Mainos

Tulisiko Suomen vetäytyä Ottawan sopimuksesta?

  • 20 179
  • 232

Tulisiko Suomen vetäytyä Ottawan sopimuksesta?

  • Kyllä

    Ääniä: 135 92,5%
  • Ei

    Ääniä: 11 7,5%

  • Äänestäjiä
    146
  • Poll closed .

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Suomelta puuttuvat taisteluhelikopterit. Muutama AH-64 Apache olisi ihan kiva juttu.

Itärajan takaa tulee MI-24:a. Ihan vittumoinen laukaisualusta ohjuksille.

Nojaa, johan noista höpistiin vuosia sitten, kun muun muassa noita NH90 hankittiin. Silloin suu vaahdossa jotkut intoilivat, että taisteluhelikopterit korvaisivat taistelupanssarivaunutkin.

Todellisuushan on sitä, että tuo "vitunmoinen laukaisualusta" kun ampuilee niitä ohjuksia, niin vaunut ja muut hipsivät puiden suojaan ja homma sillä selvä.

Avoimemmassa maastossa tietysti kivoja vispilöitä, eikä varsinaisesti haittaisi, jos jokunen omakin niitä pörräisi. Mutta ei se siltikään toimi ihan niin hienosti kuin simulaattoripeleissä.

Että silleen...
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Professori maalailee kauhukuvaa JV-miinoihin räjähtävistä turvapaikanhakijoista:


Ei liene yllätys, että ko. professori on Martin Scheinin, ja että skenaario on todella kaukaa haettu, kuten jutussa hyvin debunkataan. Onhan se tietysti totta, että Venäjä voi aseella uhaten työntää turvapaikanhakijoita myös rintamalle - eikö Venäjä sitä lähes tee jo Ukrainassa - mutta jotenkin ajattelisin, että sotatoimialueella ei nyt muutenkaan käsiteltäisi turvapaikkahakemuksia...

Muoks: Olisihan kyseinen perustuslakiasiantuntija voinut puhua myös panssarimiinoista, jos turvapaikanhakijoita laitetaan bussiin ja ajetaan miinakentälle, niin veristä jälkeä siinäkin syntyy.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joku voisi Scheininiä sanoa jopa "rikkinäiseksi äänitteeksi", kun kovin ennalta arvattavia hänen kommentit vähän asiaan kuin asiaan tätä nykyä ovat. Päivystävä professori sanan varsinaisessa merkityksessään ja tällä kertaa toimii kyllä täysin (tahtomattaankin) Venäjän edun mukaan.

Huomioiden lisäksi, millainen lausuntoautomaatti Scheinin tapaa olla, mielenkiintoista nähdä, että hänen kommenttinsa nousevat edelleen etusivun jutuksi asti, jopa Iltalehdessä.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Professori maalailee kauhukuvaa JV-miinoihin räjähtävistä turvapaikanhakijoista:


Ei liene yllätys, että ko. professori on Martin Scheinin, ja että skenaario on todella kaukaa haettu, kuten jutussa hyvin debunkataan. Onhan se tietysti totta, että Venäjä voi aseella uhaten työntää turvapaikanhakijoita myös rintamalle - eikö Venäjä sitä lähes tee jo Ukrainassa - mutta jotenkin ajattelisin, että sotatoimialueella ei nyt muutenkaan käsiteltäisi turvapaikkahakemuksia...

Muoks: Olisihan kyseinen perustuslakiasiantuntija voinut puhua myös panssarimiinoista, jos turvapaikanhakijoita laitetaan bussiin ja ajetaan miinakentälle, niin veristä jälkeä siinäkin syntyy.

Se on aivan yksiselitteistä, että Suomella ei ole mitään, ei minkäänlaista, vastuuta siitä, jos Venäjä käyttäisi turvapaikanhakijoita millään tavoin sodankäyntiin.

Molemmat "asiantuntijat" tuossa jutussa toistavat Venäjän propagandaa "noi löi takas, niitten vika".

E. unohdin: *huutonaurua* noille molemmille...

Että silleen...
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Maallikolle näyttää selvältä, että Suomen on rationaalista vetäytyä Ottawan sopimuksesta. Ja varmasti joku kansalaisaloite voi olla sinänsä hyödyllinen, mutta tämä päälinja tässä prosessissa tuntuu sangen järkevältä: puolustusvoimat tekee aloitteen ja saa selvittää tilanteen, hallitus ja merkittävä osa oppositiota suhtautuvat periaatteessa myönteisesti tai vähintään avoimin mielin asiaan. Tälläiset kysymykset juurikin hyötyvät siitä, että asiantuntemus saa ratkaista, ei tunteet.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Maallikolle näyttää selvältä, että Suomen on rationaalista vetäytyä Ottawan sopimuksesta. Ja varmasti joku kansalaisaloite voi olla sinänsä hyödyllinen, mutta tämä päälinja tässä prosessissa tuntuu sangen järkevältä: puolustusvoimat tekee aloitteen ja saa selvittää tilanteen, hallitus ja merkittävä osa oppositiota suhtautuvat periaatteessa myönteisesti tai vähintään avoimin mielin asiaan. Tälläiset kysymykset juurikin hyötyvät siitä, että asiantuntemus saa ratkaista, ei tunteet.
Kyllä, eikä toisteta aiempia virheitä. Asiantuntemuksen sijasta juuri tunteet ratkaisivat aikoinaan sen, että Suomi liittyi Ottawan sopimukseen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kyllä, eikä toisteta aiempia virheitä. Asiantuntemuksen sijasta juuri tunteet ratkaisivat aikoinaan sen, että Suomi liittyi Ottawan sopimukseen.
No, olisi siinä maailmassa ollut aika iso signaali olla menemättä mukaan, enkä muista että oli jonoksi asti miltään suunnalta johtavia poliitikkoja astumassa pois muodosta. Toki jälkikäteen tilanne on täysi selvä, oli merkittävä virhe.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
No, olisi siinä maailmassa ollut aika iso signaali olla menemättä mukaan, enkä muista että oli jonoksi asti miltään suunnalta johtavia poliitikkoja astumassa pois muodosta. Toki jälkikäteen tilanne on täysi selvä, oli merkittävä virhe.
Kyllä, ajat olivat kovasti toisenlaiset. Lisäksi suomalaisessa ulkopolitikassa oli vallalla yhtenäistä linjaa ja yhtenäistä päätöksentekoa vahvasti korostava ajattelu.

Tuolloiset hallituspuolueet eli myös pääministeripuolue Kokoomus olivat tuolloin Ottawan sopimukseen lähtemisen takana. Ei vähiten siitä syystä, että tästä asiasta ei haluttu tehdä rettelöä Tarja Halosen kanssa, joka oli laittanut suunnilleen koko arvovaltansa peliin sopimukseen liittymisen puolesta. Toki Kokoomuksen kansanedustajien keskuudessa esiintyi noteerattavaa toisinajattelua, mutta äänestyksessä ei enää pullikoitu vastaan. Nähtävästi Kokoomuksessa funtsittiin, että ehkäpä tässä asiassa on varaa antaa köyttä Halosen linjalle. Tuo on tietysti jälkikäteen osoittautunut yhtä lyhytnäköiseksi ja sinisilmäiseksi ajatteluksi kuin Halosen ulkopoliittinen linjakin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuolloiset hallituspuolueet eli myös pääministeripuolue Kokoomus olivat tuolloin Ottawan sopimukseen lähtemisen takana. Ei vähiten siitä syystä, että tästä asiasta ei haluttu tehdä rettelöä Tarja Halosen kanssa, joka oli laittanut suunnilleen koko arvovaltansa peliin sopimukseen liittymisen puolesta. Toki Kokoomuksen kansanedustajien keskuudessa esiintyi noteerattavaa toisinajattelua, mutta äänestyksessä ei enää pullikoitu vastaan. Nähtävästi Kokoomuksessa funtsittiin, että ehkäpä tässä asiassa on varaa antaa köyttä Halosen linjalle. Tuo on tietysti jälkikäteen osoittautunut yhtä lyhytnäköiseksi ja sinisilmäiseksi ajatteluksi kuin Halosen ulkopoliittinen linjakin.

Tuohon aikaan hieman laajemmin katsoen Kokoomus oli selvästi enemmän liberaali ja haki yhteistyötä myös enemmän tai vähemmän vasemmistoliberaalien eli lähinnä SDP:n, mutta myös Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa. Tavoitteet puolueilla olivat monissa asioissa paljon lähempänä toisiaan kuin tällä hetkellä. Tästä oli sekä hyviä että huonoja puolia ja seurauksia.

Sen takia Kokoomukselle kävi puolustusvoimien operatiivisen kyvyn ajaminen osin alas. Miinat eivät olleet ainoa kohde vaan myös kantahenkilökuntaa ja muita resursseja supistettiin. Tämä oli vasemmistoliberaalien ehto hallitukselle 2011. Liberaali Kokoomus katsoi, että Venäjä on muuttumassa. Samasta syystä - hämmästyttävää kyllä - Kokoomuksessa uskottiin niinkin myöhään kuin 2015-2017 Venäjän muutokseen.

Pahiten se ilmeni Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisessa, jossa Venäjän Rosatom oli suurin yksittäinen omistaja ja jossa Venäjällä oli oikeus myydä sähköä omaan piikkiinsä Pohjoismaiden verkkoon. Silmät ummistettiin siltäkin, että Suomi sai varoituksia NATO-mailta siitä, mihin Venäjän omistusoikeus johtaa. Kyseessä oli mm. Venäjän tiedustelupalveluiden rooli Suomessa.

Ottawan sopimuksen kohdalla osa konservatiiveista äänesti onneksi vastaan. Siitä heille kunnia. Halosen turvallisuuspolitiikan seuraamisesta Kokoomus saa pitkän miinuksen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kyllä, ajat olivat kovasti toisenlaiset. Lisäksi suomalaisessa ulkopolitikassa oli vallalla yhtenäistä linjaa ja yhtenäistä päätöksentekoa vahvasti korostava ajattelu.
Hyvin luonnehdittu - mutta välillä tulee mieleen, että on ollut kovin kätevää sälyttää tämä jälkikäteen selkeän onneton päätös täysin Halosen vastuulle. Nykymuodossa presidentti on todella kaukana diktaattorista ja Halonen oli kausillaan monessa suhteessa melkoisen eristyksissä poliittisessa eliitissä. Kysymystä ei yksinkertaisesti vain nähty kovin olennaisena kautta linjan silloisessa poliittisessa kentässä.

Paasikiven ironisin sanoin kaikki on erittäin selkeää jälkikäteen ja nyt meidän on vuoden 2024 näkökulmasta helppoa lukea Venäjää about 30 vuotta taaksepäin kuin avointa kirjaa. Jos itse mietin silloista ilmapiiriä ja keskustelua niin ero nykyiseen on kuin yöllä ja päivällä. Elämme pitkälti aivan samassa Euroopassa - ja samalla ihan erilaisessa. Ottawaan liittymisen aikoihin kukaan ei esim vähääkään epäillyt, etteikö USA olisi pysyvästi luotettava ja järkähtämätön Euroopan tuki.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Paasikiven ironisin sanoin kaikki on erittäin selkeää jälkikäteen ja nyt meidän on vuoden 2024 näkökulmasta helppoa lukea Venäjää about 30 vuotta taaksepäin kuin avointa kirjaa. Jos itse mietin silloista ilmapiiriä ja keskustelua niin ero nykyiseen on kuin yöllä ja päivällä. Elämme pitkälti aivan samassa Euroopassa - ja samalla ihan erilaisessa. Ottawaan liittymisen aikoihin kukaan ei esim vähääkään epäillyt, etteikö USA olisi pysyvästi luotettava ja järkähtämätön Euroopan tuki.

Todellisuudessa Suomi oli ainoa Venäjän naapurimaa (sis. tässä Baltian maat, Puolan, Norjan, Ukrainan), joka luotti enemmän Venäjän kehitykseen ja meni siihen kehitykseen itse mukaan osin Venäjän ehdoilla.

Muut maat joko hakeutivat heti mahdollisuuden saadessaan NATO:n suojaan tai pyrkivät siihen pääsemättä sisään. Norja toki jo pääsi sisään jo kauan sitten. Yhteistä näille toimille oli se, että nämä Venäjän naapurimaat a) eivät luottaneet paskaakaan Venäjään sekä b) halusivat varautua sotaan Venäjän hyökätessä ja c) pitivät Venäjän hyökkäystä milloin tahansa mahdollisena.

Minusta pääministeri Marin totesi todella osuvasti. Suomen viitekehyksen olisi tullut olla Puola ja Baltian maat, mutta me teimme virheen emmekä kuunnelleet heitä. Erinomainen toteamus.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ns. Halosen-Tuomiojan jälkisuomettuneen linjan (Mikä siis omaksuttiin kyseisen kaksikon lisäksi laajalti Kokoomusta myöten.) hedelmistä ja välillisistä vaikutuksista pääsemme vielä jonkin aikaa kärsimään. Viimeistään Vladimir Putinin vuonna 2007 Münchenissä pitämän puheen jälkeen Suomen olisi pitänyt havahtua Venäjän aggressioon ja pyrkivän ensi tilassa Natoon ja muutenkin askel kerrallaan ottamaan etäisyyttä itänaapuriin, mutta kaikkea muuta tapahtui.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Todellisuudessa Suomi oli ainoa Venäjän naapurimaa (sis. tässä Baltian maat, Puolan, Norjan, Ukrainan), joka luotti Venäjän kehitykseen ja meni siihen itse mukaan Venäjän ehdoilla.

Muut maat joko hakeutivat heti mahdollisuuden saadessaan NATO:n suojaan tai pyrkivät siihen pääsemättä sisään. Norja toki jo pääsi sisään jo kauan sitten. Yhteistä näille toimille oli se, että nämä Venäjän naapurimaat a) eivät luottaneet paskaakaan Venäjään sekä b) halusivat varautua sotaan Venäjän hyökätessä.
Voimme toki kärjistää ja olla erityisen jälkiviisaita ja ideologisesti poleemisia, mutta siis tuolloisesta näkökulmasta Suomi oli a) selvinnyt hyvin kylmästä sodasta ja b) edelleen piti kiinni läntiseen Eurooppaan verrattuna suhteettoman tiiviisti kiinni sotilaallisesta toimintakyvystämme. Toki voimme miettiä Baltian maita, Puolaa ja Ukrainaa, mutta niitä emme tuolloin olleet tavanneet pitää minään verrokkeina. Norja puolestaan lienee jokin retorinen temppusi, sehän on ollut Natossa since forever - ja oletkos yhtään ehtinyt perehtyä Norjan maavoimiin?

Anyways, toki olimme sinisilmäisiä, toki teimme ison virheen mm Ottawan sopimuksen kohdalla, mutta mielestäni nämä ovat silti kohtuullisen rationaalisia, selitettävissä olevia erehdyksiä. Ehkä isoin mysteeri on, että miksi Sauli Niinistö ei aikuisten oikeasti ajanut Nato-jäsenyyttä kausillaan, johtanut edeltä vaikka sitten poliittisia riskejä ottaen, vaan että seilattiin tuurilla Kiovan puolustuksen todella vaa'ankielellä olleeseen kestämiseen helmikuussa 2022. Osaatkos itse arvioida Niinistön yllättävää passiivisuutta noina kaikkina vuosina ennen noita kohtalokkaita päiviä ja tunteja?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Voimme toki kärjistää ja olla erityisen jälkiviisaita ja ideologisesti poleemisia, mutta siis tuolloisesta näkökulmasta Suomi oli a) selvinnyt hyvin kylmästä sodasta ja b) edelleen piti kiinni läntiseen Eurooppaan verrattuna suhteettoman tiiviisti kiinni sotilaallisesta toimintakyvystämme. Toki voimme miettiä Baltian maita, Puolaa ja Ukrainaa, mutta niitä emme olleet tavanneet pitää minään verrokkeina. Norja puolestaan lienee jokin retorinen temppusi, sehän on ollut Natossa since forever - ja oletkos yhtään ehtinyt perehtyä Norjan maavoimiin?

Tuota, tekstini käsitteli aikaa Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Jo pelkkä toteamus Ukrainasta ja Baltian maista sekä Puolasta pyrkimässä NATO:n jäseneksi kertoo aikaikkunan. Sanotaan nyt vielä kerran: Suomi teki virheen kun se ei hakeutunut Neuvostoliiton kaaduttua NATO:n jäseneksi.

Ja vaikka et sinä mahdollisesti ymmärtänyt, eiköhän lainaamani Sanna Marin tarkoittanut tätäkin Suomen virheenä. Olisi pitänyt kuunnella ystäviämme Puolassa ja Baltian maissa, Marin totesi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ja vaikka et sinä mahdollisesti ymmärtänyt, eiköhän lainaamani Sanna Marin tarkoittanut tätäkin Suomen virheenä. Olisi pitänyt kuunnella ystäviämme Puolassa ja Baltian maissa, Marin totesi.
Ok, sorry, luin liian hätäisesti! Tuosta olen niin täysin samaa mieltä - meidän olisi pitänyt suhtautua paljon vakavammin Baltian ja Puolan kokemuksiin ja linjanvalintoihin. Ja ylipäänsä realistisemmin Venäjään, mutta tässä taustalla lienee se meidän tietty lähihistoriallinen Sonderwegimme: emme mahtuneet muottiin toisessa maailmansodassa emmekä kylmässä sodassa vaan tietyssä mielessä olimme poikkeustapaus, mikä sitten sokaisi meitä jatkossa, nousi päähän.

Mutta luottamusta herättää muutama asia: etenkin se, että puolustuskykyä pidettiin sitkeästi yllä vaikka ihan minimirajoilla, mutta ei ajettu alas kuten vaikka jo Ruotsissa ja se että kriisin tultua toimittiin nopeasti, kylmästi ja päättäväisesti ja hakeuduttiin Natoon, kun tilaisuus oli. Vielä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tämä suomalainen toimintakyky sentään on jäljellä. Tämä on lohduttava tieto, kun jatkossakin voi olla edessä kovasti myrskyisää säätä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Anyways, toki olimme sinisilmäisiä, toki teimme ison virheen mm Ottawan sopimuksen kohdalla, mutta mielestäni nämä ovat silti kohtuullisen rationaalisia, selitettävissä olevia erehdyksiä.

Osa menee minusta suomettuneisuuden piikkiin. Historiaan perehtyneenä muistanet reaktion, jonka puolustusministeri Häkänen sai Suomessa hänet todettuaan vuonna 2007 USA:ssa kolme sanaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä.

"Ottaen huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä."

Ehkä isoin mysteeri on, että miksi Sauli Niinistö ei aikuisten oikeasti ajanut Nato-jäsenyyttä kausillaan, johtanut edeltä vaikka sitten poliittisia riskejä ottaen, vaan että seilattiin tuurilla Kiovan puolustuksen todella vaa'ankielellä olleeseen kestämiseen helmikuussa 2022. Osaatkos itse arvioida Niinistön yllättävää passiivisuutta noina kaikkina vuosina ennen noita kohtalokkaita päiviä ja tunteja?

Oma käsitykseni se, että Suomen tehtyä epävirallisesti tunnusteluja NATO-jäsenyydestä ennen Niinistön aikaa, Niinistö tulkitsi ettei Suomea NATO:n jäseneksi päästetä. On pärjättävä itse. Siksi Niinistö otti yhteyden EU-valtioihin kysyen, kuka tulisi apuun Venäjän hyökätessä. Yksikään maa ei luvannut sotilaallista apua.

Suomen aikaikkuna NATO:n jäsenyydelle olisi ollut sama kuin itäblokin maiden aikaikkuna. Kun sitä ei käytetty, Niinistö haki apua seuraavan kerran vasta kun Venäjä hyökkäsi 2/2022 Ukrainaan. Kansan antamalla valtuutuksella.

Itse asiassa Suomi pyrki estämään Baltian maiden NATO-jäsenyyttä. Niin suomettuneita olimme. Suomen päättäjät eivät pääosin uskoneet NATO:n laajentumiseen ja pyrkivät ylläpitämään Itämeren alueen vallitsevaa turvallisuuspoliittista tilannetta. Ei NATO-maita.

Tuo oli ennen Niinistön presidenttiaikaa, mutta kertoo taustana siitä, miten Suomessa NATO-jäsenyys koettiin. Niin oma kuin naapurimaiden Baltiassa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Osa menee minusta suomettuneisuuden piikkiin. Historiaan perehtyneenä muistanet reaktion, jonka puolustusministeri Häkänen sai Suomessa hänet todettuaan vuonna 2007 USA:ssa kolme sanaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä.

"Ottaen huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä."
Tuo on muuten sangen hyvä poiminta - jotain ihme refleksiä niiltä ajoilta, kun laajalti ajateltiin yksimielisesti, mutta sitä ei saanut sanoa vahingossakaan ääneen. Täydet itsestäänselvyydet olivat tabu. Toivottavasti tämä alkaa nyt olla taaksejäänyttä elämää, mutta veikkaanpa vaan että vieläkin nämä impulssit saattavat pahassa paikassa löytyä. Suomettarelaisia ei vain pitäisi olla ajattomalla ajalla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuo on muuten sangen hyvä poiminta - jotain ihme refleksiä niiltä ajoilta, kun laajalti ajateltiin yksimielisesti, mutta sitä ei saanut sanoa vahingossakaan ääneen. Täydet itsestäänselvyydet olivat tabu. Toivottavasti tämä alkaa nyt olla taaksejäänyttä elämää, mutta veikkaanpa vaan että vieläkin nämä impulssit saattavat pahassa paikassa löytyä. Suomettarelaisia ei vain pitäisi olla ajattomalla ajalla.

Nyt on todettava, että piti tarkistaa suomettarien historia. Tuttua oli lähinnä se, että osaltaan Kokoomuskin lähti niiltä havuilta. Myöntyväisyysmiehistä en muistanut mitään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Nyt on todettava, että piti tarkistaa suomettarien historia. Tuttua oli lähinnä se, että osaltaan Kokoomuskin lähti niiltä havuilta. Myöntyväisyysmiehistä en muistanut mitään.
No, vanhasuomalaiset tosiaan, Yrjö-Koskinen kääntymässä perustuslaillisia vastaan jne. Paasikivi, yksi omia historiallisen fanitukseni kohteita, edusti sitä linjaa - ja sanoi, ettei aktivisteja pidä olla ajattomalla ajalla. Toisaalta myös hankki sodan jälkeen henkistä tukea Ståhlbergiltä ja oli suuresti huolissaan Suomen moraalisesta kestokyvystä myöntyvyyspolitiikan suhteen, että piti olla uskovinaan valheita. Ja myös tuohon sisältyy se ajatus, että ajallisella ajalla pitää olla aktivisteja tai perustuslaillisia.

Kekkonen oli sitten häikäilemättömän opportunistinen eikä tuntunut mitenkään huolehtivan noista asioista, siitä mitä sillä myöntyvyydellä oikein puolustetaan. Hänen kaudellaan niitä valheita alettiin osin aidosti uskoa. Kekkonen ei ollut maanpetturi, mutta oli silti suureksi vahingoksi tälle maalle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös