Tuomarointi ja säännöt

[benicio]

471 - MAALIN HYLKÄÄMINEN
a) Maalia ei hyväksytä,
1. jos hyökkäävän joukkueen pelaaja tarkoituksellisesti potkaisee, heittää tai lyö kädellä kiekkoa tai ohjaa kiekon millään muulla tavoin kuin mailallaan maaliin, vaikka kiekko edelleen osuisikin johonkin toiseen pelaajaan, maalivahtiin tai tuomariin.

SÄÄNTÖ 471 - MAALIN HYLKÄÄMINEN
B - Tulkinnat
4. Pelaaja ei voi tahallisesti ohjata kiekkoa maaliin millään vartalonsa osalla. Maalia ei hyväksytä, vaikka kiekko osuisikin kehen tahansa toiseen kenttäpelaajaan, maalivahtiin tai tuomariin, ellei kenttäpelaaja ohjaa itse kiekkoa omaan maaliinsa.

Eli eikös se ihan laillinen maali ollut (vaikkei Luttinen koskisikaan). Kiekkohan ei ollut Partasen potkaisemana menossa maaliin, voidaanko tällöin maali hylätä tahallisena potkuna? Pitääkö tahallisella potkulla yrittää maalia vai riittääkö että vain potkaisee kiekko tahallisesti olipa suunta mikä vaan? Ja millä perustein tuomari päättää yrittääkö pelaaja tahallaan maalia, varsinkaan kun pelaaja ei edes potkaise kiekkoa kohti maalia?
Sillä jos tuota sääntöä oikein tiukasti tulkitsee, niin missä kohtaa kenttää tahansa tapahtunut kiekon tahallinen potkaisu on maalin hylkäysperuste: "maalia ei hyväksytä, jos hyökkäävän joukkueen pelaaja tarkoituksellisesti potkaisee, heittää tai lyö kädellä kiekkoa tai ohjaa kiekon millään muulla tavoin kuin mailallaan [siten että se päätyy] maaliin, vaikka kiekko edelleen osuisikin johonkin toiseen pelaajaan, maalivahtiin tai tuomariin [tai kiertäisi jokaisen kenttäpelaajan lavan kautta kauniin sommitelman päätteeksi maaliin]."

 

[haepis]

Avainsana on pelaaminen. Jos potkaistu kiekko osuu toisiin matkalla maaliin, ei hyväksytä, mutta jos se potkun jälkeen pelataan maaliin, niin hyväksytään.

 

[benicio]

Avainsana on pelaaminen. Jos potkaistu kiekko osuu toisiin matkalla maaliin, ei hyväksytä, mutta jos se potkun jälkeen pelataan maaliin, niin hyväksytään.

Onko väliä mihin suuntaan potkaistaan? Onko maalin ohi menossa olevan kiekon ohjaaminen maaliin aina pelaamista?

 

[haepis]

Onko väliä mihin suuntaan potkaistaan? Onko maalin ohi menossa olevan kiekon ohjaaminen maaliin aina pelaamista?

Lue sääntökohta ja käytä järkeäsi. Sieltä ja tuosta aikaisemmasta kommentistani löytyy kaikki tarvittava. Jos ei aukea, niin ei se selittämällä parane.

 

[benicio]

Lue sääntökohta ja käytä järkeäsi. Sieltä ja tuosta aikaisemmasta kommentistani löytyy kaikki tarvittava. Jos ei aukea, niin ei se selittämällä parane.

Partanen syöttää jalalla takatolpalle (=potkaisee tahallisesti ohi maalin) ja maalivahti vie kiekon maaliin. Missä kohtaa sääntökirjassa tai casebookissa muuten on tämä avainsanasi "pelaaminen"? Entä voiko maalivahti viedä vastustajan potkaiseman kiekon maaliin, eikä se ole maali missään olosuhteissa?
Etsin vain vedenpitäviä perusteita miksi maali olisi pitänyt hylätä. Ilmeisesti tuomari kuitenkin näki että Luttinen koski kiekkoon, eli sikäli tämä on vain spekulaatiota.

 

[ernestipotsi]

Tuossa toisessa ketjussa oli puhe ns "vapareista" eli siitä että joukkue joka pelaa jo valmiiksi kolmella voi ottaa jäähyjä rajattomasti pelin lopussa.

Eli jos jengi johtaa peliä maalilla ja pelaa 3-5 vastaan pelin loppuun, niin eikö tällöin kannattaisi rikkoa kaikin keinoin, koska voimasuhteet kentällä eivät voi enää muuttua? Esim jos kiekko karkaa keskialueelle, niin äkkiä vaan kiekoton kaveri nurin omalla puolustusalueella, jolloin vastustaja pakotetaan tekemään paitsio tai antamaan kiekko pois (johon kukaan ei tällaisessa tapauksessa ole halukas koskemaan).

Tahallisista vääristä vaihdoistahan tulee tällöin käsittääkseni rankkari (koska joskus joku pohjoisamerikassa yritti tätä ja sääntö muutettiin), mutta sääntö ei koske muita jäähytyyppejä?

 

[Satunnainen]

Tahallisista vääristä vaihdoistahan tulee tällöin käsittääkseni rankkari (koska joskus joku pohjoisamerikassa yritti tätä ja sääntö muutettiin), mutta sääntö ei koske muita jäähytyyppejä?

Tuo innovatiivinen valmentaja oli Roger Neilson (linkki Wikipediaan), joka oli taitava löytämään ja hyödyntämään erilaisia sääntöjen "porsaanreikiä". Paitsi tahallisesta väärästä vaihdosta, myös maalin tahallisesta siirtämisestä tuomitaan kahden viimeisen minuutin aikana rangaistuslaukaus. Tuo olisikin tietysti muuten äärettömän tehokas tapa estää vastustajan maalinteko. Myös aiheeton varusteen mittauttaminen johtaa vastaavasti rankkariin, tosin tällöin joukkueen pitää lisäksi olla jo valmiiksi kahden miehen alivoimalla.

 

[Espoon Siniset]

Tuossa toisessa ketjussa oli puhe ns "vapareista" eli siitä että joukkue joka pelaa jo valmiiksi kolmella voi ottaa jäähyjä rajattomasti pelin lopussa.

Eli jos jengi johtaa peliä maalilla ja pelaa 3-5 vastaan pelin loppuun, niin eikö tällöin kannattaisi rikkoa kaikin keinoin, koska voimasuhteet kentällä eivät voi enää muuttua? Esim jos kiekko karkaa keskialueelle, niin äkkiä vaan kiekoton kaveri nurin omalla puolustusalueella, jolloin vastustaja pakotetaan tekemään paitsio tai antamaan kiekko pois (johon kukaan ei tällaisessa tapauksessa ole halukas koskemaan).

Tahallisista vääristä vaihdoistahan tulee tällöin käsittääkseni rankkari (koska joskus joku pohjoisamerikassa yritti tätä ja sääntö muutettiin), mutta sääntö ei koske muita jäähytyyppejä?

Muuten varmaan toimisi, mutta jos vastustaja kaikesta huolimatta onnistuu tekemään tasoituksen, joutuu jatkoajallakin pelaamaan kolmella viittä vastaan.

 

[Rosvosektori]

En tiedä onko tämä oikea ketju ja onko täällä tullut jo esille, mutta tarvitsisin tiedon, että millaisia rangaistusseuraamuksia tappeluista on eri kiekkosarjoissa?

Eli onko Euroopassa kaikissa muissa kiekkosarjoissa paitsi KHL:ssä sääntö, jossa tappelusta 5+20, jolloin pelaaja lentää suihkuun heti ensimmäisestä tappelustaan?

 

[Roku]

Eli onko Euroopassa kaikissa muissa kiekkosarjoissa paitsi KHL:ssä sääntö, jossa tappelusta 5+20, jolloin pelaaja lentää suihkuun heti ensimmäisestä tappelustaan?

Britannian liigassa tappelusta saa 5-minuuttisen ja suihkuun lentää vasta kun sama pelaaja tappelee kolmannen kerran pelin aikana. Myös silloin lentää suihkuun kahden tappelun jälkeen, mikäli pelaaja aloittaa molemmat tappelunsa eli saa 2+5+10-minuuttisen kummastakin, tällöin tämä jälkimmäinen tappelu merkitään pöytäkirjaan 2+5+10+20-minuuttisena.

Itävallan liigassa tappelusta saa 5-minuuttisen ja mikäli pelaaja tappelee kahdesti samassa pelissä, jälkimmäisestä lentää ulos.

Saksassa saa tappelusta 2+2+10-minuuttia, toisesta samanmoisesta tempusta lentää suihkuun. Sama systeemi on Italiassa.

 

[Kuubextra]

MUIK:n Tuores pelannut tänään kymppitilin täyttymisestä huolimatta ja tehnyt tehot 0+4 karsintasarjan ratkaisevassa ottelussa IPK:ta vastaan.

Tulos käännetään IPK:n voitoksi?

e. Jatkot Hermes-ketjussa.

 

[Rosvosektori]

Britannian liigassa tappelusta saa 5-minuuttisen ja suihkuun lentää vasta kun sama pelaaja tappelee kolmannen kerran pelin aikana. Myös silloin lentää suihkuun kahden tappelun jälkeen, mikäli pelaaja aloittaa molemmat tappelunsa eli saa 2+5+10-minuuttisen kummastakin, tällöin tämä jälkimmäinen tappelu merkitään pöytäkirjaan 2+5+10+20-minuuttisena.

Itävallan liigassa tappelusta saa 5-minuuttisen ja mikäli pelaaja tappelee kahdesti samassa pelissä, jälkimmäisestä lentää ulos.

Saksassa saa tappelusta 2+2+10-minuuttia, toisesta samanmoisesta tempusta lentää suihkuun. Sama systeemi on Italiassa.

Kiitos vastauksesta! Tämä tuli kyllä vähän yllätyksenä, oletin että noilla IIHF:n tappelusäännöillä operoidaan kaikkia Euroopan kiekkosarjoja. Eli toisinsanoen Suomi, Ruotsi, Norja, Sveitsi, Tanska, Tsekki ja Slovakia ovat maita(en jaksa laskea tähän ihan pikkusarjoja) joissa käytetään tätä myllystä ulos- käytäntöä.

 

[Glove]

Katsoin junnupeliä eilen ja siinä oli epäselvä tilanne, josta ei loppujen lopuksi tuomittu maalia. Jos hallissa olisi ollut videojärjestelmä ja se olisi ollut vielä päälläkin, olisiko tuomari voinut tarkistaa tilanteen videolta? Vai onko se vain Liigan ja Mestiksen hommia? Jossain näin videon Kanadan(?) juniorisarjan pelistä, jossa tuomari tarkasti itse tilanteen videolta. Toimitsija-aitossa oli näyttö ja muut värkit, jolla saattoi kelailla tapahtumaa edestakaisin.

 

[Eskelarit]

Katsoin junnupeliä eilen ja siinä oli epäselvä tilanne, josta ei loppujen lopuksi tuomittu maalia. Jos hallissa olisi ollut videojärjestelmä ja se olisi ollut vielä päälläkin, olisiko tuomari voinut tarkistaa tilanteen videolta? Vai onko se vain Liigan ja Mestiksen hommia? Jossain näin videon Kanadan(?) juniorisarjan pelistä, jossa tuomari tarkasti itse tilanteen videolta. Toimitsija-aitossa oli näyttö ja muut värkit, jolla saattoi kelailla tapahtumaa edestakaisin.

Liiga + Mestis saa tarkastaa kaikki pelit. Nuorten SM-Liigassa videot tulee käyttöön playoffeissa.

 

[The Hockey Handbook]

Toisessa ketjussa tuli esille Liigan välierissä Leivon saama pelirangaistus huitomisesta ottelun lopussa. Rike tapahtui erän lopussa ja Kärpät rikkeen jälkeen piti kiekkoa hallussaan niin, että pelikatkoa ei tullut ja loppusummeri soi. Näin ollen Leivon huitomisjäähyn (pelirangaistus) alkamisajankohdaksi merkittiin pöytäkirjään 60.00. Liigassa ei ilmeisesti ole voimassa seuraava sääntö...

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen pykälä 10.16:

10.16. Pelirangaistukset ottelun loppuajassa

Kun pelaajalle tai toimihenkilölle tuomitaan pelirangaistus (PRK) ottelun lopussa missä tahansa ottelussa (harjoitusottelut, turnaukset, sarjaottelut) niin, että ottelupöytäkirjaan merkitään alkamisajaksi sama kuin ottelun loppumisaika, on pelaaja tai toimihenkilö automaattisesti pelikiellossa seuraavan sarjaottelun. Kyseistä pelirangaistusta ei lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään.

Onko merkitystä liiton säännöissä tapahtuuko pelirangaistuksen arvoinen rike pelin ollessa vielä käynnissä vai vasta loppusummerin jälkeen vaan onko ainoastaan merkitystä pöytäkirjaan kirjatusta jäähyn alkamisajasta? Jos näin on niin silloinhan kannatta vaikka millä keinon järjestää pelikatko ennen loppusummeria varsinkin, jos peli on jo ratkennut? Tahallinen maalin siirto tai heittää vaikka neljä ylimääräistä miestä kentälle jolloin tuomari katkaisee pelin ennen loppusummeria ja tulossa olevalle jäähylle saadaan alkamisajaksi 59.XX?

 

[Nutshell]

Miten näissä tappeluissa nämä tuomareiden tappeluihin puuttumiset oikein menevät? Miksei erotuomari saa mennä muissakin tapauksissa kuin joukkotappeluissa pelaajien väliin? Tuli mieleen lähinnä siitä muutama viikko sitten tapahtuneesta tilanteesta, jossa David Backes moukaroi maassa maannutta Nathan Mackinnonia ja erotuomari katseli metrin päästä puuttumatta tilanteeseen. Jonkin ajan kuluttua sitten linjatuomari tuli väliin.

 

[SjV]

Jos tuomari käyttää kohtuuttoman kovan pelin rangaistusta, niin jääkö kelloon myös se varsinainen rike, harvassahan nuo rangaistukset on joista ei isoa pysty tuomitsemaan. Onko siis estäminen + 527 = 2min + 25min (OR) vai pelkkä 25min (OR).

 

[Janippa]

Jos tuomari käyttää kohtuuttoman kovan pelin rangaistusta, niin jääkö kelloon myös se varsinainen rike, harvassahan nuo rangaistukset on joista ei isoa pysty tuomitsemaan. Onko siis estäminen + 527 = 2min + 25min (OR) vai pelkkä 25min (OR).

Annetaan pelkkänä kohtuuttoman kovana pelinä, vastaus siis 25 (OR).

 

[karotenoidi]

Illan finaalipelin ketjussa asiasta jo vähän jauhoin, mutta koska se on vähän väärä paikka, siirretään keskustelua tänne. Illan pelissä kolmannessa erässä syntyi voittomaali, joka saattoi pilkkua nussien olla pitkä kiekko. Ilta-Sanomien toimittaja oli kysynyt asiasta kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelältä, joka vastasi seuraavaa:

- Ei ollut, koska Aaltosen mailan saatto ylsi punaviivan päälle. Kiekon lavasta irtoamishetki ei ole ratkaiseva. Siksi hän oli jo voittanut keskiviivan, SM-liigan tuomaritoiminnasta vastaava kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä selventää Ilta-Sanomille.

Mitä sanovat palstan erotuomarikoulutuksen saaneet asiaan? Eurooppalainen casebook ja NHL:n sääntökirja ovat asiasta eri mieltä Järvelän kanssa nähdäkseni.

Tappara-fani kun olen korostan vielä, että olen aina halunnut, ettei näitä vihellettäisi viivottamen kanssa, ja olinkin onnellinen ettei tuosta turhaa pelikatkoa tullut. Ei vedetä siis huono häviäjä -korttia esiin, sillä Kärppien paremmuuden tunnustin jo otteluketjussa rehdisti. Kiinnostus on puhtaasti jääkiekkoilullista.

 

[FiFi93]

Mitä sanovat palstan erotuomarikoulutuksen saaneet asiaan? Eurooppalainen casebook ja NHL:n sääntökirja ovat asiasta eri mieltä Järvelän kanssa nähdäkseni.

Tulipahan kerrattua pitkä kiekko -säännöt ja casebookista tosiaan löytyi seuraavaa:

8. Kiekollinen joukkue voi estää pitkän ”saavuttamalla keskiviivan” (”gain the line”).
9. ”Keskiviivan saavuttamisella” (”gaining the line”) tarkoitetaan sitä, että kiekko olleessaan vielä pelaajan mailassa (ei pelaajan luistimissa) koskettaa keskiviivaan täten poistaa mahdollisen pitkän.

Ymmärtääkseni (tilannetta en ole nähnyt) kiekko irtosi lavasta ennen koskettamista keskiviivaa. Tuo lainauksesi ainakin tuntuu olevan ihan puppua.

 

[Gonzo]

Mitä sanovat palstan erotuomarikoulutuksen saaneet asiaan? Eurooppalainen casebook ja NHL:n sääntökirja ovat asiasta eri mieltä Järvelän kanssa nähdäkseni.

Artsilla taitaa olla oman tuomariuran aikaiset säännöt mielessä. Aikoinaan sääntö meni niin, että riitti, kun maila kosketti punaista viivaa. Sääntöön tuli tämä "gain the line" tarkennus noin viitisen vuotta sitten. Toisinsanoen kilpailutoimenjohtajamme on totaalisen kassalla. Toivottavasti Järvelä puhuu itsellensä potkuja, sillä mielestäni Liigan tuomariorganisaatio vaatisi totaalista tuuletusta, ja ensimmäinen homma on laittaa Järvelä ulos.

Siitä olen kyllä samaa mieltä Järvelän kanssa, että pitkän viheltämättä jättäminen oli oikein. Yleensä tällaista tilannetta katsotaan tarkemmin, mikäli hyökkäävä pelaaja heittää kiekon päätyyn hieman ennen punaista sen takia, ettei kykene saavuttamaan viivaa puolustavan pelaajan takia. Tällainen linjaus ei varmaan sovi kaikkien käsitykseen pelin hengestä, mutta tuollaisessa tilanteessa, jossa pelaajalla on vapaa väylä punaisen kohdalla, laukaisun pitää monesti tapahtui räikeämmin viivan takaa, jotta pitkä vihellettäisiin.

 

[Rocco]

Miten näissä tappeluissa nämä tuomareiden tappeluihin puuttumiset oikein menevät? Miksei erotuomari saa mennä muissakin tapauksissa kuin joukkotappeluissa pelaajien väliin? Tuli mieleen lähinnä siitä muutama viikko sitten tapahtuneesta tilanteesta, jossa David Backes moukaroi maassa maannutta Nathan Mackinnonia ja erotuomari katseli metrin päästä puuttumatta tilanteeseen. Jonkin ajan kuluttua sitten linjatuomari tuli väliin.

Ohjeistus on, että tuomari ei koskaan saa yksin mennä väliin, koska siinä ei saa kuin toisen pelaajan sidottua pois. Jos tässä tilanteessa toinen pelaaja pääsee vielä pari iskua antamaan, ja tuomari sitoo toisen pelaajan sivuun, voi pahimmassa tapauksessa tuomarille tulla syyte (!!) pahoinpitelyn avustamisesta. Siksi aina mennään väliin kahdestaan, ja vasta sitten kun se on turvallista tai pakollista. Nyrkkien heiluessa ei mennä väliin, vaan vasta sitten kun toinen on pahasti alakynnessä tai jäässä. Sitten on Suomi, missä tuomarit tekevät juuri kuten itse haluavat...

 

[Gonzo]

Artsilla taitaa olla oman tuomariuran aikaiset säännöt mielessä. Aikoinaan sääntö meni niin, että riitti, kun maila kosketti punaista viivaa. Sääntöön tuli tämä "gain the line" tarkennus noin viitisen vuotta sitten.

Jäi hieman mietityttämään, että muistinko väärin tuon sääntömuutoksen ja tarkistin asian vanhasta casebookista. Muistin juuri väärinpäin. Vanhassa casebookissa (2006-2010) on seuraava kohta.

Tilanne 6
Kiekko irtoaa pelaajan mailasta mailan ollessa vielä keskiviivalla ja kiekko menee vastustajan maaliviivan ylitse.
Tulkinta: Pitkä.

Eli aiemmin ei riittänyt punaviivan saavuttaminen vaan se piti ylittää.

Tämä nyt ei varsinaisesti vaikuta siihen, että Järvelän kommentti oli huuhaata.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tämä nyt ei varsinaisesti vaikuta siihen, että Järvelän kommentti oli huuhaata.

Miten niin ei vaikuta? Aaltonen saavutti keskiviivan, joten tilanne ei ollut pitkä. Järvelä kertoi tämän kysyttäessä julkisesti, koska suuri osa ihmisistä ei ole säännöistä perillä. Eihän tässä keskustelussa ole muuta huuhaata kuin sinun väärinmuistelusi, jotka nekin onneksi ehätit korjaamaan.

 

[Gonzo]

Miten niin ei vaikuta? Aaltonen saavutti keskiviivan, joten tilanne ei ollut pitkä. Järvelä kertoi tämän kysyttäessä julkisesti, koska suuri osa ihmisistä ei ole säännöistä perillä. Eihän tässä keskustelussa ole muuta huuhaata kuin sinun väärinmuistelusi, jotka nekin onneksi ehätit korjaamaan.

Lue tuosta FiFi93:n viestistä numero 1802 tulkinnat pitkästä kiekosta. Sääntöjen mukaan nimenomaan kiekon irtoamishetki lavasta on ratkaiseva eikä mailan saattoliike.