Uskotko Jumalaan?

[Vintsukka]

Tuossa keväämmällä kävin sukulaispojan rippijuhlissa, ja kirkossa pappi piti puheen siitä, miten Jeesuksen oppien mukaan pitäisi rukoilla omassa huoneessa suljetun oven takana ja puhua suoraan sydämestä, ei ladella ulkoaopittuja loruja. Ja heti perään: "rukoilkaamme nyt Isä Meidän -rukous". Hetken ajattelin, oliko pappi ihan tosissaan vai oliko tuo parodiaa. Tosissaan taisi olla.

 

[regularflex]

Minä en olisi ja vaikka ymmärrän halun uskoa niin en siltikään ymmärrä. Ymmärrän sen että suurella osalla ihmisistä on tarve uskoa korkeampaan voimaan koska eihän tämä maailmankaikkeus ole voinut itsestään syntyä. Sitä en ymmärrä että jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen niin miksi ihminen on kaikista lajeista julmin ja raakalaismaisin koska tappaa huvikseen. Onko Jumala verenhimoinen peto?

Kello on hieman liikaa, jotta jaksaisin aloittaa ihan aitoa keskustelua aiheesta, mutta yhden huomion haluan sanoa tähän ketjuun liittyen. (Toivon mukaan intoa riittää myös palata tähän ketjuun, vaikka keskustelut kärjistyvätkin aina poteroissa makaamiseen ja hölmään vänkäämiseen.)

Tämä ketju omaksi pettymyksekseni ei käsittele niinkään kysymystä "uskotko Jumalaan?", vaan "mistä kaikki on tullut?". Sinunkin viestissäsi @bebeto tämä ajattelu korostuu poikkeuksellisesti. (Pahoittelut erikseen nimeämisestä, pidän sinua ihan palstan eliittikirjoittajana tästä huolimatta). Nämä kysymykset linkittyvät hyvin voimakkaasti toisiinsa, mutta henkilökohtaisesti uskovana nämä eivät ole se olennaisin linkki. Voi olla, että olen outolintu, mutta minulle "uskotko Jumalaan?" linkittyy ensisijaisesti tulevaan ja olennaisempi linkki olisikin "minne kaikki on menossa?". Tähän kysymyspariin liittyen olen odottanut keskustelua syntyväksi, mutta toistaiseksi olen joutunut pettymään. Toivottavasti itse jaksaisin olla keskustelun syntymiseksi osapuolena, mutta katsotaan nyt miten muut kiireet sallivat.

 

[Kheldaur]

Olisit siis valmis laittamaan pakkohoitoon noin 90% maailman väestöstä. Norsunluutornissa on ilmeisen hauskaa olla?

Kyllä. Mielestäni jokainen mieleltään järkkynyt sekopää ainoastaan estää ihmiskunta pääsemästä eteenpäin. Miksi uskoa sellaiseen, josta ei ole pienintäkään todistetta? Ei minkäänlaista todistetta? Se, että jokin on vain pääsi sisällä, kertoo minulle ehdottomasti sen, että olet hullu. Mielestäni olisi erittäin järkevää rakentaa maailmaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka uskovat tosiasioihin, eivätkä kirjoista löydettyihin mielikuvitusolentoihin,
Oletko itse mielikuvitusolentoon uskova sekopää?

 

[Henkka]

Enpä taida uskoa. Joku aika sitten erosin kirkosta ja säästin senkin turhan veron Tapparan kausikorttiin.

Hakametsä on mun kirkko ja kiva paikka tavata ihmisiä, niinkuin kirkot oli joskus 1800 luvulla ja sitä aikasemmin.

 

[Amerikanihme]

Mitäs mieltä täällä ollaan "Holy Fire":stä eli Pyhästä Tulesta? Voi guuglata asian, jollei se ole tuttu. Minulle ei ollut kuin vasta pari viikkoa sitten. Olen yrittänyt etsiä selvää luonnollista selitystä, mutta en ole sellaista ainakaan vielä löytänyt. Itsestään syttyvästä fosforista puhutaan, mutta se tuntuu olevan pelkkää spekulointia. Tässä käännetty patriarkan kuvaus siitä, mitä tapahtuu hänen mennessään yksin Jeesuksen hautakiven äärelle, sivulta http://www.holyfire.org/eng/:

"Astun hautaan ja polvistun pyhässä pelossa sen paikan edessä, jossa Kristus makasi kuolemansa jälkeen ja missä hän nousi jälleen kuolleista. Pimeässä kuljen kohti sisäisintä kammiota, jossa polvistun uudelleen. Sitten lausun tiettyjä rukouksia, jotka on annettu meille vuosisatojen aikana, ja kun olen ne rukoukset lausunut, odotan. Joskus voin odottaa muutaman minuutin, mutta yleensä ihme tapahtuu välittömästi sen jälkeen, kun olen lausunut rukoukset. Hautakiven, jonka päällä Jeesuksen kuollut ruumis aikoinaan oli, ytimestä kumpuaa sanoinkuvamaton valo. Siinä on yleensä sinistä sävyä, mutta väri voi vaihtua useisiin eri sävyihin. Sitä ei voi kuvata ihmiselle ymmärrettävin termein. Valo kumpuaa hautakivestä niin kuin sumu nousee järvestä - se näyttää melkein kuin kivi olisi peitetty kostealla pilvellä, mutta se on valoa, ei pilveä. Tämä valo käyttäytyy eri tavalla joka vuosi. Joskus se kattaa vain kiven, kun taas muina vuosina se valaisee koko hautaa, jolloin ihmiset, jotka seisovat haudan ulkopuolella ja katsovat hautaan, näkevät sen täynnä valoa. Valo ei pala - partani ei ole koskaan palanut sen kuudentoista vuoden aikana, minkä olen ollut Jerusalemin patriarkkana ja ottanut vastaan Pyhän Tulen. Valolla on erilainen olemus kuin normaalilla liekillä, joka palaa öljylampussa. Jonkin ajan päästä valo nousee ja muodostaa ulokkeen, jossa tuli on luonteeltaan erilainen, ja voin sytyttää kynttiläni siitä."

Aikamoinen vedätys jos tätä ihmeen esilletuontia on jatkunut jo pitkälti toistatuhatta vuotta.

Uskoisin, että tässä ketjussa tämäkin "ihme" tuomitaan selväksi petokseksi. Vaan osaako joku kertoa, mistä todella on kyse (luulen kyllä, että useimpien mielestä asian on pakko olla petos, vaikka sen luonnetta ei pystyttäisikään täysin selvittämään, ja asia on sillä loppuun käsitelty). Onkohan minussa ennustajaukon ominaisuuksia?

 

[nummenkallio]

Tapakristittynä olen elänyt koko elämäni, enkä tiedä mitä olen siitä saanut. Ristiäisiä, häitä ja hautajaisia, omana toistaiseksi vain ensimmäisen noista. Kirkon palveluita en ole käyttänyt, vaikka tiedän, että sellaisia on. Enkä edes väitä, että ne ovat turhia. Niitä on, ihmiset eivät vain niistä tiedä.

Vanhemmat kasvattivat kyllä tiukasti koti, uskonto ja isänmaa -kolmiyhteyteen, mutta noista olen epäillyt kaikkia. Koti ei ole mitään pysyvää, isänmaa ei ole jaksanut kiinnostaa pakollisen armeijan jälkeen, haistatin sille myöhemmin paskat ja hoidin itseni ulos systeemistä, ja uskonto on se suurin kysymysmerkki. Minun jumalani ei ole ainakaan se kokoomuslainen kypäräpappijumala, jota kotoa tyrkytettiin.

Kirkolla on ollut ihan hyviä yrityksiä ottaa kiinni nykyajasta. Se on saanut ansaitsematontakin paskaa niskaansa. Lähtökohtaisesti haluan uskoa, että kirkko haluaa hyvää. Silti en vieläkään löydä sitä syytä, miksi kuulun edelleen kirkkoon. Jos joku osaisi sen kertoa. Kirkkoa ja uskontoa en kuitenkaan periaatteellisesti vihaa, ei ole mitään syytä siihenkään.

 

[Vintsukka]

Mitäs mieltä täällä ollaan "Holy Fire":stä eli Pyhästä Tulesta?

[...]

Uskoisin, että tässä ketjussa tämäkin "ihme" tuomitaan selväksi petokseksi. Vaan osaako joku kertoa, mistä todella on kyse (luulen kyllä, että useimpien mielestä asian on pakko olla petos, vaikka sen luonnetta ei pystyttäisikään täysin selvittämään, ja asia on sillä loppuun käsitelty). Onkohan minussa ennustajaukon ominaisuuksia?

Sori että tuotan pettymyksen, mutta en tuomitse tuota selväksi petokseksi. En tosin sulje poiskaan sitä vaihtoehtoa. Erittäin pienellä tutustumisella en osaa tuota selittää.

Mutta onko ateistien velvollisuus selvittää, mistä tuossa on kyse? Ja jos eivät siihen pysty, onko se osoitus ihmeestä ja jumalan olemassaolosta?

 

[Fullhazard]

Voi olla, että olen outolintu, mutta minulle "uskotko Jumalaan?" linkittyy ensisijaisesti tulevaan ja olennaisempi linkki olisikin "minne kaikki on menossa?"

Ollaan menossa sitä kohti, kun vääräuskovaiset valloittaa Euroopan tulevaisuudessa, koska Länsimaissa ei lisäännytä samaa tahtia.

Yleisesti ottaen on näin ateistina vaikea ymmärtää minkäläisen loogisen päättelyketjun perusteella pysytään uskovaisena vielä nykyäänkin Länsimaisissa yhteiskunnissa.

Noin muutenhan on todettava, että onhan Kristinuskolla ollut todella merkittävä rooli nyky-yhteiskunnan kehittymisessä tähän pisteeseen saakka. Meidän nykyinen moraalikäsitys on hyvin pitkälle tullut Kristinuskon oppien mukaisesti. Kiitos ja hyvästi kirkon aika meni jo.

 

[Fullhazard]

Olisit siis valmis laittamaan pakkohoitoon noin 90% maailman väestöstä. Norsunluutornissa on ilmeisen hauskaa olla?

Länsimainen koulutus olis ihan jees.

 

[adolf]

Tuossa penättiin vastausta otsikon esittämään kysymykseen: en usko. Se on niin perusteellisesti argumentoitu älyään kovasti terottaneiden ihmisten toimesta miten jumalat ovat ihmisen itsensä keksimiä luomuksia, että olisi minusta typeryyttä uskoa yhteenkään niistä.

Siltikään jos joku uskoo johonkin loruiluun, niin eipä mulla asian kanssa mitään ongelmaa ole. Kyllä me silti voidaan ystäviä olla.

 

[regularflex]

Kyllä. Mielestäni jokainen mieleltään järkkynyt sekopää ainoastaan estää ihmiskunta pääsemästä eteenpäin. Miksi uskoa sellaiseen, josta ei ole pienintäkään todistetta? Ei minkäänlaista todistetta? Se, että jokin on vain pääsi sisällä, kertoo minulle ehdottomasti sen, että olet hullu. Mielestäni olisi erittäin järkevää rakentaa maailmaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka uskovat tosiasioihin, eivätkä kirjoista löydettyihin mielikuvitusolentoihin,
Oletko itse mielikuvitusolentoon uskova sekopää?

Uskon Jumalaan, en mielikuvitusolentoihin. Sekopäisyydestä saa joku muu päättää puolestani. Ja tämäkin viestisi vahvistaa käsitystäni paikastasi norsunluutornissa. Elämä taitaa olla mukavaa, kun nostaa itse itsensä muiden yläpuolelle?

Tuo ilmaisusi "kirjasta löydetty" on muuten mielenkiintoinen. Olet siis sitä mieltä, ettei ihminen ole keksinyt Jumalaa, vaan on löytänyt Jumalan? Ja vielä kirjasta.

@adolf Samat fiilikset täällä viestisi loppuosasta. Olen tavannut todella huikeita tyyppejä niin uskovaisten kuin ei-uskovaisten piireistä ja olen etuoikeutettu, kun saan kutsua heitä ystävikseni. Vastapainoksi olen tavannut molemmista leireistä todella vastenmielisiä ja sekopäisiä ihmisiä, joiden kanssa ei minulla ollut lähes mitään yhteistä.

 

[Lert]

Minä uskon, en tiedä mutta uskon ja uskon kautta tiedän. Uskoa ei voi tieteellä perustella ja juuri siksi se onkin uskomista. Ja jos haluaa jokaiseen asiaan hakea varmuutta tieteen kautta, on vaikea uskoa näkymättömään.

Minulle uskominen tuo sellaista turvaa elämään mitä mistään muualta ei voi saada. Helpottaa elämistä kun uskoo ja uskon kautta tietää, että korkeampi voima ohjaa elämääni.

 

[Sanainen arkku]

Minä en olisi ja vaikka ymmärrän halun uskoa niin en siltikään ymmärrä. Ymmärrän sen että suurella osalla ihmisistä on tarve uskoa korkeampaan voimaan koska eihän tämä maailmankaikkeus ole voinut itsestään syntyä. Sitä en ymmärrä että jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen niin miksi ihminen on kaikista lajeista julmin ja raakalaismaisin koska tappaa huvikseen. Onko Jumala verenhimoinen peto?

Tämähän ei ole ihan koko totuus. Tiedetään, että on petoeläimiä, jotka tappavat selvästi yli oman tarpeensa, vaikka kenties hän tekeekin sen vain harjoittelun vuoksi. Myös käki on melko paskamainen otus.

Ihmisistä sentään varsin suuri osa ei edes pystyisi tappamaan kuin äärimmäisessä hädässä lajitoveriaan. Pienempi joukko ei edes sellaista eläintä, jota pystyy katsomaan silmiin.

 

[haunted shores]

Voi olla, että olen outolintu, mutta minulle "uskotko Jumalaan?" linkittyy ensisijaisesti tulevaan ja olennaisempi linkki olisikin "minne kaikki on menossa?".

Eihän tuossa ole mitään suurempaa mysteeriä. Kaikki taivaankappaleet liukuvat kauemmas toisistaan, kunnes universumista ei enää löydy elinkelpoista kolkkaa.

Olemme menossa kylmään, ikuiseen tyhjyyteen. Kaunista.

 

[Tarinankertoja]

Elämä taitaa olla mukavaa, kun nostaa itse itsensä muiden yläpuolelle?

Siksi uskonmot on niin suosittuja. Ihminen saa nostettua itsensä muiden yläpuolelle. Niin, sää et tainnu sitä tarkoittaa, mutta kristittyhän on asetettu jumalan tahdosta luomakunnan kruunuksi, kaiken muun yläpuolelle.

Samoin uskova nostaa itsensä tärkeimäksi asiaksi maailmankaikkeudessa, että juuri ihminen on jumalan tärkein luomistyön tulos.

Ja yksittäinen uskova korottaa itsensä olettamalla itse olevansa erityinen jumalansa silmissä joka juuri hänen rukouksiaan kuuntelee ja muuttaa maailmaa näiden toiveiden mukaisiksi. Toivoo sitten hyvää ittelle tai toiselle, toivoo jumalan muuttavan maailmaa juuri itsensä tärkeäksi kokemissa asioissa, nostaa itsensä muiden yläpuolelle juuri siksi henkilöksi, jota jumala kuulee.

Ajatus ihmisestä luomakunnan kruununa on yksi vahvimista todisteista siitä, että jumalat on ihmisen keksintöä. Ihminenhän valtarakenteena nostaa itsensä jumaluudeksi hyvin usein.

 

[Stockton Finest]

Kyllä.

 

[regularflex]

Ja yksittäinen uskova korottaa itsensä olettamalla itse olevansa erityinen jumalansa silmissä joka juuri hänen rukouksiaan kuuntelee ja muuttaa maailmaa näiden toiveiden mukaisiksi. Toivoo sitten hyvää ittelle tai toiselle, toivoo jumalan muuttavan maailmaa juuri itsensä tärkeäksi kokemissa asioissa, nostaa itsensä muiden yläpuolelle juuri siksi henkilöksi, jota jumala kuulee.

Yksittäinen ihminen rukoilee ja Jumala vastaa tai on vastaamatta. En näe osin itsekästäkin pyytämistä ongelmallisena itsekkyyden näkökulmasta, sillä kristityn on hyväksyttävä, että Jumala vastaa tai on vastaamatta. Itsekkyyskin tässä muodossa on kyseenalainen termi käyttää, sillä vaikeaa olisi rukoilla asioiden puolesta, joista ei ole tietoinen. Ongelmaksi se muodostuu, jos ihminen alkaa vaatimaan, että koska minä rukoilin näin, Jumalan on vastattava juuri siten. Ja näinhän asia ei tietenkään ole.

Muutenkaan rukous ei läheskään aina ole pyytämistä. Itse asiassa omat rukoukseni menevät suurin piirtein suhteella 50% kiitosta ja ylistystä, 20% pyyntöä ja noin 30% on ihan vain avautumista Jumalan puoleen niin hyvistä kuin huonoista asioista.

 

[Yx7]

Melkoinen ryhmähallusanaatio jos uskotellaan jonkin ulkopuolisen tahon kuuntekevan mielen pyyntöjä tai tarpeita tai mitään muutakaan.
Virhekäsitys, alkuperäistä ajatusta väärinymmärtäneet muokanneet asian väärään suuntaan.
Enemmänkin kysymys on itsesuggestiosta, oman mielen muokkailusta, puhumisesta itsensä kanssa.
Asia mitä kukaan ei opeta oikein ei voi olla hallussa kellään, lähtökohtaisesti näin kun puhutaan tiedollisesta opista.

 

[Sanainen arkku]

Silti en vieläkään löydä sitä syytä, miksi kuulun edelleen kirkkoon. Jos joku osaisi sen kertoa. Kirkkoa ja uskontoa en kuitenkaan periaatteellisesti vihaa, ei ole mitään syytä siihenkään.

Minä kerron sen syyn: kuulut kirkkoon, koska voit. Mikdi edes korjaisit jotain, mikä selvästikään ei ole rikki?

 

[regularflex]

Melkoinen ryhmähallusanaatio jos uskotellaan jonkin ulkopuolisen tahon kuuntekevan mielen pyyntöjä tai tarpeita tai mitään muutakaan.

Lähtökohtaisesti asia olisikin näin, mikäli Jumala ei ikinä vastaisi rukoukseen. Jos ei usko Jumalaan, niin rukoilu varmasti vaikuttaakin harvinaisen typerältä hommalta. Toisaalta, kun on nähnyt ja saanut itsekin kokea rukouksen voiman, niin tuo rukoileminen muuttuu typerästä hommasta erittäin mielekkääksi ja jopa yhdeksi elämää perustavanlaatuisesti määrittäväksi tekijäksi.

 

[Tarinankertoja]

En näe osin itsekästäkin pyytämistä ongelmallisena itsekkyyden näkökulmasta, sillä kristityn on hyväksyttävä, että Jumala vastaa tai on vastaamatta. Itsekkyyskin tässä muodossa on kyseenalainen termi käyttää, sillä vaikeaa olisi rukoilla asioiden puolesta, joista ei ole tietoinen. Ongelmaksi se muodostuu, jos ihminen alkaa vaatimaan, että koska minä rukoilin näin, Jumalan on vastattava juuri siten. Ja näinhän asia ei tietenkään ole.

Pääpointti on silti edelleen se, että "sinä" ihminen olet maailmankaikkeudessa jumalann huomion arvoinen, että "sinä" olet jumalan luoma luomakunnan kruunu, muun kaikkeuden yläpuolella juuri jumalan alapuolella.

