Uskontoketju

  • 3 870
  • 61

redpecka

Jäsen
Vaivauduin lukemaan nyt avausviestinkin, anteeksi.

Mikä on suhteesi uskontoihin?
Neutraali.

Onko uskonnolle mielestäsi sijaa nykymaailmassa?
Totta kai on. Politiikassa sen sijaan ei. Fundamentaalinen käsitykseni on, että yksilö jos kokee saavansa vaikka nyt uskonnollisesta yhteisöstä elämäniloa niin sitä ei pidä sammuttaman. Sen sijaan kaikki politikointi tai riistäminen asian varjolla ei ole hyväksyttävää. Ihmisoikeuksia ei pidä poljettavan.

Onko olemassa "objektiivisesti" parempaa uskontoa kuin muut? Esimerkiksi näitä kysymyksiä on mahdollista pohtia täällä.
Ei tietenkään ole. Jokainen kulttuuri ja heimo on toisistaan tietämättä samoilla aivoilla rakentanut käsityksen ympäröivästä kaikkeudesta.

Ja totta mooses näitä asioita on mahdollista käsitellä täällä.
 

redpecka

Jäsen
Jos jumala olis olemassa niin mun elämä ei olis näin perseestä.

Jotenkin hedelmätöntä syyttää Jumalaa tai jumalattomuutta siitä jos elämä on perseestä. Pää pois perseestä ja tekemään asioita joista tulee parempi olo.
Minä ymmärrän taas jakkejotain viestin sellaisena kannanottona vanhoilliseen jumaluskoon. Toki vaatii vähän lihaa väitteidensä päälle, mutta alku on lupaava.

Saan kiinni ajatuksesta, että ihminen kokee olevansa avuton eikä voi auttaa itseään kun näin on määrätty/luotu.

Vai voisiko sittenkin? Jakke kysyy meiltä retorisen kysymyksen.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
En oikein tiedä, että mitä mieltä tämmöisestä pitäisi olla. Toisaalta joo tajuan sen, että ei uskonnonkaan tarvitse olla mikään kuolemanvakava asia. Mutta sitten toisaalta taas semmoisille ihmisille, joille tuo kirkko on oikeasti elämässä todella tärkeä asia, niin pitääkö nyt sekin vetää omaa huomiota saadakseen ja näiden Internet-tykkäysten nimissä tämmöiseen mukaan?

 

Jarpa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carolina Hurricanes
Minä ymmärrän taas jakkejotain viestin sellaisena kannanottona vanhoilliseen jumaluskoon. Toki vaatii vähän lihaa väitteidensä päälle, mutta alku on lupaava.

Saan kiinni ajatuksesta, että ihminen kokee olevansa avuton eikä voi auttaa itseään kun näin on määrätty/luotu.

Vai voisiko sittenkin? Jakke kysyy meiltä retorisen kysymyksen.
Tässä siirrytäänkin sitten äkkiä Eksistentialismiin. Eksistentialistin mukaanhan ihmisen tarkoitus on luoda itse elämälleen merkitys, mihin myös itse uskon ja sitä tuolla "ravistelulla" hain takaa. Näinköhän jatkiksessa on filosofia- ketjua/ketjuja...

Ymmärrän kyllä itsekin tuon tuskan/voimattomuuden ja toivon Jakkejollekin ulospääsyä siitä ja siksi vastasinkin. Englannin kielessä on mielestäni kaksi aivan loistavaa sanontaa, joita en osaa Suomeksi oikein kääntää sisältöä kadottamatta. "Suck it up" ja "it is what it is". Voivat toimia, mutta en menis viljelemään esim. pahoinvoiville ihmisille vaan niiden ajatus pitää itse löytää.

edit. Itse olen vaikeissa elämänvaiheissa mm. ahdistuksesta kärsineenä lukenut/opiskellut oma-aloitteisesti paljon esim. filosofiaa ja kaunokirjallisuutta Camuksesta Dostojevskiin. Musiikki on toinen taiteenlaji josta löytää voimaa. Mutta jokaisen Jaken tai Jarpin täytyy löytyy omat intohimonsa ja sisältönsä elämäänsä. Ammattiapuakin siihen edelleen/vielä saa jos tarvii työkaluja oman hyvinvoinnin kehittämiseen.
 
Viimeksi muokattu:

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
En oikein tiedä, että mitä mieltä tämmöisestä pitäisi olla. Toisaalta joo tajuan sen, että ei uskonnonkaan tarvitse olla mikään kuolemanvakava asia. Mutta sitten toisaalta taas semmoisille ihmisille, joille tuo kirkko on oikeasti elämässä todella tärkeä asia, niin pitääkö nyt sekin vetää omaa huomiota saadakseen ja näiden Internet-tykkäysten nimissä tämmöiseen mukaan?

nuorisolaissomessa on sellainen juttu, että jos siitä ei tykkää, niin sitä ei tarvitse seurata. En nyt lähde arvioimaan, kuinka nerokasta kontsaa tuo karaokevideo oli, mutta jos kirkko haluaa olla missään määrin relevantti myös sen ulkopuolisille nuorille, niin jonkunlainen facelift on pakko ottaa. Itse sanoisin, että kirkon tulee muuttua mukana maailman menossa ja uudistua, jos se meinaa edes jossain määrin perustella paikkansa yhteiskunnassa. Ei kirkko voi silloin olla irrallinen saareke jossa nainen olkoon hiljaa ja homot ristiinnaulitaan, edes puheissa, vaan kirkon tulee toki elää ajassa mukana.

Tässä onkin mielestäni kirkon suurin ongelma nykypäivänä. Kun itse sanoma ei oikein puhuttele, ja ydinkannattajaryhmä vastustaa äänekkäästi uudistumista mutta vuotaa toisesta päästä kirkkomaalle ja osittain uudistumisia vastustaessaan huomattavasti ekstremistisempiin herätysliikkeisiin, niin jotenkin pitäisi houkutella myös nuoria mukaan. Tuntuu, että herätysliikkeidenkin aivopesuprosentti omiin lapsiin on melkoisen huonoa (toki tämä ihan näppiarvio). Miten tuputtaa uskontoa tuputtamatta uskontoa?

Oma vastenmielisyyteni uskontoa kohtaan tuli oikeastaan ala-asteella, kun ensin meillä oli erään kiihkouskovaisperheen tytär opettajana 1-2 luokat ja sen perään sitten hänen äitinsä 3-4 luokat. Käytännössä mikä tahansa tunti muuttui lennosta uskonnontunniksi ja virsiä laulettiin vähän joka välissä. Mitä tuota porukkaa nyt myöhemmin tunnen, niin eipä se uponnut muihinkaan.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Itse sanoisin, että kirkon tulee muuttua mukana maailman menossa ja uudistua, jos se meinaa edes jossain määrin perustella paikkansa yhteiskunnassa. Ei kirkko voi silloin olla irrallinen saareke jossa nainen olkoon hiljaa ja homot ristiinnaulitaan, edes puheissa, vaan kirkon tulee toki elää ajassa mukana.
Ei kirkko komenna naista olemaan hiljaa tai ristiinnaulitsemaan homoja.

Tämä on toki vain minun näkemykseni, mutta itse juuri arvostaisin kirkkoa silloin, kun se kykenee suoraselkäisesti seisomaan tiettyjen arvojensa ja traditioidensa takana. Tykätkää tai olkaa tykkäämättä, mutta näihin tiettyihin asioihin uskotaan, eikä ihan minkä tahansa nuorisotrendien mukana lähdetä hyppimään. Tiettyjen juttujen kanssa ollaan aika ehdottomiakin.

Se arvostus kirkkoa kohtaan rapisee pois, jos ihan kaiken edessä on aina valmis niiaamaan. Kirkko on jo pitkään muuttunut ajassa, mutta kaiken muutoksen edessä ei kuitenkaan tulisi taipua.

Mutta kuten sanottua, niin tämä on minun mielipiteeni. En tiedä sitten, että saako nuo TikTok-videot nuorisoa enemmän innostumaan kirkosta, ja ennen kaikkea että mikä merkitys sillä kristinuskon sanomalla sitten on näille nuorille. Se nyt kuitenkin kun sen kirkon ydintehtävä edelleen on.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
nuorisolaissomessa on sellainen juttu, että jos siitä ei tykkää, niin sitä ei tarvitse seurata. En nyt lähde arvioimaan, kuinka nerokasta kontsaa tuo karaokevideo oli, mutta jos kirkko haluaa olla missään määrin relevantti myös sen ulkopuolisille nuorille, niin jonkunlainen facelift on pakko ottaa. Itse sanoisin, että kirkon tulee muuttua mukana maailman menossa ja uudistua, jos se meinaa edes jossain määrin perustella paikkansa yhteiskunnassa. Ei kirkko voi silloin olla irrallinen saareke jossa nainen olkoon hiljaa ja homot ristiinnaulitaan, edes puheissa, vaan kirkon tulee toki elää ajassa mukana.

Tässä onkin mielestäni kirkon suurin ongelma nykypäivänä. Kun itse sanoma ei oikein puhuttele, ja ydinkannattajaryhmä vastustaa äänekkäästi uudistumista mutta vuotaa toisesta päästä kirkkomaalle ja osittain uudistumisia vastustaessaan huomattavasti ekstremistisempiin herätysliikkeisiin, niin jotenkin pitäisi houkutella myös nuoria mukaan. Tuntuu, että herätysliikkeidenkin aivopesuprosentti omiin lapsiin on melkoisen huonoa (toki tämä ihan näppiarvio). Miten tuputtaa uskontoa tuputtamatta uskontoa?

Oma vastenmielisyyteni uskontoa kohtaan tuli oikeastaan ala-asteella, kun ensin meillä oli erään kiihkouskovaisperheen tytär opettajana 1-2 luokat ja sen perään sitten hänen äitinsä 3-4 luokat. Käytännössä mikä tahansa tunti muuttui lennosta uskonnontunniksi ja virsiä laulettiin vähän joka välissä. Mitä tuota porukkaa nyt myöhemmin tunnen, niin eipä se uponnut muihinkaan.
Kirkko on sukupolvien ajan iskenyt kiinni nuoriin juuri silloin, kun he ovat herkimmillään ja vastaanottavimmillaan. Rippikoulun ajoittaminen 15 ikävuoden kohdalle on tarkkaan harkittu juttu. Sitä ennenkin on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi pyhäkoululla, jota minäkin lapsena kävin. Muistan jo siinä iässä vaistonneeni pyhäkoulun pitäjien ajatusmaailman takana jotain falskia, mutta en ole varma, onko se todellinen muisto.

Nykyään 15-vuotiaat ovat somen ansioista ehtineet jo saada paljon muita, "maallisia" vaikutteita, eivätkä taida enää olla niin herkillä "tulemaan uskoon".
 
Viimeksi muokattu:

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Ei kirkko komenna naista olemaan hiljaa tai ristiinnaulitsemaan homoja.

Tämä on toki vain minun näkemykseni, mutta itse juuri arvostaisin kirkkoa silloin, kun se kykenee suoraselkäisesti seisomaan tiettyjen arvojensa ja traditioidensa takana. Tykätkää tai olkaa tykkäämättä, mutta näihin tiettyihin asioihin uskotaan, eikä ihan minkä tahansa nuorisotrendien mukana lähdetä hyppimään.

Se arvostus kirkkoa kohtaan rapisee pois, jos ihan kaiken edessä on aina valmis niiaamaan. Kirkko on jo pitkään muuttunut ajassa, mutta kaiken muutoksen edessä ei kuitenkaan tulisi taipua.

Mutta kuten sanottua, niin tämä on minun mielipiteeni. En tiedä sitten, että saako nuo TikTok-videot nuorisoa enemmän innostumaan kirkosta, ja ennen kaikkea että mikä merkitys sillä kristinuskon sanomalla sitten on näille nuorille. Se nyt kuitenkin kun sen kirkon ydintehtävä edelleen on.
Niin, siis kirkon on ollut nyt pakko muuttua yhteiskunnan mukana, koska jos se ei halua muuttua, niin se menettää asemansa valtiollisena toimijana, eli käytännössä kaikki tulonsa. Tässähän kirkon muuttumisesta on ollut kyse, ei niinkään sisäisestä palavasta halusta olla relevantti nykypäivänä, vaan käytännön pakosta.

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että kirkko tulisi erottaa valtiosta täysin, rahavirrat katkaista täysin kaikkiin uskonnollisiin järjestöihin (mukaanlukien luterilainen kirkko, herätysliikkeet ja muut uskontokunnat) ja siirtää kirkkojen nyt tekemä yleishyödyllinen työ muille julkisille toimijoille. Siinä mielessä siis kirkon ei tosiaankaan tarvitse uudistua, että mikäli tämä joskus toteutuu, niin silloinhan kirkko vastaa käytännössä rekisteröityä yhdistystä, jossa sitten omien sääntöjen mukaan voi olla ihan mitä mieltä vaan maailman menosta.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tässä onkin mielestäni kirkon suurin ongelma nykypäivänä. Kun itse sanoma ei oikein puhuttele, ja ydinkannattajaryhmä vastustaa äänekkäästi uudistumista mutta vuotaa toisesta päästä kirkkomaalle ja osittain uudistumisia vastustaessaan huomattavasti ekstremistisempiin herätysliikkeisiin, niin jotenkin pitäisi houkutella myös nuoria mukaan.

Tämä on toki vain minun näkemykseni, mutta itse juuri arvostaisin kirkkoa silloin, kun se kykenee suoraselkäisesti seisomaan tiettyjen arvojensa ja traditioidensa takana. Tykätkää tai olkaa tykkäämättä, mutta näihin tiettyihin asioihin uskotaan, eikä ihan minkä tahansa nuorisotrendien mukana lähdetä hyppimään. Tiettyjen juttujen kanssa ollaan aika ehdottomiakin.

Se arvostus kirkkoa kohtaan rapisee pois, jos ihan kaiken edessä on aina valmis niiaamaan. Kirkko on jo pitkään muuttunut ajassa, mutta kaiken muutoksen edessä ei kuitenkaan tulisi taipua.
Tässä onkin suomalainen evlut-kirkko ison dilemman edessä. Toisaalta on ihan mahdotonta olla sopeutumatta aateympäristön muutoksiin, toisaalta sopeutumisessa voi käydä kuten Keskustalle 2000-luvun taitteessa, kun Keskusta ajatteli lähtevänsä valloittamaan kaupunkeja: ei sitten saanut kumpaakaan, ei kaupunkeja ja menetti jalansijaa maaseudulla.

- - -

En tietenkään osaa sanoa, miten kirkolle tässä ajassa käy, mutta ihan mielenkiinnosta ja keskusteluun pureksittavaksi otan yhden esimerkin maailmalta: Japanin. Koska olen tiiviissä tekemisissä erään Japani-harrastajan kanssa, olen tahtomattanikin saanut kuulla japanilaisesta kulttuurista ja perinteistä oman osani :)

Japanissa tyypillisintä on se, että ihmisen elämään kuuluvien tapahtumien järjestäminen jakaantuu sintolaisuuden ja buddhalaisuuden välillä. Oliko se nyt niin, että häät ovat perinteisesti sintolaisia, hautajaiset buddhalaisia, koska sintolaisuudessa ei ole oikein opinkappaleita siitä, mitä kuolemassa tapahtuu. Sintolaisuus pyörii paljolti pyhäkköjen ympärillä.

Länsimainen tapakulttuuri on ollut rantautumassa Japaniin jo pitkän tovin, 100-200 vuotta. Nyky-Japanissa on ihan tyypillistä, että järjestetään "kahdet" häät eli niihin kuuluu sintolainen häärituaali ja jonkinlainen länsimainen häärituaali. Jos vierailette Japanissa, niin todennäköisesti bongaatte esimerkiksi hotelleista sellaisia "hääkappeleita", jotka muistuttavat erehdyttävästi eurooppalaista ja varsinkin amerikkalaista hääkuvastoa. Aika usein tulee bongattua myös hääseurueita näissä puitteissa. Sellaista virhepäätelmää ei silti kannata tehdä, ettäkö nämä hotellien hääjuhlat olisivat "ne" häät, vaan naimisiin menoon kuuluu usein myös sintolaiset seremoniat.

En nyt muista tarkasti, mutta olisiko ollut niin, että länsimaalaistyylinen hääseremonia on tuttavilla ja työkavereille, ja sintolainen seremonia perheelle ja suvulla.

- - -

Tällaiset siirtymät ovat kuitenkin hitaita. Voin jollain tavalla nähdä länsimaisen kehityksen sellaisena, että kristillinen tapakulttuuri jossain muodossa säilyy, vaikka voi saada uusia mausteita. Ehkä Suomessakin kirkosta ajan kanssa tulee tuollainen sintolainen muoto, jonka ensisijainen tehtävä on ylläpitää kirkkorakennuksia ja järjestää seremonioita.

Hengellisyyden en usko lähtevän ihmisestä mihinkään, ei hyvällä eikä pahalla, vaikka se voikin saada uusia muotoja. On vähän harmi, että ihmisellä on lähes väistämättömistä syistä taipumusta mustavalkoisuuteen, joten uskon, että hengellisyydessäkin mustavalkoiset aatteet ottavat helposti jalansijaa.

Uskon myös melko vahvasti siihen, että ihmisillä on pyrkimystä yhteiseen tapakulttuuriin, koska näen ne osana sellaista "sosiaalista liimaa". Länsimaissa viihde tuottaa tällaista jaettua kulttuuria, josta ihmiset ammentavat elämäänsä. Länsimainen viihde on vähän kuin roomalaisten polyteismi, joka voi sulauttaa itseensä aineksia oikeastaan mistä vain lähteestä ja tehdä niistä "länsimaista".

- - -

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että kirkko tulisi erottaa valtiosta täysin, rahavirrat katkaista täysin kaikkiin uskonnollisiin järjestöihin (mukaanlukien luterilainen kirkko, herätysliikkeet ja muut uskontokunnat) ja siirtää kirkkojen nyt tekemä yleishyödyllinen työ muille julkisille toimijoille.
Tässä on vielä monta mutkaa matkassa. Suomessa seurakunnat voi nähdä kiinteistöhuoltofirmana. Jos seurakuntien rahoitus katkaistaisiin, niin rakennuksista pitäisi silti jollain tavalla pitää huolta: joko purkaa tai pitää kunnossa. Sama koskee muutakin seurakuntien kiinteää omaisuutta kuten hautausmaita.

Eli en usko, että seurakunnilta kovin nopeasti loppuu valtion rahoitus.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Tässä on vielä monta mutkaa matkassa. Suomessa seurakunnat voi nähdä kiinteistöhuoltofirmana. Jos seurakuntien rahoitus katkaistaisiin, niin rakennuksista pitäisi silti jollain tavalla pitää huolta: joko purkaa tai pitää kunnossa. Sama koskee muutakin seurakuntien kiinteää omaisuutta kuten hautausmaita.

Eli en usko, että seurakunnilta kovin nopeasti loppuu valtion rahoitus.
Toisaalta taas voi miettiä että miksi esimerkiksi seurakuntataloa tai kirkkoa tulisi ylläpitää valtion / kunnan rahoilla? Seurakuntataloja nyt ainakaan ei mielestäni ole mitään järkeä enää valtioiden ylläpitää tai jos ne halutaan muuhun käyttöön ottaa, niin sitten niitä voidaan ylläpitää ja tiloja vuokrata markkinahintaan eri toimijoille. Kirkot taas sitten voi jokainen miettiä että kuinka paljon niitä oikeasti tarvitaan ja mikä niiden kulttuurihistoriallinen merkitys on, ja paljonko niiden ylläpitoon tulee esim kunnan osoittaa rahaa. Periaatteessa näkisin, että kirkkojen ylläpitoon pitää raha myös tulla kirkoilta itseltään. Ja kyllähän kirkkoja puretaankin käytön puutteessa, esim Turusta juuri purkutuomion sai Pallivahan kirkko (joka oli kuitenkin jossain määrin rakennusteknisestikin arvokas), ja Hirvensalon kirkko. Lisäksi vaikka sitä ei Suomessa ollakaan tehty (ymmärtääkseni koskaan?), niin kyllähän kirkkoja maailmalla on otettu paljon moneen muuhunkin käyttöön itse hartaustoiminnan niissä päätyttyä.

Hautaustoiminta on tosiaan myös sitten vähän sellainen kysymys, että kun kasvavalla vauhdilla suuri osa jo nyt haudataan uskonnottomiin uurnalehtoihin, niin missä määrin sitäkin pitää sitten valtion tukea, että joku joka on koko ikänsä käynyt kirkossa haluaa juurikin siihen kirkkomaalle itsensä haudattavan. Eli tässäkin mielestäni omakustanteisuus on se avainsana. Ja se mitä tosiaan tulee siihen, että nyt seurakunnat noita ylläpitävät, niin mielestäni vuonna 2024 sen ei kyllä välttämättä tarvitse olla niin.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Hätkähdin joskus Cincinnatissa, kun näin ison, komean punatiilisen kirkon, jonka edessä oli Real estate -firman kyltti. Jos mentäisiin omakustanteisuuteen Suomessakin, mitä en suinkaan vastusta, niin saisivat kiinteistönvälittäjät haastavia mutta mielenkiintoisia myyntikohteita.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Toisaalta taas voi miettiä että miksi esimerkiksi seurakuntataloa tai kirkkoa tulisi ylläpitää valtion / kunnan rahoilla?
Jeps, mutta sanoinkin, että tähän asiaan ei mielestäni ole tulossa muutosta _nopeasti_. Ajan kanssa kyllä varmaan, mutta jos kirkon valtiollinen rahoitus lopetetaan tähän paikkaan, niin seurakuntien kiinteistöille tarvitaan jokin ratkaisu, joko niitä ylläpidetään tai ne puretaan, tai ne koetetaan myydä tai vuokrata.

En tiedä, miten maailmalla tämä asia on hoidettu. Jostain ne Japanin shinto-temppelit ja niiden ylläpito saavat rahoituksensa, ehkä lahjoituksista, ehkä valtiolta.

Periaatteessa näkisin, että kirkkojen ylläpitoon pitää raha myös tulla kirkoilta itseltään.
Nyt tulee, valtion tuen muodossa. En jaksa uskoa, että suomalaiset niin suurin määrin lahjoittaisivat rahaa kirkkojen ylläpitoon, että se pelkästään yksityisin varoin pyörisi.

Ja kyllähän kirkkoja puretaankin käytön puutteessa, esim Turusta juuri purkutuomion sai Pallivahan kirkko (joka oli kuitenkin jossain määrin rakennusteknisestikin arvokas), ja Hirvensalon kirkko. Lisäksi vaikka sitä ei Suomessa ollakaan tehty (ymmärtääkseni koskaan?), niin kyllähän kirkkoja maailmalla on otettu paljon moneen muuhunkin käyttöön itse hartaustoiminnan niissä päätyttyä.
Näinpä. Minun pointtini oli pelkästään se, että muutos lienee hidas. Minussa elää sisällä sellainen pieni kapitalisti, että näen rakennukset kiinteänä omaisuutena ja rahana. Sen verran minussa on konservatiivia, että kun aiemmat sukupolvet ovat yhteistuumin meille jotain kiinteää omaisuutta rakentaneet, niin perusteetta en lähtisi niitä pois polttamaan.

Hätkähdin joskus Cincinnatissa, kun näin ison, komean punatiilisen kirkon, jonka edessä oli Real estate -firman kyltti. Jos mentäisiin omakustanteisuuteen Suomessakin, mitä en suinkaan vastusta, niin saisivat kiinteistönvälittäjät haastavia mutta mielenkiintoisia myyntikohteita.
Näinpä, näinpä :)

Mutta toisaalta me sitten maailmalla ihaillaan kaikenlaisia jättimäisiä buddha-patsaita, sintolaistemppeleitä ja sellaisia. Meidän mielestä paikallisten pitäisi säilyttää ne tai ei nyt ainakaan suin päin lähteä tuhoamaan paikallisia perinnerakennuksia. Sitten taas täällä omassa maassa me emme juuri näe mitään iloa meidän perinnerakennuksista :)

En tosiaan tiedä, mihin suuntaan länsimaissa mennään. Ehkä tulevaisuudessa meidän vihkikappelit Japanin tapaan ovat hotelleissa ja kirkot sintotemppelien tapaan matkailunähtävyyksiä, joissa harjoitetaan myös seremoniallisia juttuja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös