Kirsikkana kakun päällä on ilmavoimien menetys. Niin sanoi joku suomalainen asiantuntija, että pääosa Ukrainan ilmavoimista oli myös krimillä tuon mainitun laivaston lisäksi. Mikä on triidin Ukraina-spesialistien käsitys asiasta? Ymmärrän, että passiivisen vastarinnan takia ei jalkaväenyksiköitä vedetty pois, mutta mikä pirun idea oli jättää korvaamattomat alukset ja lentohärvelit miehittäjälle? On ajateltu jonkun muun kuin Ukrainan etua puolustusministeriön tai armeijan korkealla pallilla...tai sitten noiden ÄO on pienempi kuin kengännumero.
Tätä väitettä en ihan heti niele jollen saa jotain konkreettista lähdettä jota tutkia tarkemmin.
Ukrainan ilmavoimilla oli toimintaa muutamalla kentällä Krimin niemimaalla. Tärkein ja suurin kenttä sijaitsi Belbekissä, jonne oli sijoitettu myös hävittäjiä, joista operatiivisessa käytössä mahdollisesti pari laivueellista.
Baherovessa lähellä Kertsiä sijaitsi iso 3½ kilometrisellä kiitoradalla varustettu lentotukikohta, joka toisin ei ollut ollut varsinaisessa operatiivisessa toiminnassa enää aikoihin, siellä taisi ruostua jokunen kone. Lisäksi Ukrainan ilmavoimilla oli toimintaa parilla kolmella pienemmällä kentällä Krimin niemimaalla, näillä kentillä operoi lähinnä tiedustelukoneita sekä kuljetuskoneita ja helikoptereita, osan niistä kuuluessa Ukrainan laivaston alaisuuteen.
Käytännössä Ukrainan ilmavoimat ja merivoimat menettivät suurimman osan Krimin alueelle sijoitetuista koneista, ymmärtääkseni kaikki hävittäjät ja lähes kaikki helikopterit. Osa kuljetuskoneista ja tiedustelukoneista selviytyi piirityksestä pois - eräällä kerralla kokonaista viiden kuljetuskoneen onnistui paeta alueelta. Venäjä ei ilmeisesti tarkoituksellisesti tuolloin ampunut koneita alas vaan antoi niiden lentää Krimiltä pois.
Ilmavoimien torjuntahävittäjien menetysten ohella merkityksellisinä tappioina voidaan myös pitää alueelle sijoitettujen ilmatorjuntayksiköiden ja ilmavaltonta- ja ilmapuolutustutkien menetystä. Alueelle oli sijoitettu käyttökuntoisia S-300-järjestelmän it-ohjuksia sekä vanhenevia S-200V-järjestelmän ohjuksia.
Ukrainan mantereella ilmavoimilla on edelleen toimintaa 14 lentokentällä/lentotukikohdassa ja lisäksi 6 tukikohtaa toimii varastoina lentokoneille ja näiden lisäksi toimintaa on seuraavilla alueilla Dnepropetrovskissa, Kramatorskissa (Donetskin oblastissa) ja Mariupolissa Asovan meren rannalla. Lisäksi Kiovan (Kiova-Boryspil) seudulle on varastoitu huomattavan paljon ilmavoimien kalustoa, tosin lentokuntoisia taitaa olla enää pieni osa.
Ilmavoimien moderneimmista yksiköistä osa on sijoitettu suojaan selustaan eli Kiovasta länteen sijaitsevalle alueelle, jossa on lukuisia isoja lentotukikohtia (alueella on muun muassa operointikuntoisia Su-27 ilmaherruushävittäjiä ja MiG-29 torjuntahävittäjiä). Toisaalta osa yksiköistä sijaitsee sikäli huonoissa asemissa, että ne ovat käytännössä joidenkin kymmenien kilometrien päässä Venäjän rajasta, tai jopa alle sen. Näille kentille tosin on sijoitettu pääasiassa toisarvoista kalustoa ja reserviin siirrettyä kalustoa. Mutta Venäjälle näillä kentillä taas on paljonkin arvoa kun tukikohtien kiitoradat ovat keskimäärin 2½ kilometriä pitkiä ja betonipäällysteisiä.
On huomioitava, että Ukrainan itäosissa lentotoimintaa on oikeastaan vain kolmella kentällä Dnepropetrovskissa (mikä sinänsä on suht' keskellä eteläistä Ukrainaa), Kramatorskissa ja Mariupolissa, eikä näille alueille on ymmärtääkseni vakituisesti sijoitettuna kuin yksittäisiä koneita. Eli jos Venäjä aloittaa offensiivin, Ukrainan ilmavoimat joutuvat operoimaan varsin kaukaa selustasta ja tällöin lentoaika rintama-alueelle on jopa tunnin luokkaa. Ja jos Venäjän onnistuu ottaa hallintaansa parissa päivässä Itä-Ukrainan alueelle sijoitetut merkittävimmän ilmatorjunta-asemat (Harkovan seudulla on muistaakseni S-300-järjestelmän patteri(t)), alue voi muodostua hyvinkin nopeasti Ukrainan ilmavoimien kannalta selkeän vihamieliseksi alueeksi, jossa vihollinen hallitsee ilmatilaa kuin myös alueellista ilmavalvontaa ja -torjuntaa.
Jos Ukrainalla on tuo mainittu 60.000 varustettuna mekanisoiduiksi joukoiksi, niin tappelusta voi jotain tullakin. Jos varustus on suurelta osin mallia Cajander (vyö kokardi ase), niin sodasta tulee teurastus.
Jos ne surkeimmat arviot Ukrainan asevoimien tilasta pitävät paikkansa - kuten olettaa saattaa, ts. operatiivisessa kunnossa on korkeintaan 20-30% kalustosta, tarkoittaa se sitä ettei Ukraina kykene muodostamaan 60 000 sotilaan mobilisoiduista joukoista todellisia mekanisoituja yhtymiä. Ukrainan maavoimien vahvuus on reilut 140 000* miestä ja tästä joukosta jos se 60 000 kyetään varsinaisesti mobilisoimaan ja jos oletetaan, että loput yksiköt jätettäisi minimikaluston varaan niin silti arvioni mukaan noin 20 000 miestä tullaan mobilisoiduistakin joukoista varustamaan suurelta osin puutteellisesti ja siten ettei kyseisillä joukoilla välttämättä ole taistelutilanteessa IFV- tai APC-ajoneuvoja suojana, puhumattakaan taistelupanssarivaunuista. Voidaan kysyä, että millä nämä joukot liikkuvat ja millä niitä huolletaan kun tilanne voi olla se ettei valtiolla ole varaa pitkäaikaiseen sodankäyntiin. Sissisota yksi vaihtoehto johon kannattaa panostaa ja sitten kaupunkisota ja pyrkiä näin muodostamaan Itä-Ukrainan kaupungeista uusia groznyja venäläisille.
*: miinus Krimin menetykset eli tuhansia maavoimien sotilaita ja kaikkiaan reilusti yli 10 000 sotilasta, ja raskasta kalustoa.
Tähdennetään, että mobilisoidut ja koulutettavat joukot kyetään varustamaan suurelta osin rynnäkkökiväärein ja kiväärein sekä teräskypärin, mutta se ei ihan kuitenkaan taida modernissa sodankäynnissä pitkälle riittää, jos varaa sotimiseen ei muuten ole.
Toki toivon olevani väärässä ja Ukrainan asevoimat kykenevät yllättämään Venäjän ja lyömään sen sodassa, mutta tähän mennessä mikään ei todista sen puolesta, että näin tulisi käymään. Ja lisäksi on huomioitava vielä se, että idässä ukrainalaiset joutunevat myös taistelemaan Ukrainassa asuvia venäläismielisiä ja Venäjän kansalaisia vastaan, tosin vastaavasti venäläiset joutuvat huomioimaan alueella asuvien ukrainalaisten vastaiskut ja sissisodan sekä muun vastarinnan.
vlad.
