Viimeisimpien puheiden mukaan Debaltsevessä olisi noin 5000-6000 Ukrainan armeijan sotilasta, joten määrä on ainakin puolittunut parin viikon takaisesta eli on sieltä vedetty ainakin jonkin verran sotilaita tai tappiot ovat olleet ilmoitettuja paljon suuremmat.
En usko, että Debaltsevessä on ollut enää aikoihin - jos koskaan - 10 000 sotilaan joukkoja. Kun ei ole varmaa tietoa, niin tiedotusvälineet raportoivat "varmuuden vuoksi" arviointihaarukan yläpään lukuja. Riittävän monen tiedotusvälineen lainatessa näitä lukuja niistä muodostuu vaivihkaa "totuus".
Ukrainan armeijan suorituskykyisin osasto näyttää olevan tykistö. Joten siinä mielessä vastustajan joukkojen sitominen paikalleen motti houkuttimena on ainoa edes etäisesti fiksulta kuulostava peruste Debaltseven pitämiseen. Vastustajalla on panssareita ja muuta raskasta aseistusta Ukrainaa enemmän, joten tykistötuli sitkeästi kohti Debaltsevea yrittäviä venäläisiä on lähes ainoa tapa tuottaa kalustotappioita. Nythän tykistön käyttö on kai aselevon vuoksi kielletty ja ilmeisesti venäläiset hivuttautuvat sen myötä yhä lähemmäs Debaltseveä. Kuten joku toimittaja sarkastisesti kommentoi - aselepo pätee kaikkialla, paitsi siellä, jossa se ei pidä.
Venäläisjoukkojen edustajien kommentit siitä ettei "Debaltseveä ole mainittu" on sitä itseään. Putin ehti jo vaatia kaupungin antautumista, joten sen pysyminen Ukrainan käsissä on Putinille arvovaltatappio. Joten kaupunki on nyt valloitettava, tavalla tai toisella. Tyylipisteitä ei ole jaossa. Länsi toivoo kädet ristissä että mitään ei tapahtuisi, jotta ei tarvitsisi tukea Ukrainaa nykyistä paperitiikeröintiä enempää. USA:ssa tärkeissä mielipidemittauksissa Ukrainan tukemiseen suhtaudutaan toisaalta yhä myönteisemmin. Koska äänestäjä on jenkeissä poliitikoille tärkeä, eiköhän siellä löydy henkilö, joka ottaa Ukrainan tukemisesta tarjolla olevat irtopisteet omaan plakkariinsa.
Ylempänä oli puhe Ukrainan taistelukyvystä. Suurin heikkous lienee venäläisaikaisessa viestinnässä ja tilanneseurannassa. Laajojen hyökkäysten koordinointi on vaikeaa, jos venäläiset saavat jumitettua viestintälaitteet. Huonoilla tilannetiedoilla varustettu fiksukin kenraali näyttää tyhmältä. Toki ukrainalaisetkin oppivat. Puolen vuoden tappeluiden jälkeen armeijaan muodostuu ydinporukkaa, jonka taistelukokemus on jo viime aikoina näkynyt parempana vastarintana. Ukraina ei ole enää niin helppo kakkupala syötäväksi kuin vielä sodan alkuaikoina. Toki resurssit ovat mitä ovat, mutta ei se sota ole ilmaista Venäjällekään - en ole nähnyt arvioita sodan kustannuksista, mutta epäilemättä koko sotajoukon tukeminen sotamateriaalin ja palkkojen muodossa maksaa Venäjälle kymmeniä miljoonia päivässä.