Ulvilan surma joulukuu 2006 – ratkeamassa?

[M.Lemieux]

Hämmentävää jos näin lähellä hätäpuhelupaikkaa on tuo missä hyökkääjä ja Jukka painii hätäpuhelun aikana mutta sieltä ei kuulu kun nuo Jukan vaikerrukset jossain kohti. Olisi olettanut että kuuluisi paljon enemmän

Nauhaa miettiessä on tärkeää ymmärtää, että se mitä nauhalta kuuluu, ei ole se, mitä surmayönä kuului.
Tapahtumat tallentanut Nicelog –äänitysjärjestelmä on Usassa kehitetty ohjelma hätäpuhelujen
nauhoittamiseksi. Se on kehitetty puhelimessa olevan puhujan äänen nauhoittamiseen. Siinä on jopa
optiona toiminto, joka tunnistaa automaattisesti vain puheen, ja jättää muut äänet nauhoittamatta. Sitä ei
ole kehitetty tallentamaan taustan ääniä; päinvastoin: siinä on toiminto, jolla taustan ääniä saa
kuunnellessa häivytettyä!
Nicelogin kaikki ohjekirjat vuonna 2006 käytössä olleeseen versioon löytyivät netistä ainakin vielä pari
vuotta sitten, englanniksi tosin. Kyseessä on ammattilaiskäyttöön tehty hyvin laajoja asetus- ja
säätömahdollisuuksia omaava ohjelma, joka äänittää erikseen puhelun molemmat osapuolet ja ainakin
Usassa myös häken soittamat puhelut poliiseille ja palomiehille. Kaikki tapahtuu automaattisesti, ja kerralla
voidaan äänittää kymmeniä puheluita, yhtä aikaa. Puhelut tallennetaan arkistolevylle/-nauhalle, ja ovat
sieltä haettavissa Häken käytössä olevan ohjelman avulla.


Koska Nicelog on tarkoitettu puheen äänittämiseen ja kehitetty aikana, jolloin kovalevytilaa piti säästää,
pakkaa se ääntä rajusti. Käytössä on oletuksena 8 kBit/s G729a-pakkaus, jota ohjekirja suosittelee, koska
”äänenlaadun huononeminen ei ole tärkeää useimmissa tapauksissa”. Vertailun vuoksi: mp3-
musiikkitiedosto, josta jo pakkaamisen erottaa äänenlaadun huononemisena on 128kbit/s. Ulvilan
hätäpuhelun Nicelog-ohjelmasta polttanut teknikko Pertti Virtanen kertoi kuulustelussaan: ”Näitä
tallenteita pyydetään yleensä siitä syystä, että niiltä pystytään selvittämään, mitä puhelussa on kerrottu.
Tarkempaan analysointiin tämä hätäkeskustallenne on erittäin huono, koska siinä taajuusvaste on erittäin
heikko. Tämä johtuu jo pelkästään puhelinlinjaominaisuuksista.”

Nicelog siis pakkaa puhelinlinjan välittämän äänen kahdeksasosaan. Puhelinlinja itsessään ei välitä 2500-
3000khz korkeampia ääniä lainkaan. Tätä korkeammat taajuudet siis putoavat kokonaan pois. Ne eivät
kuulu huonosti tai hiljaa: niitä ei kuulu lainkaan. Korkeimpien taajuuksien alueella on esim lasinsirujen
kilinä. Vaikka taustalla joku potkisi lasikasaa, se ei puhelimeen kuulostaa lainkaan siltä. Kirkkaat helähdykset
kuuluvat napsahduksina; vain alemmat taajuudet äänittyvät ja tällöin äänen perusluonne muuttuu
kokonaan. On vaikea tunnistaa, mistä mikin ääni johtuu. Tästä todisti oikeudessa Finnfox-äänitysstudioiden
johtaja Risto Hemmi.

Lisäksi Nicelog säätelee itse äänitystapahtumaa siihen asetettujen asetusten mukaisesti. Äänityksen
tasonsäätö voidaan asettaa manuaalisesti tai käyttää automaattista tasonsäätöä. Ohjekirja suosittelee
käyttämään ”aina kun mahdollista” automaattista tasonsäätöä. Tämä pyrkii aina äänittämään puhelun
samalla äänenvoimakkuudella. Tästä seuraa vääristymää: kun puhelussa ei puhuta mitään, tausta voi
kuulua luonnottoman kovana ja kun puhelimessa puhutaan, taustasta ei kuulu mitään. Tämän huomaa
myös Ulvilan hätäpuhelusta. Kun Auer tai tyttö puhuu puhelimessa, taustan äänet häviävät. Joten vaikka
taustalta ei tuntuisi kuuluvan mitään, se ei merkitse, etteikö siellä jotain tapahtuisi.
Nauhalta kuuluviin ääniin vaikuttaa lisäksi itse puhelinlaite ja sen luuri. Tähtisentiellä oli käytössä
analoginen lankapuhelin. Sen luuri on suunniteltu sellaiseksi, että se pyrkii sulkemaan taustan äänet pois ja
välittää vain suoraan luurin edessä kuuluvat äänet, eli puhujan puheen. Luurin äänityskeila on hyvin kapea,
koska hyvä puhelin on tietysti sellainen, josta kuuluu soittajan ääni, eikä taustan äänet. Luurin asento
vaikuttaakin paljon siihen, kuinka kovaa äänet kuuluvat. Jos soittaja laskee luurin korvaltaan ja edessä joku
kävelee, tämän askeleet kuuluvat. Jos soittaja taas on kääntyneenä selin äänilähteeseen ja pitää luuria
tiukasti suunsa edessä, ei taustan ääniä välity juuri lainkaan. Tämän asian huomaa Ulvilan puhelussa, kun
aivan puhelimen vieressäkään sanottuja repliikkejä ei aina tahdo kuulla, puhelimen luurin ollessa suunnattu
toiseen suuntaan. Nämä liittyvät tilanteisiin, jossa puhelimen luuri annetaan toiselle.

Lähde: Kuolemannaakan PDF. Sivut 65-67.

Voisiko joku selittää sen ison verimäärän Jukan paikalla sängyssä?

Verijälki ei ole mitenkään erityisen suuri ja näyttävä. Sen koko on 50cmx30cm. Se ei ole
myöskään erityisen vahva: lakanan rypyt eivät ole kaikkialta läpivereentyneet, ja selvästi nähdään jäljen
koostuvan kahdesta eri läikästä, joiden välissä on vähemmän vereentynyt alue. Jäljen oikealla puolella oli
havaittavissa uhrin verisen kämmenen jälki. Jäljen molemmin puolin on ehkä huulista tai nenästä ja päälaen
haavoista pudonneita veripisaroita. Lakanasta löytyi irtirepeytynyt pala uhrin kynttä. Sänky oli siirtynyt noin
10 senttiä pesuhuoneen oven suuntaan lähinnä verijälkeä olleesta kulmasta, jättäen sängyn vinoon.
Siirtymäjälki voidaan nähdä tarkoissa kuvissa lattiassa. Naarmusta päätellen sängyn päällä on ollut painoa.
Myös hätäpuhelun taustalla kuultava voimakas sängyn siirtymä-ääni viittaa tähän.
Poliisi ohitti koko verijäljen järkevän selittämisen, vaikka siitä nähdään uhrin asento ja se, ettei uhri voi olla
maannut tuossa kohdassa ”pitkähköä aikaa” sängyllä. Kun uhrin haavat kerran ovat kyljessä ja koko vasen
kylki verinen (oikea veretön), niin verijälkikin on tullut siitä, missä kylki on ollut. Jälki on paremminkin
sängyn jalkopäässä kuin keskellä. Verijälki on poikittain. Koko 30x50cm vastaa kylkeä, erilliset haavat ovat
mustavalkokuvassa lähes nähtävissä, ja myös vasemman olkapään muoto. Lähimpänä laitaa ovat siis
pernan ja alavatsan iskut, ylhäällä vasemman olkapään pistot ja kainalosta rintaonteloon mennyt syvä pisto.
Patjan vaahtomuovi sitoo huonosti nestettä. Veri ei siis paljoakaan leviä patjalla vaan putoaa suoraan alas.
Patjalla oleva jälki on hyvin kuvaava ja kertoo, missä asennossa uhri on ollut. Sängyn verijäljen mukaan
Jukka Lahti ei ole maannutkaan varsinaisesti sängyllä, vaan jalat maassa sängyn laidalla hieman jalkopään
puolella poikittain vasemmalla kyljellään, kasvot kohti tyynyjä, melko staattisesti.

Uhri oli samassa paikassa lähes puhelun 2
ensimmäistä minuuttia, ja ehkä jo vajaan minuutin sitä ennen. Sen pidempää aikaa jäljen syntyminen ei
vaadi. Kun verisellä esineellä painaa alustaan, tulee alustaan heti verisen esineen kokoinen jälki. Ei siihen
tule ensin pientä jälkeä, joka sitten ajan kuluessa laajenee.
Syyttäjän kuvaileman ”pitkähkön ajan” makaamisen teorian kaataa jo sekin, että pernapistot olivat
oikeuslääkärin mukaan annettu juuri ennen kuolemaa. Joten: ne on täytynyt antaa aikaisintaan juuri ennen
puhelua, ja koska ilman haavoja ei ole verta lakanalla, pitää pernan haavat olla myös annetut ennen
makaamista. Mikä taas merkitsee sitä, että lakanalla on maattu puhelun aikana, juuri saadut pernapistot
kyljessä. Ei ole mitään pitkähköjä aikoja tai tunti sitten tapahtunutta väkivaltaa.

Lähde: Kuolemannaakan PDF. Sivut 30 ja 31..

 

[-pasi-]

Nauhaa miettiessä on tärkeää ymmärtää, että se mitä nauhalta kuuluu, ei ole se, mitä surmayönä kuului.
Tapahtumat tallentanut Nicelog –äänitysjärjestelmä on Usassa kehitetty ohjelma hätäpuhelujen
nauhoittamiseksi. Se on kehitetty puhelimessa olevan puhujan äänen nauhoittamiseen. Siinä on jopa
optiona toiminto, joka tunnistaa automaattisesti vain puheen, ja jättää muut äänet nauhoittamatta. Sitä ei
ole kehitetty tallentamaan taustan ääniä; päinvastoin: siinä on toiminto, jolla taustan ääniä saa
kuunnellessa häivytettyä!

Kiitos pitkästä selostuksesta, tuosta kun näin maallikkona jotenkin olettanut että sieltä on metsästetty jotain hiljaisia tai kaukaa tapahtuvia ääniä ja osa äänistä olisi sitten tiedoston pakkauksessa muuttunut. Toki ei poista sitten silti että hätäpuhelussa itsestään on monta hämmentävää asiaa itse jo siinä mitä kuulaan.

 

[Näkkäri]

Oikeuslääkärin mukaan Lahti on maannut sängyssä verta vuotavana ainakin 10 minuuttia.

Kuolemannaakka taas kertoo, ettei uhri voi olla maannut tuossa kohdassa ”pitkähköä aikaa” sängyllä.

Kumpaakohan tässä nyt sitten uskoisi?

 

[Nick Neim]

Oikeuslääkärin mukaan Lahti on maannut sängyssä verta vuotavana ainakin 10 minuuttia.

Kuolemannaakka taas kertoo, ettei uhri voi olla maannut tuossa kohdassa ”pitkähköä aikaa” sängyllä.

Kumpaakohan tässä nyt sitten uskoisi?

168. Hovioikeus toteaa, että oikeuslääkäri HL on esittänyt erilaisia aika-arvioita siitä, kuinka kauan Jukka Lahti on maannut sängyllä, kuinka kauan pistohaavojen aiheuttaminen on kestänyt, kuinka kauan Jukka Lahti on ollut kuolleena ennen sairaankuljetushenkilöstön saapumista paikalle ja milloin Jukka Lahden pernan, vatsaontelon ja rintaontelon vammat on aiheutettu suhteessa hänen kuolemaansa. Näistä kaksi viimeksi mainittua arviota on perustunut hänen erityisosaamiseensa ja kokemukseensa lääkärinä sekä Jukka Lahden vammojen laatuun ja siihen, kuinka paljon Jukka Lahden vatsa- ja rintaonteloissa on ruumiinavauksen yhteydessä todettu olleen verta. Sen sijaan HL:n esittämät arviot pistohaavojen aiheuttamisen vaatimasta ajasta, kuten myös hänen valokuvien perusteella esittämänsä näkemys siitä, kuinka kauan Jukka Lahti on maannut sängyllä verisenä, eivät ole perustuneet hänen varsinaiseen ammattitaitoonsa eivätkä myöskään tarkkoihin tutkittuihin tietoihin. Hovioikeus toteaa, että sängyn lakanaan ja patjaan imeytyneen veren määrästä olisi ollut esitettävissä tarkempi selvitys, jos tämä asia olisi tutkittu esitutkinnassa. Tätä esitutkinnan puutteellisuudesta johtuvaa näytön epävarmuutta ei saa tulkita Anneli Auerin vahingoksi.

Tuo siis hovioikeuden päätöksestä, jossa ihan suoraan todetaan, että oikeuslääkärin arvio ei perustu esitutkinnassa esiin tulleisiin tietoihin tai tutkintaan. On siis ns. hihasta heitetty arvaus.

Jos valita pitää, niin uskoisin tässä hovioikeutta ja heidän päätöstään, en naakkaa tai oikeuslääkäriä.

E:

297. Oikeuslääkäri AL on hovioikeudessa todennut, ettei hän voi varmuudella päätellä sitä aikaa, jonka Jukka Lahti on haavoittuneena ollut sängyllä, koska hänen tiedossaan ei ole ollut sänkyyn imeytyneen veren määrää. AL on kuitenkin arvioinut, että Jukka Lahti on voinut maata sängyllä useamman minuutin, mahdollisesti yli kymmenen minuutin ajan. A:n havainnot huomioon ottaen tämän on täytynyt tapahtua ennen hätäkeskuspuhelun soittamista, koska A:n mukaan Jukka Lahti oli maannut lattialla siinä vaiheessa, kun A oli mennyt toisen kerran takkahuoneeseen ja Anneli Auer oli ollut menossa puhelimeen. A on arvellut, että hänen ensimmäisen ja toisen käyntikertansa välissä oli aikaa kulunut "viis, seittemän" minuuttia. Ottaen huomioon A:n ikä ja se, ettei A ole kertonut erityisesti siitä, että hän olisi jotenkin seurannut tapahtumien kulkua kellosta, eivät A:n arviot ajankulumisesta ole täysin luotettavia ja niitä voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavassa mielessä (ks. myös kirjallinen todiste nro 115, s. 10).

Taisitkin tarkoittaa tätä jälkimmäistä kohtaa.

Ja lisätään nyt vielä se oikeuslääkärin osuuden yhteenvetokin:

302. Hovioikeus on arvioinnissaan kiinnittänyt erityisesti huomiota niihin seikkoihin, jotka HL on voinut oikeuslääkärinä arvioida parhaiten ruumiinavauksessa tekemiensä havaintojen perusteella. Tämä yhdessä teknisen rikostutkinnan havaintojen kanssa tukee pikemminkin Anneli Auerin syyttömyyttä kuin hänen syyllisyyttään. Tätä johtopäätöstä tukee se, ettei Jukka Lahti tai A ole hätäkeskuspuhelutallenteelta kuultavalla tavalla millään tavalla viitannut Anneli Auerin mahdolliseen syyllisyyteen. Joka tapauksessa jää se mahdollisuus, että hätäkeskuspuhelua edeltänyt väkivalta ja siihen liittynyt kamppailu on päättynyt ennen kuin A on tullut toisen kerran takkahuoneeseen.

 

[Jörgen van Rectum]

Mitä oikeus sanoi murhaajan poistumisesta, mitä kautta ja miten poistui asunnosta?