TV-sarjaketju

[Vanha Len]

Amazon Primessa suomi tekstein. Varoituksena 4:3 kuva vhs laatu…mutta timantti sarja.

Joo, mä oon tuon pari kertaa katsonut, mutta nyt on fiilistä jälleen. Eniten näyttelijä Walton Gogginsin vuoksi, joka näytteli Justified sarjassa kymppi plus hahmon. Vittu, mikä jäbä näyttelemään näitä pahiksia.

Edit. En mä tuolta Primesta Shieldiä löydä.

 

[Kuopionkukko]

Amazon primessa tuo haku toiminto on sitten jokseenkin hankala. Jos sarjan nimi vaikka on The Shield niin haku ei löydä mitään kun kirjottaa Shield tai toisinpäin

 

[Brent Sapergia]

Joo, mä oon tuon pari kertaa katsonut, mutta nyt on fiilistä jälleen. Eniten näyttelijä Walton Gogginsin vuoksi, joka näytteli Justified sarjassa kymppi plus hahmon. Vittu, mikä jäbä näyttelemään näitä pahiksia.

Edit. En mä tuolta Primesta Shieldiä löydä.

Watch The Shield Season 1 – Prime Video

Breaking the conventions of the cop genre, this popular and critically acclaimed series plays out in the tough, morally ambiguous world of an inner-city Los Angeles police precinct in which the line between good and evil is crossed every day. Michael Chiklis has won Emmy and Golden Globe awards...

www.primevideo.com

Ainakin viime syksynä oli katsottavissa.

 

[benicio]

Ei ole ainakaan Suomen Primessä Shieldiä enää. Kova sarja, huikea lopetus.

 

[Tifosi]

mielestäni tuossa on hieman nössöjä hahmoja. Pitää vielä yrittää.

Naurahdin ääneen:D

Ylivoimaisesti paras ihmiskuvaus mitä tv on ikinä tarjonnut. Yksi pääaiheista juuri on että Tony häpeää omaa "nössöyttään" kun joutuu turvautumaan ammattiapuun vaikka on/on olevinaan kova jätkä. Sarja rakentaa ja murskaa machokulttuuria vuorotellen.

Eka kausi on vähän rakeinen mutta taso löytyy äkkiä. Suosittelen vielä yrittämään.

Band of Brothersista kaikki onkin jo sanottu. Minisarja-kategoriassa 10/10

 

[Crick]

Ei löydy tosiaan Shieldiä enää Primestä. Kaksi kautta ehdin katsoa, kun häipyi kuukausia sitten. Siitä lähtien olen odotellut Disney:n Stariin, mutta eipä ole näkynyt.

 

[Naurava Kulkuri]

Kolme kertaa tuon katsonut, mutta ehkäpä vielä. Sopranosta olen koittanut katsoa, mutta jokin tuossa pistää vastaan. En ole sarjaa koskaan katsonut kun mielestäni tuossa on hieman nössöjä hahmoja. Pitää vielä yrittää.

Siitä on jo joku vuosi aikaa kun olen Sopranosin katsonut. Onhan tuo ihan hyvä sarja, mutta joku siinä muistaakseni mättää. olisiko tuo vähän turhan jenkkisarja omaan makuun. Siis sellainen, että vähän turhan itsestään selviä asioita ja hahmoja ja asioiden ns. valmiiksipureskelua. Sellaista, että sarja on helppo katsoa... vaikka samalla vähän puhelimella surffaten. Gandolfini tosin veti huikean roolisuorituksen... Ja onhan toi muutenkin täynnä hyviä näyttelijöitä.

Itse tykkään vähän enempi nokkelista sarjoista... Ja rosoisemmista. Pitää olla vähän enemmän elämänmakua. Ja ehkäpä väkivaltaakin sais olla enemmän.

Esim Umbre ja Gomorrah on tosi hyviä... Näin äkkiseltään tulee mieleen.

Ehkäpä tää uus sarja mikä kertoo Tonyn nuoruusvuosista on vähän ronskimpi Sopranos.

 

[Tifosi]

Siitä on jo joku vuosi aikaa kun olen Sopranosin katsonut. Onhan tuo ihan hyvä sarja, mutta joku siinä muistaakseni mättää. olisiko tuo vähän turhan jenkkisarja omaan makuun. Siis sellainen, että vähän turhan itsestään selviä asioita ja hahmoja ja asioiden ns. valmiiksipureskelua. Sellaista, että sarja on helppo katsoa... vaikka samalla vähän puhelimella surffaten. Gandolfini tosin veti huikean roolisuorituksen... Ja onhan toi muutenkin täynnä hyviä näyttelijöitä.

Itse tykkään vähän enempi nokkelista sarjoista... Ja rosoisemmista. Pitää olla vähän enemmän elämänmakua. Ja ehkäpä väkivaltaakin sais olla enemmän.

Esim Umbre ja Gomorrah on tosi hyviä... Näin äkkiseltään tulee mieleen.

Ehkäpä tää uus sarja mikä kertoo Tonyn nuoruusvuosista on vähän ronskimpi Sopranos.

Ei tule mitään uutta sarjaa vaan elokuva.

Umbrea en ole nähnyt mutta Gomorrah on tosiaan rosoisempi muttei mitään jakoa kirjoituksen syvyydessä. Päätön väkivalta juuri on sitä jenkkisarjaa.

Olen nyt seurannut Talking Sopranos -podcastia ja aina välillä saa nauraa kun Steve ja Michael kertovat millaista palautetta sarja sai aikoinaan. Monet valittivat liian väkivaltaiseksi mutta monet näistä taas paljastuivat etteivät ole sarjaa edes katsoneet.
Juntimpi väki sitten valitti että ei ole tarpeeksi väkivaltaa vaan liikaa puhetta. Joka jaksossa olisi pitänyt joku tappaa vain tappamisen takia.

Sopranos on kaikkein vähiten jenkkisarja mitä jenkit on ikinä tehnyt. On jaksoja joissa "Macguffinia" ei seurata loppuun asti vaan se jätetään näyttämättä kun tarinan päähenkilöiden reagointi tilanteeseen on sarjan idea. Ja sekös taas raivostutti muovinsyöjiä(tämä siis myös podacastista kuultua)

 

[-pasi-]

Ei löydy tosiaan Shieldiä enää Primestä. Kaksi kautta ehdin katsoa, kun häipyi kuukausia sitten. Siitä lähtien olen odotellut Disney:n Stariin, mutta eipä ole näkynyt.

Joo ei näytä justwatch kauttakaan että olisi enää missään, jos jotain tuo kuitenkin houkuttaa niin näyttäisi olevan suhteellisen edullisesti eri kausien dvd:tä myynissä eri myyntisivuilla ja esim.huutonet.

 

[Naurava Kulkuri]

Ei tule mitään uutta sarjaa vaan elokuva.

Umbrea en ole nähnyt mutta Gomorrah on tosiaan rosoisempi muttei mitään jakoa kirjoituksen syvyydessä. Päätön väkivalta juuri on sitä jenkkisarjaa.

Olen nyt seurannut Talking Sopranos -podcastia ja aina välillä saa nauraa kun Steve ja Michael kertovat millaista palautetta sarja sai aikoinaan. Monet valittivat liian väkivaltaiseksi mutta monet näistä taas paljastuivat etteivät ole sarjaa edes katsoneet.
Juntimpi väki sitten valitti että ei ole tarpeeksi väkivaltaa vaan liikaa puhetta. Joka jaksossa olisi pitänyt joku tappaa vain tappamisen takia.

Sopranos on kaikkein vähiten jenkkisarja mitä jenkit on ikinä tehnyt. On jaksoja joissa "Macguffinia" ei seurata loppuun asti vaan se jätetään näyttämättä kun tarinan päähenkilöiden reagointi tilanteeseen on sarjan idea. Ja sekös taas raivostutti muovinsyöjiä(tämä siis myös podacastista kuultua)

Ai se olikin elokuva... no höh.

Tää jenkkimäisyys on tietenkin makuasia? Vai onko? No ainakaan itellä ei siitä mitään valmista standardia ole. Minulle ehkäpä tuo valmiiksi pureskeltu helppous on ehkä se mikä eniten sitä negatiivista "jenkkisarja" fiilistä itselleni tuo. Sekun suunnilleen käsikirjoituksessa täytyy about suoraan kertoa nyt mua ahdistaa, nyt mua jännittää, nyt mua pelottaa, nyt oon hermostunut, nyt mua turhauttaa ei tee käsikirjoituksesta syvällistä. Se on syvällisyyden käsikirjoittamista.... tai jotenkin näin sen koen.

Ehkäpä se syvällisyys josta minä pidän löytyy sieltä rivien välistä ja katselijan omasta päästä.

Tietenkin vähän hölmöä verrata parin tuotantokauden sarjoja tuollaisiin yli viiden tuottiksen tekeleisiin, mutta esim. True Detective ja City on a Hill ja sitten näistä pidemmistä sarjoista Breaking Bad ja The Wire on vähemmän "jenkkiläisiä" ja siksi maistuvat vähän paremmin... En tosin tiedä miksi. Ehkäpä osa Sopranosin ongelmaa on, että roolihahmot on vähän turhan täydellisiä niihin omiin rooleihinsa :D

Nooo viimeisimmästä katselukerrasta on tosiaan jo aikaa... Täytyykin varmaan ottaa Sopranos taas katseluun.

E: Umbre ja Gomorrah saa varmaankin vähän etua siitä kun ovat vieraalla kielellä ja vieraassa ympäristössä. Se luo osansa kiehtovuudesta ja varmasti vaikeuttaa kriittistä arviointia.

 

[Tifosi]

Ai se olikin elokuva... no höh.

Tää jenkkimäisyys on tietenkin makuasia? Vai onko? No ainakaan itellä ei siitä mitään valmista standardia ole. Minulle ehkäpä tuo valmiiksi pureskeltu helppous on ehkä se mikä eniten sitä negatiivista "jenkkisarja" fiilistä itselleni tuo. Sekun suunnilleen käsikirjoituksessa täytyy about suoraan kertoa nyt mua ahdistaa, nyt mua jännittää, nyt mua pelottaa, nyt oon hermostunut, nyt mua turhauttaa ei tee käsikirjoituksesta syvällistä. Se on syvällisyyden käsikirjoittamista.... tai jotenkin näin sen koen.

Ehkäpä se syvällisyys josta minä pidän löytyy sieltä rivien välistä ja katselijan omasta päästä.

Tietenkin vähän hölmöä verrata parin tuotantokauden sarjoja tuollaisiin yli viiden tuottiksen tekeleisiin, mutta esim. True Detective ja City on a Hill ja sitten näistä pidemmistä sarjoista Breaking Bad ja The Wire on vähemmän "jenkkiläisiä" ja siksi maistuvat vähän paremmin... En tosin tiedä miksi. Ehkäpä osa Sopranosin ongelmaa on, että roolihahmot on vähän turhan täydellisiä niihin omiin rooleihinsa :D

Nooo viimeisimmästä katselukerrasta on tosiaan jo aikaa... Täytyykin varmaan ottaa Sopranos taas katseluun.

E: Umbre ja Gomorrah saa varmaankin vähän etua siitä kun ovat vieraalla kielellä ja vieraassa ympäristössä. Se luo osansa kiehtovuudesta ja varmasti vaikeuttaa kriittistä arviointia.

Suosittelen. Parasta Tonyn avautumisissa psykiatrilleen juuri on se että ne kaikkein ilmiselvimmät tunteet hän kyllä avaa Melfille(katsojille) mutta nerous tulee kun hän valehtelee myös Melfille ja hän valehtelee itselleen. Useinkaan hän ei ymmärrä omia ajatuksiaan ja tunteitaan jolloin Melfi yrittää auttaa Tonya löytämään oivalluksia itsestään. Välillä taas hänkin on äimän käkenä.

Tony on suorastaan nerokas rikollinen ja manipuloija mutta vähän yksinkertainen muuten. Hän oppii Melfiltä ja muilta itseään fiksummilta viisauksia mutta käyttää niitä väärin vaikuttaakseen fiksummalta. Ei sitä muuten pidettäisi amerikan käsikirjoittajien kiltan piireissä parhaiten kirjoitettuna sarjana (paljon edellä wireä, breaking badia yms goteja) jos siinä ei olisi neroutta takana.

 

[Naurava Kulkuri]

Ei sitä muuten pidettäisi amerikan käsikirjoittajien kiltan piireissä parhaiten kirjoitettuna sarjana (paljon edellä wireä, breaking badia yms goteja) jos siinä ei olisi neroutta takana.

Näinhän se on. Itsehän en ole mikään ammattilainen, enkä amerikkalainenkaan, niin en samalla tavalla osaisikaan sitä arvioida. Minä katselen täältä suomalaisen kuluttajan näkökulmasta ja minulle monesti nuot USAn isot tuotannot ei likikään aina kolahda.

Olisko heittää jotain linkkiä tonne jenkkien käsikirjottajien kiltaan?

 

[Tifosi]

Näinhän se on. Olisko heittää jotain linkkiä tonne jenkkien käsikirjottajien kiltaan?

101 Best Written TV Series

The Writers Guilds' 101 Best Written TV Series list honors seven decades of outstanding television programming and the writers who brought it all to life.

www.wga.org

 

[Naurava Kulkuri]

101 Best Written TV Series

The Writers Guilds' 101 Best Written TV Series list honors seven decades of outstanding television programming and the writers who brought it all to life.

www.wga.org

Tänks. Tuossa onkin paljon hyviä tekeleitä! Ja myös sellaisia, mitkä ei ole oikein iskenyt. Täytyykin katsoa löytyisikö tuosta jotain uusia tuttavuuksia.

 

[olkikuukkeli]

Tää jenkkimäisyys on tietenkin makuasia? Vai onko? No ainakaan itellä ei siitä mitään valmista standardia ole. Minulle ehkäpä tuo valmiiksi pureskeltu helppous on ehkä se mikä eniten sitä negatiivista "jenkkisarja" fiilistä itselleni tuo. Sekun suunnilleen käsikirjoituksessa täytyy about suoraan kertoa nyt mua ahdistaa, nyt mua jännittää, nyt mua pelottaa, nyt oon hermostunut, nyt mua turhauttaa ei tee käsikirjoituksesta syvällistä. Se on syvällisyyden käsikirjoittamista.... tai jotenkin näin sen koen.

Minusta kuulostaa, että ehkä tosiaan olet katsonut sarjaa puhelinta selaillen? The Sopranos on nimenomaan valtavan monikerroksellinen ja käsikirjoitettu tavalla, jonka ei uskottu sopivan TV-sarjoihin ollenkaan (ihmisen sisäisen kokemuksen kuvaaminen sanoittamatta sitä). Toki Sopranosissa on pinnallinenkin taso, joka taitaa useille riittää, koska sekin toimii. Sopranos ja valmiiksipureskeltu samassa lauseessa kertoo mielestäni ihan puhtaasti väärinymmärryksestä, ellei sitten ole inhimillisen maailman, käsikirjoittamisen ja ohjauksellisten/kuvausteknisten ratkaisujen täydellinen asiantuntija, joka kerrasta tunnistaa kaiken, mitä tarinankertoja yrittää viestittää. Breaking Bad on huima sarja, mutta omituiselta tuntuu, että sitä voisi pitää syvällisempänä tai taitavammin käsikirjoitettuna kuin Sopranosia.

David Chase on guru. Oikeastaan ainoa Sopranosin kanssa kilpaileva sarja itselleni laadukkuudesta puhuttaessa on Mad Men. Sen luoja Matthew Weiner on ihan suoraan sanonut, että työskentely Chasen kanssa teki hänestä kirjoittajan. Näitä sarjoja - pitkälti saman tekijätiimin lisäksi - ehkä yhdistää sekin, että katsojalta odotetaan/oletetaan kokemusta monimutkaisesta tarinankerronnasta, Voi olla vaikea saada otetta näistä tarinoista, mikäli ei ole lukenut eläessään paljon romaaneja/katsonut paljon elokuvia/sarjoja ja pyrkinyt analysoimaan niiden viestintää. Ja tietenkin oletetaan myös kiinnostusta ihmisiin ja elämään (miten tuo the human condition parhaiten suomentuisikaan).

Ja tämä ei ole siis väite, että sinä @Naurava Kulkuri et olisi kultturelli ihminen, mutta on se kyllä turhauttavaa jos joku ystäväni on vaikkapa katsonut jakson Mad Meniä ja sanoo, ettei siinä tapahtunut mitään.


Miten niin ei tapahtunut mitään?????!!!!!!

 

[Naurava Kulkuri]

Minusta kuulostaa, että ehkä tosiaan olet katsonut sarjaa puhelinta selaillen? The Sopranos on nimenomaan valtavan monikerroksellinen ja käsikirjoitettu tavalla, jonka ei uskottu sopivan TV-sarjoihin ollenkaan (ihmisen sisäisen kokemuksen kuvaaminen sanoittamatta sitä). Toki Sopranosissa on pinnallinenkin taso, joka taitaa useille riittää, koska sekin toimii. Sopranos ja valmiiksipureskeltu samassa lauseessa kertoo mielestäni ihan puhtaasti väärinymmärryksestä, ellei sitten ole inhimillisen maailman, käsikirjoittamisen ja ohjauksellisten/kuvausteknisten ratkaisujen täydellinen asiantuntija, joka kerrasta tunnistaa kaiken, mitä tarinankertoja yrittää viestittää. Breaking Bad on huima sarja, mutta omituiselta tuntuu, että sitä voisi pitää syvällisempänä tai taitavammin käsikirjoitettuna kuin Sopranosia.

David Chase on guru. Oikeastaan ainoa Sopranosin kanssa kilpaileva sarja itselleni laadukkuudesta puhuttaessa on Mad Men. Sen luoja Matthew Weiner on ihan suoraan sanonut, että työskentely Chasen kanssa teki hänestä kirjoittajan. Näitä sarjoja - pitkälti saman tekijätiimin lisäksi - ehkä yhdistää sekin, että katsojalta odotetaan/oletetaan kokemusta monimutkaisesta tarinankerronnasta, Voi olla vaikea saada otetta näistä tarinoista, mikäli ei ole lukenut eläessään paljon romaaneja/katsonut paljon elokuvia/sarjoja ja pyrkinyt analysoimaan niiden viestintää. Ja tietenkin oletetaan myös kiinnostusta ihmisiin ja elämään (miten tuo the human condition parhaiten suomentuisikaan).

Ja tämä ei ole siis väite, että sinä @Naurava Kulkuri et olisi kultturelli ihminen, mutta on se kyllä turhauttavaa jos joku ystäväni on vaikkapa katsonut jakson Mad Meniä ja sanoo, ettei siinä tapahtunut mitään.


Miten niin ei tapahtunut mitään?????!!!!!!

Heh, Mad Menin itsekin bongasin tuolta listalta ja mietin, että muistaakseni siinä oli jotain samaa kuin Sopranosissa, mikä ei oikein iskenyt... että jotenkin jäi vähän pliisuksi. Ehkä siinä ei tapahtunut mitään. Mutta eihän hyvässä Draamassa tarvitsekaan aina tapahtua, esim. Netflixin Queen osuu omaan makunystyrään.

En ole varmaankaan millään tasolla kultturelli ihminen...mitä se sitten tarkoittaakin. En ole ikinä lukenut oikeastaan mitään... vain pari bändikirjaa. Ehkäpä tästä löytyy osasyy miksi esim. tuo edellä mainittu kaksikko ei oikein ole iskenyt. Ehkä ne uppoaa paremmin kirja ihmisille. TV-sarjoja oon kattonut ihan hemmetisti.

Kuluttajana pidän musiikin ja elokuvien / sarjojen teatraalisudeesta, taiteellisesta näkökulmasta, tunteilla ja rytmiikalla kikkailusta. Ja olen erittäin avoin kaikelle erilaiselle ja tykkään kyllä etsiä niitä tarkoituksia, että mitähän jollakin on haettu takaa.

Mutta nyt otan tuon Sopranosin työnalle ja verestän muistoja... Oli se muistaakseni tosiaan ihan hyvä sarja, mutta katsotaan olenko vain unohtanut tai löytyykö jopa jotain ihan uutta aspektia... Ja ehkäpä sitten kituutan tuon Mad Menin vielä uudestaan läpi....

 

[olkikuukkeli]

Mutta nyt otan tuon Sopranosin työnalle ja verestän muistoja... Oli se muistaakseni tosiaan ihan hyvä sarja, mutta katsotaan olenko vain unohtanut tai löytyykö jopa jotain ihan uutta aspektia... Ja ehkäpä sitten kituutan tuon Mad Menin vielä uudestaan läpi....

Vilpitön suositus tälle. Aikakin on voinut tehdä ihmeitä, varsinkin jos välissä on tullut katsottua muita sarjoja!

 

[AlapaanKarvaaja]

Sopranos oli sellainen sarja, joka usean katselukerran jälkeen avautui aina vain enemmän ja huomasi uusia juttuja hahmoissa. Tony nyt selvästi mielenkiintoisin hahmo kaikessa mielipuolisuudessaan.

Mitä Mafia-juttuihin tulee, niin sekin on ihan realistisesti kuvattu, vaikka vähän värikynällä tietenkin paikoitellen.

 

[uuttuva_alanen]

Joo ja MS romantican perään kannattaa Sisäilma sarja katsoa areenasta

Minun mielipiteeni on,että ei todellakaan kannata.

M/S Romantic on timanttia.

 

[-pasi-]

Minun mielipiteeni on,että ei todellakaan kannata.

M/S Romantic on timanttia.

Joo jos mahdollista niin kannattaa katsoa ennen kun ei noita kuitenkaan keskenään kannata alkaa vertailla.. jos odotus on M/S romanticin tasoa.

 

[Jupe]

Esim Umbre

Vahva suositus täältäkin Umbreen ja jos vaikuttaa asiaan niin itse pidän Sopranosia parhaana rikosdraamana mitä on tehty. Sopranos loistaa täydellisyydellään, täällä kaikki nyanssit siitä jo melkein mainittu, musaa ei voi korostaa koskaan liikaa. Aikansa ilmiö oli Sopranosin musiikki, alkutunnari sekä lopputekstit jolloin oikein valitut musiikit sai kylmät väreet siihen lopun cliffhangeriin.

Umbre taas loistaa sillä Bukarestin karulla rosoisella arjella mikä oli ainakin omaan silmään erittäin uskottavaa, tälläistä et näe jenkkisarjoissa, ei edes näissä parhaiten kirjoitetuissa. Aihe on periaatteessa hyvin lähellä, rikosdraamaa siitä kun perheen isä sotkeutuu hämäräbisneksiin ja perhettäkin vedetään mukaan liemeen aina aika ajoin.

Musiikista ja musa scoresta tykkään puhua niin erikoismaininta Stranger Thingsin soundtrackille, nyt katson juuri näitä kausia läpi, hienosti on löydetty tuttua ja tuntematonta kasarisoundia mukaan, yllättäviäkin biisejä. Muutenkin hienosti tehty sarja, x-files twilight zone ja ehkäpä dark yhdistyy tässä.
Vierastin ehkä aluksi aloittaa tätä kun kerronta on alakouluikäisten lasten kautta, mutta toimii todella hyvin ja siinä sivussa aikuisroolit loistaa kuten Winona Ryder, kaunista ja vakuuttavaa katseltavaa hänen ruutupreesens.

Breaking Badinkin sain katsottua kesän aikana loppuun. Hyvä muttei lähellekään paras, eniten mulla tökki että aihe loppupeleissä jauhoi monilla kausilla paikoillaan. Pari kautta meni lentämällä, pari olisi voinut helposti jättää tekemättä eikä hahmogalleria yllä lähellekään näitä parhaimpia jenkkisarjoja.
Sama ongelma oli Peaky Blindersissa, ehkäpä parhaita sarjoja aikoihin mutta parin kauden jälkeen toistetaan liikaa itseään.

Ainoa sarja mitä olen vuosien saatossa jaksanut katsoa uudelleen joitain jaksoja on kulttimaineessa oleva Miami Vice, sekin pitkälti musiikin, tunnelman, hahmojen ja nimenomaan pahishahmojen tiimoilta.
Jos nyt aloittaisin jonkun uudelle kierrokselle niin olisi ehdottomasti Sopranos ja nimen omaan edellä mainituista syistä, miten eri kaudet kantaa ja kärsiikö ollenkaan heikommista jaksoista/kausista.

 

[Tifosi]

musaa ei voi korostaa koskaan liikaa. Aikansa ilmiö oli Sopranosin musiikki, alkutunnari sekä lopputekstit jolloin oikein valitut musiikit sai kylmät väreet siihen lopun cliffhangeriin.

David Chase tosiaan oli musiikkimies henkeen ja vereen. Mies olikin jonkun tason rumpali nuorempana.

Chase halusi että Sopranosin alkuintrossa soisi joka jaksossa eri biisi mutta HBO oli sitä mieltä että elettiin aikaa että jos on toisessa huoneessa niin tunnistaa biisistä että suosikkisarja alkaa.

Breaking Badin koukku oli cliffhanger-lopuissa mutta Sopranos kertoi minielokuvia viikoittain. Biisit tosiaan oli täydellisiä kun se viimeinen isku annettiin.

Omat suosikkini:

Linkki: https://youtu.be/WCTqKZ-5ElI

Ja

Linkki: https://youtu.be/vDnb7DmBDXw

 

[Jupe]

Breaking Badin koukku oli cliffhanger-lopuissa mutta Sopranos kertoi minielokuvia viikoittain. Biisit tosiaan oli täydellisiä kun se viimeinen isku annettiin.

Totta, sanoit sen paremmin. Breaking Bad yritti lopettaa cliffhangeriin mitä näkee nyt vaikkapa työn alla olevassa Stranger Thingsissä todella paljon. Sopranosissa ajoin takaa cliffhangerilla sitä tunnelmaa, väärä sana siihen, ei niinkään että katsoja jäisi miettimään mitä seuraavaksi. Sopranosin jakson lopussa tuli yleensä sellainen hyvän olon tunne musiikkeineen, ja eiköhän sinne mahtunut mukaan muutama lopetus joka jätti asioita aukikin.

 

[Naurava Kulkuri]

Vahva suositus täältäkin Umbreen ja jos vaikuttaa asiaan niin itse pidän Sopranosia parhaana rikosdraamana mitä on tehty. Sopranos loistaa täydellisyydellään, täällä kaikki nyanssit siitä jo melkein mainittu, musaa ei voi korostaa koskaan liikaa. Aikansa ilmiö oli Sopranosin musiikki, alkutunnari sekä lopputekstit jolloin oikein valitut musiikit sai kylmät väreet siihen lopun cliffhangeriin.

Umbre taas loistaa sillä Bukarestin karulla rosoisella arjella mikä oli ainakin omaan silmään erittäin uskottavaa, tälläistä et näe jenkkisarjoissa, ei edes näissä parhaiten kirjoitetuissa. Aihe on periaatteessa hyvin lähellä, rikosdraamaa siitä kun perheen isä sotkeutuu hämäräbisneksiin ja perhettäkin vedetään mukaan liemeen aina aika ajoin.

Musiikista ja musa scoresta tykkään puhua niin erikoismaininta Stranger Thingsin soundtrackille, nyt katson juuri näitä kausia läpi, hienosti on löydetty tuttua ja tuntematonta kasarisoundia mukaan, yllättäviäkin biisejä. Muutenkin hienosti tehty sarja, x-files twilight zone ja ehkäpä dark yhdistyy tässä.
Vierastin ehkä aluksi aloittaa tätä kun kerronta on alakouluikäisten lasten kautta, mutta toimii todella hyvin ja siinä sivussa aikuisroolit loistaa kuten Winona Ryder, kaunista ja vakuuttavaa katseltavaa hänen ruutupreesens.

Breaking Badinkin sain katsottua kesän aikana loppuun. Hyvä muttei lähellekään paras, eniten mulla tökki että aihe loppupeleissä jauhoi monilla kausilla paikoillaan. Pari kautta meni lentämällä, pari olisi voinut helposti jättää tekemättä eikä hahmogalleria yllä lähellekään näitä parhaimpia jenkkisarjoja.
Sama ongelma oli Peaky Blindersissa, ehkäpä parhaita sarjoja aikoihin mutta parin kauden jälkeen toistetaan liikaa itseään.

Ainoa sarja mitä olen vuosien saatossa jaksanut katsoa uudelleen joitain jaksoja on kulttimaineessa oleva Miami Vice, sekin pitkälti musiikin, tunnelman, hahmojen ja nimenomaan pahishahmojen tiimoilta.
Jos nyt aloittaisin jonkun uudelle kierrokselle niin olisi ehdottomasti Sopranos ja nimen omaan edellä mainituista syistä, miten eri kaudet kantaa ja kärsiikö ollenkaan heikommista jaksoista/kausista.

Sopranosin musa on kyllä ihan huikeeta!!!

 

[L. Paraske]

Line of duty kaudet 1-4 oli ihan mukavaa ajanvietettä. 5. kausi sitten jo tiesi parin jakson jälkeen mitää tulee tapahtumaan ja väkisin rämmin loppuun. Ajattelin antaa mahkut vielä 6. Kaudelle mutta perus jenkkipoliisi klisee kohtaus sai minut sulkemaan tv:n samantien. Sarjan nähneet, kannattaako edes yrittää katsoa eteenpäin vai jätänkö suosiolla tähän?

Line of Dutyn parhaat kaudet ovat 1.-3. tai aivan erityisesti kaudet 2. ja 3

Spoileri

Pro Lindsay Denton.

Nelos- ja vitoskausi alkoivat minusta hieman liikaa toistaa edeltäjiään ja niihin verrattuna viimeisin kausi oli taas askel eteenpäin.

Kaikkinensa erinomainen brittisarja minusta ja aika nopeaan tahtiin tuli nuo tähänastiset kaudet katsottua Ruutu+:lta ja Areenasta.