TV-sarjaketju

  • 2 230 536
  • 9 859

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
TD2-lätinää. Minusta sarja piti loppuun asti otteessaan hyvässä ja huonossa. Olihan tuo huikeiden ennakko-odotusten jälkeen jotenkin tuomittu epäonnistumaan ainakin usean katsojan silmässä, mutta itse kehun kokonaisuutta varovaisen positiivisesti.

Se oli ensinnäkin hyvää, että loppu ei ollut oikein mitenkään erityisen onnellinen. Ja romanttiset sivujuonteet olivat lähinnä mauste, ei liian iso osa.

Kun luki arvosteluja tuli kyllä mieleen tuo aiempi täällä esitetty mietintä Frankin yliyrittämisestä. Tuo ajoittain tönkkö ylisanailu oli osittain roolia, ja saattoi olla jopa käsikirjoittajan käsitystä huumorista. Oliko tuo Frankille sanottu "You can't act for shit!" peräti vittuilua Vincen roolista ja siihen kohdistetuista odotuksista.

Hahmoja oli loppuun asti liikaa. Vähemmän sivuroolin naisia ja joku poliisipahis vähemmän olisi toiminut. Myös mafiaryhmiä oli vähän liikaa kaiken kaikkiaan. Hämmennyin viimeisessäkin jaksossa parista hahmosta, siinä olisi pitänyt skarpata. Myös neljän päähenkilön setti oli tosiaan haastava. Mielestäni hahmot rakennettiin hyvin ja ne olivat jokainen omanlaisiaan, mutta onhan se eri juttu rakentaa magneettimaista vetovoimaa niin kuin ykköskauden kahdella vahvalla päähenkilöllä.

Frankin ja Velcoron loppu - Velcoron kohdalla aikakäsite taipui jotenkin hassusti yöstä aamuun, vaikkei tällaisessa toki liikaa sitä tuijota. Pormestarin vaihtuminen poikaan oli tavallaan hauska, tavallaan vähän epäuskottava itsarin jälkeen. Tony-hahmo jäi muutenkin aika etäiseksi pahikseksi.

Velcoron pojan kantama poliisilätkä ja sen huomaaminen oli vahva kohta.

Itse mysteerin ratkaisu oli minusta oikein hyvä ja uskottava, siitä ketkä tappoivat ja miksi munattomaksi leikattu tapettiin. Kyseisestä siivusta olisi voinut ehkä rakentaa isommankin kokonaisuuden, joka olisi kasvanut ja kulkenut koko sarjan läpi. Toisaalta tietty yllätysmomentti ja sen nivoutuminen korruptioon olisi silloin ollut erilainen.

Toistan eräässä arviossa sanottua, mutta jättimäisen teoksen sijaan tämä oli enemmän sellainen pokkarimainen murhamysteeri HBO-puitteilla ryyditettynä.

Jonkin verran huonoa, paljon hyvää. Kyllä tämän katsoo vielä uudestaankin, etenkin ajan kuluttua.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En halua lukea aiempia viestejä etten spoilaannu, mutta kysyn vain, että onko TD:n toinen season nyt nähtävissä kokonaan HBO Nordicilla?
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
TD2:

Vaikka en yleensä ymmärrä joidenkin alleviivaamaa tiukkaa väitettä, että hahmoihin pitäisi samaistua, jotta niistä välittää tavalla tai toisella, kylmän analyyttisesti tai sitten lämpimän tunteellisesti, niin tällä kaudella ei herännyt minkäänasteista kiinnostusta mitä tapahtuu kenellekään hahmolle, vaikka kyse oli pohjimmiltaan henkilödraamasta. No pari viimeistä jaksoa suoraviivaistivat kerrontaa selkeästi ja hätiköiden, mutta aivan liian myöhään, jotta hahmot olisivat juonenkäänteiden avittamana heränneet eloon. Ei tämä toki yksinkertainen juoniantologia ole koskaan ollut. Kaikki hahmot olivat kuitenkin draamallisesti ikään kuin kuolleita - ainakin emotionaalisesti - alusta asti, jokaisen yrittäessä saada jostain elämänkahvasta tai omista tunteistaan kiinni. Ns. kasvaa ihmisinä, persoonina, jos heitä ihmisinä kykenee edes ajattelemaan. Osa on ilmeisesti kyennyt, koska pohtivat näiden tekemisiä kuin tuntisivat heidät ja ajattelevat heidän puolestaan kuin sohvakäsikirjoittajat. Tätä kasvutarkoitusta, tai oman itsensä kehitystä, varten kehitelty juoni oli kuitenkin latteahko piirteissään, sisältäen lähinnä perinteistä korruptiota ja muuta väsynyttä parisuhdekähinää, joka ei toimi yhdenkään hahmon eduksi.

En sitten tiedä kuinka tarkoituksellista tietynlainen katsojan etäännyttäminen tai omituinen vitsailu on, jos sellaisia tehokeinoja käytettiinkään ja yksinkertaisesti jengi näyttelijöineen on vaan puhtaasti kassalla. Oranssi plösö mukamas oli Velcoron lapsi :D On huomion arvoista, että kaikki olivatkin lopulta vain jotain päämysteerin ympärille kasattua tematiikkaa yksioikoisesti palvelevia hahmoja, joissa ei ollut tarpeeksi persoonallista luonnetta, jotteivat taannu keinotekoista dialogia lateleviksi karikatyyreiksi, joita näyttelevät isot nimet. Tai ehkä hahmot olivat pikemminkin vain jonkin taiteilijan tummanpuhuvia ääriviivoja vokottelevia, tunteita naamioivia ja pelkistetyn noirimaisia hahmotelmia jostain tyypeistä, joiden persoonat toki rakentuivat jotenkin, mutta jotka eivät saavuttaneet missään vaiheessa huippuaan, vaan jäivät hissistä jo puolivälissä, vaikka loppuun olikin vielä monta jännittävää kerrosta matkaa. Aikaisemmin jo totesin, ettei koko sarjan tunnemiljöö peilaa Losia kovinkaan hyvin (ei ainakaan tunnu siltä), eikä hahmotkaan pelaa ympäristön kanssa kovinkaan aktiivisesti, vaan periaatteessa koko homma olisi voinut tapahtua missä tahansa.

Olihan tämä tunnelmaltaan kuitenkin totaalisen erilainen (= jännitteetön) yritelmä kuin eka kausi, eikä lähdetty pelkästään apinoimaan menneitä henkevyyksiä, mutta kunnianhimoisessa esillepanossa epäonnistuttiin todella rankasti. Ei kokonaisuutena tai moraliteettina kovinkaan kummoinen seasoni. Pilvet taivaalta luvannut alkutunnari olisi kaivannut vähän enemmän lihaa luiden ympärille. Nyt vierailtiin vahakabinetissa monen tunnin ajan. 2/5.
 
Viimeksi muokattu:

Mr. Penguin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins, Blues, Kärpät, Leksand
TD2 Finaali:

Muut eivät oikein tunnu tykänneen kakkoskauden päätösjaksosta, mutta minä pidin oikein paljon ja kyllähän tämä finaali hakkasi ykköskauden surkean lopun 10-0. Jopa Vince Vaughn paransi huomattavasti loppua kohden. Harmi vain että matka tuota hyvää loppua kohti alkoi tylsästi ja mitäänsanomattomasti.


Koko kaudesta:

Kuten tuolla ylempänä jo mainittiin, hahmot ja tunnelma olivat rautaa, mutta valitettavasti tarina oli aikamoisen sekalaista sontaa ja kokonaisuutena ykköskausi päihitti kakkoskauden 100-0.
 

Cloaca Maxima

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Philadelphia Flyers
Brooklyn Nine-Ninen toinen tuotantokausi ilmestyi Netflixiin tuossa parisen viikkoa sitten. Tuli vilkaistua koko toinen tuotantokausi yhden päivän aikana ja kyllä tuo on sellaista sopivaa aivot narikkaan -settiä. Suosittelen "helppo" komediaa etsiville tutustumaan, jos ei ole jo entuudestaan tuttu.
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
En halua lukea aiempia viestejä etten spoilaannu, mutta kysyn vain, että onko TD:n toinen season nyt nähtävissä kokonaan HBO Nordicilla?

On,

True Detectiven kakkoskaudesta jäi äkkiä ajateltuna mieleen mm. seuraavaa (pistetään nyt varmuuden vuoksi spoileri-tageihin, vaikka yritin kirjoittaa juonenkäänteitä paljastamatta):
- Toimintakohtaukset olivat todella tyylikkäitä. Tylyä ja realistisen oloista meininkiä ihan parhaiden leffojen tasolla. Jos luodit alkavat lennellä, niin parempi olla piilossa, kun ne oikeasti sattuvat.
- Myös kuvaus yleisesti ottaen oli todella tyylikästä! Monesti jäin pohtimaan, että nyt on muuten komeasti kuvattu tämä kohtaus. Hienoja kuvakulmia. Upeaa värimaailmaa. Tykkäsin todella kovasti.
- Helvetin hyvät musiikit! Sama homma tämän suhteen. Jäin kuuntelemaan taustalla soivaa soundtrackia, että nyt on muuten kova biisi / tilanteeseen sopiva, tunnelmaa luova äänimaisema menossa.
- Edelliseen poikkeuksena: Muut ovat täälläkin taineet kehua, mutta minä en pitänyt alkutunnarista sitten yhtään. Ykköskauden tunnari oli varsin hyvä, mutta tämä oli vain laiskaa huokailua.
- Sarjan luonteesta johtuen sai jännätä päähenkilöiden puolesta. Ja minä kyllä toivoin Frankin ja Velcoron selviämistä, että toisin kuin jotkut, "kiinnyin" hahmoihin jonkun verran.
- Kuten Golden AWe edellä mainitsi, niin tuo Velcoron "verkkoaita-kohtaus" oli kyllä finaalin liikuttavin.
- GTA V:sta kun tuli pelailtua kauden alun aikaan, niin ei sitten päässyt koko sarjan aikana eroon mielleyhtymistä mitä tuli tapahtumapaikkojen kanssa.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
TDS2: Siis ne Lera Lynnin maailman masentavimmat biisit maailman masentavimmassa räkälässä... Ei paljon paremmin voisi sopia sarjaan. Kuin nakki silmään.

Ite tykkäsin. Tykkäsin eri lailla kun S1. Maanläheisempi kuin S1, eri tavoin vahva. Hyvä henkilökohtaisen rappion kuvaus. Miten eri tavoilla ja eri syistä voi joutua tuhon tielle. Velcoron kosto, Frankin ylpeys, Woodrughin halu olla jotain muuta kuin on ja Bezzeridesin lapsuuden arvet.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
TDS2: Siis ne Lera Lynnin maailman masentavimmat biisit maailman masentavimmassa räkälässä... Ei paljon paremmin voisi sopia sarjaan. Kuin nakki silmään.

Ite tykkäsin. Tykkäsin eri lailla kun S1. Maanläheisempi kuin S1, eri tavoin vahva. Hyvä henkilökohtaisen rappion kuvaus. Miten eri tavoilla ja eri syistä voi joutua tuhon tielle. Velcoron kosto, Frankin ylpeys, Woodrughin halu olla jotain muuta kuin on ja Bezzeridesin lapsuuden arvet.

Myös minä tykkäsin, tietysti aika erilainen kuin ykköskausi. Pisti muuten vasta nyt silmään, että Harrelson ja McConaghey olivat executive producereita tokalla kaudella.

Minä muuten tykkäsin ihan perhanasti Vince Vaughnin näyttelemisestä ja myös hahmosta tässä kaudessa

Harvoin on harmittanut yhtä paljon "gansterin" kuolema kuin nyt. Mielestäni olisi ollut parempi lopetus, että Frank olisi selvinnyt sieltä erämaasta juuri sillä tsempillään... olisi myös ollut yllättävämpi loppu kuin sekä hänen että Velcoron kuolema, jonka nyt osasi haistaa aika varhain.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Vaughn oli itselläni ehkä se näyttelijä kenen kantovoimaa pelkäsin eniten. Hienosti hoiti kuitenkin hommansa ja hahmo kasvoi sarjan loppua kohden hyvin.


Mielestäni tuo loppukohtaus oli kuitenkin tyylikkäästi ja hahmolle uskollisesti toteutettu, Frank luuli jatkavansa matkaa eteenpäin vielä siinäkin vaiheessakin kun makasi jo kuolevana maassa.

Aivan mahtava muuten tuo Frankin parisuhde, siinä oli sitä jotain. Käymme yhdessä ain' ja niin pois päin.

Hieman on haikea olo, kun season on ohi, jatkoa epäilemättä tulossa ensi vuonna (?) Minulla on vähän sellainen fiilis, että TD onnistuu käsittelemään populaarimmin näitä samoja teemoja kuin The Wire, joka oikeusmurhan tavoin jäi suurelta yleisöltä aika pimentoon. TD:n kohdalla auttaa se, että mukana on näitä maailman tunnetuimpia näyttelijöitä.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
TD:n kakkoskausi katsottu, tykkäsin kovasti. Täytyy ottaa uusintakierros joskus, ihan kaikista langoista en saanut ensimmäisellä kerralla kiinni.

Vikings tuli myös katsottua HBO:n palvelusta ja jumalauta tämä pääsi yllättämään positiivisesti. Koukutuin täydellisesti ja ahmin kaikki ilmestyneet kolme kautta putkeen. Hieno sarja!

Seuraavaksi täytyisi keksiä jotain uutta katsottavaa. Netflixin valikoimista bongasin kaksi mielenkiintoista sarjaa: Sense8 ja Marco Polo. Tuleeko näille suosituksia/haukkuja?
Molemmat katsottu. Sense8 oli ihan ok, vähän erilainen mutta toinen kausi tulossa ja luulen että paranee vielä.
Marco Polo oikein hyvä, vähän historiallisia faktoja oiottu mutta siitä huolimatta koko kausi meni hyvää tahtia. Tästäkin on toinen kausi tulossa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
YLE:n FB:ssä
"Nyt se on julki! Suosikkisarja Silta jatkuu Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa 27.9. klo 22! Odotettu kolmas tuotantokausi nähdään samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Tykkäätkö?"

Sunnuntai-illat pelastettu vähäx aikaa
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Marco Polo oli mielestäni teknisesti erittäin näyttävästi toteutettu. Tarinallisesti se ei ehkä paikoin ollut niin erityisen kiinnostava, vaikka tietysti pääosin perustuukin Polon matkakertomukseen, sikäli mikäli olen ymmärtänyt. Hieman väsyttävää draamaa ja romantiikkaa paikoin, mutta kyllä sen sietää. Juttu kuitenkin paranee kauden edetessä. On tuossa tuotantoarvot ihan eri tavalla balanssissa kuin vaikkapa lähinnä harrastelijoiden kesänäytelmältä vaikuttava Black Sails, joka on kyllä karvain pettymys vuosiin. Jäi kesken, kun oli niin tuhnua tavaraa. Ehkä pitäisi olla masokisti ja katsella eka kausi loppuun...
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Täytyy muuten parin jakson perusteella todeta, että (nyt Suomessakin alkava) draamasarja The Affair oli täysin puskista ihan hemmetin laadukasta tekemistä!
Tämä oli hyvä suositus, aika omaperäinen ja mukaansatempaava tarina. Pidin erityisesti tästä kahdesta erilaisesta näkökulmasta, joita oikein korostetusti tuotiin esille. Ainoa ongelma oli ettei tajuttu sarjan olevan jatkosarja vaan jostain syystä odoteltiin loppuratkaisua viimeiseen jaksoon. Toivottavasti tätä ei hirveän pitkälle enää venytettäisi vaan kerrottaisiin tarina mahdollisimman pian loppuun. Sarjan yhtenä tekijänä näytti olleen sama israelilainen tyyppi, joka oli loistavan Terapiassa sarjankin takana.
 

Kaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Jets, Green Bay, ENCE, Tazen ARTA-viha
Täällä tykkättiin myös TD toisesta kaudesta, ei ihan ykköskauden veroinen, mutta ei hirveästi jäänyt jälkeen. Miljöö oli itselle osuvampi, mutta kuten todettu, hieman oli liikaa hahmoja mukana. Silti kaikkinensa kova sarja. Molemmissa kausissa oli paljonsamaa, mutta kuitenkin täysin erilaiset. Kyllähän tuolle on pakko toivoa jatkoa.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Kymmenen pennin kysymys: miten jatkaa jotain antologiaa, joka on ollut temaattisesti kahden kauden ajan samanlainen, mutta jonka pitäisi taas olla riittävän erilainen?
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Kymmenen pennin kysymys: miten jatkaa jotain antologiaa, joka on ollut temaattisesti kahden kauden ajan samanlainen, mutta jonka pitäisi taas olla riittävän erilainen?
Vaikka yksityisetsivätarina? Tai jos ollaan New Yorkissa (etelä oli ykköskaudessa, Kalifornia kakkoskaudessa... seuraavaksi itärannikko?) niin siinähän on jo mahdollisuuksia vaikka mihin.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
TD:n toinen kausi paketissa. Hitaan alun jälkeen ihan hyvä paketti tästäkin kaudesta tuli. Näyttelijätyöskentely toki astetta heikompi toisella kaudella kuin ensimmäisellä, mutta toisaalta aika harvinaista herkkua on päästä nauttimaan Harrelsonin ja McConaugheyn tasoisista näyttelijöistä tv-sarjassa. Toki ensimmäisellä kaudella he hyötyivät myös selvästi enemmästä ruutuajasta, verrattuna toisen kauden neljään päähenkilöön.

Jos joku pitäisi nostaa tuosta nelikosta esille niin itse nostaisin Vince Vaughnin. Itselle ainakin enemmänkin tuttu komediarooleista ja onnistui mielestäni hyvin roolissaan.

Toivottavasti vievät seuraavan kauden taas hieman erikoisempaan paikkaan. Louisianan miljöö kuitenkin tarjosi ensimmäiselle kaudelle hieman erilaisemman lähtökohdan kuin korruption ryvettämä California toiselle kaudelle. Ensimmäistä ruuduissa ei niinkään ole nähty, jälkimmäistä taas useampaankin otteeseen.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Farrellista oon aina pitänyt, kun se on osoittanut pystyvänsä näytteleen jamppaa, joka ruumiillistaa tunnetilan jota kutsutaan olemiseksi paskat housussa - TD:ssäkin siitä tuli ihan mukiinemenvä hätääntynyt purkkaa jauhava hermoraunio. Katsokaa vaikka Phone Booth vertailun vuoksi, jos ei muuten vakuuta.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Jos joku pitäisi nostaa tuosta nelikosta esille niin itse nostaisin Vince Vaughnin. Itselle ainakin enemmänkin tuttu komediarooleista ja onnistui mielestäni hyvin roolissaan...

Sama täällä, myös minä nostaisin Vince Vaughnin päätähdeksi, todella hieno muuntautuminen tuohon rooliin.

Kuten @godspeed yllä totesi, niin Farrell osaa kyllä tuon hermoraunion näyttelemisen, ei tietysti tarvinnut hirveästi muuntautua, sillä muistan lukuisia leffoja joissa vetää samaa roolia (godspeedin mainitsema Phone Booth, mutta myös Woody Allenin Cassandra's Dream hyvä esimerkki)
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Vihdoin sain TD:n kakkoskauden pakettiin. Kauden huipennus oli todella sarjan arvoinen. Itse nostaisin kakkoskauden konsensuksen vastaisesti ensimmäisen tuotantokauden tasolle lähinnä mestarillisen lopun ansioista. Kokonaisuudessaan olihan ensimmäinen tuotantokausi loistava, mutta toisen kauden lopetus oli tarinaan todella hyvin sopiva kaikessa klassisuudessaan. Vaughn veti kyllä gangsterin roolin aivan mahtavasti.

Kokonaisuutena poliisisarjojen ystävänä ei voi kun toivoa jatkoa saagalle. Sinällään TD:n tyyli on hieno, ettei samoja hahmoja voida enää venyttää seuraavalle tuotantokaudelle. Shieldin kohdalla homma toimi pari tuotantokautta, mutta sen jälkeen homma tuntui lähinnä väkisin venytetyltä. Wire puolestaan oli täyttä timanttia alusta loppuun. Jään odottamaan mielenkiinnolla TD:n kolmatta tuotantokautta.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Vihdoin sain TD:n kakkoskauden pakettiin. Kauden huipennus oli todella sarjan arvoinen. Itse nostaisin kakkoskauden konsensuksen vastaisesti ensimmäisen tuotantokauden tasolle lähinnä mestarillisen lopun ansioista...

Ei mitään pahaa sanottavaa, hieno sarja ja ihan pätevä lopetus. Tavallaan olisi kuitenkin ollut yllättävämpää jos jompi kumpi Velcoro tai Frank olisikin selvinnyt hengissä. Etenkin viimeiset kaksi jaksoa oikein henkivät sitä, että kuolevat varmasti.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
En menisi niin pitkälle että sanoisin TD:n kakkoskauden lopetusta mestarilliseksi, mutta hyvä se oli. Jälkimmäinen puolisko kaudesta nosti sarjan kokonaisuutena erinomaiselle tasolle - joskaan ei lähellekään ykköskauden tasoa (jota pidän parhaana yksittäisen tv-sarjan tuotantokautena mitä olen nähnyt). Ensimmäinen puolisko tuntui sen verran hajanaiselta, etten aivan samoihin ylistyssanoihin voi tämän suhteen äityä. Lopussa juonenlangat nidottiin kuitenkin ihan mukavasti yhteen.

Eniten tämä jäi ykköskautta jälkeen dialogissa. Siinä missä Rusty Cohlen pessimistiset manifestit kuulostivat tarkkaan harkituilta ja osuvilta, tämän kauden filosofistiset purkaukset (lähinnä Frankin suusta) tuntuivat olevan lähinnä jotain ala-astekamaa. Osansa tässä on toki näyttelijöilläkin. Vince Vaughn teki ihan kelpo suorituksen, mutta jäihän hän kuitenkin valovuoden ykköskauden tähtiä jälkeen.

Kyllä tässä silti innolla odottelee uutisia seuraavasta kaudesta. Sille voi asettaa odotuksetkin hieman realistisemmin, tämän kakkoskauden pohjilta.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Jos joku pystyy kertomaan minulle miten tämän kauden juoni nivottiin lopulta yhteen, niin feel free to do so. En tiedä olenko tyhmä, vai oliko kausi lopulta äärettömän sekava ja haudattu juoneltaan syvälle omaan käsikirjoittajiensa perseeseen.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Boardwalk Empire naulattiin myös Suomessa tänään. Täytyy sanoa että oli yksi parhaista sarjoista jota tullut katsottua, ilman nyt sen kummempaa rankkaamista. Ainut mikä hieman kismitti oli se että loppui, vaikka pitää ymmärtää että se on aina hyvän sarjan merkki kun osataan lopettaa ajoissa. Olen kuitenkin katsonut liki kaiken mikä Lucianosta ja Lanskysta tai Torriosta ja Caponesta on teeveeseen tehty, joten olisi kiinnostanut miesten otteita seurata vielä, mutta kuten sanottu kaikki loppuu aikanaan. Pitää vain toivoa että joku pätevä tekijä tarttuisi taas tuohon ajanjaksoon ja aiheeseen ja tuottaisi laadukasta sarjaa/elokuvaa aiheesta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös