Minkä takia paskalla käyminen on tabu joillekkin, ainakin sillon kun naisia on paikalla tai naisesta puhutaan. Yhtä luonnollinen asia kun syöminen, ilman kuolee. Kyllä kuselle mentäessä se sanotaan mut paskalle ei.
Niitä tyyppejä vaan on, jotka muuttuu kun nainen on paikalla. Joku miellyttämisen tarve varmaan tai sitten eivät ole sinut itsensä kanssa. Luulis että ihminen on aina vaan oma itsensä. Tietty peruskohtelias on hyvä olla jne.
Jätkäporukalla baarissa ton huomaa hyvin, jos siis mukana on tuollaisia jätkiä ja joku nainen vaikka tulee pöytään. Kellään ei ole enää kivaa.
Joissain Facen ryhmissäkin huomaa että jos joku nainen pistää kuvan niin 20 jätkää kommentoi että kaunis. Varmaan ne samat pistää ton jokaiselle. Mitähän niiden päässä oikein pyörii ja miten tullaan sellaiseksi? Peräkammarista datailevat.
Mulla on siinä käynyt hyvä (tai huono) tuuri että sekä isän että äidin suvussa ollaan rehellisiä, avoimia ja suorasanaisia, siis just sellaisia, millaisia muiden toivot olevasi sulle. Tai ehkä kaikki toivoo millaisia itse ovat.
Voiko sellaiseen ihmiseen luottaa, joka ei uskalla sanoa jotain?