Niin. Jotain tämän tyyppistä myyntipuhetta ajattelinkin sieltä tulevan, jos vaivautuu edes kommentoimaan.
Hyvä myyjä ja hyvä myyntimiestapa on ok siinä missä tolkullinen toiminta on muissakin ammateissa ok. Huono on taas huonoa. Jos näet että kaikki myynti ja myyminen on huijaamista, vilpillistä omanvoitonpyyntiä ja ylipäätään automaattisesti jotenkin väärää, niin mikäs siinä sitten auttaa. Kummallinen asenne mielestäni.
Joskus vain toivoisi myyjäpuolen ihan rehellisesti myöntävän, että ei se oma pesä ole kovinkaan puhdas, kun provikkapalkalla puuhastellaan pisnes to pisnestä. Ihan oikeasti.
Olen nähnyt matkan varrella monenlaisia myyjiä. Käytännössä heillä on aina ollut jonkinlainen provisiojärjestelmä. Mistään pölynimurikaupasta minulla ei ole kokemuksia, mutta jos ajatellaan firmaa joka Suomessa myy palvelujaan pääasiassa pienelle joukolle maan suurimpia yrityksiä, niin ei tuolla vuodesta vuoteen mikään helppoheikki ja kusettaja menesty. Viitaten kertomiisi kokemuksiin, luulisin sinunkin tuon asian tietävän vallan hyvin. Se on tietysti totta että jos koko myyntikenttää katsotaan, niin alalta löytyy paljon huonojakin esimerkkejä myyyntimiestavasta ja myyntimiehen etiikasta.
Myyntiä pidetään koijarointina ihan siksi, että laillisenkin firman tavoitteena on saada myytyä asiakkaalle mahdollisimman paljon. On aivan toissijaista tarvitseeko sitä.
Tuolla pelillä myyjä tai yritys pystyy harvemmin muodostamaan pitkäaikaista suhdetta asiakkaansa kanssa. Sellaisia tilanteita kuitenkin on, jossa olosuhteet epäterveelle kumppanuudelle ovat olemassa, ja tältä osin ymmärrän yskän. Lähestulkoon monopoliasemassa toimiva yritys voi olla aika ikävä kumppani, samoin kuin firma joka on onnistunut tekemään asiakkaansa kohtuuttoman riippuvaiseksi itsestään - tai paremminkin asiakas on näköalattomuuttaan mennyt tekemään epäviisaita sitoumuksia.
Yhtä kaikki, kyky ostaa ammattimaisesti ja kyky johtaa näkemyksellistä kumppani- ja toimittajapolitiikkaa ovat yritysasiakkaille hyvin olennaisia asioita. Myös silloin kun toimittajaosapuolet, siis myyjät, tekevät sovittuja asioita eivätkä pyri rahastamaan asiakasta joka käänteessä ja olan takaa. Sen myönnän ja tiedostan, että jos asiakkaalla ei ole tapana valvoa rahapussiaan ja toimittajayritykselle annetaan sen sijaan avoin piikki hoitaa asioita parhaaksi katsomallaan tavalla, niin ei mene kauaa kun löytyy joku joka huomaa löytäneensä varsinaisen apajan. Jos edellä kertomasi juontaa juurensa tällaisiin havaintoihin, niin ymmärrän hyvin enkä ole tältä osin eri mieltä.