Underground konemusiikki

[Vteich]

No, miten meni ihmisten Housenation? Kertokaa kokemuksia. Itseltä jäi väliin koko lauantaipäivän pilanneen todella pitkäksi venähtäneen tappokrapulan takia. Perkele, harmittaa.

 

[Ted Raikas]

No, miten meni ihmisten Housenation? Kertokaa kokemuksia. Itseltä jäi väliin koko lauantaipäivän pilanneen todella pitkäksi venähtäneen tappokrapulan takia. Perkele, harmittaa.

Housenationissa oltiin. Pääsin vasta joskus noin kymmenen maissa perille, sisälle. Olin toki aiemmin paikalla, mutta ulkona oli aivan kammottavan pitkä jono. Useamman sadan metrin mittainen. Odottaa sai jonossa sen puolisen tuntia. Monet vielä pidempään. Ei näin. Jos koko hemmetin tapahtumasta pulittaa sen 30 euroa ja saa vielä viileässä illassa jonotella iäisyyksiin asti, niin joku kusee ja pahasti. Onneksi ei sentään satanut. VIP:t tietysti pääsivät jonon ohi sisälle, onni heille.

No, kun päästiin sisälle, niin lisäyllätys oli luvassa. Narikkamaksu: 3 euroa. Mitä prklettä?! Tuollainen ryöstöhinta huonosta ja epäkohteliaasta palvelusta, narikassakin sai jonottaa minuuttitolkulla. Eikö tuokin hemmetti olisi voinut sisältyä ryöstöhintaisen lipun hintaan. No, mene ja tiedä.

Itse tapahtuma osin näistä johtuen avautui hieman hitaanpuoleisesti. Kaapelitehdas on aika kolkko paikka ja mitään dekoja ei pahemmin ollut, mitä nyt muutama hassu himmeli. Sellainen teollisuushalli todellakin. Tämä oli tosiaan ensimmäinen kerta Kaapelilla minulla siellä isommalla puolella, Umo:n puolella olen kaiketi käynyt aiemmin, muistelisin.

Musiikki ei siinä vaiheessa iltaa minua napannut. Kovalla se oli, joten tulpat oli jatkuvasti päässä, onneksi. Turhan paljon kaikkea kiksuntyyppistä, tai jotain teknoa, joka ei oikein säväyttänyt. Ei siis suoranaisesti vikaa, mutta ei vaan kolahtanut. Oma olotilakin saattoi vaikuttaa, mene ja tiedä. Alkoi jossain kohtaa hiipiä fiilis, että tuli tehtyä hukkareissu.

No, acid houset jyrähti sitten liikkeelle, kun Hardfloor aloitti vuoronsa. Alkusetti oli jokseenkin puuduttavaa teknomaista jytkettä ja ehdin jo pettyä tuohonkin esiintyjään. Odotin jotain menevämpää. Kaverin kanssa hiippailtiin hetkeksi toisaalle juomaan bisseä, hänellekään kun se mätkytys ei oikein napannut. Palattiin kuitenkin tovin päästä jo takaisin ja setti oli parantunut ja olikin jo paljon monivivahteisempaa ja rullaavampaa. Aloin päästä vähitellen meininkiin mukaan, kun tanssahteli siinä hieman ja sai hien virtaamaan. Eipä tuo Hardfloor minulle mitään suurenmoisuutta esittänyt, oli kuitenkin loppupeleissä ihan ok, osa porukasta siellä tuntui olevan enemmänkin fiiliksissä siitä. Ehkä sitten enemmän house ja teknoväkeä kuin minä. Aloin siinä odottelemaan Suomen ylpeys Tripteaserin full-on psytrance tykitystä, joka alkoi yläkerrassa.

Ylhäällä on aika pienet ne tanssitilat, mutta sinne mahtui kyllä, koska väkeä ei ollut pakkautunut niin paljon. Ilm. psykeporukka on vähemmistöä tollaisissa tapahtumissa. Tripteaser on yleensä toiminut minulle hyvin, varsinkin Konemetsässä tänäkesänä oli oikein mainio setti. MYös nyt alkoi ihan lupaavasti, mutta homma jotenkin lässähti ja menetti potkuaan. Syy varmaan siinäkin, että pojilta katosi bassot jonnekin ja juttu latistui. Alkoi taas vähän hiipiä sellainen tunne, että tapahtuma ei oikein ole mieleeni. Lähdin siirtymään sivummalle, koska toisella puolen oli alkamassa jossain vaiheessa se, mitä olin eniten odottanut, eli Vibrasphere suoraan Uppsalasta. Siellä oli vielä Proteus meneillään ja yritin päästä sisään siihen juttuun, mutta edelleen tuo Proteuksen heittämä piripolkka ei oikein ole minun juttu sekään. Kova meininki kyllä miehen heittäessä biisejä, sitä en kiistä. Turhan kaukana tuo tuollainen hardtrance-kulttuuri minusta. Epäselvää kakofoniaa ja mukarankkaa, tässä minun mielipiteeni. Ihan rennolta hepulta se Proteus vaikuttaa, ei sillä ja varmasti on kannuksensa ansainnut.

No, vähitellen saundi alkoi muuttua ja Vibrasphere ilmestyi esiin (tai puolet siitä, sillä toinen jäsenistä ei juuri Ruotsin ulkopuolella osallistu keikkailuun). Vibraspheren letkeä ja progressiivista, psykedeelistä ja houseakin oivallisesti yhdistelevä materiaali alkoi samantien livenäkin vetää vahvasti mukaansa ja pian huomasinkin tempautuneeni savukoneen runsain mitoin tuprauttaman sumun keskellä, syvälle musiikin uumeniin. Korvatulpatkin päässä kuuli oikein mainiosti eri tasot, eikä ne todellakaan haitanneet nautintoa. Setti koostui uutuuslevyn kappaleista pitkälti, mikä ei ollut laisinkaan huono asia tällä kertaa. Mukana oli jotain biisejä, mitä en ole aiemmin kuullut, mutta ei haitannut pätkääkään sekään. Homma muuttui diipimmäksi ja diipimmäksi koko ajan ja viimeistään singlenäkin julkaistun Landmarkin hurjan kiihkeän rytmin myötä olin ihan myytyä miestä ja kaikki se aiemmin kropassa vellonut ankeus huuhtoutui pois. Tätä on progressiviinen trance parhaimmillaan, sitä totesi eräs kaverini myös ja totta vie oikeassa oli. Biisit oli muutenkin miksattu mukavasti uusiksi ja venytettyjä, eikä mitään suoria kopioita albumilta. Maksimoi aivan uudenlaisen Vibrasphere kokemuksen.

Setti kesti n. puolisentoista tuntia, mutta ihan hyvin olisi melkein puoli tuntia vielä lisää jaksanut tanssia, kun vauhtiiin pääsi. Poket rupesi hätyyttelemään porukkaa alas siinä, ehdin kuitenkin Vibraspheren Rickard Berglöfiä siinä kiitellä lyhyesti ja vaikutti erittäin sympaattiselta kaverilta. Oli silminnähden hyvillä fiiliksillä, kun näki, miten voimakkaasti menossa porukka oli. Jos joku vielä väittää, että suomalaiset ei osaa jorata ja eläytyä tanssiin ja mennä sen mukana, niin ei tiedä mitään. En allekirjoita suomalaisen jäykkäperseisyyttä, tai sitten reiveissä pyörii hieman vapautuneempaa porukkaa (en ota kantaa eri päihteiden vaikutuksella tähän asiaan).

Jotain muuta vielä soi jonkun aikaa alakerrassa, mutta en jaksanut juurikaan innostua siitä enää. Olin väsynyt, poikki, mutta onnellinen. Vibrasphere lunasti odotuksensa (vaikka pientä chillraitaa olisin toivonut tulevan) ja pelasti illan, muutoin olisi jäänyt vain luu käteen.

Kokonaisuudessaan tälläinen tapahtuma ei oikein säväyttänyt ja porukka suurimmaksi osaksi aika erihenkistä, kuin minä. Ei sinällään paha. En kuitenkaan toiste lähde tälläiseen kalliiseen tapahtumaan, ellei löydy ihan joku ehdoton esiintyjä, nyt löytyi.

Tässä tälläistä pientä mielipidettä ja fiilisten tynkää nukutun (lyhyen) yön jälkeen

 

[Individual]

Itse tultiin kaverin kanssa mestoille noin puolen yhdentoista maissa ja ihme ja kumma, Suomessa on bileisiin jonoa. (Tää siis ihan oikeasti yllätti) Se ei edes harmittanut, kun tiesi, että paikalla tulee sitten olemaan ihmisiä ja tunnelmaa ja 40 minuutin seisoskelun jälkeen oltiinkin (jo) sisällä, aika meni mukavasti jonossa seurustellessa ja kaljotellessa. Itse turvatarkastus oli omalta kohdaltani siinä, että nostaessani kädet pystyyn penkomista varten, turvanainen viittasikin minulle, että sisään vaan ja sillä selvä. Kun taas erään ystäväni kohdalla irtain pengottiin ihan kunnolla, jopa kännykän akku irroitettiin. Talk ´bout turvatarkastus, mutta elämmehän terrorisminvastaisen sodan aikoja. Eli joillekin se tehtiin, joillekin ei.

Jengi oli levittäytynyt sopivasti eri areenoille ja ainoa varsinainen pullonkaula oli tranceareenan läpi puskeminen, jossa ihmisiä oli kerääntynyt baaritiskille ja miltei heti heidän takanaan oli kiksua fanittavia reivaajia aikamoinen määrä, taisi olla suosituin areena kaikista. Joka paikassa mahtui silti olemaan ja tanssimaan, joskin yläkerran Proteus-areena oli aikamoinen sauna. Ainakin tunnelma oli tiivis ja katossa. Vähän ehkä harmitti ulkomaanvieraitten puolesta se, että esim. Dave the Drummer ja Alter Ego soittivat vain kouralliselle ihmisiä ja Taavi Rumpalin soittopaikasta tuli mieleen hieman sellainen "kunhan joku nurkka löytyy missä mahtuu soittamaan"- tyylinen ratkaisu. Mieluusti olisin kuullut häntä päälavalla. Ehkäpä siltikin liian monta artistia, liian monta salia ja ennakkomainonnassa käytetty ilmaisu "arena" ei oikein sopinut kuvaamaan juurikaan kuin kahta soittopaikkaa koko iltana.

Itse ilta meni omalla kohdalla lähinnä pousailuksi ja paikasta toiseen kiertelyksi. Noh, sekin oli mukavaa vaihteeksi, kun paljon tuttuja oli mestoilla. Äänentoistosta ei voi oikein sanoa kuin, että lujaa soittivat, onneksi tuli tulpat mukaan, mutta toisaalta pidän suurista äänenpaineista. Valot olivat ihan jees niillä kahdella isommalla areenalla, mutta ne videoskriinit eivät jostain syystä oikein päässeet oikeuksiinsa. Palvelu pelasi varsin mallikaasti juottopisteissä mielestäni, mutta noin kolmen maissa kotiin lähdettäessa ounastelin pahaa, kun katselin narikkahenkilökunnan toimintaa. Parhaimmillaan se kolme, neljäkin henkilöä oli etsimässä yhtä takkia, en tiedä sitten millainen hulabaloo siellä oli sitten ollut bileitten loputtua.

Mutta kaikenkaikkiaan, kun ei anna tuollaisten pikkuasioiden häiritä itselleni varsin mieluisat bileet niinkuin osasinkin odottaa.

Ai niin, kyllä se kolkki kuullostaa jumalaiselta isolla pa:lla.

 

[Individual]

Vinkkiä Tedille ellet vielä tiennyt. Fanittamasi Vibrasphere saapuu toistamiseen Suomeen lyhyen ajan sisällä. 4.11 on paikkana sitten Kaivohuone, joten puitteet lienevät paremmat kuin Kaapelin keikalla. Mukana tulee myös neukkupsykesuuruus Parasense ja israelilainen Sesto Sento. Härmän mainetta pitää yllä Poliisi.

 

[Ted Raikas]

Vinkkiä Tedille ellet vielä tiennyt. Fanittamasi Vibrasphere saapuu toistamiseen Suomeen lyhyen ajan sisällä. 4.11 on paikkana sitten Kaivohuone, joten puitteet lienevät paremmat kuin Kaapelin keikalla.

Jep, tiedossa on. =) Hieno homma kaikkinensa, nimittäin Vibrasphere todellakin vakuutti. Myös livenä.

Hieman tietysti näin jälkikäteen syö se, että maksoin kalliista tapahtumasta, joka ei tarjonnut kuin yhden viihdyttävän setin sitten... jos olisin tiennyt, että ko. akti tulee näin pian Suomeen, olisin feidannut koko Housenationin. Vaan eipä voinut tietää, noh, näkeepä sitten toistamiseen laadukkaan nimen. Lisäksi nuo Parasense ja Sesto Sento (jolla on muuten levyjulkkarit silloin) ovat myös varsin laadukkaita nimiä, etenkin Parasense on aika tummaa paahtoa, kuten Venäjällä tahdotaan tehdä. Kokoonpano on tosin yhden miehen juttu nykyisin, kun toinen jäsenistä viskasi lusikan nurkkaan, olikohan nyt viimevuonna. Muistaakseni itsemurha...

Sesto Sento oli tulossa Suomeen jo alkuvuodesta, tuossa keväällä, mutta jostain syystä estyi. Saivat nyt sitten järjestettyä sen tulevaksi.

Kaivari ei ole mikään miellyttävä paikka sinänsä mielestäni, mutta menettelee. Valaistus ja äänentoisto on kyllä hyvää luokkaa, ellei erinomaisia, mutta itse paikka on hieman hengetön tämäntapaisiin juttuihin. Eikä portsareitten asenteessakaan kehumista ole. Uskon silti, että varsin kovat jamit tulee.

***

Tänä viikonloppuna oli tarkoitus esiintyä Serbian lahja maailmalle psytrancen muodossa, eli Talpa, joka tekee todella ovelaa ja varsin synkähköäkin matskua. Valitettavasti viisumiongelmien takia keikka peruuntui, mutta tulee ilm. myöhemmin tänävuonna toteutumaan, kunhan asiat saadaan hoitoon. Kova ote miekkosella musiikkiinsa ja kuultuani albumin The Art of Being Non:in oli pakko todeta, että ehdottomasti eräs omaperäisimmistä ja innovatiivisimmista nimistä tällä hetkellä. Hehkutus ei ole ollut turhaa. Psyke kun tahtoo olla aika usein toisistaan erottumattonta nykyisin, varsinkin vielä kun monet pyrkivät tekemään jotain Infected Mushroomin tyylistä tuubia. Vähän turhankin paljon massan makuun. Toki monikin miellyttää minua silti, mutta on hienoa kuulla välillä jotain todella omintakeistakin. Tälläistä Talpa juuri on ja voin suositella lämpimästi psykedeelisen trancen ystäville, jos ei vielä ole tullut tutuksi.

 

[Individual]

Ensin Turun Kupittaalla ja sittemmin Helsingin Kaapelitehtaalla legendaarisia konemusiikkifestivaaleja tuottanut Koneisto täytti monen (ainakin niin luultiin) konemusadiggarin haaveen ja toi Suomeen esiintymään yhden hieman undergroundimman konemusiikin legendoista, eli Underworldin. Tämän orkesterin Suomeen tuloa pidettiin aiemmin miltei utopistisena johtuen bändin kovasta keikkaliksasta ja potenttiaalisen asiakaskunnan vähälukuisuudesta verrattuna esimerkiksi Kraftwerk:iin, jolla on fanipohjaa jo useammman vuosikymmenen ajalta. Mutta noin reilut kaksi kuukautta sitten ilouutinen kuitenkin valtasi klubikansan foorumit: "Underworld tulee Suomeen, vihdoinkin!" esiintymispaikkanaan Helsingin Jäähalli. Itse tilasin liput heti kun ne myyntiin tulivat ja kenttäpaikalta totta kai. Sitten alkoikin armoton odottelu ja myös spekulointi sillä, kuinka paljon kansaa eksyisi bändiä katsomaan. Kaikki meni hyvin tämän viikon keskiviikkoon asti, jolloin alkoi liikkua huhua, että Underworld olisi peruttanut keikkansa johtuen heikosta ennakkomyynnistä. Noh, se huhu ammuttiin nopeasti alas, mutta varsinainen pommi putosi sitten torstaina. Underworldin keikka siirrettäisiinkin Helsingin Jäähallista Stokholm Diskotek- ravintolaan, koska lipun lunastaneita ei ollut kuin noin 600-700 ja silloin jäähalli olisi varsin kolkko ja tuotantokustannukset kuitenkin sitä luokkaa, että mahdollisuutta läpi viedä konsertti em. tiloissa ei enää ollut.

Näiden kolmen päivän aikana spekuloitiin kovastikin, että saadanko nyt areenaluokan spektaakkelista intiimiin klubiympäristöön sovitettu karvalakkiversio vastineeksi 40 euron lipuista. Koetaanko Diskotekissa samanlainen sillipurkki- ilmiö, kuin hollantilaisten supertähtidj:tten keikoilla aiemmin ja yleensäkin miten bändi toimii ko. tilassa, vaikkakin samalla kiertueella vähän ennen Suomea Underworld soitti legendaarisen Sven Väthin Cocoon- klubilla Frankfurtissa.

Underworld on Underworld ja sitähän sitä alunperin aiottiinkin mennä kuulemaan ja katsomaan, eikä upeita screenejä, jotka eivät kuitenkaan näyttele mielestäni niin suurta osaa bändin produktioissa kuten esim. Kraftwerkin millimetrin tarkasti musiikin mukaan kankaille ammutut retroanimaatiot.

Seurueemme oli hyvissä ajoin jo noin jälkeen seitsemän paikan päällä Stokholm Diskotekissa ja sisälle meno, kuten käsitääkseni koko iltana, sujui erittäin jouhevasti. Paikalla Dj Orkidean aloittaessa oli jo hyvin väkeä ja lisää tuli koko ajan. Orkidea soitteli varsin maistuvaa progea elektrohouse- vaikuttein ja saikin lattian täyteen tanssikansaa. Äänenpaineet olivat jo tuossa vaiheessa kohdallaan, mutta koska matkassa oli kuusitulpat siitäkin selvittiin. Ja tähän väliin ihmisille, jotka miettivät, että miksi sitä musiikkia sitten täytyy soittaa niin lujaa, sanoisin, että yksi elementti klubien äänentoistossa on myös se, että äänenpaineen, varsinkin basso-osaston tuntee fyysisesti kehollaan.

Alunperin illan line-uppiin oli merkitty, että Orkidean jälkeen soittaisi kiertueen virallinen lämmittelija, brittidj Darren Price, mutta hän olikin pudonnut välistä pois ja noin klo 21 maissa koitti vihdoin se hetki, jota kaikki olivat odottaneet. Underworld astui lavalle ja sillä samalla hetkellä lensi romukoppaan epäilyt siitä, etteikö bändi toimisi myös klubissa. He ottivat yleisönsä ja yleisö heidät. Kun puhutaan siitä maagisesta vuorovaikutuksesta yhtyeen ja yleisön välillä niin nyt se todellakin oli käsinkosketeltavaa. Ihmiset niin tanssilattialla kuin parvella elivät jatkuvassa hurmoksessa ja välillä tuntui kuin yleisön pauhu oli suurempi kuin äänentoisto. Illan setti koostui uudesta materiaalista, mutta ennen kaikkea vanhoista klassikoista ja ensimmäinen katonräjäyttäjä oli Rez:in ja Cowgirl:in soittaminen putkeen. Laulusolisti Karl Hyde heilui ja pomppi pitkin lavaa villitsijänä kuin Maxim Reality The Prodigyssä, mutta jos ei ole Maxim kummoinen livetulkitsija, ei sitä ollut kyllä Hydekään. Lauluääni kuullosti ajoittain hieman voimattomalta.

Itse katselin keikkaa parven oikealta laidalta penkillä seisten ja alle levittäytyikin aivan pähkinöinä vellova tanssilattia kuin myös bändin laitearmada kiippareineen, miksereineen, mäcceineen ynnä muineen. Hieman tuntemattomammat, teknommat raidat antoivat yleisölle hetken hengähdystaukoa, mutta etenkin kappaleiden kuten Two Months Off, Juanita ja King of snake aikana koin henkilökohtaisesti taas niitä tunteita mitkä olivat olleet kadoksissa kesästä lähtien, eli tunsin taas kuinka hienoa on olla bileissä, kavereitten kanssa, tanssia, riehua, huutaa, tuntea joka solullaan soivan musiikin hienous, antaa omalla panoksellaan hyviä fiiliksiä vierustoverille ja vastaanottaa niitä häneltä takaisin. Ja kyllä, myönnän, siinä kyyneleet tulivat useaan otteseen silmiin, sillä niin hienolta se kaikki tuntui.

Äänenpaine, kuten aiemmin mainitsin oli kohdallaan, mutta ylhäällä parvella se ei tuntunut enää niin voimakkaalta, joten luovuin tulppien käytöstä. Ja vaikka soundi oli lujalla, oli se silti todella selkeä bassojen vavisuttaessa miltei koko rakennusta. Visuaalinen ilme koostui mm. kolmesta screenistä, joilla ei kuitenkaan mitään mieleenpainuvaa videomateriaalia näkynyt, olivatpahan vain kiva lisä. Valot olivat todella taitavasti ohjatut ja plussaa täytyy antaa stroboista katossa, jotka toivat kansainvälisempää klubitunnelmaa iltaan, kuin myös laserista, joka näytti todella hienolta pyyhkiessään vihreänä mattona pitkin salia, (vaikkakin se oli käytössä yhden biisin ajan) mutta koska tekniikka on ihmeellistä, joutui myös valomies kokemaan ohjelmansa kaatumisen, mutta se saatiin kyllä nopeasti pystyyn.

Ja kyllä... tulihan se, eli orkesterin suurin hitti Born Slippy. Nuxx, jonka aikana yleisö jos mahdollista räjähti vielä hurjempaan huutomyrskyyn lavan ja bändin kylpiessä kauttaaltaan keltaisessa valossa. Encorena bändi taisi esittää vielä kaksi kappaletta, jonka jälkeen ilta oli ohitse. Sen verran on tullut kierrettyä eri keikkaa ja konserttia, että osaa erottaa milloin artistit ovat todella otettuja saamastaan vastaanotosta, nyt se näkyi bändiläisten kasvoilta, kuten myös pitkin keikkaa, veikkaanpa, että ihan tuollaista menoa eivät hekään osanneet odottaa.

 

[puna-hundi]

Pitääpä taas päästä tänne kommentoimaan muutamaa viimeaikaista löytöä. Kyseessä on toisaalta bändi nimeltä Flexitones, ja toisaalta kappale joka löytyy uudelta Downbeat Liquid vol.1 kokoelmalta. Viimeksi mainittu on melko tuoreen Chillcode levylafkan ensimmäinen kokoelma laatuaan, ja siltä löytyy jo tunnettujen artistien ennen julkaiseemattomia stygejä, eli mielenkiintoinen veto uudelta tulokkaalta.

Flexitones, eli Propellerheads vahvistettuna Eat Staticillä kuuluu Twistedin talliin ja bändin tuore julkaisu Joyrider on hauskaa kuunneltavaa. Kieli poskessa vedetään niin lattarirytmejä kuin fuusiojatsiakin. Levyllä on sopivasti vaihtelua, ja vaikka jotkut biisit menevätkin puhtaasti häröilyn puolelle, on varsin mainioita (ja usein hauskasti väännettyjä) biisejä ihan tarpeeksi. Suositellaan tien päälle.

Downbeat Liquid vol.1 onkin sitten hieman erilaisempi. Levy on elektronista chill-outtia, selkeästi Flexitonesia virtaviivaisempaa ja syna painoitteista kamaa. Artistit kuten Hi-Fi Companions, Vibrasphere ja Jaia ovat varmaan tuttuja, mutta biisit ovat (ainakin oman tietämykseni mukaan) tätä kokoelmaa varta vasten tehty, eli täysin tuoretta kamaa. Tältä levyltä tulikin sitten bongattua uusi kestosuosikki. Jaian December on totuttuun tyyliin hieman melankolinen, mutta helvetin hieno ja varsin rikas äänimaailmaltaan. Tällaisia tuntemuksia kokee biisiä kuunnellessa ehkä kerran vuodessa jos edes sitäkään. Tämä siis puhtaasti subjektiivinen mielipiteeni. Levyllä on toki muitakin hienoja viritelmiä, joten on ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen.

 

[Thoke]

Onkos jatkislaiset tutustuneet tanskalaisen Anders Trentemøllerin tuotantoon. Kuuntelin tuolta MySpacesta nuo muutamat biisit läpi ja täytyy sanoa että on kyllä loistavaa tunnelmapitoista musaa. Hienoja elementtejä biiseissä. Varsinkin tuo Moan on aivan loistava naisspiikkeineen. Täytyy harkita The Last Resort-albumin tilaamista noiden raitojen perusteella.

Mitäs te pidätte?

 

[wundermann]

Tänään Messer Chups korjaamolla. Sinne siis. Hauskaa aavikkotyylistä sekoilua venäjältä. suosittelen

 

[Ted Raikas]

Kas, tämäkin ketju pompsahtanut pitkästä aikaa pintaan. =)

Konemetsän lipunmyynti on alkanut taas ja lineup on myöskin selvillä. Viimekesiin nähden se on huomattavan kansainvälinen, monia isoja ja mielenkiintoisia nimiä on messissä. Viimekesän tapaan goapioneeri Eat Static on mukana, sen lisäksi Tristan, KoxBox, Filteria jne., suomalaisten huippujen psytranceartistien kolonna on myös valmiina päräyttämään bilekansaa. On mukana toki muutakin teknosta lähtien, mutta aika psykedeelispainotteinenhan tuo on edelleen.

Pakkohan tuonne mennä on, kun viimekesänä jäi erittäin hienot muistot ja odotan, jos ilmat sallii, niin tulevana kesänä vielä hurjempaa menoa.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Jatkoajasta löytyy näköjään vaikka mitä. :) No avaudutaan nyt sitte tässä. En muista, että olisin koskaan kuunnellut muuta, kuin elektronista musiikkia, aina siitä asti, kun ensimmäiset kasettini hommasin, sekä ihka ensimmäisen vinyylini vuonna 1990.
Nykyisin menee pääsääntöisesti tekno. Hardgroove, funkytechno, napolia ja tollasta vähän mainstreamimpää kamaa. (Marco Carola, Technasia, Dave Clarke, vanha Umek) "Nitkua" eli minimal-teknoa taas en voi sietää lainkaan.
Teknon lisäksi lähes kaikki 90-luvun jutut clubhousesta, uk-hardcore/breakbeattiin uppoaa todella hyvin. Levysoittimet ja mikseri löytyy myös, jonka lisäksi n. 800 vinyyliä.

 

[Vteich]

Konemetsän lipunmyynti on alkanut taas ja lineup on myöskin selvillä. .

Joo, itseäni ei kyllä tänäkään kesänä Konemetsän lineup juurikaan kiinnosta. Sen sijaan Flow'hun ja Koneistoon tulee todennäköisesti taas lähdettyä. Saa nähdä millaisia lineupeja nuo saavat haalittua. Flow on siirtynyt Kalasataman teollisuusalueelle ja Koneisto käsittääkseni yrittää saada Linnanmäeltä tiloja itselleen, joten saa nyt nähdä. Eiköhän nuo kumpikin joka tapauksessa tule tsekattua paikan päältä. Kesän ehdottomuuksia on toki myös Hallucinogenin live Shponglen dj-setillä höystettynä, mikä varmaan Tedillekin psykemiehenä on pakko nähdä.

 

[Vteich]

Ei tämä nyt erikoisen ug-juttu ole, mutta sopinee ketjun henkeen mainita, että erinomainen bilekesä tosiaan tulossa pk-seudulle. Tänäänkin pelkästään Helsingissä on tarjolla saksalaista psykedeelistä darkhousea (Âme) Redrumissa ja mainio d'n'b-ilta (australialainen Pendulum kera Mufflerin ja muiden kotimaisten) Studio51:ssä tai kotimaisen peruskauran merkeissä mm. Orkidea Virgin Oilissa. Itse suuntaan Pendulumia ja Muffleria kuuntelemaan, Âmekin tosin olisi kiinnostanut paljon.

Youtube: Âme - Rej ja Pendulum - Slam ja toki kannattaa tsekata myös muutaman vuoden takainen Pendulumin Voodoo People -remix.

Lisäksi pk-seudulla kesän aikana Flow, jossa kovien indienimien lisäksi mm. Carl Craig, Gilles Peterson, Sebastien Tellier, Luomo (ekaa kertaa Suomessa sitten Koneiston 2003), Jori Hulkkonen ja lisää tulossa. Itselleni varsinkin Luomo on aivan pakko nähdä, sen verran kovasti miehen loistavan Koneiston livesetin myötä hänen tanssittavaan elektrohousesoundiinsa hurahdin aikanaan.

Lisäksi jo yllä mainitsemani Hallucinogen + Shpongle on melkoinen tapahtuma Suomessa, joten sekin on aivan ehdoton tsekattava. Valitettavasti kuihtuneen Koneiston suunnitelmista ei ole vieläkään mitään tietoa kuulunut.

 

[Ted Raikas]

Ei tämä nyt erikoisen ug-juttu ole, mutta sopinee ketjun henkeen mainita, että erinomainen bilekesä tosiaan tulossa pk-seudulle.

On kyllä ja tosiaan, tuo UG oli vähän perse valinta topikkiin, mutta en muuta keksinyt. Tosiaan ketju voi käsittää konemusiikkia aika laajalti minun puolesta ja kiehtookin, kunhan jätetään nuo eurohumpat Arskan ja kumppaneitten käsiteltäväksi omaan ketjuunsa. ;) edelleen.

Hallu ja Shpongle on mentävä tsekkaamaan, olen pitkään odotellut. Lippua ei ole hallussa (heh), mutta toivon mukaan vielä löytyy ensikuun alussa. Rahatilanne aika tiukka tällä hetkellä. Shpongle ei sitten tietystikään mitään liveä ole todellakaan, vaan dj muotoista Simon Posfordin porskutusta. Shpongle Live on harvinainen tapahtuma ja tuskin tulee jatkossakaan liiemmin toteutumaan. Sääli.

Sen sijaan toinen Posfordin projekti, eli Younger Brother, jolta ilmestyy uusi levy piakkoin ja jota odotan suurella mielenkiinnolla, on viimeaikoina kunnostautunut kunnon livekokoonpanolla. Rumpali, kitaristit, laulajat jne. konetaustojen lisäksi. Tyyli sekamelskaa, ambientia, chilliä, (psy)trancea, psykedeelistä rockia jne. vaikuttaa hyvältä.

Infected Mushroomin piti tulla myös Suomeen kesällä, mutta ilm. peruuntui. Mikä ei välttämättä haittaa. Tänävuonna ilmestynyt kuudes albumi heiltä oli mielestäni suurimmalta osin aikamoinen rimanalitus, tökeröä poppia, räppiä ja mielikuvituksettomia biisejä enimmäkseen. Poikien suuntaus ei vaikuta hyvältä, mutta kaipa se yleisöä vetää enemmän kuin koskaan. Alkaa olla vaan aika MTV kamaa mielestäni.

 

[JZZ]

Infected Mushroomin piti tulla myös Suomeen kesällä, mutta ilm. peruuntui. Mikä ei välttämättä haittaa. Tänävuonna ilmestynyt kuudes albumi heiltä oli mielestäni suurimmalta osin aikamoinen rimanalitus, tökeröä poppia, räppiä ja mielikuvituksettomia biisejä enimmäkseen. Poikien suuntaus ei vaikuta hyvältä, mutta kaipa se yleisöä vetää enemmän kuin koskaan. Alkaa olla vaan aika MTV kamaa mielestäni.

Juu aika järkyttävä pettymys oli kyllä toi uus levy. I'm the Supervisor lupaili vielä hyvää uutta tulemista, mutta noi Linkin Park-vedätykset kuulostaa vaan niin pahasti yleisön kosiskelulta, ettei oikein itseä enää nappaa.

 

[Vteich]

Flow'n ohjelma on nyt saanut lopullisen muotonsa. Ihan tajuttoman kovia elektronisen musiikin nimiä ja halvallakin pääsee - 50 e / 2 päivää. Uusista nimistä kovin juttu on ensimmäistä kertaa vuosiin yhdessä esiintyvän Op:l Bastardsin keikka. Tämän lisäksi mm. Tiefschwarz, Cut Chemist, Pepe Deluxé ja Mathew Jonson. Tähän kun lisätään jo aiemmin ilmoitettua nimilistaa noiden kovien elektronisten ja indie-nimien osalta, niin todella kovan lineupin Flow on haalinut tuollaisille lippuhinnoille.

Perjantaina on taas kova junkkailta tiedossa Studio51:llä, kun paikalle saapuvat kovien kotimaisten ja yhden eestiläisen lisäksi Dj Fresh ja MC Stamina briteistä. Eipä voi tuotakaan missata.

 

[Ted Raikas]

Konemetsä tuli ja meni. Kivaa oli, sää oli aika vaihtelevaista, perjantaina tuuli ja ripotteli ja oli todella pilvistä (heh). Lauantaina sitten yllätti ja päivän ja alkuillan oli helle ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Naamakin tuli punaiseksi, ei pelkästään oluesta vaan siitä paahteesta, sitten taas satoikin... nojoo, riittää säästä puhuminen.

Parasta settiä oli (niistä mitä ehti fiilistellä) Filteria, Accu (voiko ne vetääkään huonoa livesettiä?), Eat Static ja ylläripyllärinä D-Nox & Beckers, joka oli jonkinlaista proge housea, mitä lie. Hemmetin toimivaa, lähtenee kuunteluunkin noiden tuotanto, sen verran innostuin. Suomisaundi edustus jäi kuulematta, vaikka se hienosti olikin esillä, voimakas väsymys ja tohjona olevat jalat vaan veivät telttaan nukkumaan.

Hieno reissu siis, joskin ei niin ainutlaatuisen tajuntaa räjäyttävää, mitä edellisenä kesänä kun oli uutuudenviehätys mukana. Järjestelyissä oli jonkun verran puutteita ja niistä varmaan jossain muualla tulen mainitsemaan. Lisäksi vituttaa idiootit, jotka eivät roskiaan voi kerätä kun lähtee pois. Leirintäalueena toiminut niitty oli paikka paikoin kuin kaatopaikka. Ei näin.

 

[CaGe]

Kyllä oli muuten huikea setti Simon Posfordilta viime perjantaina Studiolla. Elämäni ensimmäinen live psyke tapahtuma, ja olen todella iloinen että päätin tänne suunnistaa, worth every penny!

Saavuin paikalle noin 15min ennen kuin Dorset Perception lähti soimaan, ja saman tien tunnelmat katossa. Nousi kyllä tuo kappale rankingissa.
Itse olen ollut suuri Shpongle fani jo jonkin aikaa, ja juuri tuon yhtyeen kautta olen ruvennut kuuntelemaan kaiken näköistä muuta ns. UG-Konemusaa. Muita mieleenpainuvia kappaleita oli, DMT, ..And the day turned to Night, sekä the Nebbish Route, Around the World in A Tea Daze.

Tämän jälkeen lavalle nousi Hallucinogen joka ennen tätä iltaa (mielestäni) soitti aika kehnoa psykeä. Miten väärässä ihminen voi ollakkaan. Hallucinogenin setti oli miltei täydellinen. Simonin sympaattinen lavaesintyminen, yhdistettynä loistavaan musaan, teki setistä täydellisen. Hallucinogen livenä = 11/10. Ainut miinus Hallucinogenin aikana voisi mainita tuhannet lasisirpaleet tanssilattialla sekä kuumaa kuin hel..
Topit: Shamanix, Jiggle of the Sphinx, ja tietysti Gamma Goblins.

Poliisi vs. Auspex jäi itteltäni näkemättä/kuulematta, mutta Orkidean tahtiin olin taas mukana. Orkidea on yllättävän hyvä live Dj, mutta ei mielestäni sopinut välttämään tämän tapahtuman viimeiseksi Dj:ksi.

Hyväntuulisia ihmisiä paikka täynnä, Hyvää musaa, Täydellinen Ilta!

 

[dtw!]

Flow '07 jää kirjoihini aivan fantastisena festarina. Järjestelyt kyllä kusivat hiukan, vessoja ja kaljanmyyntipisteitä oli kysyntään nähden aivan liian vähän. Annettakoon uuden tapahtumapaikan, kasvaneen kävijämäärän ja eritoten loistavan musiikillisen annin varjolla anteeksi.

Hyvyyksiä oli niin paljon, ettei kannattaisi edes luetella, mutta... Pepe Deluxén hyväntuulinen setti ja tyylikkäät visuaalit. Op:l Bastardsin Scorpius. Cut Chemist, uuh. Gilles Peterson. AiH. Jne jne jne.

Mä ostan muuten levarit.

 

[Ted Raikas]

Hyväntuulisia ihmisiä paikka täynnä, Hyvää musaa, Täydellinen Ilta!

Juu, tuo tapahtuma tuli itsekin koettua ja olihan menoa. Vähän enemmän tanssilattialle olisi toivonut tilaa, mutta on sitä pahempiakin tungoksia koettu. Olisi vaan suosiolla pitänyt vetäytyä taaemmaksi, missä oli sitä lääniä.

Simon Posford on aivan tajuttoman hyvä dj, tyylitietoinen, meiningissä mukana ja hallitsee kaikki tärkeät osa-alueet. No, taitaa psykepuolen dj:ista ollakin arvostetuimpien joukossa, vaikka suuri yleisö ei häntä ehkä tunnekaan. No, eipä tuo psyke vieläkään ole minkään suuren joukon juttu ja toivottavasti ei tule olemaankaan. Vaikka sen parissa nämä laajemmin tunnetutkin nimet alkaa löytymään, kuten Infected Mushroom, joka siis olisi lokakuun alussa samaisella Studio 51:lla. Taitaa vaan jäädä minulta välistä, kun ei oikein se nykysaundi uppoa, niin ei.

Sen sijaan Chapora, missä esiintyy mm. ruotsalainen Atmos ja suomalaiset Highpersonic Whomen ja Troll Scientists, kiehtoo enemmän. Atmos soittelee progempaa trancea ja kuuleman perusteella todella menevää ja tarttuvaa saundia. Suomalaisen psytrancen ja progressiivisen trancen kärkipäätä myös Trollit ja Highpersonic. Kyseinen tapahtuma olisi sitten marraskuussa ja Gloriassa.

Lähiaikoina julkaistavista tai jo julkaistuista kiinnostavista levyistä voisin mainita:

Vibrasphere - Exploring the Tributaries: Uppsalan ylpeyden neljäs albumi jatkaa upeata linjaa, sekoitellen ambientteja aineksia progressiiviseen tranceen ja houseen. Uskallan nyt jo pitää lajityypissään yhtenä parhaimpana ilmestyksenä tänä vuonna. Lämpimät suosittelut.

Dreadlock Tales - SynchroniCity: Suomalaisen dub-kokoonpanon debyyttilevy, joka samplejen sekä liven perusteella on todella letkeä ja toimiva kokonaisuus.

Younger Brother - Last Days of Gravity: Posfordin ja Prometheuksen kauan odotettu kakkosalbumi lupaa samplejen ja youtubevideoitten perusteella ovelaa sekoitusta psykedeelistä trancea, rockia, poppia ja dubia.

Ott - Skylon: Miksaajagurun niinikään toinen albumi on loppuvuodesta saamassa päivänvalon ja tämäkin vaikutti erittäin mannalta samplejen perusteella, tyyli on dubia ja itämaista meininkiä.

 

[Ted Raikas]

Tässä pitkästä aikaa laitoin soimaan Future Sound of Londonia ja täytyy kyllä sanoa, että yksi 90-luvun konemusiikin guruja kaksikko Cobain (ei se Cobain) ja Dougans. Mielikuvituksellisia vaihtelevia äänimaailmoja, eivätkä jämähdä mihinkään tiettyyn genreen.

Nyt juuri kuuntelussa oleva Lifeforms on ehkä parhautta, mutta tiukasti perässä tulee Dead Cities myös. Monella muullakin albumilla on paljon hienoa, mutta nuo kaksi on ihan helmiä tuotoksia. Suosittelen, jos ei ole ennestään tuttua. Tosin uskoisin, että tähän ketjuun pääasiallisesti kirjoittaneille on.

***

Younger Brotherin uusin tuli ostettua ja kuunneltua monet kerrat ja on hienoa tavaraa, suosittelen. Jos Shpongle pärähtää, niin varmasti YB myös, vaikka ihan samanlaisesta ei (onneksi) olekaan kyse. Sähkökitaraa ja rumpuja mukana ja sitä kautta lähentelee hetkittäin psykedeelistä rockia. Trancepiirteet on heitetty enimmäkseen aika takaa-alalle, vrt. aiempi lätty.

 

[Locksmith]

No, miten meni ihmisten Housenation? Kertokaa kokemuksia. Itseltä jäi väliin.

Lainataan tuolta syyskuulta 06 viestiä, kun nyt lauantaina oli taas Housenation ja itse en päässyt paikalle, niin miltäs meno kaapelilla vaikutti näin marraskuisena iltana?

Laitetaan nyt tähän, kun ei ketjussa ole aiemmin mainittu eli Pacifique palaa ensi vuonna jälleen vuoden tauon jälkeen. 9.2.2008 siis taas Serenassa bileet. Lipunmyynnin pitäisi alkaa aivan näillä näppäimillä, kun tuolla sivuillakin lukee, että marraskuussa alkaa. 2006 tuli oltua Pacifiquessa ja oli kyllä loistavat bileet. Pacifiquessa oli ainakin tuolloin (ja eiköhän nytkin ole taas) erilaista musiikkia tarjolla eri puolilla Serenaa. Päälava oli siinä isolla altaalla, mutta sitten myös saunaosastolla oli oma dj ja sitten oli käytössä kallioravintola, jossa oli 2 eri lavaa myös. Iso lava ja pikkulava sivulla.

http://www.pacifique.fi/

15.12.2007 on Turun Caribiassa järjestettävä Paradise, joka viime vuonna stunttasi ilmeisen hyvin (itse en päässyt paikalle) poissaolollaan loistanutta Pacifiqueta. Järjestelyistähän vastaa noissa eri organisaatiot. Paradisen järjestää Housenation ja Pacifiquen järjestää Labyrinth & Unity. Toki onhan tuo Turun Caribia kooltaan huomattavasti pienempi kylpylän osalta. Onhan siellä se jättimäinen konserttisali, jonne taitaa mennä jopa 2000 kuuntelijaa aina keikoille.

http://www.housenation.fi/paradise/index2.html

Ja tietysti mainitsemisen arvoinen tapahtuma on myös Tiësto 9.12.2007 Studio 51:ssä

http://klubitus.org/tapahtuma.php?id=12930

 

[CaGe]

Elikäs Psychedelic musiikista pitäville suosittelen lämpimästä Prometheuksen keikkaa huomenna! Itse olen menossa ja odotan näitä bileitä yhtä paljon kuin viime kesäiset Shpongle/Hallucinogenin pippaloita. Toivottavasti joku täältä eksyy sinne :)

Klubituksesta enemmän infoa!
http://klubitus.org/tapahtuma.php?id=13003

 

[Ted Raikas]

Elikäs Psychedelic musiikista pitäville suosittelen lämpimästä Prometheuksen keikkaa huomenna! Itse olen menossa ja odotan näitä bileitä yhtä paljon kuin viime kesäiset Shpongle/Hallucinogenin pippaloita. Toivottavasti joku täältä eksyy sinne :)

Ollaan matkalla, kunhan ei vaan tauti tästä pahene. Onnistuin vilustuttamaan itseni tässä päivänä muutamana. Luultavasti saan itseni kyllä kuntoon huomiseksi.

Prometheus on kyllä loistoa. Tänä vuonna ilmestynyt Corridor of Mirrors on yksi vuoden terävimpiä julkaisuja genressään. Ovelaa, omaperäistä ja hypnoottista trancea. Voi suositella oikein lämpimästi.

Lisäksi Benji "Prometheus" Vaughanin kädenjälkeä kuulee tuossa Younger Brotherin levyllä.

 

[CaGe]

Prometheus on kyllä loistoa. Tänä vuonna ilmestynyt Corridor of Mirrors on yksi vuoden terävimpiä julkaisuja genressään. Ovelaa, omaperäistä ja hypnoottista trancea. Voi suositella oikein lämpimästi.

Lisäksi Benji "Prometheus" Vaughanin kädenjälkeä kuulee tuossa Younger Brotherin levyllä.

Toivottavasti pääsit perille asti! Meinaa oli taas vaihteeksi upeat bileet. Corridor if Mirrors levy todella on hypnoottista, Arcadia Magic biisin jälkeen eilen kuulin kyeisen kappaleen "pling" äänet jokaisessa biisissä, aivan loistavaa settiä. Järjestelyt oli hoidettu hemmetin hyvin eilen ja harvoin näkee näin hyväntuulisia järkkäreitä. Todella suuret plussat myös Poliisille, Squaremeatille sekä tietysti Sienikselle jotka ajoittain räjäyttivät paikan totaalisesti. Ainut asia mikä häiritsi koko iltana sen lisäksi että kunto ei kestäny enään jatkoille menemistä on palohälytys joka pärähti soimaan kesken kaiken. Palokunta saatiin paikalle sulkemaan mokoma bileitä lopettamatta, luojan kiitos! Elämän Kukat on syystäkin THE Decottaja, vastaavaa tuskin suomesta löytyy :).

Kiitos kaikille ketkä vaivautuivat paikalle, toivottavasti oli yhtä hieno kokemus teille kuin ittelleni!

Samana päivänä oli kuudennella linjalla myös hyväntasoista d'n'b:tä, ja mietin että kumpaan menisin, vaaka kallistui noin 2 viikkoa sitten Aura of Goa tapahtumaan eikä kaduta ollenkaan! Parin viikon päästä on sitten d'n'b:tä luvassa Studo 51:llä Pendulumin muodossa joka ei toisin ole mielestäni sen kummoisempi, mutta muut kotimaiset artistit ketkä ovat mukana ovat todella osaavia kuten L.A.O.S, Muffler, Physics ja Milla Lehto! Tätä odotellaan! :)