U20 MM-kisat 2018–2019: Suomi

[PJ]

1) Maalivahtipeli. Luukkonen on pelannut tähän mennessä hyvin, mutta Kanadaa vastaan se tuskin riittää. Luukkosen pitää pelata turnauksen paras ottelunsa, ehkä jopa koko uransa paras. Tämän vuoden hyökkäyksellä ei riitä vain hyvä maalivahtipeli.
2) Pelikuri. Suomi on ottanut nyt Ruotsia sekä Yhdysvaltoja vastaan aivan järkyttävän monta typerää jäähyä. Kanadaa vastaan siihen ei ole varaa.
3) Erikoistilannepelaaminen. Ylivoimalla pitää saada tulosta ja sen Tolvasen laukauksen pitäisi löytää tiensä jo tolppien väliin. Kanadan ylivoima on myös aina vaarallinen, joten alivoiman on myös toimittava erinomaisesti.
4) Maalinedustapelaaminen on ollut surkeaa kentän molemmissa päissä. Maskipelaaminen paremmaksi, hyökkäyspäässä pitää mennä hanakammin maalille ja puolustuspäässä pitää olla jämäkämpi. Jos Suomi pelaa yhtä huonosti oman maalin edessä kuin tuossa Yhdysvaltojen neljännessä maalissa, niin Kanada tekee tuolta sektorilta ainakin kolme maalia.
5) Virheet. Virheitä sattuu toki kaikille, mutta nuo käsittämättömät mokat on pakko jättää tekemättä. Vainionpään jättösyöttö ensimmäisessä maalissa sekä Laaksosen ja Kuparin merkkauspeli toisessa maalissa olivat käsittämätöntä perseilyä. Hongasta en edes aloita.
6) Johtavat pelaajat. Sieltä pitää nyt oikeasti joidenkin nousta esille. Joukkue on täynnä kakkosviulun soittajia ja kärkijätkät puuttuvat.
7) Tehokkuus. Paikoista pitää laittaa sisään paremmalla prosentilla.

2, 3, 4 ja 6 sekä kiekko nopeaan liikkeeseen. Tämä kaikki johtaa siihen, että 7 on enemmän kuin vastustajalla.

Ja sehän riittää, ei siellä täydy olla kuin paras paikalla olevista :)

 

[MadSpade]

Kyllähän Suomen peli kehittyi edelleen aikaisemmista otteluista, mutta ei se vieläkään riittänyt. Valmennusta ja maalivahtia on taas kritisoitu, vaikka suuremmat ongelmat ovat mielestäni jossain ihan muualla.

Ahokas ei ole voittanut isoa maata kertaakaan kaksissa kisoissa. Mutta onneksi ongelmat on jossain muualla.

 

[Neon]

Jos kärkipelaajisto alisuorittaa, niin samaa tekee kovalla kädellä valmennusjohtokin. Miksi se on niin pirun vaikeaa puuttua niihin ongelmakohtiin kesken pelin, tarvittaessa nopeastikin. Reagointi muutoksia tekemällä on kuitenkin niitä isoimpia asioita, joilla valmennus voi yksittäisen pelin kulkua muuttaa. Turnaus on lyhyt, mutta rohkeutta on löydyttävä.

Kuparista ei ole toistaiseksi keskikaistalle pieneen kaukaloon, ainakaan Suomen maajoukkueiden pelitavalla. Laidassa Rasmuksesta saataisiin varmasti paljon parempaa irti. Vauhtia ja käsiä löytyy, vapauksien kautta tehotkin tulisivat ja itseluottamus sitä kautta nopeastikin, hyvä syksy kun on seurajoukkueessa alla. Aloituksissa ollut erinomainen, nämä toki voi käydä ottamassa, vaikka laidassa muuten pelaisikin. Talvitie ykkösen keskelle tuomaan fyysisyyttä ja suoraviivaisuutta, Nymanilla ei ole mitään käyttöä top linessa. Heponiemen kohdalla turha tuijottaa tehopisteitä; taululla voisi hyvin olla 1+5 tjsp, jos joku laittaisi kiekot sisään. Rytmittänyt peliä erinomaisesti ja löytänyt syöttöväyliä, kiekossa kun paljon viihtyy niin menetyksiäkin tulee. Parannuksen varaa toki on paljon. Tämä Vainionpää kyllä todella kummallinen valinta kaikenkaikkiaan koko joukkueeseen. Olisivat nyt vain ottaneet parhaat mukaan kuten kovasti puhuivat, ja jättäneet syntymävuoden tuijottelun pois.

 

[PJ]

Ahokas ei ole voittanut isoa maata kertaakaan kaksissa kisoissa. Mutta onneksi ongelmat on jossain muualla.

Ahokas on valmentanut alle kolme vuotta sitten yhden juniorien maailmanmestaruuden, vieläpä Pohjois-Amerikassa. Onhan siitä toki jo aikaa, olivatkohan nuorimmat nimimerkit vielä silloin syntyneet :)

Muutama päivä vielä ja sitten nähdään mihin asti mies riitti U20 juniorivalmentajana. Hänellä on kyllä lähipäivinä huikeasti julkista mainetta panoksena. Tosin negatiivinen häly kuolee netin syövereihin, positiviinen häly, jos sellaista tulee, ei kuolisi koskaan ...

 

[Barney]

Ahokas ei ole voittanut isoa maata kertaakaan kaksissa kisoissa. Mutta onneksi ongelmat on jossain muualla.

Saisiko sinulta jonkunlaista analyysia, että millä osa-alueilla valmennus on epäonnistunut tämän vuoden kisoissa? Mieluusti lukisin myös perusteltuja näkemyksiäsi Suomen pelitavallisista ongelmista. Omaan silmääni Suomi oli pelillisesti eilen 40 minuuttia hyvä. Pelin rakenne on kunnossa ja suurimmat ongelmat pelissä ovat olleet erikoistilannepelaamisessa. Nähdäkseni Suomen suurimmat ongelmat olivat kuitenkin eilenkin yksilötasolla. Tai voihan se olla, että Ahokas haastatteluissaan korostaa esimerkiksi maalille menemisen tärkeyttä, mutta pukukopissa käskee pelaajia olemaan menemättä maalille. Itse en kuitenkaan tähän usko.

 

[Lehmussaari]

Pitävätköhän nuo peliajat paikkansa? Kakko 13.30, Ylönen 13.36, Talvitie 11.40. Todella pieniä minuutteja Suomen parhailla hyökkääjillä. Heponiemi tainnut kellottaa joka pelissä sen ~20min. Toki alivoimat vaikuttavat mutta silti.

Mistäs näitä peliaikoja näkee? Paljonko Lundell kellotti? Siihen nähden, että puhutaan Kakon näkymättömyydestä niin peliajan osuutta ei voi sivuuttaa. Vetikö omasta tahdoata lyhyttä vaihtoa vai mikä homma? Ainoita pelaajia, jolla oli edes yritystä haastaa usaa, mutta oli kiekossa liian vähän. Useampi vaihto oli niin ettei tainnut koskea kertaakaan kiekkoon? Eikö uskalla ottaa enempää roolia vai mikä on? Ei istu kentällisen/joukkueen pelitapaan?

 

[wolly]

Miksei Kakko ja Lundell saa enemmän peliaikaa? Maallikotkin näkee että heidän ketjullaan peli toimii parhaiten. Ilmeisesti Ahokas ei tätä ole huomannut. USA pelissä Kakko 13.30 ja Lundell 14.15. Samaa linjaa ollut koko turnauksen. Heponiemi taas vetelee 20min peliajoilla saamatta mitään aikaan, paitsi hienoja pyörähdyksiä ja kaarteluita, mutta siinäpä se. Kupari myös 17min jääajoilla ja aivan surkeata räpeltämistä häneltä koko turnaus. Joko neppaillaan tai sitten yritetään väkinäinen rannelaukaus huonosta paikasta. Suoraviivaisuus loistaa poissaolollaan kun nämä kaverit pyörivät kentällä. Pienessä kaukalossa sitä tarvittaisiin aika kovasti.

Tolvanen ei osu mihinkään tänäkään vuonna, ei varsinaisesti enää edes yllätä. Talvitielle plussat, kaverista näkee että joka vaihdossa yrittää täysillä ja on selvästi oikea mies kapteeniksi. Nyt Kanadasta voitto niin kaiken negailun voi unohtaa. Iso vuori kiivettävänä, mutta on Kanada kaadettu ennenkin. Jos tulee tappio niin paskamyrsky Ahokkaan suuntaan on valmis ja aivan syystäkin. En kerta kaikkiaan pysty käsittämään miksi kuumat pelaajat (Kakko, Lundell) pidetään penkillä, kun lyhyessä turnauksessa olisi elintärkeää peluuttaa niitä joilla kulkee.

 

[Lehmussaari]

Mikäli hävitään saappaat jalassa Kanadalle niin paskamyrsky toivottavasti vältetään. Hyvä pelaaminen ei taida voittoon riittää, pitää olla poikkeuksellista.

 

[Verilepakko]

Erittäin mielenkiintoista että lähes piste per peli tahtia miesten peleissä takonut Heponiemi ja miltei samaan yltänyt Kupari näyttävät suorastaan heikoilta junnupeleissä. Siinä oli kuitenkin valmis pari jolta moni varmasti odotti pisteitä. Onko tosiaan niin että iso kaukalo ja Mika Pyörälä mahdollistavat tason joka ei kuitenkaan käänny pieneen kaukaloon.

 

[Barney]

Erittäin mielenkiintoista että lähes piste per peli tahtia miesten peleissä takonut Heponiemi ja miltei samaan yltänyt Kupari näyttävät suorastaan heikoilta junnupeleissä. Siinä oli kuitenkin valmis pari jolta moni varmasti odotti pisteitä. Onko tosiaan niin että iso kaukalo ja Mika Pyörälä mahdollistavat tason joka ei kuitenkaan käänny pieneen kaukaloon.

Todennäköisesti juurikin näin. Molemmat hautovat kiekkoa ihan liikaa ja pelistä puuttuu suoraviivaisuus. Pelaavat siis käytännössä ison kaukalon peliä pienessä kaukalossa. Aika pitkä matka on molemmilla NHL-tasolle ja AHL:ssä tulee molemmilla vierähtämään todennäköisesti vähintään vuosi, kun päättävät P-Amerikkaan lähteä. Heponiemen kohdalla tämä on vielä yllättävämpää, kun hän on kuitenkin urallaan pelannut pari kautta pienessä kaukalossa. Ehkä pelinopeus on sitten vain nuorten kisoissa niin paljon nopeampaa kuin WHL:ssa, että tuolla hautomisella pystyy tekemään tulosta WHL:ssa.

 

[aessi]

Saisiko sinulta jonkunlaista analyysia, että millä osa-alueilla valmennus on epäonnistunut tämän vuoden kisoissa? Mieluusti lukisin myös perusteltuja näkemyksiäsi Suomen pelitavallisista ongelmista. Omaan silmääni Suomi oli pelillisesti eilen 40 minuuttia hyvä. Pelin rakenne on kunnossa ja suurimmat ongelmat pelissä ovat olleet erikoistilannepelaamisessa. Nähdäkseni Suomen suurimmat ongelmat olivat kuitenkin eilenkin yksilötasolla. Tai voihan se olla, että Ahokas haastatteluissaan korostaa esimerkiksi maalille menemisen tärkeyttä, mutta pukukopissa käskee pelaajia olemaan menemättä maalille. Itse en kuitenkaan tähän usko.

Mielestäni pelirohkeus puuttuu, toki pelin avaaminen on parantunut kisojen edetessä, mutta vieläkin tuota kovaa pakistoa käytetään aika vähän. USA:a vastaan sieltä tuli jo aika rohkeita ja hyviä avauksia, mutta haluaisin itse nähdä pakiston myös tukemassa hyökkäystä voimakkaammin vastustajan puolella ja osallistumassa karvaukseen tarpeen vaatiessa.

Ei tässä mielestäni voida pelkästään yksilöitä syyttää kun siellä on jo NHL:ssä pelanneita kavereita ja Liigassa paikkansa vakiinnuttaneita pelureita. En sano etteikö tälläkin pelityylillä voitaisi voittaa, mutta omasta näkökulmasta tällä materiaalilla pitäisi lähteä pelaamaan paljon rohkeammin jokaisella kentän osa-alueella. Vihaan myös ylikaiken niitä pakiston peruutuksia ja taaksepäin syöttöjä, mutta niistä on vissiin nyt jo luovuttu.

 

[Hypodermic]

Eikös enne kisoja tuota Tolvanen-Kupari-Heponiemi kolmikkoa hehkutettu kärsät märkänä. Tähän saakka trio ei ole esittänyt oikein mitään. Tolvanen laukoo joka ikisen yv onetimerinsa plekseihin, valovuoden ero parin vuoden takaiseen Laineeseen tai muihin huippu maaliruiskuihin.

Aika mahdotonta nähdä miksi Suomi pystyisi Kanadan kaatamaan. Venäjähän sen näemmä jo teki, mutta ei vaan Suomen otteet vakuuta. Luukkonenkin imuroi Jenkkejä vastaan, sanomattakin selvää että Kanadas vastaan vaaditaan myös timanttista mv-peliä.

 

[DAF]

Ahokas on valmentanut alle kolme vuotta sitten yhden juniorien maailmanmestaruuden, vieläpä Pohjois-Amerikassa. Onhan siitä toki jo aikaa, olivatkohan nuorimmat nimimerkit vielä silloin syntyneet :)

No joo. Alle 20-vuotiaat ovat joukkueena valmennettava roolitettu maajoukkue. Kun alle 18-vuotiaiden kisoja katsoo, yleensä on kyse pitkälti ihan muusta. Toki niissä kisoissa Suomella supertähtiä taisi olla vain yksi, mutta valmentajan valmennuksellinen (isällinen, rauhoittava jne. voi olla muuta) rooli on usein ollut melko lailla pieni. Enemmän siellä mennään soolosuorituksilla ja pelataan NHL-varauksista yksilöinä. Näistä parhaat on jo varattu.

 

[Slaigard]

Yle voisi tehdä palveluksen ja koostaa Ruotsin pelitavasta ja Suomen vastaavasta meille esimerkit mitä tehdään erilailla. Molemmat maat ammentavat tekemisensä isosta kaukalosta. Toinen näyttää dominoivalta pienessä askissa ja toinen vaeltelee enemmän tai vähemmän varjojen mailla tuloksellisesti, huolimatta "meidän pelin" selvästä paranemisesta.

Muistuu mieleen Juujärven Ruotsi-pelin kommentti, jossa hymynkare suupielessä mies antoi pienen kritiikin siemenen Ruotsille lähes putkiaivomaisesta suoraan ylöspäin pelaamisesta klipin kera ja samalla kehui Suomen pyrkimystä kiekollisen pelin hallintaan. Samoin Vaakanaisen pelistä poimittiin otos, jossa hän pelaa vastoin meidän peliä kiekkoa jatkuvasti pystyyn. Pelitavallisesti Ruotsin pystysuunnan kiekko on tuottanut toistaiseksi jäätävän määrän maalintekopaikkoja kärkimaita vastaan, meidän pyöriessä tehottomasti sota-alueen ulkopuolella vailla tekopaikkoja. Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä kaikkien maalintekopaikkojen syntymistavat ja vertailla maiden koosteita toisiinsa.

Meidän peliin nojaamalla samalla Ahokas mielestäni aliarvioi ketjukemioiden merkityksen turnauksessa ja valmentajan merkityksen niiden rakentamisessa. Pieni kaukalo ja junnuhöntyily tekee pelistä paljon rikkonaisemman. Kärkimiehet saavat kiekkoa vähemmän kuin isossa askissa, eikä lätkää ehdi paljoa leipoa sen saadessaan. Meidän peli kannustaa pelaamaan kiekolla verraten paljon omassa päässä ja keskialueella, joka ei hyökkäyskaluston vireelle ole ehkä terveintä. Mikäli homma ei lähde paukusta pelittämään, ei yhteisen tekemisen rakentamiselle juuri avaudu paikkoja myöhemminkään. Erikoistilanteet toimivat käytännössä vain, mikäli ketjukemiatkin toimivat. Esimerkiksi erottamalla Kakko ja Tolvanen eri ylivoimiin entisestään rikotaan yhteisten positiivisten ketjukokemusten syntymistä. Ahokkaalla on ollut aikaa tajuta ketjujen heikkoudet ja rosterin vahvuudet, mutta reagointi on silti lähes täydellisesti epäonnistunut. Meillä ei ole yhtään aitoa uhkaa laittaa jäälle, pelejä on jo neljä alla ja käytössä on erittäin laadukas rosteri.

 

[Timoteus]

Miksiköhän muuten juuri Suomella on näistä "Euroopan" TOP3 maista juuri eniten ongelmia pienessä kaukalossa? Pelaajissa kun Suomi ei juuri häviä Ruotsille tai Venäjälle. Onkohan se juuri tuo valmennus, en jaksa siihenkään aina uskoa.

Onko suomalainen juuriltaan niin tiukasti vielä kiinni jossain pelitapalätkässä, eikä modernissa nopeassa reagointipelissä?

Liian pieni pikkutaitava joukkue pieneen kaukaloon omasta mielestäni. Suomella on nyt 183cm ja 81kg kokoinen joukkue ja jokainen top 5 joukkue on isompi ja painavampi, kun taas 2016 kotikisoissa oli 188cm ja 89kg.
Se vaan tuntuu, että aina kun pelataan pienessä kaukalossa niin pakeille tulee yllätyksenä, että vastustaja tulee nopeasti päälle jolloin laitetaan hätäri ränniin, josta vastustaja saa kiekon.

 

[Jäkishöntsä]

Muutamalta osa-alueelta tarvitaan etenkin parannusta:

1) Maalivahtipeli. Luukkonen on pelannut tähän mennessä hyvin, mutta Kanadaa vastaan se tuskin riittää. Luukkosen pitää pelata turnauksen paras ottelunsa, ehkä jopa koko uransa paras. Tämän vuoden hyökkäyksellä ei riitä vain hyvä maalivahtipeli.
2) Pelikuri. Suomi on ottanut nyt Ruotsia sekä Yhdysvaltoja vastaan aivan järkyttävän monta typerää jäähyä. Kanadaa vastaan siihen ei ole varaa.
3) Erikoistilannepelaaminen. Ylivoimalla pitää saada tulosta ja sen Tolvasen laukauksen pitäisi löytää tiensä jo tolppien väliin. Kanadan ylivoima on myös aina vaarallinen, joten alivoiman on myös toimittava erinomaisesti.
4) Maalinedustapelaaminen on ollut surkeaa kentän molemmissa päissä. Maskipelaaminen paremmaksi, hyökkäyspäässä pitää mennä hanakammin maalille ja puolustuspäässä pitää olla jämäkämpi. Jos Suomi pelaa yhtä huonosti oman maalin edessä kuin tuossa Yhdysvaltojen neljännessä maalissa, niin Kanada tekee tuolta sektorilta ainakin kolme maalia.
5) Virheet. Virheitä sattuu toki kaikille, mutta nuo käsittämättömät mokat on pakko jättää tekemättä. Vainionpään jättösyöttö ensimmäisessä maalissa sekä Laaksosen ja Kuparin merkkauspeli toisessa maalissa olivat käsittämätöntä perseilyä. Hongasta en edes aloita.
6) Johtavat pelaajat. Sieltä pitää nyt oikeasti joidenkin nousta esille. Joukkue on täynnä kakkosviulun soittajia ja kärkijätkät puuttuvat.
7) Tehokkuus. Paikoista pitää laittaa sisään paremmalla prosentilla.

Hyvää analyysia myös muussa kommentoinnissa ennen tätä parannuslistausta, mutta eikö tuossa ole yhteen Kanada matsiin jo hieman liikaa parannettavaa. Kyllä nämä asiat olisi pitänyt Ahokkaan valmennustiimineen saada kuntoon jo ennen kisoja ja vain hieman hienosäätää pelaamista kisojen aikana vastustajan ja pelin kehittymisen mukaisesti. Nyt joudutaan koko ajan korjaamaan perusasioita, jotka ovat olleet pielessä pitkin turnausta. Sanoisin, että täysin mahdoton tehtävä ennen Kanada peliä ellei satu joku täydellinen munkkipäivä Suomelle, jota vahvasti kyllä epäilen, sillä Kanadalla on paljon hampaankolossa harjoitusmatsin tappion myötä.

 

[Rambokala]

Erittäin mielenkiintoista että lähes piste per peli tahtia miesten peleissä takonut Heponiemi ja miltei samaan yltänyt Kupari näyttävät suorastaan heikoilta junnupeleissä. Siinä oli kuitenkin valmis pari jolta moni varmasti odotti pisteitä. Onko tosiaan niin että iso kaukalo ja Mika Pyörälä mahdollistavat tason joka ei kuitenkaan käänny pieneen kaukaloon.

Mika Pyörälä oli aika pitkään poissa ja tulosta tuli silti, eli ei se nyt siitäkään ole kiinni. Heponiemelle myös pieni kaukalo on erittäin tuttu. Omasta mielestä Heponiemi ei pelaa yhtään samalla tavalla kuin Liigassa.

 

[Tonny]

Erittäin mielenkiintoista että lähes piste per peli tahtia miesten peleissä takonut Heponiemi ja miltei samaan yltänyt Kupari näyttävät suorastaan heikoilta junnupeleissä. Siinä oli kuitenkin valmis pari jolta moni varmasti odotti pisteitä.

Kärpissä nyt onnistuisi vaikka vuosien takainen Nico Manelius. Jännä, ettei maajoukkueessa sitten tunnu toimivan.

 

[Neon]

Muistuu mieleen Juujärven Ruotsi-pelin kommentti, jossa hymynkare suupielessä mies antoi pienen kritiikin siemenen Ruotsille lähes putkiaivomaisesta suoraan ylöspäin pelaamisesta klipin kera ja samalla kehui Suomen pyrkimystä kiekollisen pelin hallintaan. Samoin Vaakanaisen pelistä poimittiin otos, jossa hän pelaa vastoin meidän peliä kiekkoa jatkuvasti pystyyn. Pelitavallisesti Ruotsin pystysuunnan kiekko on tuottanut toistaiseksi jäätävän määrän maalintekopaikkoja kärkimaita vastaan, meidän pyöriessä tehottomasti sota-alueen ulkopuolella vailla tekopaikkoja. Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä kaikkien maalintekopaikkojen syntymistavat ja vertailla maiden koosteita toisiinsa.

Tämä. Hiersi itselläkin kuunnella Juujärven kritiikkiä Vaakanaisen suoraviivaisista oman alueen ulosheitoista. Pelitapaan tulee toki nojata, mutta korjattavaa olisi ja paljon.

@Rambokala n kommenttiin Heponiemen pelin eriäväisyydestä Liiga-kaukaloihin yhdyn täysin. Tuolta se näyttää, kun luovalta pelaajalta riistetään vapaudet pois.

 

[BlackWolf]

Mahdollista on tietysti edelleen että tarinalla on onnellinen loppu. Luukkosen heikkoudet jo vuosi sitten oli länget ja poikittaisliike, eilisen perusteella juuri mitään kehitystä ei ole tapahtunut. Ilmeisesti Luukkonen luulee että isona kaverina riittää että vaan ponnistaa tolpalta toiselle. Paketti hajosi toisessa maalissa aivan täysin ja sitten ihmetellään miten se kiekko nyt noin pomppi sisään. Ensimmäinen maali kuin toisinto vuoden takaisesta pelistä. Kolmas totaalinen imaisu. Neljännessä ilmeisesti hukkasi kiekon ja unohti peittää jään.
Kanada-harjoituspeli oli ilmeisesti Luukkoselta hyvä, ja Ruotsiakin vastaan hyvä suoritus, eli onhan tässä onnistumisen edellytykset olemassa. Sitä toivotaan.

Katsoitko sä edes sitä toista maalia koskaan? Veto tulee Luukkosta räpylään, mikä on takakulman puolella, siitä se kimpoaa, jotenkin, tuuppariin oikealle ja siitä etukulman kainalosta sisään. Tuollaisia maaleja tulee ehkä 1/100 000, että tuolla tavalla kiekko voi pomppia. Aivan älyttömän huonoa tuuria moinen. Vaikea ymmärtää miten se parempi liike olisi asiaa muuttanut, kun melkein logon kohdalla se kiekko siihen räpylään osuu. Luukkonen nimen omaan pyrki pitämään takakulman puoleisen kainalon kiinni ja siksi räpylä liikkuu kiekkoa vastaan. Melko huono liike, kun ehti siis peittämään sen vedon ja veto tulossa logoon.

 

[Raymond Pearl]

Muutamalta osa-alueelta tarvitaan etenkin parannusta:

1) Maalivahtipeli. Luukkonen on pelannut tähän mennessä hyvin, mutta Kanadaa vastaan se tuskin riittää. Luukkosen pitää pelata turnauksen paras ottelunsa, ehkä jopa koko uransa paras. Tämän vuoden hyökkäyksellä ei riitä vain hyvä maalivahtipeli.
2) Pelikuri. Suomi on ottanut nyt Ruotsia sekä Yhdysvaltoja vastaan aivan järkyttävän monta typerää jäähyä. Kanadaa vastaan siihen ei ole varaa.
3) Erikoistilannepelaaminen. Ylivoimalla pitää saada tulosta ja sen Tolvasen laukauksen pitäisi löytää tiensä jo tolppien väliin. Kanadan ylivoima on myös aina vaarallinen, joten alivoiman on myös toimittava erinomaisesti.
4) Maalinedustapelaaminen on ollut surkeaa kentän molemmissa päissä. Maskipelaaminen paremmaksi, hyökkäyspäässä pitää mennä hanakammin maalille ja puolustuspäässä pitää olla jämäkämpi. Jos Suomi pelaa yhtä huonosti oman maalin edessä kuin tuossa Yhdysvaltojen neljännessä maalissa, niin Kanada tekee tuolta sektorilta ainakin kolme maalia.
5) Virheet. Virheitä sattuu toki kaikille, mutta nuo käsittämättömät mokat on pakko jättää tekemättä. Vainionpään jättösyöttö ensimmäisessä maalissa sekä Laaksosen ja Kuparin merkkauspeli toisessa maalissa olivat käsittämätöntä perseilyä. Hongasta en edes aloita.
6) Johtavat pelaajat. Sieltä pitää nyt oikeasti joidenkin nousta esille. Joukkue on täynnä kakkosviulun soittajia ja kärkijätkät puuttuvat.
7) Tehokkuus. Paikoista pitää laittaa sisään paremmalla prosentilla.

Lisätään tähän hyvään listaan yksi: 8) Henkinen valmennus

Ahokas ja kumppanit eivät ole osoittaneet saavansa aikaan sellaista vapautunutta ilmapiiriä, jossa pelaajat pystyvät repimään itsestään parhaansa irti ja ylisuorittavat. Nyt vain "suoritetaan" tai - liian monen kohdalla - alisuoritetaan. Viime vuonna nähtiin sama ilmiö ja ikäluokan parhaat yksilöt katosivat kuvasta, vaikka osa on jo seuraavan kauden syksyllä NHL-kokoonpanoissa. Materiaalista ei siis voi olla kysymys.

Pitkässä sarjassa peli saataisiin varmasti uomiinsa, mutta lyhyessä turnauksessa on pystyttävä heti tulokselliseen peliin. Turnauksissa pelitapavalmentajilla tuntuu puuttuvan liian usein kykyjä riittävään henkisen vireystilan luomiseen ja kärkinimetkin jäävät massan sekaan pimentoon.

 

[tosiasia]

Kanadaa vastaan seuraavaksi "all in" peli. Voitolla saisi hyvän buustin mitalipeleihin ja tappiolla ei jää paljokaan käteen. Mahdollisuuksia olisi kyllä kairata se voittokin kovan kotiyleisön edessä, jos siihen vain löytyy uskoa. Harjoituspelissä Kanada kaatui komeasti ja vaikka nyt paikka on pahempi on se täysin mahdollista. Yksilöinä sooloiltaessa ei pitkälle mennä, mutta joukkueena pelatessa se on mahdollista. Itse tiivistäisin kolmeen kohtaan pelin tavoitteet. 1. Kaikki peliin joka jätkältä. 2. Maalinedustalla ollaan terästä molemmissa päissä, mutta pysytään kaukana boksista. 3. Peli-iloa kehiin. Tilanne on monelle ainutlaatuinen ja siitä pitäisi löytää se positiivinen puoli.

Ainakin kerran vielä pojat. Hakkaa päälle Nuori Leijona.

 

[FinnPeak]

Hoki is momentum game, tän tietää legendat. Ei olis ensimmäinen arvoturnaus kun hankala turnee ottaa täysin uuden nuotin siinä ratkaisevassa pleijaripelissä.

Ei Jenkkejäkään vastaan homma täysin toivotonta ollut, ja yksilöiden puolesta eväitä on, jos kipsit murtuu. Toivotaan parasta, areenan ja vastustajan puolestahan pojilla on loistava mahdollisuus taas edessä. Kunhan kaikki jäis vaan kentälle, niin tyytyväinen voi olla.

 

[Glove]

Win the right games totesi Tamikin. Mutta Oikea vastaus on kuitenkin Kanada. Voittaa Suomen enkä ihmettelisi jos voittaa koko turnauksenkin.

 

[Esteri]

Ahokas on näköjään aloittanut mediapelin. Se miten hän jo tässä vaiheessa vierittää syyn huonosti menneistä kisoista "näiden kärkijätkien" niskaan ei ole ihan korrektia. Ahokkaan oma ja hänen valmennustiiminsä tehtävä on motivoida nuoret pelaajat ja kaivaa näistä irti paras suoritus. Ei ole Tolvasen tai Kuparin tai kenenkään muun yksittäisen pelaajan vika, jos joukkue ei kisoissa menesty.

Jo USA ottelussa tuli esiin Ahokkaan ikävä tapa kiukutella tuomareille vihellyksistä. Kiukuttelu tarttui pelaajiin ja energiaa kului vääriin asioihin. Olisi helppo uskoa, jos joku sanoisi, että tuossa joukkueessa eivät oikein kemiat ole kunnossa.