Tepsi on julkisesti ilmoittanut haluavansa olla johtava kasvattajaseura Euroopassa. Tämä ei tietenkään tapahdu sormia napsauttamalla, mutta minusta Tepsissä on tehty kyllä paljon tämän asian eteen töitä ja kyllähän meillä kokoonpanossa pyörii aika paljon omia kasvatteja. Saku Koivun taannoinen palkkaaminen junnupuolelle oli hyvä veto ja uskon, että hänellä on paljon annettavaa nuorille pelaajille monessakin mielessä. Tietenkään minulla ei ole kovaa faktaa tarjota, mutta tuntuma olisi, että juniorityö ja omien pelaajien kasvatustyö on ainakin paljon paremmalla mallilla, kuin jokunen vuosi sitten.
Yksi ongelma pelaajien kehitystyössä on se, että parhaat nuoret pelaajat tyyliin Kakko, Rantanen ja Ristolainen pelaavat maksimissaan pari kautta liigassa. Voisi sanoa, että he ovat eliittiä. Positiivista tietenkin on, että meiltä lähtee pelaajia NHL-kaukaloihin ja pärjää siellä. Tepsi saa myös rahaa siitä. Nyt täytyy tunnustaa, että en tiedä, kuinka isoista summista puhutaan yhden pelaajan kohdalla. Sitten ovat ne nuoret pelaajat, jotka ovat vähintään keskitason liigapelaajia, mutta eivät huippuja ja sellaisia, jotka takuuvarmasti tekevät tulosta ja ratkovat pelejä. Parhaimmillaan siihen pystyvät kuten Pajuniemi. Sitten on niitä hitaasti kehittyviä pelaajia, joista voi tulla kohtuullisia liigapelaajia, mutta jotka voivat joidenkin vuosien kuluttua olla tärkeitä runkopelaajia. Kyllä tähän nyt voisi esimerkiksi laittaa Karvosen, vaikka olenkin häntä paljon kritisoinut. Hänen kohdallaan ei pysty sanomaan, kuinka paljon loukkaantumiset ovat vaikuttaneet. Nieminen olisi myös hyvä esimerkki. Lisäksi on myös niitä pelaajia, jotka puhkeavat kukkaan myöhemmällä iällä kuten joku Palve.
Yhdessä vaiheessa Tepsin toiminnassa ja pelaajien hankintapolitiikassa ei ollut päätä, eikä häntää. Vähän varmaan asiaan vaikutti sekin, että Tepsin vetovoima ei luultavasti ollut erityisen hyvä. Nykyään tilanne on varmaan parempi. Tuntui, että pelaajia hankittiin ihan miten sattuu, eikä punaisesta langasta ollut tietoakaan, kun joukkuetta rakennettiin. Myös joukkueen identiteetti oli hakusessa ja tarkoitan nyt sitä, että millaista peliä Tepsin halutaan pelaavan ja millaisia pelaajia halutaan hankkia. Tietenkään aina ei saada niitä pelaajia, jotka haluttaisiin. Jonkunlainen linja tuntuisi kuitenkin nyt olevan siinä, millaisia pelaajia tänne hankitaan. Aina hankinnat eivät voi onnistua.
Itse ajattelisin niin, että seuran tavoitetta olla paras kasvattajaseura Euroopassa tukisi se, että löydetään tasapaino siinä, että omille junnuille annetaan reiluja mahdollisuuksia näyttää tasonsa ja kykynsä. Tietenään mitään vapaalippuja kokoonpanoon ei pidä jaella. Ongelma on se, että ne parhaan junnut lähtevät nopeasti NHL:ään ja sitten ne seuraavaksi parhaimmat lähtevät muualle Eurooppaan melko pian. He ehkä pysyvät meillä pari kautta pidempään. Sitten on näitä Niemisen kaltaisia tapauksia, jotka haluavat lähteä muualle syystä tai toisesta, mikä pitää vain hyväksyä, jos kyse ei ole siitä, että oma seura on tunaroinut. Tepsi ei varmaan koskaan tule pärjäämään palkkakilpailussa Euroopan ja KHL:n suurseurojen kanssa ja kyllä pelaajilla palkkakin vaikuttaa seuravalintoihin.
Yhä harvemmassa tulee olemaan liigassa näitä ulkomaalaispelaajia tyyliin Caloun, Zaborsky ja Perrin, jotka pelaavat vuosikaudet liigassa, vaikka ovat kovan tason pelimiehiä. Sama myös koskee suomalaisia pelaajia, jotka ovat huipputasoa. Joka vuosi on vaarana, että useampi runkopelaaja lähtee muualle, ehkä jopa pari kentällistä. Media, yhteistyökumppanit ja yleisö kuitenkin odottavat menestystä vuodesta toiseen ja kärsivällisyys ei ole päivän sana. Pitkäjänteinen työ on tosi vaikeaa, kun parhaimmista pelaajista on lähes mahdotonta pitää kiinni.
En nyt tiedä, saako tästä nyt mitään tolkkua, mitä hain takaa, mutta nyt ei jaksa kirjoittaa ja ajatus katkesi. Ei minusta huono ajatus olisi se, että otettaisiin selvä linja, että mennään mahdollisimman pitkälle omilla pelaajilla ja hankitaan siihen päälle vahvistuksia, jotka ovat liigan eliittiä pelipaikoillaan ja katsotaan mihin se riittää.
