Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Toinen ihme oli siis nunnan parantunut parkinsonin tauti, joka kuitenkin palasi takaisin? Oliko tämä nyt se ihme joka ei ollut ihme, vai onko se joku muu? Tuossa ei kyllä kerrottu, että mikä se tämä toinen ihme edes oli? Sekavaa. Toisaalta puhumme katolilaisuudesta, joten ihmekös tuo.
 
Bileet oli hyvät, tunnelma oli rento ja aurinkokin oli pilvessä.

Morgoth

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tutkimisella tarkoitan juuri sitä, että mm. pastorit ja papit ovat lukeneet itse Raamatun kirjoituksia ja Raamatun kirjojen sisältöjen kokonaisuuksia (huom! Raamattu sisältää kymmeniä kirjoja) ja osa on tutkinut aika hyvin jo Israelin historiaa ja verrannut Raamattuun, käyneet koulutusta janiinpoispäin... Kannattaa tutkia Raamattua myös itse. Parhaiten oppii tuntemaan Raamattua lukemalla sitä juuri itse.
Ensin sanot toista ja lopussa toista. Osaatko sanoa mitä mieltä itse lopulta olet vai meneekö se niin, että kun on kysymys sellainen johon et osaa/halua vastaan sen tyypillisen "en osaa vastata tai en ole perehtynyt asiaan. Käänny papin tjms. puoleen" tai joskus joku uskonoppinut on esittänyt omasta mielestäsi jonkun kiusallisen tulkinnan, niin silloin korostetaan itselukemista?

Tarvittaessa voipi kysyä joltakin, joka on tutkinut, vaikkapa nyt oman srk:n pastorilta.
Voinks mä kysyy riparissa isosilta kans? :) Kiitos vaan huolenpidosta, mutta omalta osaltani olen katsonut paremmaksi erota kirkosta.

Ei se arvo oikeastaan merkitse sitä, tietääkö kuinka paljon kristinuskosta.
Eli lopulta kyse on vain puhtaasti uskosta, eikö?

Esim. paavin asemasta en itse pidä lainkaan, se ei ole oikeastaan edes Raamatun mukainen.
Noin miljardi ihmistä kuitenkin pitää Paavin asemaa oikeutettuna. Ovatko oikeassa tai väärässä, niin en osaa sanoa, mutta luterilaisten varmuus oman tulkinnan oikeellisuudesta on lähes yhtä liikuttavaa kuin katollisten tulkinta luterilaisuudesta jonkinlaisena harhaoppina.

En edes tiedä, tunteeko se paavi Raamattua, vai haluako paavi vain valtaa.
Luterilaisen kirkon arkkipiispa ei halua valtaa? Noin nyt ihan mielenkiinnosta ja asiasta tietämättömänä niin löytyykö arkkipiispalle sitten paremmat perusteet kuin paaville Raamatusta?

Mutta joka tapauksessa nämä asiat ovat aika hankalia aiheita. Jos henkilö on uskosta osaton, niin nämä ovat ymmärrettävästi vaikeita aiheita käsittää.
Pistetään pieni provo tähän loppuun. :)

http://www.cnn.com/2010/HEALTH/02/26/liberals.atheists.sex.intelligence/index.html
 

Morgoth

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Voiko uskoa Saatanan olemassaoloon uskomatta samalla Jumalan olemassaoloon? Siinäpä olisi mielestäni todella pessimistinen maailmankuva.
Eikö satanisteilla ole vähän tuon suuntaisia ajatuksia? Siinä olen samaa mieltä, että varsin synkkää porukkaa ovat :)

