Hei.
Onko Jatkoajassa ihmisiä jotka olisivat tehneet jonkinlaisen uranvaihdon ja haluaisi kertoa tästä? Kuinka pitkään meni asiaa pohtiessa, pitikö mennä takaisin koulun penkille, muuttuiko tulotaso, kaduttaako nyt vaiko ei jne jne.
Mun taustani lyhyesti: Datsunista tuli markkinointitradenomi vuonna 2000. Siitä saakka olen ollut maahantuonti ja markkinointiyrityksessä erilaisissa töissä, olen vuosien varrella pikku hiljaa edennyt nykyiseen asemaan avainasiakaspäälliköksi. Työssä eikä työnantajassakaan ole suuremmin vikaa, mutta koko ajan tympäisee useammin ja useammin, ja ne hyvät hetket ovat jäämässä aika vähiin. Eniten tympii myyminen, se on varsin vastenmielistä vaikka näytöt ovatkin vuosien varrelta varsin kovat. Toiseksi ankeinta on kvartaalitaloudessa toimiminen ja jatkuvan kasvun ja säästöjen tavoittelu.
Palkka on kuitenkin varsin hyvä, ja edut (terveydenhoito, hammashoito, auto jne.) jopa erinomaiset.
Jotenkin tekisi niin mieli haistattaa pitkät koko markkinataloudelle ja lähteä tekemään jotain...jossa on oikeasti jotain järkeä ja asioilla jotain merkitystä. Mitä ihmettä se sitten on?
Mä käsittääkseni voisin olla päiväkodissa töissä. Tykkään mukuloista (niin, eikä ole pedo-historiaa tai muutakaan rekisteriä, pervot!) Totta kai, kouluun pitäisi mennä takas mutta ei sekään kai mahdoton ajatus ole. Duunia löytyisi täältä pääkaupunkiseudulta aivan varmasti. Mulla ainakin on sellainen käsitys että miespuolisista "tarhatädeistä" on kovasti pulaa. Mutta palkka. Aika olematon.
Toinen puuha josta voisin pitää kovasti olisi kirjastohommat. Olen joskus ollut työharjoittelussa kirjastossa ja tykkäsin ihan sikana. Rauhallista ja kai aika stressitöntä puuhailua. Mutta ilmeisesti tämä on se kaikkein huonoiten palkattu duuni maailmassa. Ja ehkä ihan aiheesta!
Entäs poliisin hommat? Säbäjoukkueeni toinen molari lähti 39-vuotiaana poliisikouluun. Mä olen sentäs 5 vuotta nuorempi. Mä saattaisin olla varsin kiinnostunut liikkuvan poliisin hommista. Mutta jotenkin ahdistaa niin kovasti. Ei taida Datsunista enää poliisiksi olla. Vaikka sotilaspoliisi onkin, heh. Ja taas se palkkataso. Jotenkin pitäisi perheenkin elää, vaimon tulot kun ovat tällä hetkellä vähän heikohkot.
Mikä voisi olla sopiva ammatti joka jollakin tavalla liittyy liikenteeseen? Onkohan liikenneturvalla tms. jotain mielenkiintoisia työpaikkoja tämmöiselle teknisesti hyvin rajoittuneelle ihmiselle?
Tässä linkki Uranvaihtajan 10 suurinta virhettä
Puuh. Takaisin myyntihommien pariin.
Onko Jatkoajassa ihmisiä jotka olisivat tehneet jonkinlaisen uranvaihdon ja haluaisi kertoa tästä? Kuinka pitkään meni asiaa pohtiessa, pitikö mennä takaisin koulun penkille, muuttuiko tulotaso, kaduttaako nyt vaiko ei jne jne.
Mun taustani lyhyesti: Datsunista tuli markkinointitradenomi vuonna 2000. Siitä saakka olen ollut maahantuonti ja markkinointiyrityksessä erilaisissa töissä, olen vuosien varrella pikku hiljaa edennyt nykyiseen asemaan avainasiakaspäälliköksi. Työssä eikä työnantajassakaan ole suuremmin vikaa, mutta koko ajan tympäisee useammin ja useammin, ja ne hyvät hetket ovat jäämässä aika vähiin. Eniten tympii myyminen, se on varsin vastenmielistä vaikka näytöt ovatkin vuosien varrelta varsin kovat. Toiseksi ankeinta on kvartaalitaloudessa toimiminen ja jatkuvan kasvun ja säästöjen tavoittelu.
Palkka on kuitenkin varsin hyvä, ja edut (terveydenhoito, hammashoito, auto jne.) jopa erinomaiset.
Jotenkin tekisi niin mieli haistattaa pitkät koko markkinataloudelle ja lähteä tekemään jotain...jossa on oikeasti jotain järkeä ja asioilla jotain merkitystä. Mitä ihmettä se sitten on?
Mä käsittääkseni voisin olla päiväkodissa töissä. Tykkään mukuloista (niin, eikä ole pedo-historiaa tai muutakaan rekisteriä, pervot!) Totta kai, kouluun pitäisi mennä takas mutta ei sekään kai mahdoton ajatus ole. Duunia löytyisi täältä pääkaupunkiseudulta aivan varmasti. Mulla ainakin on sellainen käsitys että miespuolisista "tarhatädeistä" on kovasti pulaa. Mutta palkka. Aika olematon.
Toinen puuha josta voisin pitää kovasti olisi kirjastohommat. Olen joskus ollut työharjoittelussa kirjastossa ja tykkäsin ihan sikana. Rauhallista ja kai aika stressitöntä puuhailua. Mutta ilmeisesti tämä on se kaikkein huonoiten palkattu duuni maailmassa. Ja ehkä ihan aiheesta!
Entäs poliisin hommat? Säbäjoukkueeni toinen molari lähti 39-vuotiaana poliisikouluun. Mä olen sentäs 5 vuotta nuorempi. Mä saattaisin olla varsin kiinnostunut liikkuvan poliisin hommista. Mutta jotenkin ahdistaa niin kovasti. Ei taida Datsunista enää poliisiksi olla. Vaikka sotilaspoliisi onkin, heh. Ja taas se palkkataso. Jotenkin pitäisi perheenkin elää, vaimon tulot kun ovat tällä hetkellä vähän heikohkot.
Mikä voisi olla sopiva ammatti joka jollakin tavalla liittyy liikenteeseen? Onkohan liikenneturvalla tms. jotain mielenkiintoisia työpaikkoja tämmöiselle teknisesti hyvin rajoittuneelle ihmiselle?
Tässä linkki Uranvaihtajan 10 suurinta virhettä
Puuh. Takaisin myyntihommien pariin.