tahtookirjoittaa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Turun Palloseura
Ne sunnuntaisin kirjossa Jumalaa palvelevat on niin selkeä vähemmistö nykyisin, että tuo heittosi kieroon katsomisesta on kyllä hyvin vanhahtava näkökanta. Ehkä tuossa vuosisadan alkupuolella homma oli vielä näin, mutta nykyisin sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, että mikä on uskosi. Ja nykyisinhän on muodikasta uskoa johonkin ihan muuhun kuin kristinuskon Jumalaan. On muodikkaampaa uskoa itseensä ja hakea itseänsä kasvua erilaisten henkisten juttujen/muiden uskontojen kautta.
"Sunnuntaisin kirkossa Jumalaa palveleva" oli ehkä väärä ilmaisu. Eikös joku 85% suomalaisista kuulu ev.lut. kirkkoon. Oikeampi ilmaisu olisi kaiketi ollut "sunnuntaiuskovaisuus". Ja voi olla muodikasta tosiaan olla kuulumatta kirkkoon, mutta omalta kohdaltani voin kyllä sanoa, että kyse ei ole mistään trendikkyydenhausta, vaan ihan omasta maailmankatsomuksesta.
Kuten tässäkin ketjussa on huomattu, ei valtionkirkko tapa minkäänlaista kriittistä ajattelua luterilaista uskoa kohtaan, ei ainakaan niissä, jotka eivät usko. Heille sana on vapaa niin kuin pitääkin olla. Myös kirkon sisällä ajattelu on avautunut vaikkakin paljon on vielä tekemistä. Keskustelua pitää siis käydä.
Joo, ehkä "tapa" -sana oli tässäkin liian raju, mutta aivan varmasti se, että omalla kirkolla on valtionkirkon status, vaikutta ajatteluun monen kohdalla.
Valtionkirkolle on kuitenkin hyvin vahva kannatus puolueissa ja varmasti myös väestössä, joten tuskin tuo asia tulee muuttumaan eikä pidäkään, koska olemme demokraattinen valtio.
Minä näen valtionkirkon konstina pitää kansa ruodussa eli yhtenäisenä ja tässä kohtaa näkemykseni lähentelee muuten itselleni hyvin kaukaista kommunismia: uskonto on keino hallita ihmisiä ja manipuloida kansaa. Ei sivistyneeseen demokratiaan kuulu se, että joku uskonto on valjastettu valtion "viralliseksi uskonnoksi".
Ja tosiaan, miksei tämä ketju voisi toimia myös yleisen uskontokeskustelun ketjuna? Kun ei yleistä keskuselua monessakaan tapauksessa voi erottaa henkilökohtaisesta asennoitumisesta uskontoon ja siten Jumalan olemassaoloon/olemattomuuteen.
Viimeksi muokattu: