseen itsensä kiduttamalla, sen sijaan että hän vain opetustensa mukaan antaisi itselleen anteeksi.
Ei Jumalalla kai itselleen mitään anteeksiannettavaa ollut. Tuo valinta oli vain ja ainoastaan ihmisen tekemä. Ja jotta ihminen (koska koko ihmiskunta on jollain tasolla yksi ja sama) saisi anteeksi, niin on Jumalan tultava ihmiseksi, jos Hän anteeksiannon haluaa.

Epäoikeudenmukaisuudella tarkoitan lähinnä kristinuskon keskiössä olevaa ajatusta siitä, että vain vapahtaja Jeesukseen uskomalla voi pelastua iänkaikkisen elämän riemuihin. Tästä seuraa, että kuka tahansa murhamieskin pääsee paratiisiin annettuaan sydämensä Jössekselle, mutta viaton lapsi tai ikänsä Afrikan sademetsissä elänyt alkuasukas on jo lähtökohtaisesti tuomittu helvettiin, jos ei ole koskaan kuullutkaan koko hepusta. Naurettavaa kyllä, myös Vanhan testamentin patriarkat – Abraham, Iisak ja mitä näitä nyt oli – päätyvät ilmeisesti helvetin kiroihin, sillä hekään eivät koskaan ottaneet vastaan Kristuksen sovitustyötä (sillä sitä ei ollut vielä silloin tapahtunutkaan).
Käsittääkseni meillä ei ole tietoa viattomien lasten tai alkuasukkaiden kohtalosta. Uskomme, että Jumala on armollinen heille. Ainakaan mitään tuomiota ei heille ole käsittääkseni automaattisesti tulossa.

Olleessaan kuollut Jeesus kävi tiettävästi Manalassa hakemassa nämä Häntä ennen kuolleet ja armahdetut ihmiset, Aatamista alkaen ja Abrahamit ja Iisakit mukaan lukien. Muistaakseni näin ihan Raamatussa sanotaan, vaikkei siinä nimiä mainitakaan.

Epäloogisuudella tarkoitan puolestaan sekä kristinuskon opetusten sisäistä epäloogisuutta että uskovaisten epäloogista tapaa tulkita niitä. Raamattuhan jo itsessäänkin suorastaan vilisee ristiriitoja. Pienempiin tällaisiin kuuluu esimerkiksi maailman luomisjärjestys ja Jeesuksen tyhjässä haudassa ensimmäisenä vierailleen porukan kokoonpano. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan eläimet luotiin ensin ja vasta sitten ihminen, toisessa Mooseksen kirjassa taas ihminen tehtiin ensin. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesuksen haudassa kävi Maria Magdaleena yksin, Matteuksen evankeliumissa siellä vierailivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria, Markuksen versiossa esiintyivät Maria Magdaleena, Jaakobin äiti Maria ja Salome, kun taas Luukkaan kertomuksessa mainitaan isompikin lössi naisia.
Kyllä nuo luomisjutut ihan loogisesti eteni käsittääkseni, ihmiset vaan esittävät omia tulkintojaan. Pyhät isät ja äidit esittävät ne loogisella tavalla edeten. Noista haudallakävijöiden eri ihmisistä, miksei siellä siis olisi voinut olla nuo kaikkikin, vaikkeivat kaikki evangelistit heitä kaikkia mainitse?

Eivätkä nuo edellä mainitut toisaalta edes ole mitään ihan mitättömiä seikkoja – ovathan luomiskertomus ja Jeesuksen ylösnousemus sentään Raamatun merkittävimpiä tarinoita, joten luulisi niiden yksityiskohtienkin olevan kohdillaan. Vieläkin suurempiin ristiriitoihin kuuluu vaikkapa luonnekuvien hajanaisuus Vanhassa testamentissa Jumalan ja Uudessa testamentissa Jeesuksen osalta. Vanhan testamentin Sebaotia ensinnäkin kuvaillaan joissakin yhteyksissä rakastavaksi ja armolliseksi, toisaalla hän kehottaa israelilaisia tappamaan amalekilaiset viimeistä heidän omistamaansa kamelia myöten tai uhkaa kostaa isien pahat teot heidän jälkeläisilleen aina neljänteen polveen saakka.
Käsittääkseni jossain vaiheessa tietyissä paikoissa ja tietyissä kansanryhmissä pahuus vain kiehui ylitse, ei löytynyt enää yhtä ainoatakaan ihmistä, joka olisi halunnut etsiä Jumalaa, joten siinä kohtaa kai sitten painettiin "restart"-nappia.

Jeesus puolestaan käyttäytyi välillä suorastaan pasifistisesti ja kehotti välittämään miekkaan tarttumista, jottei siihen tulisi hukkuneeksi. Joskus hän taas sanoi aivan päinvastaisesti saapuneensa maailmaan tuomaan miekan ja eripuraa. Jos Raamattu olisi oikeasti Jumalan käden ohjaamana laadittu, siinä ei olisi virheitä sen paremmin pienten kuin suurempienkaan detaljien suhteen.
Jeesus "toi miekan" siinä mielessä, että ne jotka häneen uskovat ja ne, jotka häneen eivät usko, eriytyvät toisistaan ja jossain vaiheessa tuo eriytyminen yltyy sitten jopa väkivallaksi.

Kristittyjen epälooginen tapa tulkita omaa pyhää kirjaansa taas ilmenee siten, että he saattavat valita kahdesta keskenään ristiriidassa olevasta opetuksesta juuri sen, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi olla se valheellinen, tai toisaalta he saattavat lukea Raamatusta rivien välistä sellaista, mitä siellä ei selvästikään ole tarkoitettu ensinkään olemaan.
Siksi käsittääkseni pitäisi lukea Pyhien Isien yhteiseen tulkintaan perustuva tulkinta, eikä yrittää itsekseen selvittää, että mitä tässä nyt tarkoitetaan.

Ensimmäisestä epäloogisuuden lajista mainittakoon esimerkkinä kristinuskon suhde juutalaisuuteen. Jeesus itse (oletetaan nyt siis keskustelun kannalta, että hän oli oikeasti olemassa ja Raamatun kertomukset hänestä pitävät keskeisiltä osin paikkansa) opetti, että Mooseksen kirjoissa esitetty laki on pienintäkin piirtoa myöten voimassa aina maailmanloppuun asti ja että vanhurskaaksi tulemiseen tarvitaan myös tekoja eikä vain uskoa. Itse asiassa hän meni niinkin pitkälle, että sanoi tulleensa maailmaan vain israelin kadonneita lampaita varten. Paavali puolestaan julkitoi täysin vastakkaisia näkemyksiä seurakunnilleen lähettämissään kirjeissä; hänen mukaansa pakanakristityiltä ei pitäisi vaatia juutalaisuuteen kääntymistä tai lain noudattamista, eikä kukaan voinut pelastua tekojensa perusteella vaan pelkkä usko riitti. Itse kristinuskon perustajan ja erään varhaiskristillisen teologin opetukset ovat siis räikeässä ristiriidassa. Luulisi, että Jeesuksen sana on ylin auktoriteetti, mutta ei näköjään.

Voidaan toki esittää muutamia argumentteja sen puolesta, että Jeesuskin ehkä tarjosi pelastusmahdollisuutta myös pakanoille, ja saattoi myös olla sitä mieltä, ettei Mooseksen lakikaan olisi enää kaikilta osin voimassa. Antaessaan lähetyskäskyä Jeesus nimittäin kehotti apostolejaan viemään ilosanoman maailman ääriin ja tekemään kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisäsi, että näitä uusia opetuslapsia olisi neuvottava noudattamaan kaikkia sääntöjä, jotka Jeesus oli ensilinjan opetuslapsilleen ohjeistanut. Viimeksi mainituille hän taas oli opettanut muun muassa, että laki on voimassa kunnes taivas ja maa katoavat, joten sekin opetus pakanakristittyjen pitäisi kaiken järjen mukaan ottaa omakseen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että vain juutalaisuuteen kääntymällä ja juutalaisten lain omaksumalla voisi päästä osalliseksi Jeesuksen sovitustyöstä.
Jeesus täytti lain, joten hänen tulonsa jälkeen ei pelastus riipu lain noudattamisesta, vaan uskosta Häneen. Toki Jeesus meni myös esim. samarialaisen naisen luokse, ja kuolemansa jälkeen hän lähetti opetuslapsensa saarnaamaan kaikille kansoille.Muistaakseni Hän elämänsä aikana paransi mm. roomalaisia jne. Juutalaiset olivat kuitenkin Jumalan "oma kansa", joten Hän yritti parhaansa mukaan saada heidät takaisin haluamalleen tielle, mutta eipä kaikista juutalaisista siihen ollut.

Toinen joskus kuulemani argumentti lain kumoamisen puolesta on, että Jeesus esti mellastavaa väkijoukkoa kivittämästä aviorikokseen syyllistynyttä naista, vaikka Mooseksen lain mukaan näin olisi kuulunut toimia. Eipä Jeesus (olettaen jälleen että hän oli olemassa ja tällainen tapaus oikeasti kävi) kuitenkaan varmasti tarkoittanut sitä, ettei aviorikos olisi sinänsä syntiä, vaan päinvastoin hänen opetustensa mukaan jokainen naista himoiten katsovakin syyllistyi huorintekemiseen, eli hän nimenomaan tiukensi laissa esitettyjä vaatimuksia entisestään. Kivitysepisodissa Jeesus halusi vain osoittaa muille läsnäolijoille, että he eivät itsekään olleet synnittömiä, ei purkaa huorintekemistä kieltänyttä sääntöä sinänsä. Huorintekemisen lisäksi myös erilaisista langoista kudottuihin vaatteisiin pukeutuminen, monenlaisten siementen samalle pellolle kylväminen ja sianlihan syöminen on syntiä tuon kyseisen, taivaan ja maan katoamiseen asti voimassa olevan lain mukaan, mutta silti kristityt harrastavat noita aktiviteetteja ilolla ja katumusta tuntematta, vaikka taivas ja maa ovat vielä olemassa.
Kuten yllä totesin, Jeesus täytti lain ja vaikka mm. kymmentä käskyä on silti noudatettava, nuo muut lain pykälät eivät muodosta kristinuskon perustaa ja niitä ei tarvitse noudattaa.

Täysin Raamatun vastaisesta mutta silti kristinuskon piirissä yleisesti hyväksytystä opetuksesta mainittakoon esimerkkinä kolminaisuusoppi. Jeesus itse opetti olevansa ihmisen poika ja että isä oli häntä suurempi. Toki Jeesus sanoi myös olevansa yhtä isän kanssa, mutta samalla hän vertasi tuota heidän välistään yhteyttä seurakunnan jäsenten väliseen sekä kastajan ja kastettavan väliseen yhteyteen. Eikä kukaan varmasti kuvittele, että seurakunnan jäsenet tai kastaja ja kastettava olisivat jotenkin saman olennon eri persoonia, vaan kyseessä oli vertaiskuvallinen yhtenäisyys; samanmielisyys. Ei ole mitenkään loogista, että isän ja pojan yhtä oleminen tulkitaankin kirjaimellisesti, kun taas seurakunnan sisäistä ja kastajan/kastettavan yhtenäisyyttä ei, vaikka nuo kaikki on mainittu juuri samassa Raamatun kohdassa. Puhumattakaan siitä, että varsinkaan Pyhästä hengestä tuon kolminaisuuden osana ei ole mitään väkisinväännettyjääkään raamatullisia todisteita olemassa.
Missäs kohtaa Raamattua noita kastajien ja kastettavan välisiä suhteita verrataan kolmiyhteisen Jumalan Isän ja Pojan väliseen suhteeseen tai seurakunnan sisäisiä suhteita tuohon kolmiyhteisen Jumalan sisäisiin suhteisiin? Nyt on päässyt minulta vissiin unohtumaan tuo kohta.

Edellä mainitun perusteella olen siis sitä mieltä, että kristinusko on epäoikeudenmukainen ja epälooginen uskonto. MOT.
Ja sinä todistat ja sinun todistuksesi on tosi? Jumalan todistus monille muille ihmisille on väärin? Nöyryys?

Tosin eihän kristinuskon ja kristittyjen epäoikeudenmukaisuus ja epäloogisuus sinänsä tarkoita sitä, etteikö vaikkapa kristinuskon jumalaa tai jotakin muuta jumalolentoa olisi olemassa. Eikä koskaan voi varmuudella todistaakaan, ettei jotakin asiaa ole, vaan todistustaakka on niillä, jotka väittävät että olisi. Mitä minuun tulee, niin voin kyllä uskoa, että on ollut jokin kosminen voima, joka käynnisti alkuräjähdyksen, ja miksei sitä voimaa voisi nimittää halutessaan vaikkapa jumalaksi.
Aika heikko Jumala se oli, jos vain alkuposauksen sai aikaiseksi ja siitä eteenpäin piti luonnon tehdä loput.

En kuitenkaan usko mihinkään persoonalliseen ja tietoiseen luojajumalaan, jota voi rukoilla ja joka vaikuttaa aktiivisesti maailman tapahtumiin - saatika hyvään, kaikkivaltiaaseen ja kaikkitietävään sellaiseen. Mikään ei yksinkertaisesti viittaa siihen, että edellä kuvatun kaltainen olento olisi olemassa.
Ai ei mikään? Kuinka monet ihmiset ovat kuolleet uskonsa puolesta? Varmaan miljoonat. Kuinka monet ihmiset ovat pyhittäneet elämänsä Jumalalle esim. luostareissa elämällä? Varmaan kymmenet, kenties sadat tuhannet. Ja mikään ei heillekään viittaa siihen, että olisi kannattanut tehdä noin?
 
Viimeksi muokattu:

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Luulet tekeväsi valinnan itse, mutta todellisuudessa et voi tehdä mitään muuta valintaa kuin sen, jonka jumala on ennalta määrännyt.
Mihin sitä aktiivista sananjulistamista ja käännytystyötä tarvitaan, jos kaikki on jo ennalta ohjelmoitu? Kuulostaa näin maallikon korvaan aika turhalta duunilta.
 

kharon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Minua nyt häiritsee se, että onko Jumala kaikkitietävä? Jos on, niin hän on kuitenkin tiennyt sen ennakkoon, että millanen tästä maailmasta tulee, joa se ihmisen kaltaisen olennon tänne luo.

Maailmassa on ollut (ja on) paljon epäoikeudenmukaisuutta, riistoa, sotia, raakuutta, raiskauksia ja hätää.

Nämä vajavaiset resurssit, josta ihmiset on myös laitettu taistelemaan, on myös Jumalsta lähtöisin.

Toisinsanoen, nähdäkseni Jumala on siis luonut itsekkään ihmisen ja antanut sille vajavaiset resurssit. Näin äkkiseltään kuulostaa siltä, kun Jumala olisi...miten sen nätisti sanoisi...ilkeä?


Jotkut perustelee tätä sillä, että Jumalan suunnitelma on suurempi, eikä ihminen voi sitä käsittää. Ok, tajuan oman rajallisuuteni, mutta Herra Kaikkitietävä varmaan ymmärtää miksi minä en tätä maailmanmenoa katsoaessani voi häntä sokeasti seurata.
 

demitra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesuksen haudassa kävi Maria Magdaleena yksin, Matteuksen evankeliumissa siellä vierailivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria, Markuksen versiossa esiintyivät Maria Magdaleena, Jaakobin äiti Maria ja Salome, kun taas Luukkaan kertomuksessa mainitaan isompikin lössi naisia.
Tekstisi oli niin täynnä virheellisiä väittämiä ja väärinymmärrystä, joten en mitenkään jaksa niitä kaikkia kommentoida. Kommentoin kuitenkin mielestäni tärkeintä, koska nykyihminen voi pelastua vain, jos Jeesus on todella se, joka hän väittää olevansa ja että hän on erityisesti ylösnoussut. Jos Jeesus ei ole ylösnoussut, niin me kristityt olemme säälittäviä pellejä, kuten Paavali esim. hieman kärjistäen toteaa, joten koko kristinusko kiteytyy tähän tapahtumaan.

Päinvastoin kuin väität, niin em. kohdat eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ovat vahva todiste ylösnousemuksen puolesta. Niissä useampi eri kirjoittaja toteaa, että haudalla kävivät naiset, jotka sitten todistivat, että hauta oli tyhjä. Nyt täytyy muistaa, että naisen asema tuon ajan yhteiskunnassa oli aivan toista kuin nykyään. Naiset eivät esim. kelvanneet oikeudessa todistajiksi. Eli heidän todistuksillaan ei muutenkaan ollut juuri mitään painoarvoa. Jos evankeliumien kirjoittajat olisivat keksineet em. kohdat, niin he olisivat toimineet lähtökohtaisesti äärimmäisen typerästi, koska nainen todistajana vie tapahtumalta koko uskottavuuden; ellei sitten niin todella tapahtunut. Vähän sama asia, jos joku nykypäivänä keksisi jonkin väitteen, mutta ainoita todistajia olisivat likinäköiset juopot. Kukaan ei lähtökohtaisesti toimisi näin, jos haluaisi viedä asiaa eteenpäin.

Raamatussa on paljon kohtia, joissa eri kirjoittajat kuvaavat samaa tapahtumaa kukin omalla tavallaan, jolloin ensilukemalta näyttää siltä, että nämä kohdat ovat ristiriidassa. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka Raamattu on Jumalan sanaa, sen tarkoitus ei ole antaa täydellistä ja sanatarkkaa kuvausta eri tapahtumista. Toisin kuin nykyihmisellä, niin evankeliumien kirjoittajilla oli käytössä erittäin rajalliset resurssit tapahtumien kirjaamiseen (esim. paperia oli käytössä hyvin vähän jne.), jolloin on täysin luonnollista, että kirjoittajat ovat kuvanneet tapahtumat (Pyhän Hengen johdatuksessa tietenkin) siten, että tapahtumien pääviesti välittyy. Tällöin jokaista yksityiskohtaa ei ole mahdollista nostaa esille. Ts. tämä tarkoittaa sitä, että kaikki em. naiset kävivät haudalla, mutta eri kirjoittajat mainitsevat heistä vain eri henkilöt. Mutta pointti on kaikilla edelleenkin se, että naiset havaitsivat tyhjän haudan ensimmäisenä ja että hauta oli tosiaankin tyhjä heidän silminnäkijätodistuksiin perustuen.

Jokainen voi vaikka miettiä sitä, että jos oli esim. työporukalla muutama viikko sitten syömässä ja sitten kaikkia pyydettäisiin kuvaamaan, mitä tapahtui, niin kertomukset olisivat varmasti erilaisia. Esim. oltiin Villen, Sakun, Jeren ja Penan kanssa lounaalla tai oltiin Penan, Villen ja parin muun kaverin kanssa lounaalla tai oltiin kaveriporukalla lounaalla jne. Kaikki pitävät paikkaansa, vaikka kuvaus on erilainen.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Rara

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Jokainen voi vaikka miettiä sitä, että jos oli esim. työporukalla muutama viikko sitten syömässä ja sitten kaikkia pyydettäisiin kuvaamaan, mitä tapahtui, niin kertomukset olisivat varmasti erilaisia. Esim. oltiin Villen, Sakun, Jeren ja Penan kanssa lounaalla tai oltiin Penan, Villen ja parin muun kaverin kanssa lounaalla tai oltiin kaveriporukalla lounaalla jne. Kaikki pitävät paikkaansa, vaikka kuvaus on erilainen.
Ja tämä todistaa, että Raamattu on totta, koska...?
 

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Luulen, että usko korkeimpiin voimiin on hyvin inhimillinen ilmiö.
Epävarmuuden tunne on ilkeä ja rassaava tunne. On helpottavaa jos ”tietää”, että avoimiin kysymyksiin on vedenpitävä vastaus. Olkoon se vaikkapa Jumala ja Jeesus. Samoin raskasta vastuuta voi keventää Jumalan anteeksiannolla. Esimerkkinä vaikka kiivas saarnaaja, joka vedettyään pikkupoikaa kakkoseen, voi pyytää syntiään anteeksi.
Meidän uskonnottomien on vain kannettava vastuumme pelkästään kanssaihmisille.
Ja miksi raamattu olisi enemmän totta kuin vaikkapa koraani tai veda-kirjat? Ja mistä tietää, että raamatun jumala on ainoa oikea?
 

demitra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Minulla ei ole mitään tarvetta yrittää uskotella itselleni, että korkeampia voimia olisi olemassa, mutta jos olisi, en valitsisi ainakaan kristinuskoa itsepetokseni kohteeksi. Mielestäni se on varsin epäoikeudenmukainen ja epälooginen uskonto.

Epäoikeudenmukaisuudella tarkoitan lähinnä kristinuskon keskiössä olevaa ajatusta siitä, että vain vapahtaja Jeesukseen uskomalla voi pelastua iänkaikkisen elämän riemuihin. Tästä seuraa, että kuka tahansa murhamieskin pääsee paratiisiin annettuaan sydämensä Jössekselle, mutta viaton lapsi tai ikänsä Afrikan sademetsissä elänyt alkuasukas on jo lähtökohtaisesti tuomittu helvettiin, jos ei ole koskaan kuullutkaan koko hepusta. Naurettavaa kyllä, myös Vanhan testamentin patriarkat – Abraham, Iisak ja mitä näitä nyt oli – päätyvät ilmeisesti helvetin kiroihin, sillä hekään eivät koskaan ottaneet vastaan Kristuksen sovitustyötä (sillä sitä ei ollut vielä silloin tapahtunutkaan). Kristinuskon pelastuskäsitys asettaa siis ihmiset eriarvoiseen asemaan ihan heistä itsestään riippumattomista syistä; jotkut syntyvät kristittyyn perheeseen ja kuulevat pienestä pitäen Jeesuksesta, toiset puolestaan eivät saa koskaan tietää hänestä mitään. Äiti Teresa uskoi kaiketi Jessen sovitustyöhön, mutta mikäli ei sattumoisin olisi uskonut, niin hänkin olisi kristinuskon opinkappaleiden mukaan päätynyt kadotukseen huolimatta kaikesta elämänsä aikana tekemästään hyvästä. Omaan oikeuskäsitykseeni istuisi paremmin, jos jako taivaan ja helvetin välillä tapahtuisi nimenomaan tekojen eikä uskon perusteella
Nyt kun sattui sadepäivä, niin tässä on aikaa kommentoida myös muuten viestiäsi. Palataan noihin muihin kohtiin myöhemmin.

On totta, että kristinuskon pelastus ei perustu oikeudenmukaisuuteen, sillä oikeudenmukainen rangaistus kaikille ihmisille olisi kuolema. Tai tarkemmin sanottuna ikuinen erillään olo Jumalasta, mikä siis tarkoittaa ikuisuutta jossakin, missä ei ole lainkaan rakkautta. Kristinusko ei toimi kuitenkaan näin, vaan jokaiselle ihmiselle tarjotaan mahdollisuutta ottaa vastaan pelastus Jeesuksen tekojen kautta, jolloin meidän ei tarvitse kärsiä rangaistusta teoistamme. Emme siis saa ansiomme mukaan ja tämä, jos mikä on epäoikeudenmukaista.

Äiti Teresa on sikäli hyvä esimerkki, että vaikka hän todistetusti teki paljon ns. hyviä tekoja, niin hän myös varmasti rikkoi jossain vaiheessa Jumalaa vastaan eli esim. valehteli, varasti, ajatteli toisista ihmisistä pahaa tai mitä sitten ikinä tekikään. Tällöin hän on Jumalan silmissä samalla viivalla kuin sinä, minä tai vaikka Putin. Me kaikki olemme rikkoneet Jumalaa vastaan. Vaikka Jumala on rakkaus, niin hän on Raamatun mukaan muutakin. Erityisesti hän on pyhä, mikä voidaan ymmärtää, että Jumala on täydellinen. Tämän ominaisuuden vuoksi mikään epäpyhä eli epätäydellinen ei kestä Jumalan läheisyydessä, vaan tuhoutuu riippumatta siitä, miten paljon epäpyhyyttä ihmisessä on. Ja kuten tiedätkin, niin ainostaan Jeesus voi tehdä ihmiset pyhiksi Jumalan silmissä, vaikka kaikki ihmiset ovat vielä maanpäällisen elämänsä aikana epätäydellisiä.

Jos sinua syytetään oikeudessa rikoksesta, niin tuomioistuinta ei kiinnosta pätkääkään sinun tekemät muut ns. hyvät teot, vaikka niitä olisi miten paljon. Tuomio tulee sen perusteella, oletko syyllistynyt rikokseen vai et. Sama homma se on viimeisellä tuomiolla. Sinut todetaan syylliseksi rikoksiin Jumalaa kohtaan ja rangaistuksena on ikuinen ero Jumalasta (et koe enää koskaan pienintäkään murusta rakkautta, koska Jumala = rakkaus). Ainoastaan, jos sinulla on Jeesus asianajajanasi, niin vältyt rangaistukselta, koska Jeesus on jo kärsinyt rangaistuksen puolestasi.

En tuhlaisi aikaani hirveästi sen miettimiseen, että miten jotkin aataminaikaiset ihmiset pelastuivat. Mielestäni Raamattu ei anna tähän selkeätä vastausta. Mutta satavarmaa kuitenkin on, että mainitsemasi Vanhan Testamentin patriarkat ovat Jumalan luona. Pointti on kuitenkin se, että Jeesuksen sovitustyön kautta nykyihminen voi pelastua (tulla Jumalalle kelpaavaksi) vain uskomalla Jeesukseen, koska Jeesuksen ristinkuolemasta alkoi uusi liitto, joka on nyt voimassa.

Toisaalta roomalaiskirjeen ekassa luvussa myös todetaan, että kaikki ihmiset tietävät, että Jumala on olemassa, mutta kaikki eivät vain välitä siitä. On sitten Jumalan käsissä, että miten pelastus menee jonkin alkuasukkaan kohdalla, joka ei ole koskaan kuullut evankeliumia. En osaa tähän vastata, mutta UT on kuitenkin selkeä siitä, että miten pelastus menee niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat kuulleet evankeliumin.
 

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Nyt kun sattui sadepäivä, niin tässä on aikaa kommentoida myös muuten viestiäsi. Palataan noihin muihin kohtiin myöhemmin.

On totta, että kristinuskon pelastus ei perustu oikeudenmukaisuuteen, sillä oikeudenmukainen rangaistus kaikille ihmisille olisi kuolema. Tai tarkemmin sanottuna ikuinen erillään olo Jumalasta, mikä siis tarkoittaa ikuisuutta jossakin, missä ei ole lainkaan rakkautta. Kristinusko ei toimi kuitenkaan näin, vaan jokaiselle ihmiselle tarjotaan mahdollisuutta ottaa vastaan pelastus Jeesuksen tekojen kautta, jolloin meidän ei tarvitse kärsiä rangaistusta teoistamme. Emme siis saa ansiomme mukaan ja tämä, jos mikä on epäoikeudenmukaista.

Äiti Teresa on sikäli hyvä esimerkki, että vaikka hän todistetusti teki paljon ns. hyviä tekoja, niin hän myös varmasti rikkoi jossain vaiheessa Jumalaa vastaan eli esim. valehteli, varasti, ajatteli toisista ihmisistä pahaa tai mitä sitten ikinä tekikään. Tällöin hän on Jumalan silmissä samalla viivalla kuin sinä, minä tai vaikka Putin. Me kaikki olemme rikkoneet Jumalaa vastaan. Vaikka Jumala on rakkaus, niin hän on Raamatun mukaan muutakin. Erityisesti hän on pyhä, mikä voidaan ymmärtää, että Jumala on täydellinen. Tämän ominaisuuden vuoksi mikään epäpyhä eli epätäydellinen ei kestä Jumalan läheisyydessä, vaan tuhoutuu riippumatta siitä, miten paljon epäpyhyyttä ihmisessä on. Ja kuten tiedätkin, niin ainostaan Jeesus voi tehdä ihmiset pyhiksi Jumalan silmissä, vaikka kaikki ihmiset ovat vielä maanpäällisen elämänsä aikana epätäydellisiä.

Jos sinua syytetään oikeudessa rikoksesta, niin tuomioistuinta ei kiinnosta pätkääkään sinun tekemät muut ns. hyvät teot, vaikka niitä olisi miten paljon. Tuomio tulee sen perusteella, oletko syyllistynyt rikokseen vai et. Sama homma se on viimeisellä tuomiolla. Sinut todetaan syylliseksi rikoksiin Jumalaa kohtaan ja rangaistuksena on ikuinen ero Jumalasta (et koe enää koskaan pienintäkään murusta rakkautta, koska Jumala = rakkaus). Ainoastaan, jos sinulla on Jeesus asianajajanasi, niin vältyt rangaistukselta, koska Jeesus on jo kärsinyt rangaistuksen puolestasi.

En tuhlaisi aikaani hirveästi sen miettimiseen, että miten jotkin aataminaikaiset ihmiset pelastuivat. Mielestäni Raamattu ei anna tähän selkeätä vastausta. Mutta satavarmaa kuitenkin on, että mainitsemasi Vanhan Testamentin patriarkat ovat Jumalan luona. Pointti on kuitenkin se, että Jeesuksen sovitustyön kautta nykyihminen voi pelastua (tulla Jumalalle kelpaavaksi) vain uskomalla Jeesukseen, koska Jeesuksen ristinkuolemasta alkoi uusi liitto, joka on nyt voimassa.

Toisaalta roomalaiskirjeen ekassa luvussa myös todetaan, että kaikki ihmiset tietävät, että Jumala on olemassa, mutta kaikki eivät vain välitä siitä. On sitten Jumalan käsissä, että miten pelastus menee jonkin alkuasukkaan kohdalla, joka ei ole koskaan kuullut evankeliumia. En osaa tähän vastata, mutta UT on kuitenkin selkeä siitä, että miten pelastus menee niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat kuulleet evankeliumin.
Ateistin vuodatus sinulle:
- Mitä vittua??
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
Muistan joskus nähneeni seinäkirjoituksen, jossa luki:
”God knows but He doesn’t care”
Ei voisi nykyään enempää pitää paikkaansa. Toki joku urpo on joskus olettanu, että ”God” on ”He”. Vähämpä tiesi, sillä sehän voi olla mitä tahansa.
Itse uskon puluihin. Tuo pulu tuossa sähköjohdolla kujertamassa on edesmennyt isoäitini. Lisäksi käyn metsässä antamassa uhrilahjoja oraville, koska ovat niin söpöjä ja vastaavat kysymyksiini.
No vakavasti ottaen, mulle on ihan sama kuka uskoo ja mihin, kunhan ei käy uskoaan/aatettaan oveni takana julistamassa vaan pitää uskonsa ihan itsellään.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Minua kiehtoo ajatus apateismista. En tykkää luokitella itseäni, mutta jos suhtautumiseni jumaliin pitäisi jotenkin luokitella, niin ehkä sitten apateisimi - ei kiinnosta paskaakaan, onko jumalaa vai ei, eikä erityisemmin sekään, pitäisikö minun osata perustella, miksi ei ole. Jos jokin jahve, allah tai muu mulkku tuolla showta pyörittää, ei sitä vaikuta minun elämäni kiinnostavan, ja ainakin kristinuskon versio jumalasta on niin helvetin pikkumainen, sadistinen ja sairas, että hyvä niin.

Demitran ja kumppaneiden jutut liikkuvat sillä fundistasolla, millä itsekin operoin aikanaan - jumala on olemassa, koska raamattu sanoo niin, koska sen tajuaa vain uudestisyntynyt kristitty, koska jeesus kuoli meidän puolestamme, koska... Omassa aiemmassa tuttavapiirissäni on alkanut esiintyä kuitenkin vähän hovikelpoisempaa versiota tästä, tosin akateemisuuden vaatteiden alta paljastuu lopulta ihan samat ketjupäätelmät. Joka tapauksessa hirveä hinku varhaiskeski-ikäisillä - minua 5-10 vuotta nuoremmilla - tutuilla jätkillä on argumentoida varsin sivistyneen kuuloisesti kristinuskon puolesta. Lienee jonkinlaista halla-aholaisuuden ja petersonilaisuuden kristillistä jatketta. Mutta joo, viimeksi totesin yhdelle näistä, kun asian otti esille, että mua ei vain nykyään kiinnosta yhtään. Ei yhtään. Että hirveän huonosti lähtee keskustelu tästä aiheesta, kun näen sen yhtä mielekkäänä kuin keskustelun jostain epäkiinnostavasta musiikista tai elokuvasta.

Tosiaan, epäuskoontulin tuossa rapiat kymmenen vuotta sitten. Pieniä identiteetin hakemisia oli siinä alkutaipaleella, mutta en ole katunut hetkeäkään, että päätin lakata uskottelemasta itselleni satuja. Ihan saatanan hauskaa (pun intended), että saan elellä sitä ilman mitään uskonnollisia viitekehyksiä. Elämällä ei ole sen kummempaa tarkoitusta, se vain on. Ja siksi se onkin niin arvokas ja ainutlaatuinen. Tätä tarkoituksettomuutta kai uskontoihin paetaan. Tai niihin kasvetaan. Sinänsä ymmärrän jonkinmoisen henkisyyden tarpeen monilla, ja jossain määrin sitä kunnioitankin, mutta toistaiseksi en koe tarvitsevani itse sitä. Luonnossa tai historian äärellä koen kyllä ehkä jollain tapaa hengellisiksi tai henkisiksi luokiteltavia tunteita, mutta siihen se jää.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tuon rakkauden tärkeyden ihmiselämässä ymmärrän ja käsitän. Sitä minä en vain ymmärrä, että mihin ihmeeseen sitä uskontoa siinä tarvitsee? Saati jotain 2000 vuotta sitten väitetysti elänyttä ihmistä, jota Jeesukseksi kutsutaan?

Tämä Jeesus on kuitenkin puhunut erittäin viisaita todetessaan esimerkiksi: "maailma on lasten ja lastenmielisten".

Tai Jumalan valtakuntako se nyt oli, ja en minä siitäkään nyt ihan varma ole, että kenen suuhun tuo lause on laitettu.

Mutta joka tapauksessa vaikka en mikään kirkon ihminen olekaan, niin tuossa lauseessa on jotain tosi tärkeää. Lapsilla sellainen elämänilo tulee luontaisesti. Mutta me aikuiset ruvetaan jossain vaiheessa ottamaan tämä elämä ihan liian vakavasti, ja kadotetaan ilo ja leikki. Sen takia me aikuisina tykätään niin paljon ihan pienistä lapsista, koska sieltä lapsen kasvoilta se ilo tulee täysin spontaanisti.

Ja kenties jossain vaiheessa (ainakin toivottavasti) me aikuisetkin ymmärretään taas ruveta avautumaan tuolle ilolle ja leikille. Että ei ottaisi tätä ainutlaatuista tilaisuutta elää tätä elämää niin perkeleen vakavasti. Kuoleman jälkeen ei ole mitään, vaan se on sitten siinä. Ei mitään lopullisia tuomioita, tai mitään muutakaan tuommoista hölynpölyä.

Minulle tämä ainakin toimii muistutuksena sitä, että kannattaa suhtautua ilolla ja kiitollisuudella tähän niin kauan kuin tämä kestää. Eihän sitä aina osaa eikä muista tätä, mutta onneksi kehittymisen varaa on vielä rutkasti. Sitä kun näin varhaiskeski-iän kynnyksellä näkee jo oman ikäisiään sairastuvan henkeä uhkaaviin sairauksiin, sukulaisia kuolee, ja omista vanhemmistaan näkee sen, että reilusti enemmän on heilläkin jo takana kuin edessä, niin tuohan tämä semmoisen elämän rajallisuuden vääjäämättä silmien eteen.
 
Viimeksi muokattu:

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
@adolf kyllä Jeesus on ihan historiallinen henkilö, mutta sitten nämä Jeesuksen suorittamat ihmeteot historiantutkimuksen kannalta ovat ne kyseenalainen juttu.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Itselleni ei ole koskaan oikein avautunut retoriikka "Jeesus sovitti syntimme". Mitä se oikein tarkoittaa (ja kenen oli säv. ja san.)? Ymmärrän kyllä miten Hitler sovitti syntimme. Hitler oli vuosisatoja kestäneen antisemitismin huipentuma jonka ristiinnaulitsemalla Eurooppa sovitti satoja vuosia hirmutekoja ja omalla tavallaan pesi itsensä puhtaaksi juutalaisvainoista.

Mutta miten se Jesse sen teki? Saarnasi hienoja ja kannatettavia asioita joista aikansa valtaapitävät ottivat itseensä ja näkivät uhkaksi omalle vallalleen ja varmuuden vuoksi löivät puihin ettei rettelöitsijähippi pääse horjuttamaan status quota. Missä kohtaa oli se syntien sovitus? Siinä, kun synnitön pistettiin julmasti kylmäksi? Täällä tapetaan pikkulapsiakin jotka eivät taatusti ole ehtineet syntiä tehdä, ei riitä sympatiaa yhdelle kolmikymppiselle saarnamiehelle oli se miten hyveellinen ja erinomainen tahansa. Sitäpaitsi big thing, siellähän se istuu oikealla puolella tuomitsemassa eläviä ja kuolleita.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös