Traumasi lapsuuden peleistä

  • 2 772
  • 54

Ice71

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Jerry100, Hereworth
Commodore64:n futismanageripeli. Toimi moitteettomasti ensimmäisen kauden. Jos nousit sarjaporras ylemmäs niin peli tilttas kauden kolmannessa ottelussa eikä pidemmälle päässyt. Se raavitutti pientä miehenalkua silloin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
He scores! *läpyläpyläpy*Kauhea peli kun toiseen päähän luistelu vei vuoden

Yleisö on myös tyylikäs. Päätykatsomoa kiinnostaa peliä enemmän jäähallin seinä, kun ovat kylki kaukaloon päin, mutta kyllähän siellä silti mukana taputetaan maaleille. Toinen sivukatsomo ei edes näy, mutta se olisi varmaan selin kaukaloon...
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Näin monta traumaa eikä kukaan ole vielä maininnut sitä kun Blades of steelissä hävisi tappelun niin häviäjä raahataan jäähylle ja voittaja jatkaa pelaamistaan.
Tuo oli sitä hyvää aikaa, kun lätkässä oli arvot kohdillaan.

Kehitys kehittyi ja seuraava lätkäpeli mitä pelasin nintendolla oli se, missä piti valita kolmesta eri pelaajatyypistä, eli laiha, keskikokoinen tai läski.

Laihat olivat nopeimpia mutta pienikin tökkäys, niin olivat selällään. Traumoja tuli siitäkin, jos kaveri kokosi joukkueen pelkästään läskeistä ja pahoinpiteli sinut sekä henkisesti, että fyysisesti.
 

Löysäranne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Oranje
Täällähän on herätelty mukavasti hengiin 80-luvun c64-pelurin jo pitkään uinuneita traumoja. Slap Shotia mulle hehkutettiin etukäteen selostajalla, joka tietty siihen maailmanaikaan kuullosti täysin absurdilta. Ja toden totta, huusihan se kone-antsa "he scores!" ja "penalty!". Kummallisten mittasuhteiden lisäksi mieleen muistuu frisbeen lailla lentävä kiekko.
Tyypillistä (kopioiduille) peleille oli luonnollisesti manuaalien puuttuminen. Useinkaan ohjauksesta tai pelin tavoitteestakaan ei ollut pienintäkään käsitystä. Eliten kontrollien opettelu kokeilemalla oli 13v teinin impulssikontrollille haastavaa.
Pelit eivät useinkaan palkinneet harvinaista läpipeluuta muulla tavalla kuin että homma alkoi alusta nopeammalla sykkeellä.
Hienoa, että täällä mainittiin jo helvetin pelästyttävä Perjantai 13.päivä (nimiähän suomennettiin itse) ja fyysisiä traumoja aiheuttanut Kymmenottelu.
 

Zodiac

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thunder Bay Bombers
The Last Ninja C 64. Siinä oli ne kivet mistä piti hyppiä niin ei tullu mitään ja olin jumissa varmaan pari vuotta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös