Dodiin, nyt se isompi daami lauloi.
Itse aloin tänne kirjoittamaan ja seuraamaan kansainvälistä mediaa, koska keskiviikkoaamulla puoli viiden maissa totesin kaikki kotimaiset mediat täysin kelvottomiksi tämän vaalin seurantaan viiden minuutin otannalla, eikä mielipidettä ollut tarve muuttaa satunnaisten lisäseurontojen myötä.
Lisäksi on hyvä tuoda julki niitä omia näkemyksiä ja siihen Jatkoaika oli varsin pätevä media, että pääsee vähän pallottelemaan sitä onko asioissa yhtään kartalla vai onko tulkinnut asiat täysin pieleen. Ja toki kimpassa kisastudiot ovat aina kivempia.
Emil Elo Kauppalehdestä oli ainoa kotimaisen median edustaja jolla oli aidosti relevanttia dataa ja näkemystä, toki varmaan johtuu siitä, että on paikan päällä ja omaa taloustoimittajana jotain numerosilmää.
Itse pyörittelen työssäni numeroita excelissä ja erinäisissä järjestelmissä, jonka vuoksi tässäkin numeroiden kautta homman hahmottaminen oli se luonnollisin tapa ja se jolla vaalista sai jotain selkoa ”etukäteen” sekä pääsi kärryille trendeistä sekä todennäköisistä lopputuloksista.
Tähän asti Arizona on ainoa, jossa trendin seuraaminen on ollut kovin hankalaa ja josta ei vieläkään uskalla sanoa mitään.
Kaikki muut osavaltiot hyvin pitkälle seurasivat trendiä ja joista oli kohtuullisen helppo tehdä valistuneita ja lopulta osuneita veikkauksia sen suhteen mikä lopputulos on.
Suomen mediassa tämä puoli oli hämmentävän kuralla koko vaalin ajan.
Kiitokset kaikille seurannasta, seurasta ja kiitoksista, ihan hämmensi välillä.
Toki kai tässä pitää vielä loputkin osavaltiot seurata loppuun, mutta nyt, Pasila, Porilaisten marssi.