No yleisesti ottaen tottakai. Kaikki Jumalan tahdon vastainen on Saatanan metkuja, jos näin haluaa uskoa.
Miten näet Jumalan roolin tässä? Hänhän on kuitenkin kai vahvempi henkiolento kuin Saatana eli joko suoraan tai epäsuoraan hyväksyy Saatanan teot? Näetkö mitenkään ongelmallisena Jumalan roolia tuossa ajatusmallissa?
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Miten näet Jumalan roolin tässä? Hänhän on kuitenkin kai vahvempi henkiolento kuin Saatana eli joko suoraan tai epäsuoraan hyväksyy Saatanan teot? Näetkö mitenkään ongelmallisena Jumalan roolia tuossa ajatusmallissa?
Niin, tiettävästi Jumala voisi poistaa Saatanan koska tahansa, joten koska näin ei nähtävästi ole tapahtunut, niin takana on sitten joku parempi suunnitelma. Onhan sitä hahmoteltu näissä Kristinuskon opeissa, mutta voisiko sitä välttämättä edes olettaa, että ihminen pystyisi loogisena olentona ymmärtämään kaikki suunnitelmat? Ei mielestäni. Mutta helppo ratkaisuhan tähän ongelmaan on se, että ei usko mihinkään näistä henkimaailman "olennoista". En tiedä mikä sitten minussa on vialla, etten näihin helppoihin mene, vaan yritän aina vaikeimman kautta vääntää. Olen huomannut sen kyllä muissakin asioissa.
 
Viva Las Vegas!

Morgoth

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Niin, tiettävästi Jumala voisi poistaa Saatanan koska tahansa, joten koska näin ei nähtävästi ole tapahtunut, niin takana on sitten joku parempi suunnitelma. Onhan sitä hahmoteltu näissä Kristinuskon opeissa, mutta voisiko sitä välttämättä edes olettaa, että ihminen pystyisi loogisena olentona ymmärtämään kaikki suunnitelmat? Ei mielestäni. Mutta helppo ratkaisuhan tähän ongelmaan on se, että ei usko mihinkään näistä henkimaailman "olennoista". En tiedä mikä sitten minussa on vialla, etten näihin helppoihin mene, vaan yritän aina vaikeimman kautta vääntää. Olen huomannut sen kyllä muissakin asioissa.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2034892

Minusta ainakin tuo kuulostaa melko helpolta selitykseltä koko pedofilia ongelmaan? Olkootkin, että esimerkki tulee taas katolisesta kirkosta, mutta ihan hyvä selitys varmaan keksitty tuolle ilmiölle, joka menee läpi maissa jotka ovat huomattavan katolisia. Toisaalta samalla tulee epäuskoinen olo, että elämämmekö todella 2000-luvulla ja yksi maailman suurimmista uskonnoista ja sen edustajat selittävät vakavissaan tuollaista?

Jos tuo haastateltu on 'päämanaaja' niin montakohan apulaista hänellä on?
 

bus81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Yhtä paljon uskon kuin muihinkin satuihin ja satuhahmoihin :D

Aika hyvin on se kapinallinen jesse boy saanut ilmaisia palstamillejä johonkin paksuun eepokseen. Joku on vahvojen huhujen mukaan lukenutkin sen. En tosin tunne ketään kannesta kanteen lukijaa. Olenko kenties elänyt väärässä maailmassa väärään aikaan?

Lukekaa mieluummin vaikka Huovisen tutkimusmatka 70 vuoden taakse eli Veitikka, niin ymmärrätte paremmin maailman menoa. Hehh... Huhh... Hörökorvia ja viiksiniekkoja riittää. Miten? Miksi?
 
MCMLXXXIV. Huonoa vuosikertaa...

ipaz

Jäsen
Usko johonkin suurempaa henkiolentoon kertoo vain ja ainoastaan ihmisen omasta heikkoudesta oma päänsä kanssa. Ihminen on uskonut jo vuosituhansia ties mihin: roomalaisilla oli kymmeniä eri jumalia, Amerikan intiaanit uskoivat Suureen Henkeen, suomessa pakanat palvoivat Ukkoa ja Ahtia. Noiden ikiaikaisten ihmisten uskon ymmärtää, koska silloin heille tapahtui varmasti paljon nykymaailmassa täysin tunnettuja asioita joita he eivät ymmärtäneet. Mm. ukkonen mieltiin jumalten "ajeluksi taivaalla".

Mutta koska nykyään tiede on romuttanut paljon uskonnollisia käsitteitä ja "jopa" raamatun tekstejä taas uudelleen tulkitaan tähän päivään sopivammaksi, niin aikakin minulle on tullut sellainen käsitys, että tuo uskominen sitten mihin tahansa on vain yksilön epävarmuutta omien ajatustensa kanssa. Minä en usko, mutta toisaalta minua kiehtoo uskotojen jälkeenjättämä vaikutus yhteiskunnissa ja kulttuureissa.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Mutta koska nykyään tiede on romuttanut paljon uskonnollisia käsitteitä ja "jopa" raamatun tekstejä taas uudelleen tulkitaan tähän päivään sopivammaksi, niin aikakin minulle on tullut sellainen käsitys, että tuo uskominen sitten mihin tahansa on vain yksilön epävarmuutta omien ajatustensa kanssa. Minä en usko, mutta toisaalta minua kiehtoo uskotojen jälkeenjättämä vaikutus yhteiskunnissa ja kulttuureissa.
Onko sinulla sitten varmuus ajatustesi kanssa?

Uskontojen voima on siinä, että ne tarjoavat ihmiselle arvoja ja ainakin ottavat kantaa. Tiede on lopulta vain kylmää tiedettä, jonka pohjalta ei voida vetää johtopäätöksiä kuinka meidän tulisi elää tai mikä on salittua, mikä on tärkeää, mikä oikein ja mikä väärin. Nämä asiat jokainen ihminen vetää jostain muualta kuin luonnontieteestä.
 
Ducks-Oilers 6.3.2012, 48:09, 2-1, B. Ryan (T. Selänne)
Selänne: 1326 658+740=1398
Kurri: 1251 601+797=1398
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Nämä asiat jokainen ihminen vetää jostain muualta kuin luonnontieteestä.
?? No johan on yksinkertaistus, tai itse asiassa vähättely...

Ihminen on evoluution tulos, kaikki meidän moraalimme on myös evoluution tulos. Mikään uskonto ei määrää mikä on oikein ja väärin, vaan evoluutio. Se miten ihminen on laumaeläimenä kehittynyt ja muodostanut sosiaalisia yhteisöjä ja sivilisaatioita.

Uskonnot ovat syntyneet näistä evoluution synnyttämistä sosiaalisista yhteisöistä, ei päinvastoin. Moraalikäsitykset on koottu yhteen opiksi, josta on tullut uskonto. Uskonto on syntynyt sivilisaation seurauksena… vaikka yksittäinen ihminen ei vedä niitä luonnontieteestä, niin luonnontieteen tutkimat ilmiöt on ne synnyttänyt, ja sitten jotkut on keränneet ne yhteen opiksi, eli uskonnoksi.
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-

ipaz

Jäsen
Onko sinulla sitten varmuus ajatustesi kanssa?

Uskontojen voima on siinä, että ne tarjoavat ihmiselle arvoja ja ainakin ottavat kantaa. Tiede on lopulta vain kylmää tiedettä, jonka pohjalta ei voida vetää johtopäätöksiä kuinka meidän tulisi elää tai mikä on salittua, mikä on tärkeää, mikä oikein ja mikä väärin. Nämä asiat jokainen ihminen vetää jostain muualta kuin luonnontieteestä.
Kyllä minä olen ehtinyt tähän ikään mennessä jo pohtia, että mitä ajattelen uskomisesta johonkin suurempaan. Olen sen verran maallinen ihminen etten pohdi jumalan olemassa oloa. En sitä kielläkään koska en voi olla varma, mutta asia ei tuo minulle mitään tässä vaiheessa. Pärjään hienosti ilmankin. Kuulun kuitenkin edelleen kirkkoon, varmaankin lähinnä perinteistä ja kulttuurillisista syistä kun mistään muusta. Olen käynyt kirkollisessa tapahtumassa viimeisen 10 vuoden aikana kai kolmasti häissä ja hautajaisissa. Mutta ne rakennukset ovat silti mahtavia. Varsinkin vanhat kirkot. Pidän siitä historian havinasta jota vanhat kirkot ja niiden hautausmaat edustavat.

On täysin totta että uskonto tuo varmasti hienon arvon jonkun elämään ja tien jota seurata. Kuitenkin samalla pahimmassa tapauksessa se rajoittaa ihmisen omaa kykyä ajatella ja hahmottaa asioita. Eli kuten miljoona kertaa on todettu, niin uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia jota ei saisi tuputtaa ja jonka ei saisi antaa vaikuttaa yhteiskunnallisiin seikkoihin.
 

AnFa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Yhtä paljon uskon kuin muihinkin satuihin ja satuhahmoihin :D
Täällä sama, mutta ilman hymiötä. Kohta on kaksi vuotta kun erosin kirkosta. En tosin ollut uskonut jumalaan enää vuosiin, mutta kuuluin kuitenkin kirkkoon ns. ulkoisten paineiden takia. Omat vanhempani eivät ole mitään "kiihkouskovaisia", mutta raamattu on kuitenkin "lähes" totuus. Tietenkin oma moraalikäsitys tuntuu ajavan raamatun ohi, mutta kuitenkin. Tuntui olevan suht kova paikka vanhemmille oman pojan eroaminen kirkosta ja uskonnosta, mitä he pitävät totuutena. Tästä on nyt jälkeenpäin käyty keskusteluja ja olen heitä yrittänyt käännyttää "oikealle tielle" (puoliksi vitsillä). Äitini yllättäin on alkanut vihdoin ajattelemaan omilla aivoillaan ja kyseenalaistamaan asioita. Siis äitini, joka pelkää jumalaa enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa. Itse toivon, että niin vanhempani, kuin muutkin "vääräuskoiset" tajuaisivat, että ei mitään "jeesuksia" ole oikeasti olemassa.
Aika hyvin on se kapinallinen jesse boy saanut ilmaisia palstamillejä johonkin paksuun eepokseen. Joku on vahvojen huhujen mukaan lukenutkin sen. En tosin tunne ketään kannesta kanteen lukijaa. Olenko kenties elänyt väärässä maailmassa väärään aikaan?
Itse tunnen aika montakin. (Varmaankin siis minä elänyt väärässä maailmassa väärään aikaan). Osa pitää kirjaa totuutena, osa puolitotuutena, jota totellaan silloin kun se on oman edun mukaista. Eräs kaverini on taasen kertonut sen olevan paras fantasiakirja mitä hän on koskaan lukenut.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
?? No johan on yksinkertaistus, tai itse asiassa vähättely...

Ihminen on evoluution tulos, kaikki meidän moraalimme on myös evoluution tulos. Mikään uskonto ei määrää mikä on oikein ja väärin, vaan evoluutio. Se miten ihminen on laumaeläimenä kehittynyt ja muodostanut sosiaalisia yhteisöjä ja sivilisaatioita.

Uskonnot ovat syntyneet näistä evoluution synnyttämistä sosiaalisista yhteisöistä, ei päinvastoin. Moraalikäsitykset on koottu yhteen opiksi, josta on tullut uskonto. Uskonto on syntynyt sivilisaation seurauksena… vaikka yksittäinen ihminen ei vedä niitä luonnontieteestä, niin luonnontieteen tutkimat ilmiöt on ne synnyttänyt, ja sitten jotkut on keränneet ne yhteen opiksi, eli uskonnoksi.
Eli uskot, että evoluutio kertoo sinulle mikä on oikein ja mikä väärin vai mitä yrität sanoa? Onko sinusta oikea ja väärä, elämän merkityksellisyyden ja arvokkuuden määritys jotenkin johdettavissa luonnontieteestä?

Toki ihmisellä on biologia, joka ohjaa käyttäytymistä, mutta silti mielestäni elämä on arvokasta ja merkityksellistä vain, jos henkilö uskoo niin. Ja nimenomaan uskoo, sillä se ei minusta kuulu tiedon piiriin. Tämä on se ristiriita, jossa ihminen elää. Mielestäni tieteellisellä tiedolla ei päästä mihinkään varmuuteen. Jotkut ateistiset tiedemiehet usein puhuvat kosmisesta vaahdosta, jota elämäkin on. Missä silloin on elämän mieli? Elämän mieli kuuluu minusta aina metafysiikan ja uskon alueelle, vaikka kuinka haluaisi päästä irti tästä sanasta.
 
Ducks-Oilers 6.3.2012, 48:09, 2-1, B. Ryan (T. Selänne)
Selänne: 1326 658+740=1398
Kurri: 1251 601+797=1398

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Eli uskot, että evoluutio kertoo sinulle mikä on oikein ja mikä väärin vai mitä yrität sanoa? Onko sinusta oikea ja väärä, elämän merkityksellisyyden ja arvokkuuden määritys jotenkin johdettavissa luonnontieteestä?
En ajatellut tällä kierroksella osallistua tähän keskusteluun, kun koko keskustelu kiersi samojen ikiaikaisten argumenttien ympärillä ja Tarinankertojan vastaus oli sikäli tyhjentävä, mutta koska asia ei silti näemmä auennut niin tarkennetaan hieman.

Mikä on oikein ja mikä väärin määräytyvät elinympäristön normeista ja osa perusnormeista tulee puhtaasti biologisen evoluution puolelta (esim. tietynlainen pohjimmainen haluttomuus oman lajin jäsenten tappamiseen, sisarusten/vanhempien kanssa lisääntymiseen) osa on tietenkin kulttuurievoluution tuotosta, mikä nyt siis on oikeastaan vain termi biologisen evoluution jatkeelle populaation sisäisessä kulttuurissa.
Siinä missä biologinen evoluutio on johtanut siihen, että ihmiset ovat laumaeläimiä, kulttuurievoluution myötä laumoilla on säännöt miten toimia ja tältä pohjalta meille syntyy oikean ja väärän käsitteet. Ja samalla on helppo ymmärtää miten niin erilaisia moraalikäsityksiä on vallalla maailman eri kulttuureissa ja toisaalta miksi kaikki ihmiset eivät aina noudatakaan kaikkia normeja, koska normit eivät ole siinä määrin kiveen kirjoitettuja kuin genomin muutokset jotka kuitenkin tavallaan varsin tarkasti määrittelevät vaikka nyt silmien lukumäärän tms.

Perustietoa mm. moraalin evoluutiosta löytyy valtavasti, mutta voin estoitta suositella viime vuoden Tieteen Päivien koostekirjaa "Kaikki Evoluutiosta" Gaudeamus 2009, mistä löytyvät mm. seuraavat aihetta sivuavat jutut:
I. Niiniluoto Kulttuurin evoluutio
M. Sintonen Moraalin evoluutio

Sikäli siis oikean ja väärän ei-uskovan mielessä määrittää ympäristö, sen normit ja käyttäytymismallit. Juuri tämä tarjoaa sen dynaamisen moraalin, mikä taipuu sellaisiinkin kummallisuuksiin kuin ihmisten tasa-arvoon, eikä nojaa sikäli dogmaattisiin määräyksiin aikakausilta jotka ovat olleet kovin erilaisia kuin omamme.

Elämän tarkoitukseen on sikäli helppo ottaa kantaa, koska sitä ei nykyisen tiedon valossa oikein edes ole, kai sitä pitäisi lisääntyä jne. mutta siihen se sitten jääkin ja sitten kuollaan.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Sikäli siis oikean ja väärän ei-uskovan mielessä määrittää ympäristö, sen normit ja käyttäytymismallit. Juuri tämä tarjoaa sen dynaamisen moraalin, mikä taipuu sellaisiinkin kummallisuuksiin kuin ihmisten tasa-arvoon, eikä nojaa sikäli dogmaattisiin määräyksiin aikakausilta jotka ovat olleet kovin erilaisia kuin omamme.

Elämän tarkoitukseen on sikäli helppo ottaa kantaa, koska sitä ei nykyisen tiedon valossa oikein edes ole, kai sitä pitäisi lisääntyä jne. mutta siihen se sitten jääkin ja sitten kuollaan.
Jätetään suosista tuo moraalikeskustelu pois, vaikka se vähän sivusikin tuota pointtiani eli elämän mieltä, jota ei siis mielestäni voida mitenkään automaattisesti johtaa luonnontieteistä. Moraali - ja kulttuurievoluutiota en toki ole kieltämässä. Pelkästään tieteen perusteella elämä on kutakuinkin kosmista vaahtoa niin kuin Kari Enqvist taisi joskus tokaista. Mutta hänkin taisi jossain kirjoittaa miten "auringon säteessä on elämän mieli" ja silloin umpiateistikin astuu mielestäni uskon maailmaan.
 
Ducks-Oilers 6.3.2012, 48:09, 2-1, B. Ryan (T. Selänne)
Selänne: 1326 658+740=1398
Kurri: 1251 601+797=1398

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Jätetään suosista tuo moraalikeskustelu pois, vaikka se vähän sivusikin tuota pointtiani eli elämän mieltä, jota ei siis mielestäni voida mitenkään automaattisesti johtaa luonnontieteistä. Moraali - ja kulttuurievoluutiota en toki ole kieltämässä. Pelkästään tieteen perusteella elämä on kutakuinkin kosmista vaahtoa niin kuin Kari Enqvist taisi joskus tokaista. Mutta hänkin taisi jossain kirjoittaa miten "auringon säteessä on elämän mieli" ja silloin umpiateistikin astuu mielestäni uskon maailmaan.
Mitä nyt Enqvistia tunnen (siis fyysikkona, en ihmisenä) niin väitän kyllä että olet pahasti väärinymmärtänyt hänen sanomisensa, pitäisi tuntea konteksti jotta ymmärtäisi mitä hän tarkoittaa termillä mutta on aivan varmaa ettei kyse ole kyllä mistään uskon asiasta :)
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Tappara
Uskovaisilla on tapana väen väkisin saada kerrottua ateistille, että tämä ateisti tosiasiassa onkin uskovainen.
Mä en tosiaan usko mihinkään jumalaan vaikka kuinka yritettäisiin mun sanoja väännellä siihen suuntaan. Vaikka joskus kiroankin ja huudan "saatana!"n niin en usko saatanaa ja sitä kautta jumalaan.

Taisin kertoa pointtini surkeasti, mutta nukuin huonosti :)
 

Jääkuutio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins + ex-Kiekko-Espoo
Eli uskot, että evoluutio kertoo sinulle mikä on oikein ja mikä väärin vai mitä yrität sanoa? Onko sinusta oikea ja väärä, elämän merkityksellisyyden ja arvokkuuden määritys jotenkin johdettavissa luonnontieteestä?
Pakko sanoa että repesin ääneen. Uskovalle tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää että ei ole olemassa mitään universaaleja, objektiivisia arvoja tai "hyvää" elämää.
 
Olen ameeba

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Pakko sanoa että repesin ääneen. Uskovalle tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää että ei ole olemassa mitään universaaleja, objektiivisia arvoja tai "hyvää" elämää.
En ole sellaista sanonutkaan. Minua vaan kiinnostaa mistä kukin saa tarkoituksen elämälleen. Silloin kun Kari Enqvistkin sanoo, että "auringon säteessä on elämän mieli", on tämä mielestäni metafyysinen lause.
 
Ducks-Oilers 6.3.2012, 48:09, 2-1, B. Ryan (T. Selänne)
Selänne: 1326 658+740=1398
Kurri: 1251 601+797=1398
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Eli uskot, että evoluutio kertoo sinulle mikä on oikein ja mikä väärin vai mitä yrität sanoa? Onko sinusta oikea ja väärä, elämän merkityksellisyyden ja arvokkuuden määritys jotenkin johdettavissa luonnontieteestä?
Kyllä, evoluutio ja ihmisen kohdalla sitä seurannut sosiaalievoluutio heimorakenteista yhteyskuntiin kehittyminen on luonut moraalikäsitykset. Niitä ei ole annettu, eikä niistä ole kollektiivisesti päätetty. Ne ovat syntyneet evoluutiokehityksen myötä.
yksinkertaistaen: Ne yhteisöt, joiden arvot ja moraali ovat edesauttaneet yhteisöjen selviytymistä, ovat kasvaneet, ne joiden on heikentänyt, ovat hävinneet.

Toki ihmisellä on biologia, joka ohjaa käyttäytymistä, mutta silti mielestäni elämä on arvokasta ja merkityksellistä vain, jos henkilö uskoo niin. Ja nimenomaan uskoo, sillä se ei minusta kuulu tiedon piiriin.
Erikoinen näkemys. Elämähän on ihan yhtä merkityksellinen bakteerille, lehmälle kuin ihmiselle.

Vai missä vaiheessa elämästä tuli erityisen merkityksellistä juuri ihmiselle? Siis muutoin kuin siinä mielessä, jossa se on merkityksellistä ”as is” kaikille eläville olennoille?
Eli missä vaiheessa siis jumala puuttui peliin? Homo Eractuksen aikoihin? vai vasta Homo Sapiensin levittäytyessä pallolle? Oliko Netherndaliseilla elämälle ”merkitys”?


Missä silloin on elämän mieli? Elämän mieli kuuluu minusta aina metafysiikan ja uskon alueelle, vaikka kuinka haluaisi päästä irti tästä sanasta.
Elämän mieli? Tarkoitatko käsitteellistä sielua vai jotain muuta aivotoimintasi ulkopuolista mieltä? Elämän mielihän on juuri sellainen kuin aivosi sille mieltä tuottavat. Kuviteltua tai totta, riippuen siitä, miten aivosi ovat synapsiyhteyksineen rakentuneet elämäsi aikana.
Meillä on kyky ajatella ja miettiä, kyky vapaaseen tahtoon. Voit vapaasti myös ulkoistaa tätä elämän tarkoitustasi itsesi ulkopuolelle uskomalla jumalaan. Mutta tämä kaikki tapahtuu vain oman pääsi sisässä. Mistään muusta ei ole näyttöä, ei vaikka siihen kuinka uskoisi.
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-

Taito-Ojanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Kärpät
Kyllä, evoluutio ja ihmisen kohdalla sitä seurannut sosiaalievoluutio heimorakenteista yhteyskuntiin kehittyminen on luonut moraalikäsitykset. Niitä ei ole annettu, eikä niistä ole kollektiivisesti päätetty. Ne ovat syntyneet evoluutiokehityksen myötä.
yksinkertaistaen: Ne yhteisöt, joiden arvot ja moraali ovat edesauttaneet yhteisöjen selviytymistä, ovat kasvaneet, ne joiden on heikentänyt, ovat hävinneet.
Ja tämä pohdinto muuttuukin mielenkiintoisaksi siinä vaiheessa, jos todetaan, että (tietyt) uskonnolliset yhteisöt ovatkin evoluution kannalta niitä elinvoimasempia. En väitä, että näin on, mutta onhan se täysin mahdollinen johtopäätös, kun katsoo uskonnollisuuden yleisyyttä.
 
"- Ha! That's what they want you to believe!"
"- Sir, we are "they."
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ja tämä pohdinto muuttuukin mielenkiintoisaksi siinä vaiheessa, jos todetaan, että (tietyt) uskonnolliset yhteisöt ovatkin evoluution kannalta niitä elinvoimasempia. En väitä, että näin on, mutta onhan se täysin mahdollinen johtopäätös, kun katsoo uskonnollisuuden yleisyyttä.
En nyt tiedä että "tietyt" mutta uskonnoilla on ehdottomasti ollut osuutta menestyvien heimojen kulttuurievoluutioissa. Keskistettyihin hallintojärjestelmiin tukeutuvat uskonnot ovat olleet luomassa isompia kulttuurillisia rakenteita ja ennen kaikkea sodankäyntiin on uskomusjärjestelmällä ollut valtava merkitys. Ei ole sattumaa, että suurimmat (elinvoimaisimmat)uskonnot tuntevat marttyyrikuoleman ja paratiisin. Kaikki uskomusjärjestelmät eivät tunne näitä, ja suurin osa näistä onkin jäänyt heimouskontojen tasolle.
 
Tulevaisuus on toivoa täynnä

-Share Ilves-

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kyllä, evoluutio ja ihmisen kohdalla sitä seurannut sosiaalievoluutio heimorakenteista yhteyskuntiin kehittyminen on luonut moraalikäsitykset. Niitä ei ole annettu, eikä niistä ole kollektiivisesti päätetty. Ne ovat syntyneet evoluutiokehityksen myötä.
yksinkertaistaen: Ne yhteisöt, joiden arvot ja moraali ovat edesauttaneet yhteisöjen selviytymistä, ovat kasvaneet, ne joiden on heikentänyt, ovat hävinneet.
Tämä ei kuitenkaan itsessään ole vielä moraalinen tai eettinen kanta vaan vain huomio, tai lähinnä väite, moraalin synnystä. Olisi kiinnostava kuulla kantojasi kuitenkin myös tästä näkökulmasta. Otetaan esimerkiksi joku yleisesti karuna pidetty teko, sanotaan vaikka 5-vuotiaan lapsen raiskaaminen ja tappaminen hitaasti kiduttaen (tälläisiäkin tekoja maailmaan mahtuu) - sanotko nyt, että pidät tälläistä vääränä, koska se ei auta yhteisön evolutionääristä kehitysta (ja jos auttaisi niin pitäisit sitä oikeana) vaan pitäisitkö oheisen kaltaista tekoa vääränä tilanteesta huolimatta? Siis ikäänkuin universaalisti vääränä - vai riippuuko tosiaan kaiken toiminnan arvottaminen sen evolutionäärisestä potentiaalista? Tosin en tiedä, miten edes voimme arvioida, mikä toiminta alati muuttuvissa olosuhteissa on hyödyllistä jälkeläisten tuottamisen kannalta ja mikä ei.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Erikoinen näkemys. Elämähän on ihan yhtä merkityksellinen bakteerille, lehmälle kuin ihmiselle.
Ei minusta. Ihminen on tietoinen itsestään aivan eri lailla kuin bakteeri tai lehmä. Ihminen kykenee myös itsemurhaan, jos ei näe elämää mielekkäänä.

Vai missä vaiheessa elämästä tuli erityisen merkityksellistä juuri ihmiselle? Siis muutoin kuin siinä mielessä, jossa se on merkityksellistä ”as is” kaikille eläville olennoille?
Eli missä vaiheessa siis jumala puuttui peliin? Homo Eractuksen aikoihin? vai vasta Homo Sapiensin levittäytyessä pallolle? Oliko Netherndaliseilla elämälle ”merkitys”?
En osaa sanoa, koska esi-isiemme ajatuksista ei ole tietoa. Itse ajattelen, että Jumala on kaiken olemassa olevan takana ja Jumalan kautta on löydettävissä myös elämän tarkoitus.

Elämän mieli? Tarkoitatko käsitteellistä sielua vai jotain muuta aivotoimintasi ulkopuolista mieltä?
Tarkoitan elämän mielekkyyttä. Kyllä varmasti ateistin elämä voi olla myös mielekästä ja arvokasta moninaisilla tavoilla. Mutta tämä mielekkyys ja arvokkuus pitää tuoda jostain ateismin tyhjiin kuoriin. Ja mielestäni mielekkyys on viime kädessä jotain, mitä ei voi rationaalisesti perustella.

Jos yritän ajatella kuten tiukanlinjan ateisti ja viimeisen päälle rationaalisesti, en näe elämässä mieltä. Se minua kiinnostaa, että pitääkö kovanlinjan ateistinkin lopulta hengissä usko johonkin, vaikka hän ei tätä halua myöntää?
 
Ducks-Oilers 6.3.2012, 48:09, 2-1, B. Ryan (T. Selänne)
Selänne: 1326 658+740=1398
Kurri: 1251 601+797=1398

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree!
Se minua kiinnostaa, että pitääkö kovanlinjan ateistinkin lopulta hengissä usko johonkin, vaikka hän ei tätä halua myöntää?
Kovan linjan ateistin pitää hengissä se että saa olla ikäänkuin oman onnensa seppä täällä maailmankaikkeudessa. On huojentavaa että se_on_vain_sinä_itse joka voit vaikuttaa asioihin. Toki sattumallakin on osansa, ja asteroidi voi tippua päähän, mutta shit happens.

Eli kovan linjan ateisti siis "uskoo" itseensä. Mutta tärkeä pointti on myös ymmärtää muitakin. Eli jos koet että elämäsi on mielekkäämpää uskomalla johonkin muuhun, esim. jumalaan niin mikä ettei. Olisi todellakin täydellistä haaskausta olla käyttämättä tuota mahdollisuutta, jos koet että siitä on tosiaankin sinulle hyötyä!
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Jos yritän ajatella kuten tiukanlinjan ateisti ja viimeisen päälle rationaalisesti, en näe elämässä mieltä...
Kävelin juuri ulkona upeassa auringonpaisteisessa kevätilmassa ja tunsin suurta elämäniloa. En ole uskovainen, enkä ajatellut, että siinä se ydinreaktio luo lämpöä Telluksen planeetalle vaan tunne oli spontaani ja selittämätön. Ei onnen tunteisiin tarvita uskoa mihinkään, ihminen voi nauttia elämän pienistä onnen hetkistä ilman minkään näköistä uskoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy