Tuomarointi ja säännöt

[BlackWolf]

Tiedän tuon varsin hyvin, muutenkin allekirjoittaneen mielestä, tuo maalivahdin estäminen, tai "koskemattomuuden loukkaaminen", on mennyt jo aivan naurettavuuksiin. Lopputuloksena on sitten Hostikkamaisia loikkia. Tottahan toki jos pelaajan tarkoituksena on tarkoituksellisesti estää toista pelaajaa (normaali estämisen määritelmä), niin siitä pitää jäähy tuomita, mutta herran lettas kun ei nykyään saa enää edes koskea tai puhaltaa maalivahtia kohti. Sitten taas jos vahingossa estää maalivahtia, esim. torjumasta kiekkoa omalla maalialueellaan, niin sitä varten on jo olemassa mahdollisuus viedä alotus ulos alueelta ja maali hylätä, tai se estämis jäähy puhaltaa. En ymmärrä miksi on täytynyt väkisin kaivaa tälläinen, "maalivahti saa kolata pelaajan ja se on pelaajan vika", tyylinen, aivan päätön, tulkinta casebookkiin.

Katsoin tuon tilanteen ruudusta videolta useampaan otteeseen ja ei minun kokemuksella tuomaroinnista tuosta kyllä allekirjoittanut löytänyt yhtään mitään. Mutta en tiedä mitä tuon tuomion antanut tuomari on tuossa nähnyt, niin huono sitä on ulkopuolisena täysin väärin puhalletuksi myöskään väittää, heppoiseksi ja ei linjanmukaiseksi uskallan kuitenkin.

 

[ernestipotsi]

Lisaa teoreettista pohdintaa. Filmailuistahan tyypillisesti annetaan rangaistus seka rikkojalle etta filmaajalle (sinansa ihan oikein mikali rikkoja todella tekee rikkeen ja rikottu yliteatraalisesti kaatuu)

Kuvitteellinen esimerkki:
Lapiajossa oleva hyokkaajaa "Markku Pataa" hieman hipaistaan mutta han teatraalisesti heittaytyy jaalle. Tuomari viheltaa rankkarin seka filmauksesta 2min? Saako paluun kuolleista tehnyt "markku pata" ampua itse rankkarin?

 

[haepis]

Ei tietenkään, koska Make on rangaistusaitiossa. Mutta harvoinpa tällaisista rankkaria tuomitaan, koska rikottu pelaaja itse tuhoaa maalintekotilanteensa lopullisesti sukeltaessaan.

Mun mielestä jokainen kontakti maalivahdin alueella kenttäpelaajan sinne itse ajauduttua on jäähyn arvoinen rike, jos se peliin vähänkään vaikuttaa. Se on kuitenkin maalivahdin alue. Sielläkin muuten pätee sukeltamissääntö, kannattaa muistaa. Ei se, että maalivahtiin ei saa ottaa kontaktia tarkoita sitä, että maalivahti saa reagoida kontaktiin miten huvittaa.

 

[Roku]

Kuvitteellinen esimerkki:
Lapiajossa oleva hyokkaajaa "Markku Pataa" hieman hipaistaan mutta han teatraalisesti heittaytyy jaalle. Tuomari viheltaa rankkarin seka filmauksesta 2min? Saako paluun kuolleista tehnyt "markku pata" ampua itse rankkarin?

Ei saa koska Makkehan on tuolloin jäähyllä istumassa filmauksesta saamaansa kaksiminuuttista.

 

[bulftrik]

Tulipahan mieleen että onko olemassa jotain virallista sääntöä kuinka pitkä pelaajan maila saa olla? Tuli tästä kuvasta mieleen. NHL:n sääntökirjassa lukee että max 63 inches eli 160cm + lapaosa n. 30cm(??) eli yhteensä sellaiset about 190cm. Siis mikäli oikein tulkitsin. Taitaa tuo olla "hieman" pidempi, kun vertaa vaikkapa noihin muihin mailoihin.

 

[FiFi93]

Tulipahan mieleen että onko olemassa jotain virallista sääntöä kuinka pitkä pelaajan maila saa olla? Tuli tästä kuvasta mieleen. NHL:n sääntökirjassa lukee että max 63 inches eli 160cm + lapaosa n. 30cm(??) eli yhteensä sellaiset about 190cm. Siis mikäli oikein tulkitsin. Taitaa tuo olla "hieman" pidempi, kun vertaa vaikkapa noihin muihin mailoihin.

Sääntökirjassa on pelaajan mailan pituudeksi ilmoitettu 163 cm + lapa 32 cm. Nämä siis maksimipituuksia.

 

[Nume]

Tulipahan mieleen että onko olemassa jotain virallista sääntöä kuinka pitkä pelaajan maila saa olla? Tuli tästä kuvasta mieleen. NHL:n sääntökirjassa lukee että max 63 inches eli 160cm + lapaosa n. 30cm(??) eli yhteensä sellaiset about 190cm. Siis mikäli oikein tulkitsin. Taitaa tuo olla "hieman" pidempi, kun vertaa vaikkapa noihin muihin mailoihin.

Sivuhuomiona sellainen, että miten tuollaisella mailalla voi edes pelata, ellei ole oikeasti jotain 220cm pitkä. Itse olen +190cm ja normaalimailat riittävät oikein hyvin. En sitten tiedä, että onko esim. Charalla jokin erikoislupa pitempään mailaan. Alla kuitenkin Fifiltä faktatietoa ja nämä muut vain spekulaatiota.

Junnuissa oli ainakin aikoinaan sellainen sääntö, että miesten mailoihin sai siirtyä, kun itse oli tarpeeksi pitkä. Finhockeyn sivuilta löytyikin 13.12.2013 julkaistut juniorisäännöt, joissa mailasta sanotaan näin E-junnuista (tällä hetkellä syntyneet 2002-) ja heitä nuoremmista pelaajista:

"3.3. Juniorimailan käyttöpakko
Pelaajan tulee käyttää ikäluokkaansa ja fyysiseen kokoonsa sopivaa juniorimailaa. Käytettävässä mailassa tulee olla merkintä YT tai JR. Jos juniorimailan lyhentämätön varsi jää 10 cm tai enemmän alle pelaajan
kaulakuopan (solisluiden päiden väli), kun pelaaja pitää mailaa pystyssä edessään lavan kärjen alakulma jäässä, hän voi vaihtoehtoisesti käyttää nuorille suunniteltua mailaa, jossa on merkintä Light, Mid, Medium tai Int."

 

[dana77]

Ei saa koska Makkehan on tuolloin jäähyllä istumassa filmauksesta saamaansa kaksiminuuttista.

Sääntöjen mukaanhan rangaituslaukauksen joutuu ampumaan pelaaja jota on rikottu. Jos rikottu pelaaja on aivan onneton ampumaan rankkeja ja tilanteessa ei ole mitään mahdollisuutta filmata loukkaantumista (en siis sano että Haapala olisi filmannut eilen Kanadaa vastaan U20-kisoissa), niin olisiko hyvä keino puhua itselleen käytöskymppi, jolloin joukkueen paras ampuja voitaisiin laittaa ampumaan tärkeää rankkia?

 

[MacRef]

Sääntöjen mukaanhan rangaituslaukauksen joutuu ampumaan pelaaja jota on rikottu. Jos rikottu pelaaja on aivan onneton ampumaan rankkeja ja tilanteessa ei ole mitään mahdollisuutta filmata loukkaantumista (en siis siis Haapala olisi filmannut eilen Kanadaa vastaan U20-kisoissa), niin olisiko hyvä keino puhua itselleen käytöskymppi, jolloin joukkueen paras ampuja voitaisiin laittaa ampumaan tärkeää rankkia?

Tuon joukkueen parhaan pelaajan olisi pitänyt olla jäällä rankkarin aiheuttaneen rikkeen hetkellä. Sääntöjen mukaan homma menee niin, että jos rikottu pelaaja loukkaantuu, niin rankkarin ampuu toinen jäällä rikeaikaan ollut pelaaja. Säännöt ei suoraan sano samaan aikaan otetusta jäähystä mitään, mutta samaa logiikkaa noissa soveltaisin, jos rikottu pelaaja syystä tai toisesta samaan aikaan jäähyn ottaa. Eli toinen kentällä ollut ampuu sitten rankkarin.

Tilanteissa, joissa pelaajaa rikotaan rangaistuslaukauksen edellyttämällä tavalla, määrätään kyseinen rikottu pelaaja suorittamaan rangaistuslaukaus. Jos rikottu pelaaja loukkaantuu, rikotun joukkueen kapteeni nimeää jonkun rikkeen aikana jäällä olleen kanssapelaajan suorittamaan rangaistuslaukauksen.

 

[mjarkko]

Chicago teki oman maalin siirretyn rangaistuksen aikana.

Hyväksytäänkö tuollainen maali kotoisessa liigassamme?

Muistaisin että joskus 90-luvulla tuollainen olisi tapahtunut ja maalia ei hyväksytty. Tappara taisi olla joukkue.

 

[Jimmy]

Chicago teki oman maalin siirretyn rangaistuksen aikana.

Hyväksytäänkö tuollainen maali kotoisessa liigassamme?

Muistaisin että joskus 90-luvulla tuollainen olisi tapahtunut ja maalia ei hyväksytty. Tappara taisi olla joukkue.

Hyväksytään, kiekko keskelle ja rangaistus tuomitaan normaalisti. Sääntökirjassa pykälä menee näin:

§513, huom2: Jos siirretyn rangaistusvihellyksen aikana kiekko menee ei-rikkoneen joukkueen maaliin rikkoneen joukkueen pelaajan välittömän toiminnan tuloksena, maalia ei hyväksytä ja ilmoitettu rangaistus tuomitaan normaaliin tapaan.

 

[MacRef]

Chicago teki oman maalin siirretyn rangaistuksen aikana.

Hyväksytäänkö tuollainen maali kotoisessa liigassamme?

Muistaisin että joskus 90-luvulla tuollainen olisi tapahtunut ja maalia ei hyväksytty. Tappara taisi olla joukkue.

Hyväksytään, kiekko keskelle ja rangaistus tuomitaan normaalisti.

Juuri näin. Nykyisin hyväksytään. Joskus 90-luvulla ei hyväksytty. Sääntöä muutettiin, olisiko ollut, pari sääntökirjaa sitten eli noin 8 vuotta sitten. (Ajankohtaa en oikeasti muista tarkasti, voi olla pidempikin aika.)

Nykyisinkin maalin hyväksymisen edellytys on se, että ei-rangaistava joukkue tosiaan sählää kiekon itse maalin, esim. taaksepäin syötöstä. Jos kiekko esim. kimpoaa heittäytyvästä rikkoneen joukkueen pelaajasta tyhjään maaliin, ei maalia hyväksytä.

 

[axe]

Nykyisinkin maalin hyväksymisen edellytys on se, että ei-rangaistava joukkue tosiaan sählää kiekon itse maalin, esim. taaksepäin syötöstä. Jos kiekko esim. kimpoaa heittäytyvästä rikkoneen joukkueen pelaajasta tyhjään maaliin, ei maalia hyväksytä.

Onkos tää sääntö palautettu taaksepäin, kun ainakin kaudella 2006-07 hyväksyttiin ja sitä aiemmin ei oltu hyväksytty? SaiPahan tuollaisen teki Ilvestä vastaan, tässä Ilta-Sanomien juttu asiasta: Outo voittomaali hölmistytti SaiPan - Ilta-Sanomat

 

[Rocco]

Juuri näin. Nykyisin hyväksytään. Joskus 90-luvulla ei hyväksytty. Sääntöä muutettiin, olisiko ollut, pari sääntökirjaa sitten eli noin 8 vuotta sitten. (Ajankohtaa en oikeasti muista tarkasti, voi olla pidempikin aika.)

Nykyisinkin maalin hyväksymisen edellytys on se, että ei-rangaistava joukkue tosiaan sählää kiekon itse maalin, esim. taaksepäin syötöstä. Jos kiekko esim. kimpoaa heittäytyvästä rikkoneen joukkueen pelaajasta tyhjään maaliin, ei maalia hyväksytä.

Onkos tää sääntö palautettu taaksepäin, kun ainakin kaudella 2006-07 hyväksyttiin ja sitä aiemmin ei oltu hyväksytty? SaiPahan tuollaisen teki Ilvestä vastaan, tässä Ilta-Sanomien juttu asiasta: Outo voittomaali hölmistytti SaiPan - Ilta-Sanomat

Kiekkohan pitää olla rikkoneen pelaajan hallussa, ennenkuin peli pannaan poikki. Muutenhan samalla tavalla jokainen maalivahdin torjuntakin katkaisisi pelin. Osuma ei riitä. Siksi pelaajasta kimmonnut, ja tyhjään maaliin mennyt kiekko hyväksytään maaliksi.

 

[Jimmy]

Kiekkohan pitää olla rikkoneen pelaajan hallussa, ennenkuin peli pannaan poikki. Muutenhan samalla tavalla jokainen maalivahdin torjuntakin katkaisisi pelin. Osuma ei riitä. Siksi pelaajasta kimmonnut, ja tyhjään maaliin mennyt kiekko hyväksytään maaliksi.

Kuten sääntökirja sanoo: "kiekko menee ei-rikkoneen joukkueen maaliin rikkoneen joukkueen pelaajan välittömän toiminnan tuloksena".

Casebookista (erotuomareiden YlpalvO) ei löydy esimerkkiä ja lukaisin axen esimerkin Japan ratkaisusta joskus vuodelta 2006. En hyväksyisi maalia, koska puolustaja heittäytyi kiekon eteen. Tulkitsisin pakin teon "välittömän toiminnan tulokseksi".

Pahoittelut sekavasta tekstistä, istun koulunpenkillä ja opettaja jauhaa rikoslaista, pitäisi sivukorvalla samalla kuunnella. Pah.

E: Toinen tilanne taas olisi se, jos ei-rangaistun joukkueen samisalo laukoo siniviivalta hirveän lämärin, joka kimpoaa ensimmäisestä vastustajan pelaajasta suoraan toiseen päähän tyhjään maaliin. Tällöin hyväksyisin maalin, koska em. toimintaa ei ole harrastettu.

 

[Mane]

Onkos tää sääntö palautettu taaksepäin, kun ainakin kaudella 2006-07 hyväksyttiin ja sitä aiemmin ei oltu hyväksytty? SaiPahan tuollaisen teki Ilvestä vastaan, tässä Ilta-Sanomien juttu asiasta: Outo voittomaali hölmistytti SaiPan - Ilta-Sanomat

Tuohan myönnettiin myöhemmin tuomarivirheeksi vedoten säännön uutuuteen, eli sääntöä ei ole muutettu, mutta tuollaista maalia ei pitänyt silloin, eikä pidä nyt, hyväksyä. Myöskään vastustajan maalivahdin torjunnasta kimpoavaa hypoteettista maalia ei hyväksytä, vaikka peli pistetäänkin poikki vasta kiekon ylittäessä maaliviivan. Samoin sellaista maalia ei hyväksytä, jossa siirrettyä rangaistusta odottavan joukkueen pelaaja esim. taklaa tai nostaa kiekollisen pelaajan mailaa koskematta kiekkoon siten, että kiekko lipuu tyhjänä ammottavaan maaliin. Nämä ovat sääntökirjassa tarkoitettua välitöntä toimintaa.

Ainoastaan puhtaasti omiin sählätyt maalit siirretyn rangaistuksen aikana siis hyväksytään.

 

[BlackWolf]

Mane tuossa asian selvensikin. Kerran olen nähnyt SaiPan reeniturnauksessa muutama vuosi takaperin, olikohan KalPan Mashur joka sokkosyötti viivalle, 6 pelaajalla pyörityksen aikana, jossa ei sitten ollutkaan ketään.

 

[MacRef]

Kuten sääntökirja sanoo: "kiekko menee ei-rikkoneen joukkueen maaliin rikkoneen joukkueen pelaajan välittömän toiminnan tuloksena".

Casebookista (erotuomareiden YlpalvO) ei löydy esimerkkiä ja lukaisin axen esimerkin Japan ratkaisusta joskus vuodelta 2006. En hyväksyisi maalia, koska puolustaja heittäytyi kiekon eteen. Tulkitsisin pakin teon "välittömän toiminnan tulokseksi".

Pahoittelut sekavasta tekstistä, istun koulunpenkillä ja opettaja jauhaa rikoslaista, pitäisi sivukorvalla samalla kuunnella. Pah.

E: Toinen tilanne taas olisi se, jos ei-rangaistun joukkueen samisalo laukoo siniviivalta hirveän lämärin, joka kimpoaa ensimmäisestä vastustajan pelaajasta suoraan toiseen päähän tyhjään maaliin. Tällöin hyväksyisin maalin, koska em. toimintaa ei ole harrastettu.

Tuohan myönnettiin myöhemmin tuomarivirheeksi ...

Mane jo tosiaan selvensi tämän hyvin, mutta pakko oli tulla vielä laittamaan tänne CaseBook esimerkit. CaseBookista säännön 514 kohdalta löytyy kaksi esimerkkiä, jotka selventävät tätä hyvin ja Jimmyn jälkimmäinen esimerkki tulee selväksi toisesta näistä.

Tilanne 3
Päätuomari on nostanut kätensä ylös A-joukkueen siirretyn rangaistuksen merkiksi ja B-joukkue on vaihtanut maalivahtinsa ylimääräiseen kenttäpelaajaan. B-joukkueen pelaajalla on kiekko hallussaan. Hän yrittää syöttää kiekon kanssapelaajalleen, mutta kiekko kimpoaa A-joukkueen pelaajasta mennen suoraan tyhjään maaliin.

Tulkinta: Maalia ei hyväksytä ja siirretty rangaistus tuomitaan.

Tilanne 4
Päätuomari on nostanut kätensä ylös A-joukkueen siirretyn rangaistuksen merkiksi ja B-joukkue on vaihtanut maalivahtinsa ylimääräiseen kenttäpelaajaan. B-joukkueen pelaaja ampuu kiekon, joka osuu keskiviivan takana olevan A-joukkueen pelaajaan ja kimpoaa tästä B-joukkueen tyhjään maaliin.

Tulkinta: Maalia ei hyväksytä ja siirretty rangaistus tuomitaan.

Tuon mainitun SaiPa - Ilves pelin jälkeenhän liigan erotuomaripäällikkö jyrähti ensin, että tuomio oli mennyt oikein. Joku kysyi, että entäs kun CaseBookissa on aivan vastaava esimerkki, niin päällikkö totesi, että CaseBookissa on vanhaa tietoa. Tai jotain tämän suuntaista.

Tuomaripiireissä kommentille naureskeltiin aika kovaa, kun kaikki tiesi, että CaseBook oli uusi, juuri sille kaudelle käyttöön otettu. Lopulta asiaa luvattiin tutkia. Julkisuudessa virhettä ei koskaan taidettu myöntää. Tai ei sitä ainakaan mitenkään uutisoitu.

 

[Jimmy]

paljon tekstiä

Jaa, mielenkiintoista. Itse en (heh, linjatuomarina) casebookia ole perusteellisesti tutkinut, mutta nyt kun se siinä seisoo, niin nähtävästi tulkinta on se, että meni kiekko miten tahansa rikkoneen joukkueen toimesta SR:n aikana ei-rikkoneen joukkueen tyhjään maaliin on osuma hylättävä.



En siis edelleenkään ole lukenut em. säännön casebook -tulkintoja. Pitääpä tutkia kun kotiin pääsen.

 

[MacRef]

HIFK:n laitakimmokemaali oli paitsio

Tv:ssä ja verkossa on paljon pyörinyt eilisen (17.1.) HIFK - Blues -pelin ensimmäinen maali. Siis se HIFK:n maali, joka kimposi vaihtoaition kohdalta sivupleksistä maaliin.

Tuota maalia ei olisi pitänyt koskaan hyväksyä, sillä se oli paitsio. Asiasta on (ainakin) tuolla otteluseurantaketjussa spekuloitu. Kävin itse katsomassa videon Ruudusta ja tapaus on varsin selvä. Videolta on nähtävissä, että siinä vaiheessa, kun DeSantis laukaisee kiekon keskialueelta hyökkäysalueelle, sinisellä oleva linjuri nostaa kätensä ylös siirretyn paitsion merkiksi. Siellä on HIFK:n hyökkääjä paitsioasemassa sillä hetkellä, kun kiekko ylittää sinisen. Tulee kyllä saman tien pois ja linjuri pesee paitsion, joten ns. normitilanteessa homma olisi ok ja paitsiota ei tulisi viheltää.

Nyt kuitenkin kun kiekko meni maaliin suoraan tuolla laukauksella, on asia toinen ja maalia ei olisi pitänyt hyväksyä, vaan tilanteesta olisi pitänyt tuomita paitsio. Tuttu ystävämme CaseBook nimittäin kirjoittaa asiasta seuraavaa:

Jos joukkue laukaisee kiekon hyökkäysalueelleen aiheuttaen siirretyn paitsion ja tämän laukauksen seurauksena kiekko menee puolustavan joukkueen maaliin joko suoraan, jäällä olevan maalivahdin, kenttäpelaajan, erotuomarin kautta tai kimpoamalla suojalasista tai laidasta, ei maalia hyväksytä, koska alkuperäinen laukaus aiheutti paitsion. Se, että hyökkäävä joukkue on saattanut poistua hyökkäysalueeltaan ennen kiekon menemistä maaliin, ei vaikuta tähän tulkintaan. Seuraava aloitus suoritetaan lähinnä laukaisukohtaa olevasta aloituspisteestä, josta on rikkoneelle joukkueelle vähiten alueellista etua.

Hyökkäävä joukkue voi tehdä maalin siirretyn paitsion aikana ainoastaan, jos puolustava joukkue laukaisee tai pelaa kiekon omaan maaliinsa ilman hyökkäävän joukkueen toimintaa tai kontaktia.

 

[Jimmy]

Tv:ssä ja verkossa on paljon pyörinyt eilisen (17.1.) HIFK - Blues -pelin ensimmäinen maali. Siis se HIFK:n maali, joka kimposi vaihtoaition kohdalta sivupleksistä maaliin.

Tuota maalia ei olisi pitänyt koskaan hyväksyä, sillä se oli paitsio. Asiasta on (ainakin) tuolla otteluseurantaketjussa spekuloitu. Kävin itse katsomassa videon Ruudusta ja tapaus on varsin selvä. Videolta on nähtävissä, että siinä vaiheessa, kun DeSantis laukaisee kiekon keskialueelta hyökkäysalueelle, sinisellä oleva linjuri nostaa kätensä ylös siirretyn paitsion merkiksi. Siellä on HIFK:n hyökkääjä paitsioasemassa sillä hetkellä, kun kiekko ylittää sinisen. Tulee kyllä saman tien pois ja linjuri pesee paitsion, joten ns. normitilanteessa homma olisi ok ja paitsiota ei tulisi viheltää.

Nyt kuitenkin kun kiekko meni maaliin suoraan tuolla laukauksella, on asia toinen ja maalia ei olisi pitänyt hyväksyä, vaan tilanteesta olisi pitänyt tuomita paitsio. Tuttu ystävämme CaseBook nimittäin kirjoittaa asiasta seuraavaa:

Näinhän se on. Ohessa hauska video NHL:stä liittyen casebookin sääntötulkintaan.

 

[sekolust]

Nyt ollaan melkoisen tyhmän kysymyksen äärellä, mutta vaikuttaa vaihtotilanne pitkän viheltämiseen? Oletuksena siis tilanne, jossa purkava joukkue lähettää kiekon toiseen päähän aivan vaihtoaitioita hipoen ja vaihtoa suorittavat pelaajat voisivat kiekkoa pelata.

Sääntökirjasta löytyy kohta, jossa todetaan "jos linjatuomarin mielestä vastustajan pela aja, maalivahtia lukuun ottamatta, voisi pelata kiekkoa ennen kuin se ylittää maaliviivan". Tässä tilanteessa vointia vaikeuttaa kuitenkin se, että vaihtovirhe tapahtuu lähes väistämättä. Ongelmana onkin siis tuo voiminen; onko sääntöjen puitteissa jäähyn ottaminen voimiseksi laskettava teko?

Toki oma järki sanoisi, että pitkää ei vihelletä. Näin toimittiin esimerkiksi tänään Jokerien ja JYPin kohtaamisessa Jokerien vaihdon ollessa päällä. Enemmän tämä kiinnostaa ns. knoppitietona ja mukavana tiedettävänä asiana.

 

[Runtulin]

Boldaus oma, tämä siis case bookista.

10. Jos linjatuomarin mielestä jollakin vastustajan pelaajalla (muu kuin maalivahti) on mahdollisuus pelata kiekkoa ennen kuin kiekko ylittää maaliviivan, mutta ei hän tee sitä, peli saa jatkua eikä pitkää tuomita. Tämä sisältää myös tilanteen, jossa ei pitkän laukaisseella joukkueella on pelaajavaihdon yhteydessä mahdollisuus pelata kiekkoa, mutta ei pelaa kiekkoa välttyäkseen syyllistymästä liian monella pelaajalla pelaamiseen. Tällöin pitkää ei tuomita.

 

[Jimmy]

Runtulin vastasikin sekolustin kysymykseen, mutta lisään vielä sen verran, että mikäli joukkue B:n pelaaja ampuu kiekon joukkueen A vaihtoaition eteen, jossa on vaihto käynnissä, ja kiekko osuisikin johonkin ylimääräiseen pelaajaan vahingossa, ei rangaistusta tuomita.

 

[Eskelarit]

Runtulin vastasikin sekolustin kysymykseen, mutta lisään vielä sen verran, että mikäli joukkue B:n pelaaja ampuu kiekon joukkueen A vaihtoaition eteen, jossa on vaihto käynnissä, ja kiekko osuisikin johonkin ylimääräiseen pelaajaan vahingossa, ei rangaistusta tuomita.

Ja mä lisään vielä sen verran, että tästä säännöstä ei tunnu monella olevan harmainta aavistustakaan. Pelissä kun pelissä, saa huomata kun A-joukkue tempaisee kiekon B-joukkueen vaihtavan pelaajan luistimeen täysiä, alkaa hirveä huuto, kun B:llä on liikaa pelaajia kentällä ja puusilmäiset tuomarit eivät näe mitään..