Seuraako joku täällä The Americans -sarjaa? Onko katsomisen arvoinen?
Outlander sarjaa on nyt tullut kolme jaksoa jenkeissä
Diana Gabaldonin kirjasarjaan perustuvaa sarjaa on odoteltukkin... kirjasarjahan puutuu loppua kohden (ja ketä kiinnostaa Lordi Grey?), mutta kyllähän tuosta siisön kaupalla hyvää sarjaa saa...
True Blood sitten päättyi.
En sano juonesta yhtään mitään, mutta toteanpa vaan, että olisin halunnut huomattavasti filosofisemman ja pohdiskelevamman lopun.
True Bloodin ylivoimaiseksi huipuksi jäikin Ericin vaikea ja raastava suhde luojaansa Godriciin, ja näiden kahden ikivanhan vampyyrin pohdinta kuolemattomuuden hyvistä ja huonoista puolista.
Toivottavasti suomennos tulisi kohtalaiseen tahtiin.
Sami Yaffan luotsaama Sound Tracker on ainakin ensimmäisen jakson perusteella ihan mielenkiintoista kamaa, jos diggailee musasta ja matkustamisesta.
Mitä mieltä olit muuten Samin juonto hommista? Omasta mielestäni vielä aika hakemista. Yhdessä haastiksessa Sami totesi, että biisit ei saa olla liian harjoiteltuja, niistä katoaa silloin tunnetta. Samilla on mielestäni sama ongelma niissä selostuksissa. Kuulostaa sille, että kaveri luennoi, tai esitelmöi ja rentous puuttuu.
Hieno ohjelma joka tapauksessa, ja oikein odottaa, mitä tuleman pitää.
No vähän samaa mieltä. Sami oli luonnollinen kun jutteli tyyppien kanssa, mutta noi voice overit kuulostivat kyllä juuri siltä, mitä ne pääasiassa ovatkin; paperilta luettuja tekstejä. Niihin olisi pitänyt saada vähän enemmän eloa. Toisaalta, eipä Mr. Yaffa mikään (ääni)näyttelijä olekaan.
Mutta huomaa, että kaveri on uusi näissä hommissa. Ja on kuulemma ilmeisesti luontaisesti aika ujo kundi, joskin kylläkin nasta heppu.
Se taisi olla David Johansen, joka totesi, että biisit eivät saa olla liian harjoiteltuja. New York Dollseja lukuunottamatta kaikki Samin bändit ovat olleet erittäin tiukkoja bändejä, hyvänä esimerkkinä nykyinen Michael Monroen kokoonpano. Hanoit nyt oli välillä huonossa hapessa lavalla, mutta kyllä nekin treenasivat ja paljon.
En välttämättä toivoisi Game of Thrones -tyyppistä ratkaisua, jossa sarja jatkuu vailla mitään tietoa koska ja miten se päättyy.
Wikipedia kirjoitti:[David] Benioff and [D.B.] Weiss said they do not want to pad Game of Thrones out so as to wait for George R. R. Martin (who has taken up to six years to write an installment of A Song of Ice and Fire) to finish writing the last two novels. Knowing the broad outlines of Martin's intended ending for A Song of Ice and Fire, and concerned that extending Game of Thrones to ten seasons would kill its sense of momentum, they consider it possible (but not preferable) that the TV series ends before the last novel is published.
viimevuonnahan tuli novellikokoelma Tulivana: Neljä Matkantekijä-kertomusta.
Saatesanoissaan Gabaldon kertoo yhdeksi lyhyiden tarinoiden kirjoittamisen innoittajakseen R.R Martinin ... heh
Tuossa siis kaksi Matkantekijä ja kaksi Grey novellia. Vain kaikki kirjat lukeneille.
Koko viimeinen kausi oli melkoista himmailua, vähän kuin ylipitkät jäähyväiset. Tavallaan tietysti sopi sarjaan, mutta kyllä tuo seitsemäs kausi ehdottomasti sarjan heikoin oli. Omat hetkensä joo, mutta vetistely sai kyllä aiempia kausia suuremman roolin. Oli kyllä oikea aika lopettaa sarja, oikein mitään uutta mielenkiintoista kerrottavaa ei ollutkaan.En sano juonesta yhtään mitään, mutta toteanpa vaan, että olisin halunnut huomattavasti filosofisemman ja pohdiskelevamman lopun.
Sörsseli;5492401Aivan kirjoitti:Mjoo, mikäli Johansen on kondiksessa. Kaveri on rockmaailman tunnetuimpia heroiininarkkareita ;) Ilmeisesti ollut viime vuosikymmenen kyllä kuivilla.
New York Dolls tuli tunnetuksi lähinnä hämmentävästä ulkonäöstään ja huumeidenvedostaan kuin varsinaisesti musiikistaan. Ihan hyvää kamaa siellä joukossa kuitenkin on, tosin shaibaa löytyy sitäkin enemmän. Kaverithan eivät varsinaisesti olleet mitään virtuooseja ;)
Ilmeisesti kaikki kuolleet Dollsit ovat menehtyneet huumeisiin, vinaan tai niiden aiheuttamiin sairauksiin. Kuvaavaa onkin, että ensimmäinen rumpali kuoli huumepäissään hukkumalla jo ennen kuin ensimmäistä levyä oli tehty...
French Kiss on luultavasti joku bootleg, diskografia on seuraavanlainen:
1973 - New York Dolls
1974 - Too Much Too Soon
Tässä välissä bändi hajosi ja tekivät musaa ja vetivät huumeita omilla tahoillaan ja tietty heittivät veivinsä. Köyhinä kuin kirkonrotat. Tunnetuimmat jutut ovat Johnny Thundersin Heartbreakers (L:A:M:F on hyvä punklevy) ja Johansenin alterego Buster Pointdexter, joka sai ison hitin coveristaan Hit the Road Jack ;)
2006 - One Day It Will Please Us To Remember Even This
2009 - Cause I Sez So
2011 - Dancing Backwards In High Heels
Alkuperäisjäseniä ei uusilla levyillä taida olla kuin 1-2 (muut ovat kuolleet) ja näillä levyillä Sami soittaa.
The Fall tuli katsottua viikonloppuna. Olihan taas takuuvarmaa Brittituotantoa, oikeastaan erittäin hyvä. Ensimmäinen kausi oli vain 5 jaksoa, mutta toista tulossa syksyllä. Vahva suositus rikosdraaman ystäville.
The Fall (TV Series 2013– ) - IMDb
Päätinkin sen jo antaa, mutta hetken mielijohteesta valitsin kuitenkin Netflixistä sen alkuperäisen House of Cardsin, eli 1990 valmistuneen brittiläisen minisarjan. No perhana, sehän tempaisikin niin mukaansa, että sarja tuli parissa illassa katsottua ja nyt polttelee jo kovasti päästä katsomaan nuo muutama vuosi myöhemmin tehdyt jatkosarjat. Ian Richardson tekee tuossa pääosassa niin pirullisen ja kylmän intensiivisen roolin, että mahtaakohan Kevin Spacey, joka muutenkin on jotenkin itseäni hitusen ärsyttänyt muutamista loistorooleistaan huolimatta, ollenkaan samanlaista vaikutusta tehdä. Suurisilmäinen Susannah Harker pikkutoimittajana nyt päihittää selvästi monessakin mielessä jenkkiversion Kate Maran, kun taas päähenkilön vaimo jäi brittisarjassa aika yksiulotteiseksi femme fataleksi. Jenkkiversion Robin Wrightin näyttelemässä vaimossa oli enemmän potentiaalia.
Boardwalkista tuli mieleen, että tämän loistavan sarjan vika seasoni alkoi jo, erittäin hienolla avausjaksolla. Tuskin on iso spoileri, jos totean että kiinnostavalla tavalla tullaan tämän kauden aikana näkemään takaumia myös siitä, miten Nuckysta tuli gangsteri...
Kyllä taas olen ihaillen katsonut tätä tasoa ja niitä standardeja, joilla ruotsalaiset tekevät dekkarisarjoja ja tietenkin myös leffoja.
YLEllä nyt esítettävä minisarja Pyhiinvaeltajan kuolema on jännän oloinen fiktiivinen kertomus Olof Palmen murhasta ja sen uudesta tutkinnasta 2010-luvulla. Tarinaa kerrotaan kahdessa eri ajassa, tapahtumat ennen pääministerin murhaa loppuvuodesta 1985 lähtien sekä sitten nykyajassa...
Ja kuten siinä yhdessö Marski-mainoksessa todetaan, niin samanaikaisesti me täällä Suomessa tehdään leffoja "siitä turkulaisesta yksityisetsivästä"...
sarja imdb:ssä http://www.imdb.com/title/tt2602070/?ref_=nv_sr_1
Mainittakoon, että perustuu GW Perssonin romaaniin Putoaa vapaasti kuin unessa, jos en nyt väärin muista. Perssonin romaanit on mukavaa luettavaa. Jos aloittaa ihan ensimmäisestä niin niissä on jatkumoa ja myöhemmissä takaumia ensimmäisiin. Hyvä sarja ja vielä parempi kirjana.