Yhteensä pisteitä on nyt siis 31 kappaletta. Viime vuonna ylitin ensi kerran 50 fantasypisteen rajan U20-kisoissa eikä saman toistaminen ole nytkään mahdottomuus. Se, mihin se sitten mahdollisesti riittääkään, on arvoitus.
U20 MM-turnaus vuosimallia 2021 on ohi ja kaikki 28 peliä on pelattu, joten on yhteenvedon aika.
Ykkösvaraukseni numerolla seitsemän oli siis Devon Levi, joka pelasi sensaatiomaisesti alusta loppuun. Jo harjoituspelissä Venäjää vastaan hän piti nollapelin ja olemus oli tuossa pelissä niin levollinen ja rauhallinen, että uskalsin varata hänet, vaikka aiemmin Kanadan maalivahtiosasto onkin ollut turbulenssissa kuten
@Knap totesi, mutta ei tänä vuonna. Levi aloitti kaikki seitsemän peliä. Hänet vaihdettiin pois kesken Saksa-pelin, mutta tuostakin tuli voitto, kun hän oli torjuntavuorossa voittomaalin syntyessä. Slovakiaa vastaan kisojen ensimmäinen nollapeli jäi minuutin päähän. Sveitsiä vastaan nollapeli lopulta tuli 10-0 voitossa. Suomi onnistui iskemään yhden kiekon Levin taakse ylivoimalla, mutta tuo ei haitannut, kun maalin teki oma hevoseni Lambert. Puolivälierissä Levi otti toisen nollapelin Tsekin kustannuksella. Välierässä puolestaan tuli turnauksen kolmas nollapeli 5-0 voitossa. Venäjä teki toki yhden YV-maalin, mutta onnekkaasti paitsiohaasto pelasti minulle kaksi lisäpistettä. Finaalista ei enää pisteitä tullutkaan, kun Kanada ei saanut maaleja aikaan USA:n reppuun ja Levikin päästi peräti kaksi maalia, heh. Tavoitteena ollut kymmenen pisteen saalis ylittyi kuitenkin komeasti, kun Levi kerrytti pistesaldoani
18 pisteellä. Tämän paremmin en olisi voinut varata, koska 18 tehopisteeseen yltänyt Zegras meni jo TOP3:ssa varaustilaisuudessa, mutta onnistuin onneksi valitsemaan sitten parhaan saatavissa olleen pelaajan näin jälkikäteen tarkasteltuna kuten Mängimiehen listastakin yllä kävi ilmi.
Toisena varasin Cam Yorkin. Hän pelasi läpi turnauksen ykkösylivoimassa takakolmiossa viivamiehenä kuten pitikin, joten scouttaus piti loppuun asti. Tehoja kertyi
kuusi. Tavoite oli seitsemän, mutta NHL-säännöillä Yorkille olisi merkitty kaksi syöttöpistettä lisää. Häneltä nimittäin ryöstettiin kakkossyötöt niin Ruotsi- kuin Slovakia-peleissä siksi, että välissä maalintekijä ja ykkössyöttäjä käyttivät kiekkoa toisillaan enemmän kuin kerran. Ruotsi-pelissä tapahtumaketju oli York-Zegras-Faber-Zegras, kun Faber laukoi viivasta patjaan ja Zegras ampui laidasta reboundin pienestä kulmasta maalin kattoon. Slovakia-pelissä puolivälierissä tapahtumasarja oli York-Zegras-Caufield-Zegras-Caufield viimeksi mainitun laukoessa ranteella ylänurkkaan slotista. Pudotuspeleissä York ei tehnyt yhtään pistettä, vaan kaikki pinnat kertyivat alkusarjassa. Hän oli lopulta puolustajien pörssin kakkonen Niemelän jälkeen, joten olen ihan tyytyväinen tähän varaukseen ja tosiaan eri sääntötulkinnalla hänellä olisi ollut kaksi syöttöpistettä enemmän, jolloin tavoite olisi toteutunut.
Kolmas varaus oli Cole Perfetti. Tiesin hänen olevan kakkosylivoimassa siivessä, mutta Dachin loukkaannuttua hän pääsi jopa ykkösviisikkoon ja iskikin oikeasta siivestä muun muassa välierässä yhden osuman ohi Askarovin rannarilla. Perfettin peli-ilme oli kuitenkin alkusarjassa vaisu. Kuten kirjoitin aiemmin, hän vaikutti keskenkuntoiselta eikä jaksanut vetää kovin pitkiä vaihtoja. Luistelu oli myös yllättävän tahmeaa ja laidoissa hänellä oli vaikeuksia pysyä kiekossa heikompiakin maita vastaan. Toisaalta sitten mitalipeleissä hän näytti ihan eri pelaajalta ja jopa ykköskierroksen TOP10-varauksen arvoiselta, joten ehkä hänellä vain kesti päästä rytmiin muita kauemmin. Tavoitteena Perfettille oli kahdeksan pinnaa. Hän teki vain
kuusi (2+4), mutta alkusarjan vaikeudet huomioon ottaen tuo oli torjuntavoitto.
Neljäs varaus oli Thomas Harley, jonka toivoin saavan pisteitä kakkosylivoiman viivamiehenä ja ylipäätään ylivoimaisessa joukkueessa pelaavana pelaajana alkusarjassa. Totuus oli toinen ja Harley oli pahin hutivaraus, koska hän putosi kesken kisojen pois ylivoimasta ja ylipäätään dynaamisuus hyökkäyssuuntaan uupui täysin. Hän tyytyi varmoihin ratkaisuihin siniviivassa eikä tehnyt juurikaan nousuja tai sivuttaisliikkeitä avatakseen itselleen vetopaikkoja. Varman päälle pelaaminen tuotti vain
yhden tehopisteen ja sekin syntyi jo avauspelissä Saksaa vastaan, joten viimeiset kuusi peliä Harley veti kiikareilla. Mitalipeleissä hän oli mielestäni Perfettin tavoin jo paljon paremmin pelissä kiinni kiekollisenakin, mutta se oli liian myöhäistä. Ironista kyllä, Harley voitti turnauksen tehotilaston lukemalla +14, vaikka tehopisteitä syntyi tosiaan vain yksi. Hän ei ollut kertaakaan jäällä, kun omissa soi tasakentällisin eli finaalin kahden maalin aikana. Melkoista tehopisteiden väistelyä kerta kaikkiaan!
Yegor Afanasyevin saldo oli
2+3=5. Tavoite oli kuusi pinnaa, joten kauaksi se ei lopulta jäänyt. Pronssipelissä Podkolzin ohjasi tolppaan Yegorin passin, joten lähellä se tosiaan oli. Viisi pinnaa on Perfettin tavoin torjuntavoitto, koska kaksi ensimmäistä peliä menivät surkeasti ja kolmannessakin hän heräsi vasta päätöserässä tekemään 1+2 tehot Itävallan verkkoon. Afanasyevia heiteltiin läpi kisojen ketjusta ketjuun eikä sopivaa roolia oikein löytynyt. Samoin ylivoimalla hän oli aluksi siivessä laukojan paikalla kuten Karjala-turnauksessa, mutta lopuksi jopa neliön keskellä tekemättömässä paikassa. Parhaiten peli kulki Abramovin ja Gritsyukin kanssa turnauksen keskivaiheilla. Jälkikäteen tarkasteltuna olin onnekas sen suhteen, että Yegor teki edes viisi pinnaa ollen Venäjän toiseksi paras pistemies Maratin kanssa.
Ihmepoika Lambert teki lopulta tehot 1+3=
4. Yegorin tavoin tavoite jäi pisteen päähän. Saksa-pelissä hän veti kiikarit ja siihen tavoite aika lailla heti kaatuikin, vaikka paikkoja oli. Slovakiaa vastaan syntyi onneksi pari syöttöpistettä ja kisat lähtivät käyntiin. Kanadaa vastaan hän teki ainokaisensa ylivoimalla ja viimeinen piste tuli sitten Ruotsi-voitossa. Kohtalainen varaus kaikkinensa.
Seitsemännen kierroksen varaus Teply oli Harleyn tavoin selkeä huti. Hän keräsi vain
kaksi syöttöpistettä. Toinen tuli heti avauspelin avauserässä, jolloin kaikki näytti hyvältä, mutta sitten tahti hyytyi. Laituripari Lang kyllä teki jopa tehot 3+1, mutta Teply ei osunut mistään ja pelasi melko flegmaattisesti. Toinen pinna syntyi Itävalta-teurastuksen päätösminuutilla vähän vahingossa. Tsekin ykkösketju ei ollut kaikkinensa niin hyvä kuin harjoituspelin perusteella sopi odottaa.
Kahdeksas varaukseni oli Pyyhtiä, jonka totesin olevan joko ryöstö tai huti. Tiesin, ettei hän pelaa ylivoimaa, vaan alivoimaa, mutta otin silti hänet mukaan. Tehoja syntyi lopulta 1+1=
2, joten neljän pisteen tavoite ei toteutunut. Hän osui rintakehällään heti avauspelissä, mutta seuraava piste syntyi 13 sekuntia ennen kisojen päätöstä, kun hän tarjoili Pärssiselle tyhjiin tekopaikan pronssipelissä. Siinä välissä rooli vaihteli jonkin verran Pennasen ketjuruletin seurauksena. Kisat alkoivat kolmosketjussa Nikkasen ja Rädyn kanssa. Hän päätti myös kisat Rädyn kanssa, mutta sentteriksi oli vaihtunut Pärssinen. Ruotsia vastaan Pyyhtiä olisi ansainnut kaksi syöttöpistettä, mutta paitsiohaasto vei syötön Rädyn maaliin ja Petman ei puolestaan saanut avopaikkaansa hyödynnettyä. Sanotaan näin, että olin hajulla Pyyhtiän potentiaalista, koska kisat päättyivät tosiaan kakkosketjussa, mutta hän ei vain päässyt tulostaululle niin tehokkaasti kuin ounastelin Vierumäen harjoituspelin perusteella.
Senna Peeters ja neljä tehopistettä. No, ei ihan osunut, kun Itävalta teki yhden maalin koko turnauksessa ollen todella huono, vaikka se harjoituspeli Sveitsiä vastaan oli ihan lupaava varsinkin Rossin ketjun osalta. Onneksi sentään Peeters oli se pelaaja, joka Kasperin syötöstä viimeisteli Itävallan ainokaisen ohi Askarovin. Kun koko joukkueen laukaukset jäävät kymmeneen per peli, on silloin vaikea vaatia enempää kuin
yhtä pistettä.
Viimeinen varaus oli puolestaan loistava, kun täydensin pakiston Slovakian häkkipäällä Simon Nemecilla. Hän oli joukkueensa paras pistemies
neljällä syöttöpisteellä. Onneksi Zigmund valitsi edellä Lindnerin, joka jäi lopulta tehoitta. Jos olisin ottanut itse Lindnerin, kokonaispistemäärä olisi ollut neljä pistettä vähemmän, joten onnea oli taas matkassa. Nemec turnauksen edetessä otti yhä suurempaa roolia kiekollisena, josta olin tietysti tyytyväinen. Toki ensimmäinen pinnakin syntyi jo hyvän nousun jälkeisestä alustuksesta, mutta peli peliltä hän oli vielä parempi ja kamppaili yllättävän hyvin laidoissa ikäisekseen.
Yhteensä keräsin siis lopulta
49 pistettä. Tavoitteena oli
56 pistettä, joten aika hyvin etukäteisarvio piti kutinsa, vaikka tietysti pisteet jakautuivat
hieman eri tavalla kuin kuvittelin. Levi oli MVP-tason pisterohmu ja se lopulta toi voiton, vaikka 50 pisteen haamuraja jäikin pisteen päähän. Laitan maksutietoja tulemaan tuota pikaa.
Kolmen kullan kerho on täten saanut ensimmäisen jäsenen, kun palkintokaapissa ovat nyt seuraavat Fantasy Pool -mestaruudet:
Stanley Cup 2019 (Jatkoajan Fantasy Pool NHL Edition 2018-2019)
MM-kulta 2019 (Jatkoajan Fantasy Pool @ MM-kisat 2019)
U20 MM-kulta 2021 (U20 Jatkoaika Fantasy Pool - 2021 Edition)
Hauskasti käänteisessä järjestyksessä suurimmasta pienimpään ovat tulleet nuo tittelit. U20-kultaa jouduin metsästämään neljät kisat 2018-2021, mutta vihdoin haaveesta tuli totta. Viime vuonna olin jo lähellä, mutta en vielä silloin ollut valmis voittamaan toisin kuin nyt, kun kokemusta oli kertynyt riittävästi. Tällä kertaa en myöskään pakottanut itseäni varaamaan vähintään yhtä vegaslaista, joten tunne ei mennyt järjen edelle. Hyvä niin.
Ensimmäistä kertaa rikoin U20-fantasyssa 50 pisteen rajapyykin. Valitettavasti se ei kuitenkaan tainnut riittää kuin palkintopallille yltämiseen Abdelsin vietyä voiton. Loppuottelussa olin toki Venäjän johtaessa virtuaalisesti yhden pisteen päässä, kunnes Addison teki päätöserässä pari pinnaa ja Miftakhov menetti voiton. Se sattuu, mutta nousu kehnon alkusarjan jälkeen oli kuitenkin loistava ja sikäli hirveän karvas maku ei jää suuhun, mutta tietysti lopputulokset tulevat uniin varmasti monesti seuraavan vuoden aikana, koska tilaisuus voittaa himoittu titteli on vain kerran vuodessa. Kiitoksia kaikille osallistujille tämänkertaisesta turnauksesta ja palataan U20-fantasyn merkeissä asiaan joulukuussa.
Kiitoksia jälleen
@Mängimies järjestelyistä ja muille rehdistä vastuksesta. Voittaminen on vain bonusta, koska hauskinta antia vuodesta toiseen ovat nuo varaustilaisuudet, joten toivottavasti jatkossakin näihin löytyy osallistujia.