Ehdottomasti tämän ketjun kamaa on Mika Myllyän kohtalo. Ruotsin Saab-kaupunkiin Trollhättaniin jo nuorena poikana muuttanut Mika oli alun perin suunnistaja, mutta Suomeen ja Haapajärvelle muutettuaan löysi Myllylä hiihdon komeuden ja aloitti lajin. Mikään superlahjakkuus ei "Karpaasi" ollut tämän itsekin tietäen, mutta tuon asian Myllylä kompensoi voimakkaalla harjoittelulla. Vielä tänäkään päivänä tuskin kukaan on jotain maratonia/triathlonia lukuunottamatta ollut Myllylää kovempi harjoittelija, sillä Karpaasi saattoi ensin pyöräillä 30 km suuntaansa, sitten soutaa veneellä kolme tuntia ja vielä tehdä legendaarisen suoharjoitteensa.
Hiihdolle elämänsä omistanut Myllylä ei päässyt 90-luvun alussa maajoukkueeseen kännisekoilujen takia ennenkuin Marjo Matikainen oli lopettanut ja maajoukkuevalmennuksessa oli paikka yhdelle hiihtäjälle. Sen paikan Mika otti ja ei kestänyt kauaa, kun mies otti Lillehammerin olympialaisista kaksi henkilökohtaista ja yhden viestimitalin. Tie kohti legendan asemaa oli alkanut.
Kesti kolme vuotta Lillehammerista ennenkuin Myllylä oli valmis ottamaan voiton arvokisoissa ja millä tavalla:Kultamitali napsahti kouraan hiihdon mekassa Norjassa, Trondheimin kisoissa. Mikalle kulta oli vain välietappi ennen suurta tavoitetta, Naganon olympialaisia. Olympiatalvena keskittynyt Myllylä laski päiviä ensimmäiseen olympiastarttiin alkaen ensimmäisestä maailmancupin kilpailusta tuona talvena. Laskeminen ilmeisesti kannatti, koska ensimmäinen olympiahiihto toi Myllylälle mitalin, kultaisen sellaisen. Lisäksi Japaniasta käteen tarttui kaksi pronssimitalia.
Myllylän muistetuimmat hetket koettiin kuitenkin vuotta myöhemmin Itävallan Ramsaussa, jossa Myllylä otti kolme MM-kultaa ja yhden hopean eli kaikilta henkilökohtaisilta matkoilta oli kotiin vietävänä mitali. Myllylä koki aikansa tulleen päätökseen ja harkitsi lopettamista, sillä mitään voitettavaa ei enää ollut. Kuitenkin Lahden MM-hiihdot siinsivät mielessä ja Myllylä päättikin, että ura tullaan päättämään joko siellä tai Salt Lake Cityn olympiakisoissa. Lahdessa se päättyikin.
Lahdessa kaikki meni alusta alkaen pieleen. Ensin väliin jäi sairastumisen takia kympin perinteinen. Takaa-ajon esiosaan Myllylä päätti osallistua,mutta tietäen kärähtävänsä dopingista, jos aikoo hiihtää koko kisan. Esiosan ykkönen ei lähtöön tullut iltapäivällä. Viestiin Karpaasi osallistui, koska Hiihtoliiton piirissä oli arvioitu, että Myllylän olisi ollut turvallista startata kisaan. Myllylä toi Suomen ankkuriosuudella voittoon, mikä kuitenkin mitätöitiin Janne Immosen käryn takia. Muutama päivää myöhemmin julkaistiin Myllylän käry, mistä johtuen Mika julkaisi juristinsa välityksellä koskettavan testamenttinsa joka kertoi uran päättyneen ja sen tuskan mitä hiihtolegenda tunsikaan anoessaan Suomen kansalta anteeksiantoa.
Lopullinen isku Myllylälle oli rakkaan Suvi-vaimon lähtö miehen luota avioeron kautta josta pohjalaanen mies ei ikinä toipunut. Sen lisäksi erottaminen kiinteistövälittäjän tehtävistä ja STT:n doping -jutun pitkittäminen toivat aina mieleen ne kohtalokkaat MM-kisat Lahdessa. Hämäriin porukoihin ajautunut ja pahasti alkoholisoitunut Mika Myllylä muuttui vainoharhaiseksi ihmisraunioksi, joka nukkui kirves sänkynsä alla ja hankki turvakseen aseen. 5.heinäkuuta, 2011 Myllylä nukkui pois tuntemattomasta syystä.
Muistoihin jäi hiihdon legenda jolle urheilu oli sydämen asia, viimeiseen asti.
