TV-sarjaketju

[disco-stu]

Eikä vähiten Katea näytelleen Evangeline Lillyn takia. Häneen rakastuin teini-iässä varsin kovastikin. On kyllä edelleenkin erittäin kaunis nainen.

Sama, mutta näyttelijänä ei kyllä ihan kärkipäätä ainakaan omaan silmään. Tuossa Katen roolissaan vielä meni muiden ohessa, mutta esim. Hobitissa tai muutenkin ihan paskoissa Ant-Maneissa melkoinen pökkelö ja puhuva pää. Vaikka kaunis pää toki onkin!

From tuossa mainittiinkin, ja sehän on kyllä aika pitkälti sekoitusta Lostista, The Walking Deadista ja ainakin omassa päässäni myös Flanaganin Hounting of... -sarjoista. Hyvässä ja pahassa. Toimii mulle kyllä!

 

[hooceebruins]

Ei kyllä pysty tuota Lostia katsomaan ollenkaan. Monesti olen yrittänyt sitä aloittaa, mutta ei vaan lähde. En minä siitä innostunut silloin aikoinaankaan, vaikka kaveriporukka oli aika fanaattistakin sen seuraamisen kanssa. From on sen sijaan maistunut ihan kohtuudella.

 

[tyoton]

Michaelia enemmän ärsyttää Kate. Ei anna nätit kasvotkaan mitään anteeksi, kun näyttely ja hahmo paskaa. Myös Jack on aika kelattava hahmo. Harmi, että ovat ruudussa noin 90% ajasta yhdessä tai erikseen.

Hyvä muistutus. Jokaisella uusintakerralla nuo Katen ja Jackin kohtaukset menevät pääasiassa kelaukseen. Harmi, kun surkeat näyttelijät saavat niin ison osan ruutuajasta. Ihan sama ongelma esim GoT:ssa Danyn ja Jonin osalta. Kumma ku ihan laatusarjoissakin pitää olla väkisin ne tyttöjen ja poikien päiväunien kohteet, joiden kohdalla taitovaatimukset unohdetaan näyttelijöitä palkatessa.

 

[mjr]

Kyllä brititkin TVtä osaa tehdä.

Siis britithän ne vasta osaavatkin - ja usein kysymys on BBC:stä ja ITV:stä jne, avoimista kanavista, kun taas USA:ssa lähinnä järjestään maksullisista streaming-palveluista. Joita ennen brittiläinen laatu korostui vieläkin enemmän. Toki nykyään briteilläkin on paljon yhteistyötä ja tuotantoa maksullisissa palveluissa. Aloitin juuri katsomaan BBC:n iPlayeristä "Showtrialin" toista kautta, ei hyvää päivää miten taidokkaasti ja mukaansatempaavasti lähti liikkeelle. Jokin siinä otteesssa on niin toimivaa, tavallaan arkipäiväisempää, arkirealistisempaa kuin amerikkalaisissa sarjoissa, tai sitten jos amerikkalaiset tekevät arkirealismia niin sitten se onkin todellakin ihan urakalla korostettua. Siis loistavia ohjelmiahan sieltäkin tulee jatkuvalla syötöllä, ylipäänsä tämä on todellakin sitä tv:n kulta-aikaa.

edit: Ja se mikä on siellä niin häkellyttävä vahvuus on näyttelijätyö. Pääasiassa klassinen koulutus ja teatteritausta, ihan pienetkin roolit täytetään todella osaavilla luonnenäyttelijöillä.

 

[AlapaanKarvaaja]

Lost oli ihan hauska sarja, vaikka ensimmäisellä kerralla meinasi vähän tökkiä. Kyllä se kuitenkin meni alas, kun antoi mahdollisuuden ja hahmoihin pääsi paremmin sisälle. Sen jälkeen on tullut useasti palattua sarjan pariin, ehkä kolmen neljän vuoden välein. Mielenkiintoisia mysteerejä, joista osa avattiin aika hienosti matkan varrella.

Lost toi tuollaisen yliluonnollisuuden mainstreamiin ja vaikka itse olen paatunut X-Files fani, niin olihan se nyt aina vähän sellainen nörttien höpöhöpö alienjuttu, siinä missä Lost taas salonkikelpoinen tuotanto.

Mielestäni tämän teki jo Twin Peaks-sarja 1990-luvun alussa jota katsottiin lapsesta vaariin ja rahvaasta kuningattareen. Suurin vaikuttaja varmasti sekä X-Files- että Lost-sarjallekin.

 

[disco-stu]

Mielestäni tämän teki jo Twin Peaks-sarja 1990-luvun alussa jota katsottiin lapsesta vaariin ja rahvaasta kuningattareen. Suurin vaikuttaja varmasti sekä X-Files- että Lost-sarjallekin.

Joo sinänsä näinkin, mutta tarkoitin lähinnä sitä että Lost "aloitti" todellisen buumin vähän samankaltaisia, osin yliluonnolliseen perustuvia isoja produktioita. Onhan siellä ollut Twilight Zonea ja muuta häröilyä jo aiemminkin, mutta Lost oli se nykyaikainen airut tässä.

Twin Peaks sai olla aika rauhassa valtaistuimellaan ysärin alussa ja toki sen parin kauden kesto oli jotain ihan muuta kuin Lostin 120 saati X-Filesin yli 200 jaksoa. Ja tietysti 2000-luvulla tuo sarjojen levitys ja maailmanlaajuinen yleisö internetteineen oli ihan eri sfääreissä kuin ysärillä.

Ja onhan Twin Peaks tuhat kertaa paremmin kirjoitettu ja näytelty sarja, siitä ei kahta sanaa. Seisoi paljon tukevammin omilla jaloillaan kuin joku Lost.

 

[I am not Jesus]

Tää nyt menisi salaisiin suosikkeihinkin, mutta aloin vähän vitsillä katsoa Täydellisiä naisia Disney plussassa ja sehän veikin sitten mennessään. Eka kausi ainakin ollut todella hyvä ja tässähän on katsottavaa vaikka kuinka pitkäksi aikaa, kun jaksoja on yhteensä 180, eivätkä ne ole mitään lyhyitä jaksoja.

 

[-pasi-]

Ei kyllä pysty tuota Lostia katsomaan ollenkaan. Monesti olen yrittänyt sitä aloittaa, mutta ei vaan lähde. En minä siitä innostunut silloin aikoinaankaan, vaikka kaveriporukka oli aika fanaattistakin sen seuraamisen kanssa. From on sen sijaan maistunut ihan kohtuudella.

Itsellä alkaa olemaan samat ajatukset, aikoinaan jäi kesken heti alkuun ja sama taitaa nyt käydä tuossa kakkoskauden kohdalla, tuntuu vähän puurtamiselta kun jaksoja paljon ja kun mysteerejä nykyään maailma täynnä niin jotenkin ei kannattele. Jotenkin luullen että jos sarja tuotaisiin tuommoisenaan nykypäivänä ulos niin aika vähin äänin jäisi pariksi kaudeksi ja suoraan suoratoistoon.

 

[Tarinankertoja]

Nyt haluaisin kysyä niiltä, jotka on katsoneet LOST:n, niin miksi te katotee sitä uudestaan? Kun siis tiedätte, että se on pelkkä mysterybox joka ei johda mihinkään? Miten siitä saisi toisellakaan kertaa yhtään enempää irti



… no en yleensäkään ymmärrä toiseen kertaan katsomisia kun huippusarjoja on niin paljon, ettei niitä kaikkia ehdi kuitenkaan kattoo, niin miksi jos jonkun uudestaan LOST kaikista sarjoista?

 

[WildCore]

Lost nyt ekan kerran katsonnassa, toisen kauden puolessa välissä menen. Kyllä tämä vähän pitkäveteiseltä tuntuu, koska juuri kun alkaa näyttämään siltä että nyt alkaa tapahtumaan jotain, niin mitään ei kumminkaan tapahdu. Todella hidas sarja. Kai tämä silti tulee katsottua…

 

[-pasi-]

Lost nyt ekan kerran katsonnassa, toisen kauden puolessa välissä menen. Kyllä tämä vähän pitkäveteiseltä tuntuu, koska juuri kun alkaa näyttämään siltä että nyt alkaa tapahtumaan jotain, niin mitään ei kumminkaan tapahdu. Todella hidas sarja. Kai tämä silti tulee katsottua…

Se tässä tuntuu juuri olevan From ero että siinä selkeästi otettu Lostista niitä hyviä puolia ja kun alkaa näyttää että tapahtuu niin myös tapahtuu, ei montaa täytejaksoa kaudessa. Joskin varmasti tuokin tuossa alkaa jossain kohti tökkiä ja mikä sitten lopulta on lopputulos niin paha sanoa mutta todella vangitseva sarja tähän asti.

 

[Paloposti]

Siis britithän ne vasta osaavatkin - ja usein kysymys on BBC:stä ja ITV:stä jne, avoimista kanavista, kun taas USA:ssa lähinnä järjestään maksullisista streaming-palveluista.

Samaa mieltä olen. Tosiaan kommentillani viittasin siihen, että täällä tuo jenkkituotanto tosiaan enempi esillä.

Ja jenkeissä tosiaan laadukkaampi tuotanto löytyy historiallisesti kaapelikanavien HBO/Showtime/AMC jne puolelta, ja nykyisin myös striimipalveluista.

 

[Eddie]

Itse muistelen, että Lostin neloskausi oli kökkö, mutta vitoskausi maistui taas. Siinä oli se joku kylä ja ne haalarihemmot.. no ei pysty muistamaan, mutta muistelen tykänneeni. Tai sitten nämä olivat kolmas ja neljäs kausi.

Tuo Martti Frimanin sarja on kyllä mielettömän hyvä. Ehkä jopa paras tällainen genressään. Nyt olen sitä hehkuttanut. Parempi kuin Happy Valley ja The Bay.

 

[mjr]

Lostin alku oli loistava, jännittävä ja mielenkiintoinen - vaan sitten käsikirjoittajilta täysin hukkui se punainen lanka, oliko sitten kysymys sarjan venyttämisestä vai mistä, mutta epäuskottavuus kasvoi eksponentiaalisesti. Noin yleensä kaikki ilmeisen yliluonnollinen tai maaginen tai muuten vain anti-luonnontieteellinen näkökulma on tullut iän myötä yhä suuremmaksi varoituslipuksi. Amerikassahan noita tarinoita rakastetaan, mutta itse kaipaan edes tiettyä minimiuskottavuutta myös mysteeri- ja kauhugenressä.

 

[avatar]

Nyt haluaisin kysyä niiltä, jotka on katsoneet LOST:n, niin miksi te katotee sitä uudestaan? Kun siis tiedätte, että se on pelkkä mysterybox joka ei johda mihinkään? Miten siitä saisi toisellakaan kertaa yhtään enempää irti



… no en yleensäkään ymmärrä toiseen kertaan katsomisia kun huippusarjoja on niin paljon, ettei niitä kaikkia ehdi kuitenkaan kattoo, niin miksi jos jonkun uudestaan LOST kaikista sarjoista?

Lostin olen katsonut kolme kertaa ja siihen se varmasti jääkin.

Olen katsonut sen kolmeen kertaan koska vaikka sarjan päätös olikin hivenen tylsä, matka sinne oli sen kolmannenkin kerran arvoinen.

Joo, kyllä huomaa varsinkin 2020-luvulla että tehostetiimi oli melko köykäinen ja ylipäänsä tuotanto ei ole mitään ykköslaatua varsinkaan lavastuksen suhteen. Näyttelijätyö aika paljon heittelee.

Mutta on annettava siitä propsit kirjoitukselle, että noin periaatteessa sarjassa on täysin isoon juoneen liittymättömiä aivan filler-jaksoja tasan yksi. Paolon ja Nikkin hämisjakso. Jos joskus katsotte sarjan niin sen voi skipata ilman että jäisi mitään ymmärtämättä tulevista asioista.

Niin miksi? Se on todella viihdyttävää aikuisten satumysteeriä. En koe että juuri muuta tarvitsisi sanoa. Joo jaksoja voisi olla vähemmän ja siis tänä päivänä joku uutuussarja noilla jaksomäärillä jää suosiolla aloittamatta. Koska kyllä nää 6-12 jaksoa per kausi on nykyään kaiken laadun yksi tae.

LOST on hyvää viihdettä. Mitäpä siihen muuta lisäämää.

Ai niin, mitä tulee Twin Peaksiin ja X-Filesiin niin luin taannoin että on tehty joitain sarjakuvakirjoja joissa nämä kaksi sarjaa sijoittuvat samaan universumiin. En tiedä asiasta sen tarkemmin. Ajatus on kyllä kiehtova.

Twin Peaks on kestänyt hyvin aikaa. Ja itse pidin Returnistakin paljon.

X-Files ei ole kestänyt yhtä hyvin aikaa, mutta onhan se välillä kivaa viihdettä!

 

[red.machine]

Ruotsalainen poliisisarja Ohuella langalla on kyllä paras sarja hetkeen, jota on tullut katsottua. Hahmot ovat monikerroksellisia, ja uutta tietoa tekijöistä heidän toimintansa taustalla paljastuu koko ajan. Sarja kuvaa taidokkaasti ja realistisesti poliisityön arkea, ja peilaa mielestäni todenmukaisesti esim. maahanmuuttajiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Monet naurut on sarja myös ehtinyt ensimmäisen kauden loppuun mennessä tarjoamaan.

 

[Schwein]

Ruotsalainen poliisisarja Ohuella langalla on kyllä paras sarja hetkeen, jota on tullut katsottua. Hahmot ovat monikerroksellisia, ja uutta tietoa tekijöistä heidän toimintansa taustalla paljastuu koko ajan. Sarja kuvaa taidokkaasti ja realistisesti poliisityön arkea, ja peilaa mielestäni todenmukaisesti esim. maahanmuuttajiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Monet naurut on sarja myös ehtinyt ensimmäisen kauden loppuun mennessä tarjoamaan.

Itse aloitin viikonloppuna kolmoskauden. Olipahan taas kova aloitusjakso. Huippusarja on kyseessä ja kateeksi käy tuo naapurimaiden taso TV-sarjoissa.

 

[Parson]

Katellut uusinta Koskista nyt 8 osaa eli 4/5 tarinaa. Mielestäni paras kausi tähän asti:
- vähemmän ihmissuhde- ja perhedraamaa
- vähemmän mielenterveysvatvomista
- enemmän puhdasta poliisityötä
- rikolliset ovat nyt arkipäiväisempiä, kun aiemmilla kausilla oli sellaista Sorjos-henkeä eri symboliikalla

 

[Purkan Jauhaja]

Tässä on tullut katseltua vuortahtiin kausi Only murders in the buildingia ja What we do in the shadowsia.

Only murders in the buildingin kakkoskausi jäi vähän ykkösen tasosta, mutta lopetus oli kyllä hieno ja teatraalinen.

What we do in the shadows on kyllä erinomainen komedia. Varskin Matt Berryn esittämä Laszlo naurattaa lähes jokaisella vuorosanalla.

 

[Ramchester]

Grotesquerie oli yllättävän hyvä ainakin ilmestyneiden parin jakson osalta. Paljon muualta lainattua mutta kuitenkin jotain uuttakin saatu sekaan. Voittaa True Detective nelosen 6-0, mutta se ei paljon vaadi…

 

[rpeez]

Minkä takia The Wire on monien mielestä hyvä?

Sain viimenkin mahdollisuuden katsoa sitä kehujen innoittamana, ja luulin että nyt tulee jotain BB, BCS tai Ozark tasoa.

Bingesin 1. kauden läpi todetakseni, että ihan perus poliisidraama. Lyhyesti sanottuna pelkkä kliseetä: Poliisien keskinäistä vääntöä, huumekauppiaiden ja vastenmielistä narkkareiden sähräämistä. Ei kiinnostavia hahmoja.
Ei jatkoon.

 

[Flou]

Minkä takia The Wire on monien mielestä hyvä?

Sain viimenkin mahdollisuuden katsoa sitä kehujen innoittamana, ja luulin että nyt tulee jotain BB, BCS tai Ozark tasoa.

Bingesin 1. kauden läpi todetakseni, että ihan perus poliisidraama. Lyhyesti sanottuna pelkkä kliseetä: Poliisien keskinäistä vääntöä, huumekauppiaiden ja vastenmielistä narkkareiden sähräämistä. Ei kiinnostavia hahmoja.
Ei jatkoon.

Koska sarja on kaikkea muuta kuin "ihan perus poliisidraama".

Poliisit ja huumediilerit pysyvät mukana alusta loppuun asti, mutta sarja kuvaa tuota ilmiötä (sotaa huumeita vastaan) ja sen seurauksia ja syitä, tehden oikeastaan Baltimoren kaupungista sarjan varsinaisen "päähenkilön". Poliisit ja huumediilerit eivät ole jollain saarella, johon ei vaikuta mm. kaupungin ja osavaltion sisäinen politiikka, koulut ja ihmisten lähtökohdat elämään. Mutta tuo kaikkeahan ei todellakaan saa vielä ekasta kaudesta irti, kun se on vasta esimakua ja sitä varten noin muutenkin pitäisi avata silmät.

Poliisidraamojen laatuun on vaikuttanut aika pitkälti kaksi sarjaa: Homicide - Life on the Street ja The Wire, jotka molemmat ovat David Simonin käsialaa. Jos The Wire tuntuu kliseiseltä tässä vaiheessa, se johtuu luultavasti siitä, että sarja on päälle 20 vuotta vanha ja sen jälkeen aika moni muu sarja on yrittänyt tavoitella tuota samaa tuntumaa, lähinnä siinä epäonnistuen (mm. The Chi). Se poliisisarjojen varsinainen kliisehän on "viikon rikos" -tason jaksot (noihin aikoihin mm. CSI, NCIS ja liekkö vielä NYPD Blue pyöri).

Jos dialogi ja hahmot ei uppoa, niin ei toki kannata sarjaan käyttää aikaa. Itselle (ja käsittääkseni aika helvetin monelle muulle) nuo sarjan lukuisat hienot henkilöhahmot ovat juuri se sarjan tärkein tekijä.

Ozarkkia en ole itse nähnyt, mutta Breaking Bad ja Better Call Saul ovat hyvin erilaisia sarjoja, monessa mielessä epärealistisia. Joiden luonne on enempi Sopranosmainen, kun se päähenkilö ei ole varsinaisesti henkilö joka on "hyvä" vaan oikeastaan ihan vitun perseestä oleva henkilö. Siinä missä The Wire taas imee paljon vaikutteita oikeasta elämästä ja pyrkii realismiin. Simon työskenteli vuosia BPD:n murhayksikön kanssa kirjoittaessaan kirjaansa ja raportoidessaan rikoksista Baltimore Sun -lehdessä ja Ed Burns on entinen poliisi sekä opettaja.

 

[rpeez]

Koska sarja on kaikkea muuta kuin "ihan perus poliisidraama".

Poliisit ja huumediilerit pysyvät mukana alusta loppuun asti, mutta sarja kuvaa tuota ilmiötä (sotaa huumeita vastaan) ja sen seurauksia ja syitä, tehden oikeastaan Baltimoren kaupungista sarjan varsinaisen "päähenkilön". Poliisit ja huumediilerit eivät ole jollain saarella, johon ei vaikuta mm. kaupungin ja osavaltion sisäinen politiikka, koulut ja ihmisten lähtökohdat elämään. Mutta tuo kaikkeahan ei todellakaan saa vielä ekasta kaudesta irti, kun se on vasta esimakua ja sitä varten noin muutenkin pitäisi avata silmät.

Poliisidraamojen laatuun on vaikuttanut aika pitkälti kaksi sarjaa: Homicide - Life on the Street ja The Wire, jotka molemmat ovat David Simonin käsialaa. Jos The Wire tuntuu kliseiseltä tässä vaiheessa, se johtuu luultavasti siitä, että sarja on päälle 20 vuotta vanha ja sen jälkeen aika moni muu sarja on yrittänyt tavoitella tuota samaa tuntumaa, lähinnä siinä epäonnistuen (mm. The Chi). Se poliisisarjojen varsinainen kliisehän on "viikon rikos" -tason jaksot (noihin aikoihin mm. CSI, NCIS ja liekkö vielä NYPD Blue pyöri).

Jos dialogi ja hahmot ei uppoa, niin ei toki kannata sarjaan käyttää aikaa. Itselle (ja käsittääkseni aika helvetin monelle muulle) nuo sarjan lukuisat hienot henkilöhahmot ovat juuri se sarjan tärkein tekijä.

Ozarkkia en ole itse nähnyt, mutta Breaking Bad ja Better Call Saul ovat hyvin erilaisia sarjoja, monessa mielessä epärealistisia. Joiden luonne on enempi Sopranosmainen, kun se päähenkilö ei ole varsinaisesti henkilö joka on "hyvä" vaan oikeastaan ihan vitun perseestä oleva henkilö. Siinä missä The Wire taas imee paljon vaikutteita oikeasta elämästä ja pyrkii realismiin. Simon työskenteli vuosia BPD:n murhayksikön kanssa kirjoittaessaan kirjaansa ja raportoidessaan rikoksista Baltimore Sun -lehdessä ja Ed Burns on entinen poliisi sekä opettaja.

Kiitos hyvästä selostuksesta.

Niin, tuossa varmaan tulee se ero, The Wire siis tavoittelee yhteiskunnallista sanomaa. Itseä se ei juuri kiinnosta kun on aika ilmiselvää muutenkin miksi huumeita käytetään, miten siihen ajaudutaan ja poliisi saattaa laittaa nipun rahaa omaa povariin tai poliittiset suhteet ohjaa tyhmiin päätöksiin. Boring. Ehkä hauskin tapaus minusta ja valopilkku oli se törttö nepotismi partiopoliisi joka paljastui erinomaiseksi koodienpurkajaksi toimistohommissa.

Edit. Ja ainahan näissä tosiaan on että pitäisi katsoa koko setti läpi lopulliseen tuomioon. Mutta taitaa nyt jäädä tähän.

 

[Tifosi]

Kiitos hyvästä selostuksesta.

Niin, tuossa varmaan tulee se ero, The Wire siis tavoittelee yhteiskunnallista sanomaa. Itseä se ei juuri kiinnosta kun on aika ilmiselvää muutenkin miksi huumeita käytetään, miten siihen ajaudutaan ja poliisi saattaa laittaa nipun rahaa omaa povariin tai poliittiset suhteet ohjaa tyhmiin päätöksiin. Boring. Ehkä hauskin tapaus minusta ja valopilkku oli se törttö nepotismi partiopoliisi joka paljastui erinomaiseksi koodienpurkajaksi toimistohommissa.

Edit. Ja ainahan näissä tosiaan on että pitäisi katsoa koko setti läpi lopulliseen tuomioon. Mutta taitaa nyt jäädä tähän.

Laadukkaasti kirjoitetuista sarjoista ei paljon BCS:ia tylsemmaksi sarjat muutu. Sekin on vain köyhänmiehen Sopranos jossa päähenkilö yrittää sillointällöin muuttua tai parantaa asioita itsessään mutta oikotiet houkuttaa enemmän joten muuttuminen jää yritykseksi kerta toisensa jälkeen. Ozark taas köyhänmiehen Breaking Bad.

 

[Tadu]

Mulle The Wire ja Breaking Bad ovat varmaan ne kaksi kovinta sarjaa ikinä. Ihan täydellisiä molemmat.