Underground konemusiikki

  • 32 768
  • 240

Jukisto

Jäsen
Tohon progempaan psykeen voitaisiin varmasti luokitella myös ruotsalainen Son Kite. Itse tutustuin herrojen musiikkiin vasta Colours-albumin myötä. Toimii kivasti, vaikken psykeä muuten juurikaan kotona kuuntele.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Voi pojat, niin se vain osoittautui, että Uppsalan ihmeen, eli Vibraspheren progresspläjäys Archipelago tuli ja räjäytti potin. Jättää varjoonsa jopa edellisen levyn Lime Structuren. Tässä uutukaisessa on upea tarina ja fiilis kappaleiden taustalla. Nimensä ja kansitaiteen mukaisesti homma lipuu Itämeren luonnossa ja myrskyissä. Kappaleiden teemat on sitä luokkaa. Ensimmäinen avausraita tosin on hieman karibiasaundeja lainaileva chillailu Tierra Azul, josta on muuten nähtävissä varsin mainio musiikkivideo bändin kotisivuilla. Hyväntuulista kevyempää settiä akustisella kitaralla höystettynä.

Muutoin levy onkin sitten enemmän sitä jopa minimalistista, jammailevaa ja tyylikkäästi eteenpäin puhtailla saundeilla rullaavaa Vibrasphereä. Surkeita kappaleita ei oikein meinaa löytyäkään, ehdottomia helmiä on kyllä Sweet September, Landmark, Seven Days to Daylight, Morning Breeze ja Baltic Resonance. Näistä vielä erityisesti Landmark on huikaisevuus.

Psykedeelisen konemusiikin yksi vuoden helmiä, uskaltaa sanoa jo nyt. Jos progressiivinen ilmaisu psykessä kiehtoo, niin tämä on ehdoton.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Huumehörhöjen ketju ylös taas kerran:

Muutama merkittävä tähän konemusiikista tyylisuuntauksista parhaimpaan vivahtava tapaus esiintyy Suomessa lähiaikoina:

Tänään lauantaina Ravintola Kaisaniemessä on Return to Source niminen tapahtuma, jossa kotimaisten lisäksi on Mutant Star (CZ) ja Electric Universe (DE). Näistä edellämainittu ei ole oikein yhtään tuttu, mutta Electric U. on eräitä vanhemman kaartin goatekijöitä ja odotan ainakin itse mielenkiintoista settiä sieltä suunnalta.

Vielä mielenkiintoisempi tapahtuma on syyskuun lopulla Kaapelitehtaalla oleva Housenation, jossa on mm. esiintymässä jo täällä useamman kerran mainitsemani Vibrasphere Ruotsista. Eli tuollaista house/psy/progressive settiä heittävä tapaus. Toivottavasti niitä hienoja chillraitojakin kuulisi. =)

Nämä ihan tietona, jos asiasta kiinnostuneita sattuu olemaan linjoilla ja ei muuta kautta tietoa ole.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Filosofem kirjoitti:
Muutenkin kuuntelen tämäntyyppistä konemusiikkia äärimmäisen harvoin, mutta haen nyt kuitenkin kuunteluun jotain seuraavan tyyppistä aktia: Äärimmäisen primitiivistä, sairasta ja väkivaltaista, saa olla nopeaa tai ultranopeaakin tulitusta. Käy kyllä myöskin laahaava tempo. tuo

Vaikka nyt lainaankin vanhaa viestiä, niin jos vielä kiinnostaa, suosittelisin tuohon yhdeksi ratkaisuksi tutustumista musiikkityyliin hard techno, eli schranz, niinkuin sitä on joskus kutsuttu. Aika monotonista, mutta silti rullaavaa, säröitettyä teknoa, joka ainakin on tyylinä uponnut yhdelle ystävälleni, joka ei juurikaan konemusiikkia muuten kuuntele, vaan on enemmän metallimiehiä. Suomesta tämän tyylin taitajia ovat Leo Laker, Riotbot (ex- Painkiller), Diodi...ja ulkomaalaisista voisin mainita Sven Wittekind, Robert Natus, Arkus P. , Mayhem Man.

Tuossa vielä muutama klippi mainon decks.de -nettilevykaupaun sivuille:
http://www4.decks.de/sound/sound_s/swittekind_readytofight_bk5-hp.mp3
http://www4.decks.de/sound/sound_r/robertnatus_straight2x12_9zu-ol.mp3
http://www3.decks.de/sound/sound_a/andreaskremer_livefastdieyoungep_bkb-ni.mp3
http://www4.decks.de/sound/sound_v/va_volume5_acn-dk.mp3
 

dtw!

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Avalanche, hirvee intensiteetti
Nimimerkille Filosofem voisi ehkä kuunteluttaa myös Venetian Snaresia.

Oma musiikkimakuni ei taida sopia oikein tähänkään ketjuun, kun liikkuu pääosin tuolla downtempon, breakbeatin ja triphopin suunnalla. Perustaisin itse Ninja Tune -aiheisen ketjun, mutta siihen ei taitaisi kovinkaan montaa vastausta immeisiltä tulla. Itse joudun kiittämään tästä nykyisestä elektrodiggailusta Amon Tobinia ja miehen käsittämätöntä muuntautumiskykyä ja poukkoilua konesoundin sekä kaikenlaisen maailmanmusiikin välimaastossa. Kaverin Myspace sisältää tällä hetkellä myös kappaleen Get Your Snack On. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, ja GYSO taitaisi olla vastaukseni, jos pitäisi pystyä kaikesta kuulemastaan musiikista valitsemaan se kaikkein paras kappale.

Ninja Tune on tarjonnut meikäläiselle viimeaikoina uskomattoman määrän erilaisia kiehtovia musiikkielämyksiä. Esimerkiksi Amon Tobinin täydellinen soundi, Mr. Scruffin hyväntuulinen pöhköelektro ja Bonobon kaunis, rauhallinen maalailu iskevät loistavasti. Ainakin Tobinilta ja Bonobolta on vielä tuloillaan uudet levytkin, laatutavaraa lienee luvassa miltei varmasti. Koitan parhaani mukaan aina vältellä ennakko-odotuksia, mutta tuo AT:n tuloillaan olevan levyn trailerivideopätkä vakuuttaa jo enemmän kuin tarpeeksi. Miten minuutin pätkä voi kuulostaa noin helvetin kovalta?

Ei hitto. Ninja Tune kyl ansaitsisi ketjunsa, mutta aika vähän elektropäitä Jatkiksessa taitaa olla.

Ja Rinneradion Nao on aikas mainio levy.
 
Viimeksi muokattu:

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
dtw! kirjoitti:
Oma musiikkimakuni ei taida sopia oikein tähänkään ketjuun, kun liikkuu pääosin tuolla downtempon, breakbeatin ja triphopin suunnalla. Perustaisin itse Ninja Tune -aiheisen ketjun, mutta siihen ei taitaisi kovinkaan montaa vastausta immeisiltä tulla.
Kyllä minun puolestani tämän ketjun aihealuetta voi hieman laajentaakin tarpeen mukaan. Eikä rajata juuri näihin osa-alueisiin mitä olen maininnut, otsikonkin voi aina muovailla uudestaan. Ylipäätään ug-konemusiikista saa pälättää täällä ja vaikka vähän vanhemmasta elektrosta. Kunhan jättää nuo kiksut ja muun pinnallisen roskan sinne omaan dance-ketjuunsa.

Psykedeelisestä rokistakin tyyliin: Gong, Ozrics, Hidria saa puhua, jos haluaa. Aika paljonhan niissä on elementtejä, joita löytyy mm. psykedeelisestä trancesta.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
Ted Raikas kirjoitti:
Kunhan jättää nuo kiksut ja muun pinnallisen roskan sinne omaan dance-ketjuunsa.

Pakko tarttua tähän edes sen verran, että millä mittarilla kiksu on sinun mielestäsi pinnallista? Kaupallista se toki voi olla, mutta eihän se ole sama asia. Itse kyllä tykkään kiksusta jossain määrin, mutta siis en nyt siksi tarttunut tähän varsinaisesti vaan ihan siksi, että joku voisi luulla kommentistasi, että kiksun kuuntelijat ovat jotenkin tyhjäpäisempiä tyyppejä? Sanalla pinnallinen kun nyt on vähän senlainen kaiku ja mielestäni mitään musiikkia ei periaatteessa pitäisi rinnastaa mihinkään luonteenpiirteeseen, koska kait ihminen kuuntelee sitä mistä tykkää, vaikka toki tiedostan eri musiikkien liittyvän vahvasti erilaisiin aatteisiin, mutta sekään ei ole sama asia. Ois tänkin varmaan voinu jättää kirjottamatta :)
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
avatar kirjoitti:
Pakko tarttua tähän edes sen verran, että millä mittarilla kiksu on sinun mielestäsi pinnallista? Kaupallista se toki voi olla, mutta eihän se ole sama asia. Itse kyllä tykkään kiksusta jossain määrin, mutta siis en nyt siksi tarttunut tähän varsinaisesti vaan ihan siksi, että joku voisi luulla kommentistasi, että kiksun kuuntelijat ovat jotenkin tyhjäpäisempiä tyyppejä?
Eivät ole tyhjäpäisiä tyyppejä, tykkäävät vain minun mielestäni yksinkertaisesta ja ylihelposta ja muuten vaan tasottomasta musiikista. Kyse on vain siis minun mielipiteestäni. Lähinnä siihen tähdäten, että en halua kuulla puhuttavan mistään Armin Van Buureneista ja Ian Van Dahleista tässä ketjussa. Niille on oma paikkansa. Tahdon vetää sellaisen eron tähän.

Ei siis millään muotoa henkilökohtaisesti pahalla ketään sellaista kohtaan, joka tykkää tuollaisesta kevyemmästä ja helpommasta trancesta. =)

Noin muuten konemusiikkia voi mielestäni käsitellä halutessaan vapaammin vaikka tässä ketjussa, kunhan se ei edusta ihan mitään kaikkein mainstreamimpaa. Konemusiikki kun on todella laaja käsite, vähän niin kuin kitaramusiikki.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
Ted Raikas kirjoitti:
Ei siis millään muotoa henkilökohtaisesti pahalla ketään sellaista kohtaan, joka tykkää tuollaisesta kevyemmästä ja helpommasta trancesta. =)

En tätä nyt piruuttani tee, mutta kuitenkin :) Miten määrittelet 'helpon' musiikin tai 'kevyemmän'? Kevyemmän vielä jotenkin käsitän. Siis, että kiksu toki on biitiltään ja instrumenteiltaan toki "kevyempää" kuin joku piripolkka, mutta onko kiksu jollain tapaa helpompaa kuunnella ehkäpä yksinkertaisten melodioiden ja vastaavan vuoksi? Itse en käsitä sitä, että joku kuuntelisi jotain musiikkia sen vuoksi, että se olisi jotenkin "vaikeampaa" tai "vaikemmain sisäistettävää". Itse en kuuntele mitään älytöntä kolinaa sen vuoksi, että se ei kuulosta hyvältä ja kiksua silloin tällöin, että itselleni merkkaa itse melodia hyvin paljon ja juurikin esim. Ian van Dahl tekee juurikin hienoja melodioita tai vaikkapa Dj Tiësto. Siis kyllä minä sinun pointtisi ymmärrän, mutta en sitä käsitä, joten siinä suhteessa vastaaminen on turhaa.

Ted Raikas kirjoitti:
Noin muuten konemusiikkia voi mielestäni käsitellä halutessaan vapaammin vaikka tässä ketjussa, kunhan se ei edusta ihan mitään kaikkein mainstreamimpaa. Konemusiikki kun on todella laaja käsite, vähän niin kuin kitaramusiikki.

Tähän vähän sama, että jos nyt vaikkapa Tiësto, van Dahl, van Buuren, Paul van Dyk tai kuka tahansa muu vastaavankaltaista musiikkia veivaava jannu on mielestäsi mainstremeä(mitä se ei mielestäni sinällään ole, koska lasken mainstremeksi van ne mitkä roikkuvat levylistojen kärjessä) niin en kyllä käsitä, miksi ne pitäisi rajata pois vaikkapa täältä, mutta sitten sallia muun konemusiikin käsittely. Mielestäni samalla perusteella vaikkapa Anne Mattilaa ei saisi käsitellä jossain iskelmä-ketjussa, koska "hän on niin nuori eikä tiedä mitään mistään laulamastaan vaan käsitellään ainoastaan todellisia iskelmälaulajia". Tai jotain vastaavaa. Tulee muuten helposti käsitys tekstistäsi, että et diggaa jotain musiikkityyliä vain siksi, että sitä kuuntelee niin moni muukin ja ei ole siten riittävän coolia. Ei millään pahalla. Itse kuuntelen van Dykiä siksi, että se on hyvää ja sama tuo minulle on, vaikka sitä kuuntelisi Suomen Presidentti.

edit: ja ymmärrän nyt myöskin sen, että ehkä tavallaan rinnastat kiksun niinsanottuun eurohumppaan ja sillä tekisit tämän rajauksen, mutta mielestäni mikään Dr.Alban ei ole lähelläkään samaa kategoriaa kuin tunnetut kiksun vääntäjät ja itse siis luen kiksun kyllä ihan yhdeksi ns. clubi-musiikin alueeksi samalla tavoin kuin vaikka housen tai hard housen etc. Ehkä tämä sitten on vain makuasia, mistä on siis toki paha kiistellä.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
avatar.

Haluan pitää tämän ketjun käsittämään lähinnä ug-konemusiikkia sekä psykedeelistä. Topic on kieltämättä hivenen epätarkka ja mietin, jos sitä muokkaisi jotenkin parempaan suuntaan, katsotaan.

Mieluiten siis linjalla: ambient/chill/dub/goa/progressive/psy/tribal.

Jos jollain on painavaa sanottavaa esim. sellaisista aiheista kuin noise, breakbeat, triphop, hardcore ja industrial, niin antaa palaa!

Dance-ketju käsitelkööt pullamössöt. Edelleen siellä edustettuna oleva musiikki on minulle juuri sitä itseään, eikä sisällä mitään syvällisempiä elementtejä. Sallitko minulle tämän mielipiteen? =)

Edelleen ei yhtään mitään vastaan niitä, ketkä kuuntelee sentyyppistä. Tunnen ihan läheisestikin, eikä se vaikuta siihen, miten koen heidät ihmisinä.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
Ted Raikas kirjoitti:
Dance-ketju käsitelkööt pullamössöt. Edelleen siellä edustettuna oleva musiikki on minulle juuri sitä itseään, eikä sisällä mitään syvällisempiä elementtejä. Sallitko minulle tämän mielipiteen? =)

Toki sallin sinun tehdä ihan mitä tahansa, mikä vaan lakien puitteissa sallitaan, ei siinä mitään :)

Mutta kun mielestäni kiksu ei ole pullamössöä eikä millään lailla rinnastettavissa danceen kuten jo aiemmin totesin tuosta eurohumpasta, mutta ilmeisesti meillä on tässä vain suuri mielipide-ero ja täten en vain hyväksy lähinnä sitä, että minun pitäisi kommentoida kikkelitrancea ketjussa, johon se ei siis minun mielestäni kuulu. :) Mutta, kuten olen joskus todennut, niin musiikki ei ole allekirjoittaneelle niin vakava asia, että sillä jaksaisi päätään vaivata minuuttia enempää niin päättäkää te enemmän asiaan vihkiytyneet. Itselleni musiikki on aika toisarvoinen asia elämässä kuitenkin. Toki joku voisi nyt sitten sanoa, että "mitäs helvettiä tulet sitten tänne huutelemaan", mutta halusin kuitenkin ilmaista mielipiteeni aiheeseen, joka on siis varmasti paljon ihmisten mielipiteitä jakava ja kuten todettu, mekin olemme hyvin eri mieltä siinä, mihin skeidaan mitäkin voidaan rinnastaa, mutta joo I rest my case. :)
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Ted Raikas kirjoitti:
Vielä mielenkiintoisempi tapahtuma on syyskuun lopulla Kaapelitehtaalla oleva Housenation, jossa on mm. esiintymässä jo täällä useamman kerran mainitsemani Vibrasphere Ruotsista. Eli tuollaista house/psy/progressive settiä heittävä tapaus. Toivottavasti niitä hienoja chillraitojakin kuulisi. =)
Housenation, vaikka lopullisesta line-upista ovatkin Ravers Nature ja Mantronik tippuneet pois, joskin Solar Stone tullut tilalle, vaatii kyllä jos ei nyt ihan multiploitumista, niin aikakin sotilaallisen ripeää singahtamista paikasta a paikkaan b, koska niin monta mielenkiintoista artistia soittaa samaan aikaan esimerkkeinä itselleni ne kaikkien mieluiset, eli Dave the Drummer, Alter Ego ja kolkkilegenda Hardfloor. Mutta kaikenkaikkiaan sekä viime syksynä Tampereen Tullikamarilla, kuin viime huhtikuussa Kaapelilla järjestetyt Housenation- tapahtumat olivat helvetin hyviä bileitä, porukka sopivan vapautunutta ja tunnelma katossa ja Merikaapelihallin jakaminen osoittautui erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Suosittelen kyllä pippaloita, jos vähänkin tuosta hieman napakammasta konemusiikista tykkää.

www.housenation.fi
 

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
dtw! kirjoitti:
Oma musiikkimakuni ei taida sopia oikein tähänkään ketjuun, kun liikkuu pääosin tuolla downtempon, breakbeatin ja triphopin suunnalla. Perustaisin itse Ninja Tune -aiheisen ketjun, mutta siihen ei taitaisi kovinkaan montaa vastausta immeisiltä tulla.

Ninja Tune on melko kova, pakko sanoa. Omia suosikkeja juuri Amon Tobin, Herbaliser ja itse Coldcut toki myös. Kai tuli Coldcutin ukot tsekattua Flow'ssa?

Housenationiin myös täältä tulossa, ehdottomasti. Mini-Koneisto ja Flow tänä vuonna näistä isommista tapahtumista jo käyty, UMFiinkin olisi kovasti tehnyt mieli. Housenationin lineupissa ei tosin ole kuin kotimaisia tuttuja nimiä ja muutama nimenä tuttu ulkomainen, mutta se nyt ei näissä mitään ikinä haittaa. 7 stagella elektronista musiikkia, kyllä kelepaa. Kaapelista olen muutenkin aina Koneistojen aikana digannut bileympäristönä todella paljon, vaikka se on paljon haukkujakin kerännyt. Parhautta on aina juuri se, kun voi kierrellä salista toiseen loistavaa musiikkia kuunnellessa. Liveaktit tälläkin kertaa saavat päähuomion. Orkidean kolmen tunnin settiä pitää varmaan myös koittaa katsella. Kertokaas joku vähän tärppivinkkejä, mitä noista ulkomaisista kannattaisi koittaa nähdä, ja minkätyylistä settiä heittävät.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vteich kirjoitti:
Kertokaas joku vähän tärppivinkkejä, mitä noista ulkomaisista kannattaisi koittaa nähdä, ja minkätyylistä settiä heittävät.
Ehdottomasti Vibrasphere, jota en ilmeisesti jaksa koskaan lakata hehkuttamasta. =)

Tyyli on jotakuinkin progressiivista (psy)trancea ja seassa on hieman househtavaakin juttua, mistä johtuen varmaan tuo onkin kärrätty Housenationiin esiintymään. Jonkun verran ovat myös tehneet hieman letkeämpää chill ja dub -tyylistä musiikkia, mutta pääsuuntaus on tosiaan tuo trance. Vibrasphere on saanut suosiota vähän monenlaisen trancen ystävän parissa, ilm. sen tyyli on sitten aika taidokkaasti monen makua liippaava.

Ei muistaakseni edes soita Hardfloorin kanssa päällekkäin, eli molemmat on mahdollista nähdä.
 

dtw!

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Avalanche, hirvee intensiteetti
Vteich kirjoitti:
Ninja Tune on melko kova, pakko sanoa. Omia suosikkeja juuri Amon Tobin, Herbaliser ja itse Coldcut toki myös. Kai tuli Coldcutin ukot tsekattua Flow'ssa?

Ei tullut, vaikka Flow'hun lähtöä pitkään suunnittelinkin...

Samoin oli tarkoitus lähteä viime viikonloppuna käymään Lontoossa TDK Cross Central -festareilla. Ninja Tunella oli tuolla oma lava, jossa soittivat ainakin Amon Tobin, Bonobo, Hexstatic sekä DJ Food. En vaan perhana päässyt sinäkään viikonloppuna lähtemään.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
On kyllä varsin hyvä asia, että tällainen ketju on olemassa. Nuo kaksi löytämääni dance-ketjua olivat varsin, mitenköhän sen sanoisi...aiheuttivat välillä savun nousemista korvista (etenkin erään turenkilaisen mukahauskat analyysit konemusiikin ja "uskottavan" rock-musiikin suhteista...voi kiesus, mutta keskustelupalstahan tämä on), välillä hymähtelyjä. Ei sillä, että tuo nk. eurohumppa nyt olisi jokin suuri vihollinen meiksille. Se ei vaan ole koskaan merkinnyt minulle oikeastaan mitään, kun tämä konemusiikki on meiksille avautunut kunnolla vasta vähän päälle parikymppisenä, kuunneltuani sitä ennen metallia, punkkia, sun muuta muutosmusiikkia (asia, mitä edelleen teen). Eli siirryin siitä sitten suoraan "vakavasti otettavan" klubimusiikin pariin. Mutta se on harmi, että monien käsitys elektronisesta tanssimusiikista tai konemusasta ylipäätään on tuo eurohumppa, joskin onko sillä oikeastaan mitään vitun väliä, mitä he siitä ajattelevat. Samasta asiasta kärsivät varmasti monet muutkin, death ja bläkkis on suurelle yleisölle samaa örinää, actionrokkarit eivät välttis tykkää tulla rinnastetuksi moppitukkaisiin poppareihin etc.

Toki pitää muistaa, että moni konemusadiggari on kulkenut sen taipaleen tuosta eurosta sen hieman ug:man musan pariin.

Nyt kun puhutaan koneista ja musiikin uskottavuudesta, niin muistuupa vain mieleeni se kuinka paljon, kun koulumme studiossa bändeille nauhoja väsättiin, soittomokia ja yleistä soittotaidottomuutta peiteltiin erilaisilla härpäkkeillä. Eräs luokkatoverini mm. siirteli koko yön Cubasessa bassariniskuja oikeille paikoille, kun äänittämänsä bändin rumpali halusi soittaa punkkia yhden biisin, mutta ei skilssit riittäneet. Kuinka helppoa dynamiikkaeroja oli tasoitella etc...mutta tärkeintähän on, ettei käytä koneita ja runkkaa näppistä. Just.

Itselleni konemusiikkikulttuuri, jossa olen ollut nyt sen hieman päälle kuusi vuotta edustaa hyvin tärkeää osaa elämässäni. Olen saanut sen kautta kavereita, joista osasta on tullut tärkeimpiä ystäviäni. Voidaan todellakin puhua tiiviistä yhteisöstä, koska kovin montaa frendiä mulla ei ole, joka ei jotenkin olisi tähän skeneen kytköksissä. Nyt kesällä osallistuin vastuullisena ensi kertaa pienimuotoisen bileen järjestämiseen ja olen myös alkanut treenata tuota levyjen soittoa (lauk, lauk, edessä, jäljessä :) ) En haluaisi edes kuvitella missä olisin nyt ja kuinka monta hienoa ihmistä en tuntisi, jos en kesäkuun 17. päivä 2000 olisi kaverini houkuttelemana astunut Pauke in Club Zeal-tapahtumaan sisään. Pelkkiä mustia jätesäkkejä seinillä, tanssilattia aivan täynnä savua, valoina strobo ja ehkä yks kaks muuta lamppua ja liekittämässä mm. Dj Pietari. Hieman nolostutti ensin, että mites tätä nyt tanssitaan, mutta free your mind and your ass will follow ja sillä tiellä ollaan yhä. Yhdet parhaimmista hetkistäni elämässä olen kokenut tanssilattialla reivatessa.

Danny Tenaglia: Music is the answer

edit: Ai niin, ihan mielenkiinnosta, onks täällä junkkahemmoja tai hemmottaria ollenkaan?
 
Viimeksi muokattu:

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ensinnäkin hienoa tarinaa oman skenen löytämisestä. Se on yleensä johonkin valaistumiseen verrattavissa oleva asia, kun löytää sen ominaisen juttunsa. Itselleni kävi vähän samantapaista ja voisi verrata sitä jonkinlaiseen rakastumisenkaltaiseen tunnetilaan. Pysyvään määrättyyn onnellisuuteen ja tietää juttunsa ja minne menee ja mikä parasta. Ne muut on samalla aaltopituuksilla. Eilen taas tuli todettua se kun tuli hiestä märkänä tanssittua läpi toinen toistaan uskomattomampien settien. Käy myös urheilusta samalla.

Individual kirjoitti:
Nyt kun puhutaan koneista ja musiikin uskottavuudesta, niin muistuupa vain mieleeni se kuinka paljon, kun koulumme studiossa bändeille nauhoja väsättiin, soittomokia ja yleistä soittotaidottomuutta peiteltiin erilaisilla härpäkkeillä. Eräs luokkatoverini mm. siirteli koko yön Cubasessa bassariniskuja oikeille paikoille, kun äänittämänsä bändin rumpali halusi soittaa punkkia yhden biisin, mutta ei skilssit riittäneet. Kuinka helppoa dynamiikkaeroja oli tasoitella etc...mutta tärkeintähän on, ettei käytä koneita ja runkkaa näppistä. Just.
No siis, suurin osa konemusiikista jauhettu paska on sitä paskaa itsessään. Ihmisten suusta, jotka ei yleisesti ottaen tiedä juuri mistään mitään, varsinkaan studiohommista. No, en voi sanoa, että olisin itsekään asiantuntija, mutta totuus on kuitenkin se, että jok'ikinen hiton metalli/pop/rocklevy joka nykyään tuotetaan, käy läpi aikamoiset miksaukset ja viilailut siellä studionvalojen alla ja siinä on numiskojen vääntämiset pelissä kun puhdistetaan saundia ja saadaan kaikki kuulostamaan hiton hienolta ja skarpilta. Unohtamatta sitä, että laulua varsinkin käsitellään aika lailla ja saadaa keskinkertaisempikin jollottelija kuulostamaan Olavi Virralta.

Konemusiikkia tavalla tai toisella hyvin moni musiikki tänäpäivänä.

edit: Ai niin, ihan mielenkiinnosta, onks täällä junkkahemmoja tai hemmottaria ollenkaan?
Junkka sopii tänne ketjuun oikein mainiosti, vaikka täytyy sanoa, etten ole itse siihen paremmin perehtynyt, kuin ehkä vähän tiedostamatta. Kuullut siis varmaan, mutta ei osaa yhdistää. Heittelepä vaikka muutamia hyviä nimiä, niin otetaan tutustumislistalle.
 

Tulppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Trancea tuli nuorempana kuunneltua paljonkin, mutta nämä joidenkin mielestä "edistyneemmät" scenen ala-osiot olen jättänyt tosidiggareiden pureskeltaviksi. Samalla tavalla pysyttäydyn perusasioissa joka musiikin osa-alueella jota kuuntelen (tai no, jazzpuolella funk/soul on se lemppari ja rockissa miellyttää enemmän se aavistuksen raskaampi, ei kuitenkaan metalli)

Tässä kohtaa tietysti voisi heittää kysymyksen, miten musiikin määritelmä ja nämä trancejutut suhtautuvat toisiinsa. Onko kaikki viihdyttämistarkoituksessa tuotettu äänimaailma musiikkia? Lisäksi olen antanut valehdella itselleni, että joistakin konemusiikin genreistä ei voisi puritanistien mielestä nauttia lainkaan vetämättä ensin jonkinlaisia kemiallisia stimulantteja.

Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Mutta milloin musiikin muuntelu tai "erilaisesta" musiikista diggaileminen muuttuu diggailemiseksi vain siitä, mistä muut eivät diggaile, ts. erilaistumisen halu? Halu viedä asiat pidemmälle kuin muut; halu kuulua aina vain pienempään ja pienempään ryhmään? Erottautua mahdollisimman kauas tiktakbritneyspears-poppipissiksistä? Halu rikkoa rajoja?
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Tulppu kirjoitti:
Trancea tuli nuorempana kuunneltua paljonkin, mutta nämä joidenkin mielestä "edistyneemmät" scenen ala-osiot olen jättänyt tosidiggareiden pureskeltaviksi.
Nyt kun täällä trancesta puhutaan ja se on leimattu sellaiseksi dancen kanssa flirttailevaksi pullamössömusiikiksi, niin pitää muistaa, että myös kovimpien teknopuristien mielissä nk. "wanha trance" eli 90-luvun trance nauttii edelleenkin kovaa suosiota ja arvostusta. Jos siihen haluaa tutustua, niin kannattaa kuunnella esim. Harthouse, Eye-q ja Platipus-labeleitten vanhoja julkaisuja. Voisin väittää, että varsinkin 90-luvun alkupuolen julkaisuiden kohdalla voisi loksahtaa monella nykytranaa kuuntelevalla suu auki, että eihän tämä ole edes samaa musiikkia. Silloin kyllä mielestäni trancessa oli oikeasti ideaa niissä biiseissä, ne olivat hypnoottisia ja ehkäpä lähempänä teknoa kuin nyky-trancea, eivätkä kaikki olleet samaan muottiin puristettuja supertuotantoja, jotka kyllä näyttävät hyvältä, mutta eivät sisällä juurikaan mitään. Tässäkin toki on poikkeuksia.

Tulppu kirjoitti:
Lisäksi olen antanut valehdella itselleni, että joistakin konemusiikin genreistä ei voisi puritanistien mielestä nauttia lainkaan vetämättä ensin jonkinlaisia kemiallisia stimulantteja.
No jos näin on, silloin kannattanee kunkin tykönään miettiä, mikä se on musiikinkulutuksen lähtökohta. Mulla hyvä musiikki on hyvää ja paska paskaa, noin karkeasti ilmaistuna. Joku nyky ärränbee on minulle aika karmeata huttua, enkä ymmärrä, minkä takia minun pitäisi vetää himokuosit, että voisin sitä kuunnella, kun samalla voin nakata levylautaselle soimaan sellaista musiikkia, mikä toimii talossa ja puutarhassa.

Tulppu kirjoitti:
Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Mutta milloin musiikin muuntelu tai "erilaisesta" musiikista diggaileminen muuttuu diggailemiseksi vain siitä, mistä muut eivät diggaile, ts. erilaistumisen halu? Halu viedä asiat pidemmälle kuin muut; halu kuulua aina vain pienempään ja pienempään ryhmään? Erottautua mahdollisimman kauas tiktakbritneyspears-poppipissiksistä? Halu rikkoa rajoja?
Tuossa piilee kyllä sen verran pointtia, että aika monella, etenkin ehkä hieman nuoremmalla konemusadiggarilla esiintyy tätä elitististä ajattelua, tyyliin: "me ollaan parempia, ku me ei kuunnella mitään nrj-roskaa", mutta kyllä se sitten siitä karisee pois ja oppii arvostamaan sitä omaa mielimusiikkiaan ihan ilman erityistä tarvetta korostaa joka välissä sen erinomaisuutta muihin nähden, ilman sitä itsensä jalustalle nostamista. Siitä tykkää mistä tykkää ja toki silloin huomaa, että se kaveripiiri sun muut harrastukset alkavat nivoitua sen musiikkityylin ympärille ihan automaattisesti jos vähänkin ahkerammin alkaa bileissä käymään, puhumattakaan niiden järkkäämisestä, musiikin tuottamisesta tai sen soittamisesta.

Jos lähtökohta on se, että käy bileissä, kun se on coolia, niin sellaiset tyypit yleensä tipahtaa pois. Jotkut puhuvat maagisesta kolmesta vuodesta, eli osa lopettaa bileissä käymisen ja musiikinkuuntelun sen jälkeen ja sitten jos jatkaa, niin sitten ei lähde kulumallakaan.

Koska konemusiikki on laaja käsite kaikkine ala-lajeineen, niin myös tuota eriytymistä tapahtuu myös skenen sisällä. House ja teknopuristit vs. kiksupolkkajengi jne...

edit
muutamia hienoja raitoja:
Quietman: The Sleeper -Platipus
Union Jack: Two fullmoons and a trout (Caspar Pound remix) -Platipus
Art Of Trance: Madagascar- Platipus
Sven Väth: Accident in paradise -Eye-Q
Sven Väth: L'Esperanza (Hope Will Move Mountains Mix) -Eye-Q
Zyon: No Fate -Eye-Q
Cygnus X: Superstring -Eye-Q
Resistance D: Human -Harthouse UK

jne...
 
Viimeksi muokattu:

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tulppu kirjoitti:
Tässä kohtaa tietysti voisi heittää kysymyksen, miten musiikin määritelmä ja nämä trancejutut suhtautuvat toisiinsa. Onko kaikki viihdyttämistarkoituksessa tuotettu äänimaailma musiikkia? Lisäksi olen antanut valehdella itselleni, että joistakin konemusiikin genreistä ei voisi puritanistien mielestä nauttia lainkaan vetämättä ensin jonkinlaisia kemiallisia stimulantteja.
No se on vähän sellainen juttu, että voiko jonkun mielestä progesta nauttia, jos ei ole pössyissä. Tai vaikkapa blackmetallista, jos ei ole vetänyt jotain piristeitä, puhumattakaan jazzista, se vasta huumehuuruinen genre on ollutkin. Sitten on niitä, ketkä ei vedä mitään, voivat nauttia silti.

Ainakin minä pystyn kuuntelemaan psykedeelistä trancea täysin selvinpäin, mitä nyt koskaan ihan tolkuissani olen, mutta se ei kuulu tähän. Ehkä mielenlaatuni on sitten sellainen, että löydän jotain jujuja ja vivahteita sieltä seasta ihan norminakin. Mene ja tiedä. Pienessä sievässä olen bileissä keikkunut ja keikoilla, loppupelissä se on kuitenkin siitä mielentilasta itsestään kiinni. Jos on vittuuntunut ja masis olo, niin ei ne päihteet sitä ainakaan paranna. Niillä päihteillä (incl. alcohol) on se hauska vaikutus, että jos sinulla on hyvä fiilis, niin ne korostaa sitä entisestään. Sama toisinpäin, jos on syvä vitutus. Esim. minua ei allapäin alkoholi piristä tippaakaan, pikemmin voi vaan vetää entistä matalemmaksi.

Muista en sitten tiedä, mitä vetävät tai eivät vedä. Se ei kuulu minulle niin kauan, kuin eivät vaaranna muita ja itseään. Esim. tuossa viikonloppuna transsitansseissa en nähnyt yhtään ketään todella pahoissa.

Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Mutta milloin musiikin muuntelu tai "erilaisesta" musiikista diggaileminen muuttuu diggailemiseksi vain siitä, mistä muut eivät diggaile, ts. erilaistumisen halu? Halu viedä asiat pidemmälle kuin muut; halu kuulua aina vain pienempään ja pienempään ryhmään? Erottautua mahdollisimman kauas tiktakbritneyspears-poppipissiksistä? Halu rikkoa rajoja?
Hyvä kysymys. Itse en goa ja psytranceen ole hurahtanut ainakaan siksi, että se olisi jotenkin uskottavempaa. Vaan siksi, että se oikeasti kuulostaa parhaimmalta ja moniulotteisimmalta nimenomaan trancen parissa. Se, että olenko tämän genren sisällä sitten sieltä uskottavimmasta vai vähemmän uskottavemmasta päästä, on jo toinen asia ja siitä en loppupelissä välitä tippaakaan. Ei ole tapana muokata musiikkimieltymyksiä toisten vuoksi. Kyllä näissäkin piireissä osa lajittelee tietyt jutut pinnalliseksi paskaksi ja osan oikeasti kovaksi jutuksi. Vannoutuneita truetyyppejä löytyy aina ja ne ovat joka kerta yhtä huvittavia.
 

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Individual kirjoitti:
edit: Ai niin, ihan mielenkiinnosta, onks täällä junkkahemmoja tai hemmottaria ollenkaan?

Ei voi pitää itseään kovin suurena junkkahemmona, mutta hyvä junkka on parhaimmillaan kyllä aivan loistavaa. Omia suosikkeja ovat ainakin Breakbeat Era, Roni Size, Muffler ja London Elektricity (joka heitti Koneistossa jokunen vuosi sitten aivan tajuttoman loistavan live-d'n'b-setin pystybasson, torvien, rumpalin ja parin soul-laulajan kanssa). Näitä voi Tedillekin mielellään suositella, vaikka ovatkin aika perussettiä genren piirissä.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vteich kirjoitti:
Omia suosikkeja ovat ainakin Breakbeat Era, Roni Size, Muffler ja London Elektricity (joka heitti Koneistossa jokunen vuosi sitten aivan tajuttoman loistavan live-d'n'b-setin pystybasson, torvien, rumpalin ja parin soul-laulajan kanssa).
Kiitoksia vinkeistä! Pitää ehdottomasti tutustua.

Ajattelin nyt muuttaa tämän ketjun nimeä. Edelleenkin tietysti toivon, että puhe on vähän erikoisemmasta ja kokeilevammasta konemusiikista ja vähemmän mainstreamimpaa käsittelevästä konemusiikista. Toisenlaiselle löytyy omat ketjunsa varmasti.

Ambient, chill, dub, goa, hardtrance, industrial, jungle, noise, progressive, psy jne. Sekä kaikki sekamuodot, liika genreilyhän on, kuten me kaikki tiedämme, usein aivan perseestä ja myös harhaanjohtavaa.

EDIT: Enpä tietysti pysty sitä itse tekemäänkään. Jos joku valveutunut moderaattorius huomaa tämän, niin voisiko ystävällisesti vaihtaa ketjun nimeksi: Underground konemusiikki. Kiitos!
 
Viimeksi muokattu:

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Ted Raikas kirjoitti:
Kiitoksia vinkeistä! Pitää ehdottomasti tutustua.

Tuohon listaan voisi vielä lisätä Pendulumin, jonka tunnetuin tuotos lienee remixi The Prodidyn Voodoo Peoplesta ja marraskuussa Suomeen saapuvan Noisia:n. (En mäkään mikään junkkatietäjä ole, mutta kunhan putoilee vain jotkut tuotokset...) Ja jos mixejä tulee eteen niin Mekaanikon old skool junkka-vedot on aika tiukkoja. Ja toki pitää mainita myös Joutsenon oma poika nykyään Helsingissä vaikuttava Nuance, joka on kunnostautunut dj-rintamalla, mutta myös tuottajana.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Individual kirjoitti:
Sven Väth: Accident in paradise -Eye-Q
Huh, tuossa on muuten ihan pirun hieno levy. Hieman olen sitä etsiskellyt myytävänä, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Sen verran vanha levy jo, ettei ole ihan joka levykaupan repertuaarissa ja käytettynäkin aika kiven alla ilmeisesti.

Hienoja biisejä iso liuta joka tapauksessa.
 

eesau

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Individual kirjoitti:
Tuohon listaan voisi vielä lisätä Pendulumin, jonka tunnetuin tuotos lienee remixi The Prodidyn Voodoo Peoplesta ja marraskuussa Suomeen saapuvan Noisia:n.
Täytyy vielä tästä mainita että Pendulumin viimevuotinen Hold Your Colour-levy kolahti henkilökohtaisesti varsin kovaa. Kyseessä varsin tasavahva levy joka säilyttää pirteän energiansa koko ajan. Suosittelen tutustumaan vaikkei muuten ehkä junkka tai sen tapainen niin iskisikään, en tiedä sopiiko levyn anti enää edes kovin paljoa ainakaan puristien käsitykseen junkasta.

EDIT: Löytyi vielä nopsasti tällainen arvostelu, joka on luonnollisesti hyvä jo sen takia, että olen samaa mieltä sen kanssa. http://musicmp3.ru/display_review.html?review_id=162
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös