Käsittämätöntä, että joku ostaa tämän kaiken paskan, jota SM-liiga meille tarjoaa. Se on joku menestystarina, että päästään säälipleijareihin, ja sitä menestystä "oikeasti pitää häpeämättä juhlia ja kuuluukin juhlia". Oliko sulla isotkin juhlat myös keväällä 2006, 2007, 2008 ja 2012? Olenko huono kannattaja, kun en juhlinut yhtenäkään keväänä TPS:n menestystä?
1) TPS on edelleen sama seura, joka perustettiin vuonna 1922.
2) TPS on edelleen sama seura, jonka jääkiekkojaosto perustettiin vuonna 1937.
3) TPS on edelleen sama seura, joka voitti ensimmäisen SM-liigamestaruuden keväällä 1976.
4) TPS on edelleen sama seura, joka niitti menestystä niin Suomessa kuin Euroopassakin 20-30 vuotta sitten.
5) TPS on edelleen sama seura, jonka tavoitteena EI ollut säälipleijaripaikka keväällä 2006, 2007, 2008 ja 2012.
6) TPS on se seura, jonka kannattajien "oikeasti pitää häpeilemättä juhlia ja kuuluukin juhlia" mahdollista säälipleijaripaikkaa keväällä 2020.
Allekirjoitan kaikki muut paitsi viimeisen kohdan!
Olenko nyt siis aivopessyt itseni?
Joku varmasti tänäkin keväänä muistelee niitä mestaruusjuhlia silloin keväällä 1995. Mietipä 20-30 vuotta eteenpäin. Kuvitteletko, että joku muistelee vuonna 2045 TPS:n hurjia säälipleijarijuhlia silloin keväällä 2020? Sen pitäisi olla aivan se ja sama päättyikö kausi 2019-20 sijalle 10 tai 11. Siinä ei ole mitään juhlittavaa!
Oi voi. Teet vain itsellesi hallaa, jos yrität todistella tepsin olevan jokin suurseura.
Ja kyllä, sinä olet aivopessyt itsesi. Ysäri meni jo ja noilla tepsin menestysvuosilla tai millään muullakaan mitä on tapahtunut vuosikymmeniä sitten ei ole ollut mitään tekemistä pitkään aikaan. Kuvitteletko, että tepsi on jotenkin etulyöntiasemassa historiansa takia vai häh?
Jos osaisit päästää irti siitä kultaisesta ysäristä, niin osaisit nauttia edes vähän pienimmistä iloista.
Juniori ei vaan voi tietää, miten hienoa Palloseuran kannattaminen joskus oli, kun menestystäkin tuli vuodesta toiseen. Sikäli ymmärrettävää, että säälipleijaripaikastakin revitään riemu irti. Seuraa kannatetaan edelleen, mutta menestysvuosista nauttineena ei nää nykyiset jumbosijan välttelyt ja säälipleijaritaistelut oikein vaan sytytä. Kertovat lähinnä loistavan seurakulttuurin totaalisesta sössimisestä.
Hannnu Ansas piti ohjat käsissään toisin kun nämä hänen seuraajansa ,viimeisimpäsnä tämä Santtu "anteeksi että olen olemassa" JokinenLoistavaa analysointia. Olen kotikasvatukseltani vahvasti porvari ja mua oksettaa tää nykyinen vihervassarimeno. Sillä eikä tän ketjun aiheella oo kuitenkaan mitään tekemistä henkilökohtaisten ongelmieni (jos sellaisia jonkun lehmussaaren mielestä on) kanssa.
Palloseuran menestysajat henkilöityvät pitkälti kokoomuslaiseen Hannu Ansakseen, joka oli kuuluisa pitkistä lounaista, törkeästä suhmuroinnista ja isosta vaikutusvallasta. Menestystä tuli toisin kuin nykyisten nobodyjen johdolla. En tiedä Santtu Virtasesta sen enempää, mutta lausuntonsa ovat pääsääntöisesti ympäripyöreää paskaa, eivätkä ne oikeasti taida kenenkään mielenkiintoa herättää. Varmaan osittain myös tän vihervassariyhteiskunnan syytä, kun jokaisesta kannanotosta pahoitetaan mieltä niin saatanasti.
Jaa mitäs täällä tyytyväisyydestä jauhetaan? Kaikki asiasta vääntävät keskustelijat lienevät vieläpä keskenään suurin piirtein samaa mieltä asiastakin, mutta tyytymättömyys seuran touhuihin pitää purkaa vääntämällä tästä väkisin.
Tappioputkessa tarvottaessahan on aina ryhdikästä korostaa, että itse kukin olisi tyytyväinen tappioihin jos joukkue edes yrittäisi. En kyllä sitten toisaalta muista olenko koskaan nähnyt kenenkään hehkuttavan suuremmin tyytyväisyyttään häviävän tsemppikiekon katseluun.
Itse olen tyytyväinen siihen mitä Virtanen on saanut aikaiseksi Tepsin peräsimessä ja siihen miten joukkue on viimeiset reilut kaksi viikkoa pelannut. Tepsin pelejä on taas ihan mukava katsella. Eihän tuo sinänsä suuresti liikuta ollaanko kauden päätteeksi kymmenensiä vai yhdensiätoista. Onhan tässä tämän älyttömän sarjajärjestelmän myötä mahdollisuudet vielä, hui, jopa kahdeksanteenkin sijaan jos satuttaisiin pääsemään sääleihin ja onnistuttaisiin siellä ottamaan vaikka jostain HPK:stä revanssi viime keväältä. Siinä olisi jo hiukan hunajainen maku.
Erityisesti tyytyväisyyttä herättävät Korpikosken ja Filppulan piristyneet otteet. Näköjään ketju kuin ketju alkaa toimia, kun siihen laittaa Markus Nurmen. Alkusyksystä Kaskisen aikana Tepsillä ei ollut yhtään toimivaa ketjua, Nättisen toivuttua pelikuntoon Virtanen sai koottua ensin yhden toimivan ketjun Nurmi - Nättinen - Pajuniemi ja nyt Tepsillä on jo kolme toimivaa ketjua: Nurmi - Filppula - Korpikoski, Pärssisen ja Pajuniemen varaan rakennettu kolmonen sekä viime aikoina oikeasti hyvin pelannut nelosketju Karvonen - Kuru - Budish, joka muuten todellakin riittää nelosketjuksi. Tätä nelosketjuahan Virtanenkin kehui erikseen KalPa-pelin pressissä. Kolmella oikeasti toimivalla ketjulla voidaan jo voittaa pelejä muutenkin kuin sattumalta.
Nurmen kahden vuoden jatkopahviin olen myös erittäin tyytyväinen. Onneksi meillä on nämä Lindsten ja Nieminen, jotka ovat esimerkeillään näyttäneet, ettei se ruoho aina ole vihreämpää aidan toisella puolella niin saadaan kaikesta sekoilusta huolimatta pidettyä näitäkin omia nuoria pelaajia, joilla olisi ottajia muuallakin.
Pelottaa, että ensi kausi on taas askel taakse päin ja siksi aion röyhkeästi nauttia loppukauden säälipaikkajahdista tämän nyt jalkeilla olevan joukkueen edesottamuksia seuraten. Tässähän ovat tällä kaudella melkein kaikki onnettaret olleet Tepsin puolella säälipaikkajahdissa. Ensinnäkin paikka on tyrkyllä harvinaisen vähillä pisteillä ja toisekseen TPS on hämmentävän hyvin onnistunut kääntämään voitokseen huomattavan suuren osan tärkeistä ns. kuuden pisteen otteluista päävastustajia vastaan. Miettikää nyt miten marraskuussakin noustiin Ässiä vastaa voittoon viemällä kolmas erä 5-0. Sekin matsi kun olisi hävitty, olisi ero sääliviivaan tällä hetkellä kymmenen pistettä, eli likimain yhtä paljon kuin se suurimmillaan tällä kaudella on ollut. Ja jo syyskuussa Anton Holm tykitti Filppulan passista Isomäessä voittomaalin Ässiä vastaan ylivoimalla seitsemän sekuntia ennen täyttä aikaa. Siinäkin oli äärettömän tärkeä maali nykyisiä asetelemia ajatellen. Ässätkin ovat viime kierroksilla petranneet, vaikka ovat pelanneet yksinomaan kärkijengejä vastaan ja seuraavaksi heillä onkin sitten ohjelmassa enemmän kellarikerroksen vastustajia, joten mitenkään helppoa Ässien ohittaminen sarjataulukossa ei ole. Tepsikin on viime kierroksilla ylisuorittanut monella tavalla, eli ei ole odotettavissa, että sama tahti jatkuu kauden loppuun asti. Täysin välttämätöntä tulee olemaan saada vähintään neljä, mutta mielellään vähintään kuusi pistettä Ässiä vastaan kauden lopuista kolmesta keskinäisestä ottelusta. Noissa peleissä ei ole vain varaa antaa siimaa. KalPastakin toki saa painaa vielä ohi.
Ansas-Jortikka ja Ansas-Jursinov ovat suomalaisen jääkiekon referenssejä. Kysymys ei ole pelkästään rahasta vaan intohimosta. Siitä on kysymys nyt Kookoossa, hyvä Kouvola. Tosin Lukko on kantona kaskessa...Hannnu Ansas piti ohjat käsissään toisin kun nämä hänen seuraajansa ,viimeisimpäsnä tämä Santtu "anteeksi että olen olemassa" Jokinen
Käsittämätöntä, että joku ostaa tämän kaiken paskan, jota SM-liiga meille tarjoaa.
Nämä, jotka lähtevät juhlimaan jotain säälipleijaripaikkaa.Kuka sen ostaa? Kuten itse sanoit, systeemi on tämä ja jos tätä liigaa haluaa seurata niin pitänee se niellä.
Seuraan runkosarjaa. Seuraan pudotuspelejä. En seuraa säälipleijareita. En seuraa pronssiotteluita.Sinä uskoakseni edelleen seuraat tätä "kaikkea paskaa", joten olet kaiketi myös "ostanut" sen.
Eiks tämä ole jo kokeilussa A-junnujen SM-sarjassa?Ennenkuin säälipleijarit poistuu niin järjestetään varmaan sijoille 11-14 omat villikortti-pelit, joista voittaja pääsee sääleihin yhdessä jumboksi sijoittuneen kanssa. Näin ei ketään jätetä ulkopuolelle ja kaikilla on kivaa. Pelit jatkuu pitkään eikä kenenkään tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta. Jokainen pelaaja palkitaan kauden päätteeksi osallistumisesta ja kaulaan ripustetaan sateenkaaren värinen mitali missä lukee ”olen voittaja”.
Nämä, jotka lähtevät juhlimaan jotain säälipleijaripaikkaa.
Seuraan runkosarjaa. Seuraan pudotuspelejä. En seuraa säälipleijareita. En seuraa pronssiotteluita.
Kunpa mahdollisimman moni muukin tekisi vastaavasti, ehkä systeemin muutos voisi olla mahdollinen. Niin kauan kuin jengi juhlii jotain säälipleijaripaikkoja, niin kauan näitä paskakierroksia järjestetään. Yksikin kevät kun säälipleijaripaikkakunnilla pelattaisiin tyhjille katsomoille, joku saattaisi alkaa miettiä: "Onko näissä mitään järkeä?". Tämä ei tule ikinä toteutumaan, kun jengi juhlii jotain säälipleijaripaikkaa.
Itse asiassa glory hunter tarkoittaa katsojaa, joka vaihtaa aina sen seuran kannattajaksi joka pärjää parhaiten. Termiä käytetään väärin kuvamaan sellaista katsojaa, joka ilmestyy paikalle siinä vaiheessa kun oma olkaa voittaa pelejä.Tiedätkä mitä tarkoittaa glory hunter?
Itse asiassa glory hunter tarkoittaa katsojaa, joka vaihtaa aina sen seuran kannattajaksi joka pärjää parhaiten. Termiä käytetään väärin kuvamaan sellaista katsojaa, joka ilmestyy paikalle siinä vaiheessa kun oma olkaa voittaa pelejä.
Tämä on kyllä totta.
Mutta tässä tapauksessa haisee paha tepsi glory hunter.
Enemmän kuullostaa boikotilta
Mutta onko boikotti ohi, jos sääleistä pääsee läpi?
Kai siinä boikotoidaan säälipleijareitä eikä puolivälieriä.
Itse asiassa mä arvostan hyvää runkosarjamenestystä lähes enemmän kuin pudotuspelimenestystä - ellei paineta finaaliin saakka.Mutta tässä tapauksessa haisee paha tepsi glory hunter.
Mun nähdäkseni säälipleijaripaikka tai siitä taisteleminen ei vastaa hyvää runkosarjamenestystä. Siksi en sellaisilla pilipalijutuilla myöskään juhli. Joko muuten kerrot kuinka juhlit säälipleijaripaikkoja keväällä 2006, 2007, 2008 ja 2012?
Glory hunter?
Mutta onko boikotti ohi, jos sääleistä pääsee läpi?
Aivan eli kelkkaan hypätään mukaan, kun sijoitus on miellyttävä.
Mistä sä nyt keksit tämän jutun?Ei varmasti vastaa hyvää runkosarjamenestystä, mutta jos liityt joukkuetta kannattamaan vasta säälien jälkeen, niin se on aika ala-arvoista. Käytännössä kuset joukkueen loppukauden taistelun päälle ja sitten pilipalijuttujen jälkeen jääkiekko on taas kiinnostavaa.
Ehkä asian pitäisikin olla näin?Lisäksi ilman näitä säälejä, monen joukkueen, mukaanlukien tepsin kausi olisi ollut ohi jo marraskuussa ja hyvin oltaisiin voitu mennä Kaskisella loppukausi.
Mistä sä nyt keksit tämän jutun?
Mä kannatan omaa joukkuettani koko runkosarjan ajan eli 60 matsia. Perussarjan jälkeen nähdään jatkuuko kausi pudotuspeleissä vai ei. Nykyisellä systeemillä kausi jatkuu vain, jos runkosarjasijoitus on 1.-6. Jos TPS ei noille sijoille selviä, mun kauteni päättyy siihen ja alan valmistautua seuraavaan kauteen. Glory hunter?
Matsipäivien lisäksi kannatan omaa joukkuettani yhteensä 365 päivää vuodessa - karkausvuosina jopa 366 päivää.
