Iski silmään Ylen uutinen mahdollisesta vankienvaihdosta Ukrainan ja Venäjän välillä, ja sieltä tämä uuden presidentin Zelenskyin nimi. Melkoisen paljon tätä Venäjän Krimin miehitystä ja Ukrainan sotaa on tullut seurattua, mutta tämä mies on kyllä täydellinen arvoitus. Osaako kukaan sanoa millaisia vaikutuksia Zelenskyillä voisi olla, suuntaan tai toiseen tilanteen kehittymisen kannalta? Ilmeisesti vaalilupauksiin kuului jonkinlaiset neuvottelut Venäjän kanssa, mutta onko sekään loppujen lopuksi hyvä asia ollenkaan? Tägätään
@ms.qvist , sieltä päin ainakin paljon tietoa tullut Ukrainaa koskien.
Muut kirjoitustyöt vieneet sen verran paljon aikaa, että vastaus tulee vasta parlamenttivaalien jälkeen mutta presidenttiin liittyen, sillä ei liene suurta väliä.
Zelenskyi ei kuulunut suosikkeihini, mutta koetan nyt kuitenkin vastata siten, että antipatiani eivät tavattoman paljon näy.
Se, että poliittisesti kokemattoman ja tuntemattoman Zelenskyin onnistui voittaa presidentinvaalit kertoo samalla paljon ukrainalaisten kyllästymisestä maassa vallinneeseen poliittiseen kulttuuriin - valitettavasti Euromaidanin jälkeen muutos ei ehtinyt edetä poliittiselle kentälle vaan Venäjän suorittaman Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainaan masinoiman sodan seurauksena uudistusprosessi jäi kesken ja kevättä 2014 seuranneissa vaaleissa (presidentinvaalit ja parlamenttivaalit ja nyt uusi kierros vaaleja) poliittinen muutos jäi vielä vähäiseksi, ja liian monen korruptoituneen ja epämääräisen taustan omaavan poliitikon ja/ tai oligarkki-poliitikon onnistui säilyttää asemansa - jopa parantaa sitä.
Ukrainan poliittinen järjestelmä oli läpensä korruptoitunut itsenäisyyden aikana, oikeastaan se syntyi sellaisena neuvostovallan edustajien astuessa uuden valtion johtoon turvaten samalla oman selustansa. Ukrainassa ei järjestetty 90-luvulla dekommunisaatiota, joten käytännössä kaikkien neuvstovallan perillisten oli helppoa astua uuden valtion johtoelimiin (ja niin he tekivätkin).
Tämän jälkeen poliitikot ja oligarkit omaa etuaan ajaessaan käytännössä estivät merkittävät muutokset, vuonna 2004 nähtiin oranssivallankunmous, jota seurasi uudistusten vire ja jonka Venäjä tukahdutti (muun muassa Zygarin sekä Kasparovin teoksissa on käyty tätä aikaa läpi) rahalla, poliittisella painostuksella sekä myrkyttämällä opposition (oranssin vallankumouksen) näkyvän hahmon, presidentiksikin valitun, Viktor Juštšenkon - myrkytysoperaatiosta kantoi vastuun todennäköisesti SBU:n silloinen johto, jotka myöhemmin Euromaidanin jälkeen pakeni Venäjälle.
Viktor Juštšenkon kausi jäi lopulta lyhyeksi tuulahdukseksi, jolloin Ukraina koetti ensimmäisen kerran hakea suuntaa kohti länttä. Poliittinen hajanaisuus, tuolloin vielä tunnistamaton Venäjän voimakas informaatiosota sekä korruptio halvaannuttivat maata auttaen valtaan Viktor Janukovytšin. Janukovytšin kaudella korruptio lisääntyi lisääntymistään, lehdistönvapaus rapistui entisestään, myös vaaleja ryhdyttiin manipuloimaan ja Venäjä alkoi sekaantua entistä voimakkaammin maan sisä- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Se mitä Kiovassa ja muualla Ukrainassa tapahtui talvella 2013-2014 oli oikeastaan odotettavissa, painetta oli kertynyt kattilaan vuosien ajan, kansalaisista merkittävä on asetti toivonsa EU-sopimukseen, jonka Janukovytš jätti allekirjoittamatta - läsnäolleiden mukaan oli ilmeistä, että Janu ei allekirjoita sopimusta, se näennäinen kaupankäyntikin oli vain poliittista peliä oman selustan turvaamiseksi Ukrainassa - Janu oli saanut Moskovasta jo aiemmin "tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä". Kansa vaan heitti kapuloita rattaisiin, mikä taisi tulla yllätyksenä myös Moskovallekin - koko maan kattavia mielenosoituksia kukaan ei odottanut. Odotuksissa oli korkeintaan oranssin vallankumouksen toisinto Kiovan keskustassa. (Läntinen media kiinnitti huomionsa lähes täysin Kiovaan, unohtaen sen, että kymmenissä ukrainalaiskaupungeissa järjestettiin tukimielenosoituksia ja niiden sarjoja. Niitä järjestettiin Lvivistä lännessä Luhanskiin idässä, samoin Tsernihivistä pohjoisessa Sevastopoliin etelässä).
Venäjän suorittama Krimin miehitys (alk. helmikuu 2014) ja itä- sekä etelä-Ukrainaan masinoima sodaksi etenevä liikehdintä pysäyttivät uudistusprosessin monilta osin maan hallinnossa. Ensin ATO ja sittemmin JFO vievät paljon resursseja ja energiaa Ukrainalta, samalla länsimaiden vaatimukset tarkoittavat sitä, että Ukraina ei ole voinut ottaa - kuin poikkeustapauksissa - käyttöön osaan maahan poikkeustila-lakeja. Hallinnon uudistamisen hitaus vaikutti siihen, että aivan liian monen vanhaan kaartiin kuuluneen onnistui säilyttää edes jotain poliittista valtaa, toisaalta sota on tuonut joillekin lisää valtaa (esim. Ihor Kolomoiskyi) - vastaavasti Poroshenkolla pitkittynyt sota ja kyvyttömyys laajoihin uudistuksiin saivat aikaan sen, että kausi presidenttinä jäi yhteen - olisiko Ukraina tarvinnut tässä tilanteessa jatkuvuutta? Mahdollisesti... Ihor Kolomoiskyilläkin valta on vielä piilevää, taustavaikuttajan valtaa.
Zelenskyi on Ukrainassa tullut tunnetuksi koomikkona, josta ei paljoa tiedetty. Hän esiintyi Ihor Kolomoiskyin omistamalla tv-kanavalla, hän tölvi kaikkia muita paitsi tv-kanavan omistajaa. Mikä on herättänyt epäilyjä siitä, että Kolomoiskyi on harmaa taustavaikuttaja Zelenskyin takana.
Zelenskyin vaaliohjelma oli kuin risteymä tv-sarjaa, reality tv:tä ja hyvin valmisteltua info-operaatiota, jonka kuluessa hän jätti vastaamatta useimpiin kysymyksiin, jota moni ei ilmeisesti pitänyt ongelmana, esittäen runsaasti haasteita ja hyökkääviä kysymyksiä Poroshenkolle ja vanhalle vallalle. Poroshenko teki todennäköisesti sen virheen, että hän ei lähtenyt vaalikampanjoimaan vaan toimi presidenttinä (hyvässä ja pahassa) aina kalkkiviivoille saakka. Hänen kannalta havahtuminen tapahtui liian myöhään.
Itse pidän Zelenskyin suurimpana ongelmana sitä, että hänellä ei tuntunut olevan mitään selkeää ohjelmaa. Nyt hän on ruvennut rakentamaan sellaista, katse on suunnattu edelleen länteen, toisaalta keskusteluyhteyttä Venäjään on avattu toisella tapaa - myös myönnytyksiä tehden, joiden seuraukset näkyvät ensinnä rintamalla ja hivuttaen muualla yhteiskunnassa, jos näyttää siltä, että Zelenskyi on pehmeä. Rintamalla "kuherruskuukausi" päättyi jo kesäkuun alkupuolella. Itse en ryhtyisi neuvottelemaan kuin yksiselitteisistä kysymyksistä, perusasioissa ei pidä näyttää heikkoutta/ epävarmuutta.
Toinen merkittävä ongelma on se, että Zelenskyi ei ole oikeasti avannut taustojaan. Mikä on oligarkki Ihor Kolomoiskyin rooli (ja kenelle hän on lojaali?) Kolomoiskyi perusti ja rahoitti sodan alkupuolella ukrainalaisia vapaaehtoisjoukkoja, keräten sillä itselleen näkymätöntä valtaa - myöhemmin hän ajautui riitoihin yhden jos toisen kanssa, myös Poroshenkon, mikä voi toimia motiivina sijoittaa rahat Zelenskyihin - rakentaa jopa hänen ympärille info-operaatio ja katsoa mihin saakka se kantaa.
Zelenskyi ei ollut minun suosikkini, eipä oikein kukaan ehdokkaista. Parlamenttivaaleissa Zelenskyin puolue näyttää saavuttavan murskavoiton, ovensuukyselyiden mukaan jopa enemmistön Verkhovna Radaan, ja jos näin on - tilanne on poikkeuksellinen Ukrainan historiassa, edes Janukovytšilla ei ollut vastaavaa tukea radassa. Tällainen asema antaa kyllä tavattoman vastuun mahdollisuuden ohella, uskoisin kuitenkin, että he haluavat varmuuden vuoksi jonkun kumppanin tai liittolaisen radaan. Ukrainan historia tuntien, ei olisi ihme, että radassa Zelenskyi ei saisi riittävää tukea loikkausten ja takin käännön myötä. Tuolloin yksi (ainoa) vaihtoehto voisi olla Okean Elzyn laulaja-lauluntekijä
Svjatoslav Vakartšukin Holos-puolu (Ääni-puolue). Zelenskyi on ilmoittanut, ettei ryhdy yhteistyöhön Venäjä-myönteisen puolueen kanssa, eikä muutenkaan "vanhan vallan" kanssa", tämän on tulkittu tarkoittavan Timoshenkon sekä Poroshenkon puolueita.
Zelenskyitä on myös kritisoitu siitä, että hän on kumonnut muutamia dekommunisaatio-lakiin perustuvia nimityksiä, ja mahdollistanut eräiden lain perusteella syrjään siirrettyjen poliittisten toimijoiden paluun valtaan. Onko kyse naiviudesta vaiko jostain muusta? Aika selvittänee tämän, toivottavasti sitten ei ole liian myöhäistä.
Mikäli tämä epistola nostatti uusia kysymyksiä, niin koetan aikatauluni puitteissa vastata niihin.
