Tuomarointi ja säännöt

[Hack]

554C) - KIEKON LAUKAISEMINEN TAI HEITTÄMINEN PELIALUEEN ULKOPUOLELLE

d) Kenttäpelaajalle tai maalivahdille, joka tahallisesti laukaisee tai lyö kiekon suoraan pelialueen ulkopuolelle pelin käydessä tai pelikatkolla, tuomitaan pieni rangaistus pelin viivyttämisestä ellei tämä sääntö muuta määrää.

Oho, my bad.

Kirjoitin havaintojen perusteella. Useassa pelissä olen nähnyt tästä tuomittavan 10' käytösrangaistuksen, enkä ikinä pientä rangaistusta, mutta kyllähän tuo kakkonen on ihan mustaa valkoisella.

 

[Niklaus]

554C) - KIEKON LAUKAISEMINEN TAI HEITTÄMINEN PELIALUEEN ULKOPUOLELLE

d) Kenttäpelaajalle tai maalivahdille, joka tahallisesti laukaisee tai lyö kiekon suoraan pelialueen ulkopuolelle pelin käydessä tai pelikatkolla, tuomitaan pieni rangaistus pelin viivyttämisestä ellei tämä sääntö muuta määrää.

Oho, my bad.

Kirjoitin havaintojen perusteella. Useassa pelissä olen nähnyt tästä tuomittavan 10' käytösrangaistuksen, enkä ikinä pientä rangaistusta, mutta kyllähän tuo kakkonen on ihan mustaa valkoisella.

Niissä tapauksissa on toimittu säännön 550 perusteella:

550 b) Pelaajalle, joka

1. vastustaa tai väittelee kenenkä tahansa tuomariston jäsenen päätöksestä pelin aikana,
2. lyö tai ampuu tahallaan kiekon sellaisen toimitsijan ulottuvilta, joka pyrkii sitä ottamaan tai
3. tulee tai jää erotuomarin alueelle, kun erotuomari keskustelee tai neuvottelee ottelun tuomariston jonkun jäsenen kanssa,

tuomitaan:
- Käytösrangaistus (10’)
Jos pelaaja jatkaa tällaista käytöstä, hänelle tuomitaan:
- Pelirangaistus (PRK)

Eli 2 + 10 minuuttia on ihan perusteltu, jos tuomari on juuri hakemassa kiekkoa ja se lämätään/snepataan ulos kentältä.

 

[Sanainen arkku]

Taannoin Espoossa Wallinheimo löi jonkin tilanteen jälkeen kiekon muikkuverkkoihin. Seuraus oli kymppi. Sitten hän haki kiekon kulmauksesta johon se oli pudonnut, kantoi sormissaan nöyrän näköisenä tuomaria kohti ja juuri kun tuomari oli ottamassa kiekon, pudottikin sen jäähän. Toinen kymppi ja ulos.

Meillä oli hauskaa.

 

[haepis]

En tiedä, onko sääntö muuttunut tuohon 2010 sääntökirjaan tai vasta sen jälkeen, mutta nykyisin toimitaan seuraavasti, kun kiekko ammutaan pelikatkolla pois kaukalosta (suoraan tai pleksin kautta, ihan sama):

1) 2min henkkoht kakkonen ampujalle aina
2) jos tarkoitus oli protestoida tuomarille, niin kymppi päälle.

 

[Hiljainen kettu]

Tänään Lukko-Kärpät -ottelun toisen erän loppupuolella Kärppien Mikkola sitoo/ajaa Lukon Kauvosaaren Kärppien maalia päin ja keskialueella olevan päätuomarin käsi nousee jäähyn merkiksi. Samalla tulee pelikatko, koska Kärppien maali siirtyi pois paikaltaan. Vihellyksen jälkeen Mikkola vetää vielä kunnon poikkarin Kauvosaaren selkään ja samalla nousee lähempänä olevan toisen päätuomarin käsi jäähyn merkiksi. Eli kummallakin päätuomarilla on käsi pystyssä johtuen saman pelaajan kahdesta eri rikkeestä, jotka syntyivät eri aikaan.

Lopputuloksena Mikkolalle tuli vain 2min kiinnipitämisestä. Mutta eikö tuosta nyt olisi pitänyt kaksi jäähyä kuitenkin tulla, koska selkeästi tuomareiden kädet nousivat eri tilanteista? Vai voivatko tuomarit alkaa kumoamaan jäähyjä tällaisessa tilanteessa, vaikka alunperin ovat kaksi rikettä bonganneet?

 

[Joe Plop]

Mutta eikö tuosta nyt olisi pitänyt kaksi jäähyä kuitenkin tulla, koska selkeästi tuomareiden kädet nousivat eri tilanteista? Vai voivatko tuomarit alkaa kumoamaan jäähyjä tällaisessa tilanteessa, vaikka alunperin ovat kaksi rikettä bonganneet?

Olisi pitänyt tulla 2+2. Jostain syystä tuo poikkari jäi siis tuomitsematta.

 

[SJK10]

Tänään Lukko-Kärpät -ottelun toisen erän loppupuolella Kärppien Mikkola sitoo/ajaa Lukon Kauvosaaren Kärppien maalia päin ja keskialueella olevan päätuomarin käsi nousee jäähyn merkiksi. Samalla tulee pelikatko, koska Kärppien maali siirtyi pois paikaltaan. Vihellyksen jälkeen Mikkola vetää vielä kunnon poikkarin Kauvosaaren selkään ja samalla nousee lähempänä olevan toisen päätuomarin käsi jäähyn merkiksi. Eli kummallakin päätuomarilla on käsi pystyssä johtuen saman pelaajan kahdesta eri rikkeestä, jotka syntyivät eri aikaan.

Lopputuloksena Mikkolalle tuli vain 2min kiinnipitämisestä. Mutta eikö tuosta nyt olisi pitänyt kaksi jäähyä kuitenkin tulla, koska selkeästi tuomareiden kädet nousivat eri tilanteista? Vai voivatko tuomarit alkaa kumoamaan jäähyjä tällaisessa tilanteessa, vaikka alunperin ovat kaksi rikettä bonganneet?

Täysi housuunpaskominenhan tuomareiden osalta tuo tilanne oli ja totta kai olisi kaksi jäähyä kuulunut antaa.

Amatöörien puuhastelua.

 

[Deko]

Jos rikotulla pelaajalla on edessään tyhjä maali (eli vastustaja on ottanut maalivahdin pois ja lisännyt kuudennen kenttäpelaajan jäälle), rikotulle joukkueelle merkataan maali suoraan, eikä tilanteesta tule rangaistuslaukausta. Maali tuomitaan vain, jos rikottu pelaaja on ylittänyt puolessa kentässä olevan punaviivan.

Päteekö sääntö myös jos pelaajalla on täysin tyhjä maali edessään vaikka maalivahti olisikin kentällä? Esim. jos maalivahti syöttää kiekon maalin takaa suoraan vastustajalle, jonka pakki ronkkii nurin.

 

[haepis]

Päteekö sääntö myös jos pelaajalla on täysin tyhjä maali edessään vaikka maalivahti olisikin kentällä? Esim. jos maalivahti syöttää kiekon maalin takaa suoraan vastustajalle, jonka pakki ronkkii nurin.

Luitko tuota sääntökohtaa edes? :)

"tyhjä maali (eli vastustaja on ottanut maalivahdin pois ja lisännyt kuudennen kenttäpelaajan jäälle)"

(Eli siis ei.)

 

[Ralph]

Kiekko olisi kuitenkin edelleen mennyt suoraan tuomarista maaliin? Hylätäänkö?

Todistin tälläisen tilanteen 3.1.2009 Tukholmassa. HV71:n David Petrasek laukoo hutipyssyn viivasta, tuomari seisoo maalin vieressä ja ohjaa sisään, maali hylätään.

 

[Deko]

Luitko tuota sääntökohtaa edes? :)

Luin toki, ja siksi haluaisinkin tietää miten toimitaan kuvailemassani tilanteessa.

 

[IceBlacks]

Päteekö sääntö myös jos pelaajalla on täysin tyhjä maali edessään vaikka maalivahti olisikin kentällä? Esim. jos maalivahti syöttää kiekon maalin takaa suoraan vastustajalle, jonka pakki ronkkii nurin.

Säännöt kannattaisi lukea oikeasta sääntökirjasta eikä Wikipediasta. Riittää, että pelaaja on pois omalta puolustusalueeltaan jotta rikkeestä voisi tuomita maalin. Sääntökohta 508:

Jos oman puolustusalueensa ulkopuolella olevaa pelaajaa, jolla on kiekko hallussaan, rikotaan takaapäin tilanteessa, jolloin vastustajan maalivahti on poistettu jäältä ja jos hänen ja vastustajan maalin välillä ei ole vastustusta ja täten estetään kohtuullinen maalintekotilaisuus (katso myös säännöt 533 ja 539), erotuomarin on välittömästi katkaistava peli ja tuomittava ei-rikkoneen joukkueen hyväksi maali.

 

[korkki]

Joskus sitä tuntuu että junnupelien tuomareillekin on annettu sama ohjeistus kuin liigatuomareille, eli taklaaminen on kielletty ja kaikki koukkiminen ym. repiminen on sallittu. Taas oli sellainen tuomarilinja eilisessä pelissä. Isompi poika veti pari puhdasta taklausta pienempään joka lensi kuin rukkanen, mutta isompi sai molemmilla kerroilla jäähyn laitataklauksesta. Kolmas jäähymme tuli polvitaklauksesta kun kaksi pelaajaa törmäsi toisiinsa ja toinen sitten vähän loukkasi (pelasi kyllä ottelun lopussa). Pelkäsin jo liigan tyyliin että tuosta tulee 5+20 mutta onneksi ei tullut, kun se olisi ollut oikeusmurha.

Toivottavasti yksi vastustajajoukkueen äiti ei ollut keskustellut ennen ottelua tuomarien kanssa, kun edellisen kohtaamisemme jälkeen kävimme hänen kanssaan keskustelua jääkiekosta ja hän oli tiukasti sitä mieltä että taklaaminen pitäisi kieltää kokonaan. Noh, hänen poikansa on hyvin lyhytkasvuinen vaikka on ihan ikänsä mukaisessa ikäluokassa, sinällään äidin huolen ymmärtää mutta jos laji ei ole sopiva voi varmasti vaihtaa lajia.

 

[Niklaus]

Isompi poika veti pari puhdasta taklausta pienempään joka lensi kuin rukkanen, mutta isompi sai molemmilla kerroilla jäähyn laitataklauksesta.

Lensivätkö nämä rukkaset päin laitaa taklauksen voimasta?

 

[Nume]

Joskus sitä tuntuu että junnupelien tuomareillekin on annettu sama ohjeistus kuin liigatuomareille, eli taklaaminen on kielletty ja kaikki koukkiminen ym. repiminen on sallittu. Taas oli sellainen tuomarilinja eilisessä pelissä. Isompi poika veti pari puhdasta taklausta pienempään joka lensi kuin rukkanen, mutta isompi sai molemmilla kerroilla jäähyn laitataklauksesta. Kolmas jäähymme tuli polvitaklauksesta kun kaksi pelaajaa törmäsi toisiinsa ja toinen sitten vähän loukkasi (pelasi kyllä ottelun lopussa). Pelkäsin jo liigan tyyliin että tuosta tulee 5+20 mutta onneksi ei tullut, kun se olisi ollut oikeusmurha.

Joillakin junnupelien tuomareilla tosiaan on tuollainen linja, että kun isompi tekee jotain niin heti nousee käsi pystyyn jäähyn merkiksi. Ja lisäksi täytyy muistaa se, että varsinkin D1-juniori- peleissä taklataan aika vähän tai varsinkaan pystyyn ajamisia ei tapahdu juuri ikinä, kun taklaamista vasta harjoitellaan. Tällöin housuunpaskomisen vaara on suuri. Olen ollut aina muita päätä pitempi ja minulle sai junnuna tehdä melkeen mitä vaan ilman jäähyjä, perstaklaukset osui lähes aina polveen joten selvä leikkaaminenhan silloin on kyseessä. Maalinedustallakin minut lyötiin poikkarilla aika usein jäähän ilman jäähyjä, luulisi että tuomari olisi ymmärtänyt, että silloin on käytetty melko paljon voimaa kun minut saatiin nurin.

Kun itse vihelsin junnupelejä niin kyllä annoin pelata kovaa, kun taas usein tuomaripari vihelsi milloin mistäkin jäähyjä pelaajille, jotka taklasivat muista poiketen. Kerran oli lehdessä maininta eräästä pelistä, jossa tuomaroin ja paikallinen valmentaja oli otteluraporttiin kirjoittanut, että kentällä tapahtui päähän kohdistuneita taklauksia yms. ja arvosteli tuomaritoimintaa. Seison edelleen tuomioitteni takana, kädet eivät nousseet, vauhti ei ollut liian kova, mutta kun 175cm ja 150cm poika kohtaavat keskialueella niin aivan varmasti se pienempi siitä lentää.

Polvitaklaustilanteet on aika vaikeita siinä mielessä, että törmäyksessä polvet osuu aika usein yhteen, ellei ihan päistikkaa luistella kohti. Silloin helposti polvitaklaukseksi sen tilanteen katsoo, jos toinen loukkaantuu. Tämä on siis esim. hidastuksista SM-liigassa monesti nähtävissä. Väärinhän tuo menee, jos loukkaantuminen määrittelee sen, että annetaanko jäähyä vai ei.

Vaarana on se, jos puhtaat taklaukset vihelletään jäähyiksi niin ei enää se isompi pelaaja uskalla taklata jäähyjen pelossa ja pienempi pelaaja jatkaa höntyilyään. Ensimmäinen peli, jossa sai taklata kun pelasin itse vielä on jäänyt mieleeni. Kaverini syötti minulle laitaan ja käännyin katsomaan, että tuleeko se syöttö vai ei. Samassa kun kiekko oli lavassa niin vilahti vaan Kajaanin jäähallin valot silmissä ja sitten keräiltiin kamoja jäältä. Taklauksesta ei tullut jäähyä, taklaus oli täysin puhdas. Tuon jälkeen opin sen, että pää pysyy ylhäällä ja aikaa ei ole niin paljon kuin oli ennen ja kaverillekin valmentaja sanoi, ettei kiekon kanssa voi olla montaa sekuntia enää ennen syöttöä. Jos taklaaja olisi lentänyt suihkuun niin seuraavassa pelissä olisin varmaan jatkanut samaa vilkuilua ja minut olisi kolattu uudestaan, mutta opin tilanteen kantapään kautta.

 

[obi-wan]

Jos minulla olisi päätäntävaltaa, veisin jo E-junioreissa kiekon siihen suuntaan miten esimerkiksi Baltian maissa ja Venäjällä junnut pelaa. Kontakti tuodaan peliin kun siirrytään isoon kaukaloon. Kuten myös lämärit. Eli pelataan sitä samaa peliä mitä aikuisetkin. Siis sääntöjen osalta.

Tuomaroin Latviassa turnausta jossa oli sekä B-junioreiden että E-junioreiden pelejä ja kontakti siis E:ssa sallittu. Mielestäni peli oli sujuvampaa ja parempaa kuin vastaavien suomalaisjoukkueiden.

 

[Stouts77]

Jos minulla olisi päätäntävaltaa, veisin jo E-junioreissa kiekon siihen suuntaan miten esimerkiksi Baltian maissa ja Venäjällä junnut pelaa. Kontakti tuodaan peliin kun siirrytään isoon kaukaloon. Kuten myös lämärit. Eli pelataan sitä samaa peliä mitä aikuisetkin. Siis sääntöjen osalta.

No joo. Lämärithän on sallittu jo F-junnuissa(mahd. myös G-junnuissa). Mutta samaa mieltä tuosta taklausjutusta, ehkä hieman muunnellen.

Eli E2 kun siirtyy isolle kentälle pelaamaan, niin opetelkoon ensin ison kentän "lainalaisuuksia". Siis paitsio- ja pitkä kiekko-säännöt. Eli ehkä ei vielä taklauksia tänne ikäryhmään.

Mutta E1 voisivat jo mielestäni ihan hyvin taklata peleissä. Heillä kuitenkin on jo hieman parempi tasapaino ja kiekolliset/kiekottomat taidot kuin vuoden nuoremmilla E2-junnuilla. D2-junnujahan koskee jo samat säännöt kuin aikuisia, mukaanlukien myös pitkän kiekon vaihtosäännöt.

 

[Jimmy]

Isompi poika veti pari puhdasta taklausta pienempään joka lensi kuin rukkanen, mutta isompi sai molemmilla kerroilla jäähyn laitataklauksesta.

Isomman täytyy ymmärtää kokoero, eikä voi taklata miten sattuu pienempiä janttereita päin laitoja. Laitataklaus on aivan oikea tuomio.

 

[obi-wan]

Isomman täytyy ymmärtää kokoero, eikä voi taklata miten sattuu pienempiä janttereita päin laitoja. Laitataklaus on aivan oikea tuomio.

Tilannetta näkemättä toteat tämän?

Mielestäni ihan samalla tavalla lyhyiden pitää tiedostaa rajoituksensa. Oikeastaan vielä enemmän kuin isompien omansa koska parin vuoden päästä nuokaan tuomarit eivät anna lyhytkasvuisille etua

 

[Niklaus]

Isomman täytyy ymmärtää kokoero, eikä voi taklata miten sattuu pienempiä janttereita päin laitoja. Laitataklaus on aivan oikea tuomio.

Mielestäni ihan samalla tavalla lyhyiden pitää tiedostaa rajoituksensa. Oikeastaan vielä enemmän kuin isompien omansa koska parin vuoden päästä nuokaan tuomarit eivät anna lyhytkasvuisille etua

Kaiken kokoisten pelaajien pitää tiedostaa oma tilanteensa. Isokokoisuus ei kuitenkaan oikeuta laitataklauksia tai päähän kohdistunutta taklausta. Jos on kaksi päätä muita pidempi, pitää olla kaksin verroin varovaisempi, ettei kolaa pienempiään päähän tai aiheuta laitataklauksia.

 

[Jimmy]

Tilannetta näkemättä toteat tämän?

Mielestäni ihan samalla tavalla lyhyiden pitää tiedostaa rajoituksensa. Oikeastaan vielä enemmän kuin isompien omansa koska parin vuoden päästä nuokaan tuomarit eivät anna lyhytkasvuisille etua

Viestistä päättelin että iso jantteri on taklannut pienempää siten, että tämä on kaatunut rajusti laitaa vasten, joka täyttää laitataklauksen tunnusmerkistön..

vastuu taklaustilanteissa on taklaajalla, mutta taklaukset pitää myös ottaa vastaan. miten implikoit pienemmän jannun mahdollisuudet ottaa taklaus vastaan, jos 60kg läskiä taklaa tämän laitaan. isomman täytyy ymmärtää tämä ja yrittää riistää kiekko muilla tavoilla

 

[obi-wan]

Jos kaveria taklataan 4 metriä laidasta mutta on sellainen lokinsyötti että päätyy siitä vielä laitaan niin kyseessä ei ole laitataklaus. Tämä kärjistettynä esimerkkinä.

Olen nimittäin nähnyt näinkin käyneen.

 

[Niklaus]

Jos kaveria taklataan 4 metriä laidasta mutta on sellainen lokinsyötti että päätyy siitä vielä laitaan niin kyseessä ei ole laitataklaus. Tämä kärjistettynä esimerkkinä.

Olen nimittäin nähnyt näinkin käyneen.

Heh, niin olen minäkin. Taklattu kaveri loukkaantui tilanteessa niin, että tarvittiin ambulanssia jäälle. Jäähyjä ei jaettu, eikä kukaan niitä vaatinutkaan.

 

[Jimmy]

Jos kaveria taklataan 4 metriä laidasta mutta on sellainen lokinsyötti että päätyy siitä vielä laitaan niin kyseessä ei ole laitataklaus. Tämä kärjistettynä esimerkkinä.

Olen nimittäin nähnyt näinkin käyneen.

Riippuu toki tilanteesta. Muutama viikko takaperin eräässä junnupelissä isokokonen jannu otti vauhtia ja taklasi pienemmän kaverin laitaan, tuomitsin surutta 5+20 laitataklauksesta.

 

[Rannari]

Tässä illan tunteina heräsi nyt pieni epävarmuus, jotta kenen pitää päästä jäähyltä ensin pois?

Ensiksi samanaikaiset kakoset, joiden jälkeen pelataan 4-4. Toinen joukkue ottaa jäähyn, jolloin tilanne 4-3. Tuloksena yv-pyöritys ja maali. Pääseekö av-joukkueen samanaikaisen jäähyn saanut ensiksi pois vaiko jälkimmäinen, jonka ansoista joukkue joutui alivoimaiseksi. Mulla on se käsitys, että jälkimäinen sälli ekaksi pois, ettei tule ns kaksinkertaista rangaistusta.