Tilanne on edelleen se, että tällä hetkellä joudun turvautumaan toisen käden tietoihin Donetskin suhteen, koska ystäväni "L" ei enää asu Donetskissa - hän jätti kaupungin taakseen elokuun lopulla ja sen jälkeen olen saanut päivityksiä kaupungista kylläkin hänen välityksellä mutta hän saa tiedot kaupungista ystäviltään ja sisareltaan.
Tilanne Donetskissa on sikäli muuttumaton, että separatistit pitävät valtaa kaupungissa ja ovat ottaneet haltuunsa entistä enemmän sellaisia rakennuksia jotka aiemmin kuuluivat tavalla tai toisella Ukrainan hallinnon, opetustoimen tai muiden virallisten tahojen haltuun. Näin kävi ystäväni entiselle työpaikalle Donetskin yliopiston alaiselle instituutille, jonne eräänä päivänä reilu viikko sitten saapui "kohteliaita vieraita" aseineen ottamaan rakennuksen haltuun. Kyseisen tapahtuman jälkeen toiminta rakennuksessa on hiipunut ja päivä päivän jälkeen entistä vähäisempi määrä työntekijöitä on saapunut töihin - johtuen osaltaan siitä, että yhteistoiminta muun Ukrainan kanssa on pantu paikallishallinnon (kansantasavallan) taholta poikki. Joten vastaavasti Ukrainan opetustoimi tjsp ei enää maksa palkkoja instituutin työntekijöille. Kyseinen alue on myös joutunut taannoin tulituksen kohteeksi ja useita rakennuksia on vaurioitunut - myös instituutti.
Tilanne Donetskissa on muutoinkin onneton. Sähkökatkoja on säännöllisesti, eikä niiden kestoa voi ennakoida - sähköt voivat olla poikki tunneista päiviin. Vettä ei edelleenkään suositella juotavaksi kaikkialla kaupungissa, muulla tavoin sitä voi kyllä käyttää. Niinpä juomakelpoista vettä kuljetetaan säiliöautoilla kaupunkilaisille.
Ystäväni sisko on ruvennut käymään entistä säännöllisemmin ystäväni asunnolla ja syynä on yksinomaan se, että näin asunto halutaan pitää asutun näköisenä. Reilut viikko sitten separatistit alkoivat murtautumaan kansantasavallan luvalla tyhjiksi jääneisiin asuntoihin ja ryhtyivät takavarikoimaan asuntoja itselleen. Samaa tapahtui kesällä mutta tulitaukosopimuksen jälkeen on ollut hetken paussi tässä toiminnassa. Ystäväni on tietty hyvin huolissaan tästä kehityksestä, koska asunto on hänen omansa ja oikeastaan ainoa perintö vanhemmiltaan (talouskurjimuksen aikana valtio takavarikoi vanhempien pankkitilin säästöt luvaten palauttaa ne myöhemmin omistajilleen, mutta tähän päivään mennessä rahoja ei ole palautettu - eikä varmaan ole palautettu kenellekään).
"И вот я покинула Донецк 30 августа. Уезжала под обстрелами. Уезжала с чувством, как будто меня обворовали до последней нитки. У меня украли прошлое и лишили будущего и самое больное это то что, время не повернуть вспять и Донбасс не будет прежним. Летом я наблюдала, как город пустел и деградировал, а я все ждала, когда проснусь и пойму что это был всего лишь дурной сон. Сколько разочарований… со многими людьми я перестала общаться, а была уверена, что знаю их хорошо." (ystäväni L:n sanoja lainatakseni).
vlad.