Uskonnolla korotetaan itseään, ihmistä, asemaan, jossa vastataan vain yhdelle korkeammalle entiteetille, muut vastaavat ihmiselle.

tieteellisen maailmankuvan omaava ihminen ymmärtää olevansa mitätön sattuman palapelin tulos koossaan käsityskyvyn ylittävässä universumissa.

. Toisaalta, kun on nähnyt ja saanut itsekin kokea rukouksen voiman, niin tuo rukoileminen muuttuu typerästä hommasta erittäin mielekkääksi ja jopa yhdeksi elämää perustavanlaatuisesti määrittäväksi tekijäksi.

Tästäkin ketjusta löytyy se uskonnollisen tutkimuslaitoksen tutkimustulos, jossa ruokoukselle ei löydetty mitään vaikuttavuutta… tai löydettiin, negatiivinen.

Testihän siis oli sellainen, että useissa kirkoissa esirukoiltiin kahden vakavasti sairaan ryhmän puolesta ja kolmas ryhmä oli kontrolliryhmänä. Rukoiltavista ryhmistä toinen tiesi, että heidän puolestaan esirukoillaan, toinen ei. Esirukoilua siis tehtiin ympäri maata (USA) ja pitkän aikaan.

Tulos. Sekä kontrolliryhmä että rukoiltu ryhmä, joka ei ollut siitä tietoinen, kehittyivät (sairastuivat) täysin samassa tahdissa ja ennusteiden mukaisesti. Kolmas ryhmä, se joka tiesi että heidän puolestaan rukoiltiin, tila huononi nopeammin. Päättely oli siinä, että tietoisuus esirukoilusta lisäsi tämän sairasryhmän stressiä, joka huononisi heidän immuunivastettaan ja paranemistaan.


(tää löytyy linkkeineen jostain tästä ketjusta)

Mitään todisteita rukouksen voimasta ei ole kyetty missään koskaan todistamaan. Ainoastaan näitä omia mutuja, jotka kaikki menevät helposti sattumanvaraisuuden piikkiin, mutta jonka uskova tulkitsee rukouksen voimaski tai kuten yleisempää, ihmeeksi.

Toki ongelmien kertaaminen ja toisten ajatteleminen, tapahtuu se sitten rukouksessa tai vaikka psykiatrin vastaanotolla, lisää ihmisen onnellisuutta. Uskovathan ovat onnellisempaa porukkaa kuin ateistit. Tämä taas johtuu siitä, että ihmiset, jotka kokevat tyydyttävää yhteisöölisyyttä päivittäisessä elämässään, ovat yleensä onnellisempia. Uskoviaset syövät enemmän yhteisiä aterioita, hiljentyvät näiden ääreen kiitämään jumalaansa ja tosiaan rukoilevat. Eli, jep, rukoilusi varmaan parantaa elämänlaatuaSI, mutta kehenkään muuhun sillä ei ole vaikutusta…

ellet nyt rukoile yhdessä jonkun kanssa, esim seurakunnassa, silloin te kaikki koette sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka tekee laumaeläin ihmisen onnelliseksi.

 

[regularflex]

Pääpointti on silti edelleen se, että "sinä" ihminen olet maailmankaikkeudessa jumalann huomion arvoinen, että "sinä" olet jumalan luoma luomakunnan kruunu, muun kaikkeuden yläpuolella juuri jumalan alapuolella.

Niin, Raamatussahan korostetaan ihmistä Jumalan kuvana, mutta siitäkin huolimatta ihminen on vain luotu. Kenties Jumalalle rakkain osa luomakuntaa, mutta siitäkin huolimatta vain ja ainoastaan luotu. Juuri ja juuri muun luomakunnan yläpuolella, mutta yhä edelleen vain luotu. Tuosta kirjoituksestasi tulee minulle mielikuva, että kristityt kuvittelisivat olevansa jotenkin selvästi kaiken yläpuolella ja lähes jumalia itsessään, mutta näin en ole itse ikinä kokenut. Ja Jumalan huomion arvoista on koko luomakunta, ei vain ihminen.

...Eli, jep, rukoilusi varmaan parantaa elämänlaatuaSI, mutta kehenkään muuhun sillä ei ole vaikutusta…

Voin puhua vain omasta puolestani, mutta kyllä, rukoilu parantaa elämänlaatuani. Mikäli rukoilisit itse, parantaisiko se sinun elämänlaatuasi?

 

[nummenkallio]

Minä kerron sen syyn: kuulut kirkkoon, koska voit. Mikdi edes korjaisit jotain, mikä selvästikään ei ole rikki?

Vastakysymys: onko joku, joka ei voi kuulua kirkkoon? Käsittääkseni evankelisluterilaiseen kirkkoon voi kuulua ihan jokainen, joka haluaa. Kirkkoon kuuluminen menee ihan perintönä, ja se lakkaa vain silloin, jos ihminen itse sitä haluaa. Tykkään kyllä monessa yhteydessä tuosta "jos mikään ei ole rikki, miksi pitäisi korjata?" -ajattelutavasta, mutta minusta se ei tässä nyt ihan toimi.

En edes jaksa nillittää kirkollisverosta. En ole edes laskenut mitä se on, joten minulla on varaa maksaa se. Ei se kait paljon ole. Silti olen kyllä jo vuosia miettinyt, mitä minä tästä saan. Ja sanottakoon, että minusta typerimmät syyt erota kirkosta ovat juuri itkuraivarit jotain Päivi Räsästä vastaan ja helpot eroamiset jollain nettisivuilla. Ne ovat minusta typerää ja populistista paskaa.

Silti nyt peräänkuuluttaisin niitä syitä, miksi tällainen nelikymppinen, melko juureton, koulutettu, ihan hyvässä duunissa oleva perheetön mies haluaisi kuulua kirkkoon. Varsinkin kun kiinnostuksen kohteet ovat ja tulevat aina olemaan maallisia.

Kysymykseni on vilpitön ja siihen voivat vastata toki muutkin asiaa tuntevat kuin @Sanainen arkku.

 

[Sistis]

Minä erosin kirkosta 25-vuotiaana, eli 12 vuotta sitten. Olen siis ollut uskontokuntaan kuulumaton noin kolmanneksen elämästäni. Omassa tapauksessani syynä oli ihan yksinkertaisesti se, etten uskonut kirkon opetuksiin. Minusta tuntui aina jotenkin väärältä olla "uskovainen paperilla", eli siis kuulua vain perinteen ja joidenkin mahdollisten juhlien vuoksi instituutioon, jonka sanomaan ei kuitenkaan usko. Koin sen myös jotenkin halventavana niitä ihmisiä kohtaan, joille uskonto on tärkeä osa elämää. Ja toki kirkollisveron osuuskin alkoi olla sen verran merkittävä, että siinäkin alkoi jo miettiä homman mielekkyyttä.

Mitä tulee Päivi Räsäseen, niin en usko ihmisten niinkään eronneen massoittain siksi, että he olisivat suuttuneet tämän lausunnoista. Enemmänkin Räsänen on avannut heidän silmiään kertomalla siitä, mistä kristinuskossa on pohjimmiltaan kyse. Ihmiset ovat tajunneet, etteivät pidä Raamatun sanomaa - eli kristinuskon ydintä - sittenkään omaa maailmankatsomustaan vastaavana.

 

[Tarinankertoja]

Voin puhua vain omasta puolestani, mutta kyllä, rukoilu parantaa elämänlaatuani. Mikäli rukoilisit itse, parantaisiko se sinun elämänlaatuasi?

Kyllä todennäköisesti. Se on niin paljon tutkittua juttua, että mistä ihmisen onnellisuus muodostuu. ... mutta koska pidän rukoilua hömppänä, ei sillä olisi samanmoista vaikutusta, sen sijaan voisin korvata sen vaikka kirjoittamalla päiväkirjaa. Sekin vaikutaa samalla tavalla.