Mainos

Toronto Maple Leafs 2022–2023

  • 70 188
  • 293

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Mahtavaa, että Börje pääsi kokemaan vielä kotiyleisön rakkauden näin viime metreillä (ja että pääsi mukaan noihin Ruotsin lätkä 100v- kunnianosoituksiin). Turhan usein nämä kunnianosoitukset tulevat postuumisti, esimerkkinä vaikka Pat Quinn ja HHOF.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Aika smooth.

Siis, että tuota, oonhan mä kerennyt nähdä Börjen pelaavan Kanada Cupissa 1991 ja kevätkaudella Albertvillen olympialaisissa. NHL-uransa oli tullut päätökseen 1990.

En toki voinut ymmärtää suuruuttaan, ellei isommat pojat olis kertoneet. Omalla kohdallani oli varmasti perhepiirin vanhemmat ja setämiehet, jotka jostain Börje Salmingista mesosivat. Myöhempinä aikoina asia nousi esiin Pro Hockeyn lehdiltä. Mahdollisesti.


 
Suosikkijoukkue
HIFK
Sellainen mielenkiintoinen fakta tuli vastaan että päättivät sitten Leafsin pojat voittaa 2-1 Devilsin päivämääränä 21.11 ja Salmingin numerohan oli legendaarinen 21.
Ikävä vain, että päivämäärä ei pidä paikkaansa. 21.11. Leafs hävisi Islandersille jatkoilla 2-3. Voitokas Devils-peli oli toissapäivänä, 23.11. Amerikan aikaa.

Salmingille on tehty kunniaa Ruotsissa tyylikkäästi, kun Brynäsin ja Leksandin fanit ovat huutaneet miehen nimeä vuorotellen tai sitten asialla olivat vain Leksandin fanit. Ottelun alussa oli luonnollisesti hiljainen hetki. Myös Växjössä fanit ovat olleet samalla asialla.



 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Saamelaisjuuret omaavaa Salmingia muisteltiin lyhkäsesti myös perjantain Oddasat-lähetyksessä. 11:05 eteenpäin.

Katso Oddasat Yle Areenassa: Oddasat | Oddasat
 

isokasikaks

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs, Kärpät
Huhhuh Matt Murray mikä mies! Takasi 4-0 voiton Leafsille. Olipahan ottelu NHL:n yhtä kovinta joukkuetta vastaan. 5v3 alivoimalla lähes 2min ja perkele Marner pelasi vielä ilman mailaa osan?! Ja vielä viidestä pelaavasta pakista tärkeimmät av pakit Holl ja Giordano boxissa. Nyt vastasivat Sandin ja Liljegren isosti huutoon, ollen aivan päälliköitä koko illan.

Torontolla muutenkin hieno lento päällä heikon alkukauden jälkeen. Hyvin on puolustus selviytynyt, vaikka siellä varaukon varaukkoa viilettääkin illasta toiseen. Jos jotain negatiivista, niin ei voi ottaa noin paljoa jäähyjä, varsinkin kun iso osa niistä aivan tarpeettomia ja tyhmiä. Ping Holl? Mitähän mietti hän, kun päätti ottaa kiekon käteen ja saaton kanssa heittää sitä?

Aiempaan Tampa peliin ei voi muuta sanoa, kuin kehua vastustajaa, sekä Leafsia. Huikeaa kiekkoa tajuttomalla kiekollisella osaamisella. Toivottavasti saadaan taas playoff sarja näiden kahden välillä. Ehkä vähän kovuutta alaketjuihin, niin voidaan jopa heidät kaataa keväällä.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Putket pitenevät pitenemistään. Marnerin pisteputki venyi jo 22 ottelun mittaiseksi, kun jatkoaikavoitossa Calgarya vastaan viime yönä tuli tehot 1+1. Joukkuekin on kerännyt pisteitä jo 14 ottelussa peräkkäin. Uusi seuraennätys on kolmen ottelun päässä, mutta ei mennä asioiden edelle. Murray antautui tällä kertaa neljästi, ja mm. Kadri osui kertaalleen entisen kotiyleisönsä edessä, mutta voitto kuitenkin raavittiin jatkoilla. Flamesin saama Bettman-piste ei haittaa, kun eri konferensseissa pelataan.

Matthewsin ketsuppipullo on nähtävästi saatu auki, sillä punavalo on syttynyt jo kolmessa ottelussa peräkkäin ja kuudessa seitsemästä viimeisimmästä. 50 in 50 taitaa jäädä haaveeksi, ellei lähiaikoina ala tulla hattutemppuja liukuhihnalta. Joukkueen menestys on kuitenkin pääasia ja sen suhteen näyttää tällä hetkellä hyvältä, kun maalivahdit ovat terveinä ja Brodiekin saatiin jo telakalta puolutuksen avuksi, joten Giordanon ei tarvitse enää urakoida 25 minuutin iltoja. Jottei sairastupa kävisi liian tyhjäksi, Nick Robertson päivystää siellä seuraavat pari kuukautta.

Nyt pari päivää akkujen lataamista ja sitten ankkajahtiin, kun Anaheim tulee kylään.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Numeroiden valossa vakuuttava voitto Tampasta kotona, ja sen ansiosta kahden ottelun tappioputki poikki. Avausmaalin tehnyt Bunting sai samalla uransa sadannen tehopisteen. Jobinpostia tuli, kun Sandin tippui kokoonpanosta, mutta ottelun jälkeen haastattelussa Keefe totesi, että kyse on tässä vaiheessa lähinnä varotoimenpiteestä. Sandinin tilanne arvioidaan ja katsotaan, pystyykö kundi pelaamaan. Toivottavasti selvitään säikähdyksellä, kuten Liljegrenin kohdalla pari matsia sitten. Järnkrok palasi saikulta ja Rielly on jo ollut jäällä yksinään. Onneksi puolustuksessa on syvyyttä, joten Mo:n paluuta ei tarvitse kiirehtiä.

Viimeinen ottelu ennen joulua on huomenna iltapäivällä - sikäläistä aikaa kahdelta eli Suomen aikaa ilmeisesti yhdeksältä - Flyersia vastaan kotona. Toisinaan nämä päiväottelut joulun alla ovat olleet melkoista hurlumheitä. Kolme vuotta sitten Carolina kaatui 8-6 aivan pähkähullussa pelissä. Nyt tilauksessa olisi selkeä voitto ilman uusia loukkaantumisia.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Nostetaan ketju ylös.

Joulutauon jälkeen kaukalossa on ollut kovin epävarma Maple Leafs. Krakenilta ja Coyotesilta on tullut turpaan varsinaisella peliajalla ja Bluesilta rankkareilla. Voitot on napattu Bluesista jatkoilla, Avalanchesta, Red Wingsistä ja Flyersista. Neljä voittoa, kaksi suoraa tappiota ja yksi säälipiste. Samaan aikaan Bruins porskuttaa kuukauden mittaisessa pisteputkessa ja repii entistä enemmän kaulaa Leafsiin. Tulevan lauantain HNIC-peli onkin juuri Bruins-Leafs. Edellinen kohtaaminen meni vaahteranlehdille.

Nyt edessä on toinen back-to-back viikon sisällä, kun ensi yönä kohdataan saalistusviettinsä löytänyt Predators kotona ja seuraavana pelataan autokaupungissa Red Wingsin vieraina. Edellinen b2b meni mainiosti, kun viime viikonloppuna otettiin vakuuttavat voitot sekä Wingsistä että Flyersista, joista jälkimmäinen vieraissa. Ensi yön koitosta varjostavat loukkaantumiset, kun sekä Matthews että Brodie ovat sivussa. Brodiella on kylkensä kanssa jotain ongelmaa, ja mies asetettiin loukkaantuneiden listalle, mikä tarkoittaa vähintään viikon poissaoloa. Brodie pelaa siis aikaisintaan viikonloppuna. Matthewsin poissaolon syystä Keefe totesi vain, että Austonilla on ollut tämä vaiva jo jonkin aikaa, mutta status on day-to-day.

Bobby McMann on nostettu Marliesista paikkaamaan poissaoloja. 26-vuotias McMannia ei koskaan varattu NHL:ään, vaan kundi siirtyi yliopistosta Marliesiin vuonna 2020 ja sai viime keväänä NHL-sopimuksen. Viime kaudella syntyi seuran uusi tulokasennätys, kun 62 ottelussa tuli 24 maalia. Tämä kausi on ilmeisesti ollut loukkaantumisten sävyttämä ja pelejä on kertynyt vyölle vain 17, joissa mies on tehnyt 8+5=15 pinnaa. Viime viikolla McMann valittiin AHL:n viikon pelaajaksi, ja nyt siis ensi yönä on edessä tulikaste the Show'n puolella Leafsin kolmosketjussa Engvallin paikalla "kirahvin" noustessa ykkösketjun laitaan, kun Nylander stunttaa Matthewsia keskellä. Keefe arveli, että ruotsalaiskaksikko saattaa illan mittaan vaihtaa paikkoja keskenään.

Marliesilla pyyhkii muutenkin hyvin, ja jengi johtaa omaa divisioonaansa. Jos Leafsin maalivahtien otteet ovat ailahdelleet viimeisen kuukauden aikana, niin Marliesin puolella Joe Woll pitää joukkuetta pystyssä illasta toiseen ja tarvittaessa seisoo päällään. Alkukausi meni loukkaantuneena, mutta paluun jälkeen tilillä on kahdeksan voittoa eikä yhtään tappiota. Voisin kuvitella, että Woll nostetaan ylös seuraavalla kerralla, jos Murray tai Samsonov loukkaantuu.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Kiitos @Viherpuiston Ruoska ketjun aktivoimisesta. Jatketaan lyhyesti noista B2B peleistä, joista Maple Leafsilla on tällä kaudella rekordi 5-0-1, eli kohtuullisen sujuvasti ovat menneet. Voisi olettaa että iso syy on tämä tasainen maalivahtitandemi, joka on pelannut pääosin terävästi. Heikompia pelejä tulee jokaiselle maalivahdille runkosarjan aikana, mutta toki tuo Samsonovin useamman pelin slumppi alkoi jo huolestuttaa.

Puolustuksen osalta on hyvä pitää maltti ja järki päässä, kun leveyttä löytyy. Brodie kannattaa parannella rauhassa kuntoon ja antaa Conor Timminsille peliaikaa. 12 peliin on syntynyt 10 pistettä. Seitsemännelle puolustajalle kunnioitettavat tehot. Niin kauan kuin tuota leveyttä piisaa, niin pitäisi pyrkiä siihen, että jokainen puolustaja pääsee mahdollisimman tuoreena ja hyvällä tuntumalla pudotuspeleihin. Giordano voisi esimerkiksi ottaa muutaman maintenance pelin, jos mahdollista.

Matthewsin osalta tuo on iso harmi, että peli jää väliin, mutta toisaalta tämä runkosarja on jo siinä mielessä ratkennut, ettei Maple Leafs enää tule Bruinsia uhittelemaan. Nykyinen "loistokas" pudotuspeliformaatti osoittaa jälleen kerran tasonsa, kun puolessa välissä runkosarjaa voidaan olla melkoisen varmoja että Maple Leafs ja Lightning kohtaavat ensimmäisellä kierroksella. Kotietu on vielä hyvinkin auki, mutta matkaa taas Buffaloon on sen verran, että tuskin kumpikaan joukkueista romahtaa riittävän pahasti, että Sabres tuolta nousisi. En viitsi jälleen kerran marista miten turhautunut olen, mutta näillä mennään. Tylsiähän nämä runkosarjat joka tapauksessa ovat, kun kauden onnistuminen mitataan pudotuspeleissä.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
There is new Reilly in the town! O'Reilly? Yes, Ryan O'Reilly.

Ei tähän varmaan tarvitsisi mitään muuta sanoa. Kyle Dubas painoi viime yönä liipaisinta ja laittoi matkaan ykkös-, kakkos-, kolmos- ja neloskierroksen varaukset. Vastineena Torontoon liikkuivat Ryan O'Reilly, Noel Acciari ja Josh Pillar. Kaksi rentalia ja yksi farmipelaaja, jos Dubas on sanansa mittainen mies, niin todennäköisesti O'Reillylle sorvataan jatkoa, mutta tämä selvinnee vasta kesällä. Dubas kun aiemmin kertoi medialle, ettei ykköskierroksen varausta vaihdeta vuokrapelaajaan.

Viime vuoden playoffeissa Toronto oli yhden maalin päässä jatkopaikasta ja hyvällä syyllä voidaan sanoa, että Tampa Bay käänsi tuon sarjan paremmalla syvyydellään. Dubas vahvisti pääosin puolustusta ja jätti hyökkäyksen yhden huomiotta. Tällä hetkellä Torontolla on viime kautta vahvempi puolustus, vaikka Jake Muzzin on todennäköisesti telakalla lopullisesti. Maalivahtiosastolle on tehty täsmähankinnat ja nyt myös hyökkäystä on vahvistettu.

Pidän hintaa suhteellisen kovana, varsinkin kun O'Reilly on taantumaan päin, mutta samalla on nostettava esille edellisten playoffien 12 pistettä 12 otteluun. Mies on myös todellinen taistelun ruumillistuma, josta kertoo tuo -19 vuoden Conn Smythe trophy ja se raastettiin finaalisarjassa Bostonia vastaan. On turha odottaa että O'Reilly enää laittaisi Bostonin ykkösketjua taskuunsa, mutta toisaalta nyt ei välttämättä tarvitsekaan. Sheldon Keefe saa palaset kolmen erittäin hyvin kahteen suuntaan pelaavan kentällisen luomiseen, jolloin vastustajalle voidaan varsinkin kotipeleissä luoda mukavia matchup ongelmia. Toronto ei ole tule voittamaan Stanley Cupia rautaisen puolustuksen ansiosta, vaan sen pitää puolustaa joukkueena ja siihen on nyt kaikki palaset. Kolmosketjun keskusta oli aiemmin selkeä heikkous, mutta ei ole enää.

Tämän lisäksi saatiin myös Noel Acciari, joka voidaan heittää neloskentän keskelle tai laitahyökkääjäksi David Kämpfin vierelle. Kämpf on pelannut myös kolmosessa, mutta taso ei ihan riitä siihen, mutta mies on loistava nelosketjun sentteri. Nelosketjua voitaneen käyttää pudotuspeleissä vastustajan kakkosta vastaan, jolloin noita matchuppeja voidaan pyöritellä mukavan suotuisasti. Syvyyttä on siis ihan eri tavalla kuin vuosi sitten, mutta tilanne myös divisioonassa on hankalampi kuin vuosi sitten. Toronto tullee kohtamaan omassa divisioonassaan liigan top5 joukkueet ja myös toisesta divisioonasta vastaan tulee sarjan top5 -joukkue, jos omasta divisioonasta selvitään. Liike oli siis vähintäänkin pakko tehdä.

Eniten tässä ilahduttaa se, että Matthew Knies ei lähtenyt toiseen suuntaan ja tuo +190cm maaleja takova voimahyökkääjä saadaan toivottavasti mukaan myös pudotuspeleihin. Iso jokerikortti, mutta todennäköisesti vielä liian raakile, mutta kun mietitään viime kautta, niin todennäköisesti olisi mahtunut jo silloin pelaamaan. Nyt vuoden kokeneempana matka on pidempi. Lisäksi tässä on vielä pieni mahdollisuus sille, että rosteriin uitetaan esimerkiksi Kanen Patrick. Huhujen mukaan pelaaja haikailee siirtoa juuri Torontoon ja tuo olisi tehtävissä, jos Kane on valmis käyttämään NMC:tä ja pakottamaan siirron juuri Torontoon, jolloin hinta voisi lähennellä Taylor Hallin hintaa, kun mies halusi juuri Bostoniin. Toki lonkan takia en ole hirveän innoissani, mutta olisihan tuo vähintäänkin kutkutteleva skenaario. Capissa on tilaa vielä yhdelle liikkeelle!

Ja jos Sotkamon on Jymy, koska se on Sotkamon Jymy, niin eihän Torontokaan olisi Toronto, jos se ei olisi Toronto. Treidasimme itsellemme juuri NHL:n epäonnisimman pelaajan, ehkä NHL:n epäonnisimpaan joukkueeseen. Onko tämä sattumaa? Tuskin, kuten eräs kanadalainen fani jo ehti toteamaan, ettemme tarvitse yhtään enempää epäonnea, mutta miksipä ei. Rahaa on.

 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Matthewsin osalta tuo on iso harmi, että peli jää väliin, mutta toisaalta tämä runkosarja on jo siinä mielessä ratkennut, ettei Maple Leafs enää tule Bruinsia uhittelemaan. Nykyinen "loistokas" pudotuspeliformaatti osoittaa jälleen kerran tasonsa, kun puolessa välissä runkosarjaa voidaan olla melkoisen varmoja että Maple Leafs ja Lightning kohtaavat ensimmäisellä kierroksella. Kotietu on vielä hyvinkin auki, mutta matkaa taas Buffaloon on sen verran, että tuskin kumpikaan joukkueista romahtaa riittävän pahasti, että Sabres tuolta nousisi. En viitsi jälleen kerran marista miten turhautunut olen, mutta näillä mennään. Tylsiähän nämä runkosarjat joka tapauksessa ovat, kun kauden onnistuminen mitataan pudotuspeleissä.
No kyllähän se on selvää kaikilla formaateilla, että nyky-Toronton onnistuninen mitataan vasta poffeissa. Puolet vaan sinne selviää, joten ei tuota oikeen vaikeammaksi enää voi laittaa, ja tässä mielessä toimii hyvin kyllä nykyformaatti. Taistelu aurinkopaikoista on aitoa, toisin kuin joskus 80-luvulla.

Mutta otteluparien määräämistä voisi säätää. Mikä pakko tuolle divisioonien sisäiselle on? Normisti vaan parit konferenssisijoituksen mukaan, niin tulis vähän enemmän vaihtelua. Varmaan sen takia noin, kun on se min 3 per divari. Mutta kyllä tuolle minusta olisi peruste muutenkin, kun divarit eivät ole tasavahvoja, ei ottelupareja silti olis pakko noin muodostaa. Ja voisiko jo välierävaiheessa sekoittaa idän ja lännen? Tämä tosin söisi sitten nuo konferenssimestaruudet pois.
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Mutta voisiko olla että Toronto käyttää ROR myös laiturina? Eikö mies ole pelannut myös vasempana laiturina urallaan. Siinä voisi Toronto kasata kaksi melkoisen hyvää tehokenttää.
 

Vpiiroi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs,
Mutta voisiko olla että Toronto käyttää ROR myös laiturina? Eikö mies ole pelannut myös vasempana laiturina urallaan. Siinä voisi Toronto kasata kaksi melkoisen hyvää tehokenttää.
Voi toki ja tämä jättää yli 4 milliä vielä pelivaraa, jos Murray on saikulla loppu runkkarit. Joten varmasti joku pakki ja hyökkääjä vielä mahdollista saada.

All in, I love it.
Iso plussa vielä siitä, että on todella vahva kahdensuunnan pelaaja, tuo paljon sitä mitä Torontolla ei liikaa ole.
Oman kylän mies vielä. Pelit alkakoon.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
No kyllähän se on selvää kaikilla formaateilla, että nyky-Toronton onnistuninen mitataan vasta poffeissa. Puolet vaan sinne selviää, joten ei tuota oikeen vaikeammaksi enää voi laittaa, ja tässä mielessä toimii hyvin kyllä nykyformaatti. Taistelu aurinkopaikoista on aitoa, toisin kuin joskus 80-luvulla.

Mutta otteluparien määräämistä voisi säätää. Mikä pakko tuolle divisioonien sisäiselle on? Normisti vaan parit konferenssisijoituksen mukaan, niin tulis vähän enemmän vaihtelua. Varmaan sen takia noin, kun on se min 3 per divari. Mutta kyllä tuolle minusta olisi peruste muutenkin, kun divarit eivät ole tasavahvoja, ei ottelupareja silti olis pakko noin muodostaa. Ja voisiko jo välierävaiheessa sekoittaa idän ja lännen? Tämä tosin söisi sitten nuo konferenssimestaruudet pois.
Kyllähän se Toronton tilanteessa on selvää, että playoffit ratkaisevat. Onhan tämä nykyinen formaatti kuitenkin todella ikävä, jos oma divisioona on kova. Hyvästä runkosarjasta palkintona on todella hankalat ensimmäiset kaksi kierrosta. Kun taas Oilers sai viime vuonna omasta divisioonastaan vastaan kaksi playoffeihin ryöminyttä joukkuetta. Kumman kausi oli parempi? Jos mentäisiin seedauksella, niin parit olisivat paljon järkevämmät ja hyvillä suorituksilla olisi enemmän merkitystä.

Kun tämän formaatin takia tiedät otteluparit jo hyvissä ajoin, niin syö mielenkiintoa seurata ylipäätänsä pelejä tai kautta, kun aika on muutenkin kortilla. Nyt myös jännitys kärsii. Tämä on kuitenkin nyt mitä on ja sillä mennään.
 

mr hat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllähän se Toronton tilanteessa on selvää, että playoffit ratkaisevat. Onhan tämä nykyinen formaatti kuitenkin todella ikävä, jos oma divisioona on kova. Hyvästä runkosarjasta palkintona on todella hankalat ensimmäiset kaksi kierrosta. Kun taas Oilers sai viime vuonna omasta divisioonastaan vastaan kaksi playoffeihin ryöminyttä joukkuetta. Kumman kausi oli parempi? Jos mentäisiin seedauksella, niin parit olisivat paljon järkevämmät ja hyvillä suorituksilla olisi enemmän merkitystä.

Jep jep, formaatin vika. Kuitenkin näytöt ovat toisilla väliaikaisilla formaateilla olleet kiistattomat ja Toronto käveli laulellen jatkoon Columbusta ja Montrealia vastaan keväinä 2019 ja 2020. Ei kun niin joo…

Kun jokainen kevät päättyy mahalaskuun ja nollanäytöillä megabisnestä operoivat Dubas ja Keefe saavat jatkaa niin soisi ehkä toivoa jonkinnäköistä peilin etsimistä ainaisten epäonni- ja formaatioselitysten sijasta, mutta kun tätä ei ole vieläkään tapahtunut kaiken nähdyn jälkeen niin ehkä ei kannata pidätellä hengitystä odottaessa.

Niin ja vastauksena kysymykseesi: Edmontonin kausi oli parempi, koska se menestyi pudotuspeleissä, joka on ainoa millä on loppupeleissä mitään merkitystä. Voit voittaa vaikka 62 peliä runkosarjassa, mutta paljonko se lohduttaa, jos ekalla kierroksella tulee villin kortin jengiltä 4-0 pataan? Niinpä.
 
Viimeksi muokattu:

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Jep jep, formaatin vika. Kuitenkin näytöt ovat toisilla väliaikaisilla formaateilla olleet kiistattomat ja Toronto käveli laulellen jatkoon Columbusta ja Montrealia vastaan keväinä 2019 ja 2020. Ei kun niin joo…

Kun jokainen kevät päättyy mahalaskuun ja nollanäytöillä megabisnestä operoivat Dubas ja Keefe saavat jatkaa niin soisi ehkä toivoa jonkinnäköistä peilin etsimistä ainaisten epäonni- ja formaatioselitysten sijasta, mutta kun tätä ei ole vieläkään tapahtunut kaiken nähdyn jälkeen niin ehkä ei kannata pidätellä hengitystä odottaessa.

Niin ja vastauksena kysymykseesi: Edmontonin kausi oli parempi, koska se menestyi pudotuspeleissä, joka on ainoa millä on loppupeleissä mitään merkitystä. Voit voittaa vaikka 62 peliä runkosarjassa, mutta paljonko se lohduttaa, jos ekalla kierroksella tulee villin kortin jengiltä 4-0 pataan? Niinpä.
Toronto ei ole tainnut koskaan ottaa vielä villi kortti jengiltä 4-0 pataan, mutta ymmärrän toki osan pointista. Montreal sarja kirvelee todennäköisesti ikuisesti, siinäkin toki hyvä huomioida faktoina se, että Toronto menetti Tavaresin ja Muzzinin heti sarjan alkuun, eikä sitä hehkutettua materiaalieroa enää sen jälkeen ollut niin paljoa. Canadiens pelasi vajaalla joukkueella heikon runkosarjan ja sai joukkueen terveenä playoffeihin. Tuo oli se kultainen mahdollisuus mennä jatkoon. Itse en jaksa noista kuplaplayoffeista välittää, varsinkin kun Tortorellan trap on huomattavasti helpompi lyödä pystyyn tuollaisen tauon jälkeen. Faktahan tuo kuusi hävittyä ykköskierrosta on, mutta on turha väittää ettei joukkuetta ja pelityyliä olisi hiottu. Joukkue on hyvin erilainen, kuin Babcockin aikana ja Keefen alkuvuosina. puolustuspeli on numeroiden valossa kehittynyt selkeästi. Dubas epäonnistui capin kanssa ja Campbellin varaan laskettiin aivan liikaa, kun tilaa paremmalle maalivahdille ei ollut. Nylanderia on arvosteltu pitkään ja mies olisi haluttu fanien toimesta treidata jo ajat sitten. Nyt pelaaja on ottanut taas yhden extra stepin. Toki tuota Tavaresin sopimusta voitaneen jossitella ikuisesti.

On kuitenkin huvittavaa hehkuttaa jotain Oilersin hikistä 4-3 voittoa juuri ja juuri playoffeihin ryömineestä LA Kingsista, kun Toronto otti 4-3 pataan Stanley Cup finalistilta. Tuo seedaus on aivan järjetön, kun kuitenkin alle pelataan 82 ottelun runkosarja, se on se ja sama kuka siitä kärsii, mutta eihän tuossa ole mitään järkeä. 2018 Toronto oli nuorella joukkueella runkosarjan viides ja vastassa oli runkosarjan kolmas Boston Bruins. Koita siinä sitten hankkia kokemusta, kun hyvällä runkosarjalla et voi pelata hyvää vastustajaa, vaan ne tulevat tuurin ja sattuman kautta.
 

mr hat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toronto ei ole tainnut koskaan ottaa vielä villi kortti jengiltä 4-0 pataan, mutta ymmärrän toki osan pointista.

Ei, tämä olikin luonnollisesti viittaus siihen taannoiseen Tampan kauteen. Ei tainnut kiinnostaa ketään enää ennätyksellinen tulos runkosarjasta sen kaikkien aikojen mahalaskun jälkeen.

Siitä ollaan samaa mieltä että tuo systeemi on huono ja olen ollut sitä mieltä siitä lähtien kun se muutettiin. Mutta se systeemi on kaikille sama eikä sen taakse voi enää mennä varsinkaan kun menestystä ei tullut toisillakaan systeemeillä, piti kuplapudotuspelejä miten arvokkaina tahansa. Se ei toki ole Toronton vika, että runkosarjaa hinkataan 82 peliä ja lopulta vain sillä kuka ottaa 16 voittoa keväällä on merkitystä, mutta se onkin sitten kokonaan toinen keskustelunsa. Vähentäähän noita pelejä pitäisi tuntuvasti jotta niillä olisi edes hieman enemmän merkitystä mutta koska asioita katsotaan dollarit edellä niin eihän niitä olla ainakaan vähentämässä.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Ei, tämä olikin luonnollisesti viittaus siihen taannoiseen Tampan kauteen. Ei tainnut kiinnostaa ketään enää ennätyksellinen tulos runkosarjasta sen kaikkien aikojen mahalaskun jälkeen.

Siitä ollaan samaa mieltä että tuo systeemi on huono ja olen ollut sitä mieltä siitä lähtien kun se muutettiin. Mutta se systeemi on kaikille sama eikä sen taakse voi enää mennä varsinkaan kun menestystä ei tullut toisillakaan systeemeillä, piti kuplapudotuspelejä miten arvokkaina tahansa. Se ei toki ole Toronton vika, että runkosarjaa hinkataan 82 peliä ja lopulta vain sillä kuka ottaa 16 voittoa keväällä on merkitystä, mutta se onkin sitten kokonaan toinen keskustelunsa. Vähentäähän noita pelejä pitäisi tuntuvasti jotta niillä olisi edes hieman enemmän merkitystä mutta koska asioita katsotaan dollarit edellä niin eihän niitä olla ainakaan vähentämässä.
No itse asiassahan systeemi ei ole kaikille sama, kun se on ihan onnesta kiinni minkälaisessa divisioonassa olet. Tasapuolinen se ei sen takia ole, eikä kaikille sama. Toki ennen kauden alkua voidaan todeta, että tämä on systeemi ja sillä mennään. Käytännössä tällä systeemillä liigan 2. ja 3. voidaan saada vastakkain jo ensimmäisellä kierroksella. Hankala sanoa silloin, että tämä olisi jotenkin tasapuolinen. Toisekseen jollain muulla systeemillä on menty yksi kausi, eikä sekään ollut koronan takia normaali, se on totta että lopputulos oli sama.

Se nyt kuitenkin on sarjasysteemi ja sillä mennään. Hyvin mahdollista, että keväällä on vastassa 4x liigan top6 joukkueita, mutta sillä mennään. Täydet mahdollisuudet on mennä päätyyn asti, jos oma peli vaan toimii.
 

Aatu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kisakenttä Oy
No itse asiassahan systeemi ei ole kaikille sama, kun se on ihan onnesta kiinni minkälaisessa divisioonassa olet. Tasapuolinen se ei sen takia ole, eikä kaikille sama. Toki ennen kauden alkua voidaan todeta, että tämä on systeemi ja sillä mennään. Käytännössä tällä systeemillä liigan 2. ja 3. voidaan saada vastakkain jo ensimmäisellä kierroksella. Hankala sanoa silloin, että tämä olisi jotenkin tasapuolinen. Toisekseen jollain muulla systeemillä on menty yksi kausi, eikä sekään ollut koronan takia normaali, se on totta että lopputulos oli sama.

Se nyt kuitenkin on sarjasysteemi ja sillä mennään. Hyvin mahdollista, että keväällä on vastassa 4x liigan top6 joukkueita, mutta sillä mennään. Täydet mahdollisuudet on mennä päätyyn asti, jos oma peli vaan toimii.
Itsellä viimeiset 4 kautta jo ollut niin, että n. 10 matsia jaksan runkosarjamatseja katsella. Toki highlightit tulee katsottua, mutta ei minkäänlaista jännitystä ole seurata pelejä, kun pleijareihin mennään jokatapauksessa.

Playoffit onkin sitten eri juttu, kutina alkaa jo nyt nousemaan, näkee ketä on hankittu ja vastustajakin on käytännössä jo tiedossa. Mikään muu kuin konferenssi finaali ei kelpaa. Ja koska tuolla rosterilla cup on ainut tavoite, niin silloin kaikki pitää voittaa, oli vastassa ekana Tampa, sitten Boston ja lopulta joku metron porukka. Turhaa valittaa siitä että ekaksi on kovia vastustajia, koska jos haluat olla paras, niin kaikki on pystyttävä voittamaan. Ei tuolla kuulukkaan olla helppoa tietä päätyyn. Toki ymmärrän pointin, että ei ole tasapuoleista, mutta kaikki avaimet Leafsilla on voittaa, nyt vaan pitää pystyä kaivamaan paras esiin oikealla hetkellä.

Jos loppuun pari sanaa vielä joukkueesta. Nyt omiin silmiin on suht hyvä paketti kasassa. Mitä kokonaisia pelejä olen nähnyt ja keskusteluja väijynyt, niin vielä kun Kerfoot saataisiin vaihdettua johonkin hieman akressiivisempaan hessuun, niin aika timanttinen sakki olisi. En myöskään yöunia menetä, jos Engval lähtee samalla oven avauksella. En vaan syty Pierren muka-aktiiviseen kaarteluun. Kaverilla olisi raamia vaikka muille jakaa, mutta pelaa kuin ei taklata saisi. Ei sovi playoff kiekkoon mitenkään.

Puolustus on omaan silmään niin hyvä, kuin tuolla cap-rakenteella voi olla. Sopivasti syvyyttä ja Dubakselta Timmins oli hyvä haku. Kauas ollaan tultu siitä, kun seiskapeleissä sai sulkea silmät, kun Gardiner & Marincin kaksikko oli jäällä.

Hyvä tästä tulee, ekalla kiepillä Tampan tiputus, niin voikin Finnairin lentopisteillä alkaa katselemaan lentoja Torontoon kesäkuulle. Koska mestaruusparaatia en tule missaamaan.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Itsellä viimeiset 4 kautta jo ollut niin, että n. 10 matsia jaksan runkosarjamatseja katsella. Toki highlightit tulee katsottua, mutta ei minkäänlaista jännitystä ole seurata pelejä, kun pleijareihin mennään jokatapauksessa.

Playoffit onkin sitten eri juttu, kutina alkaa jo nyt nousemaan, näkee ketä on hankittu ja vastustajakin on käytännössä jo tiedossa. Mikään muu kuin konferenssi finaali ei kelpaa. Ja koska tuolla rosterilla cup on ainut tavoite, niin silloin kaikki pitää voittaa, oli vastassa ekana Tampa, sitten Boston ja lopulta joku metron porukka. Turhaa valittaa siitä että ekaksi on kovia vastustajia, koska jos haluat olla paras, niin kaikki on pystyttävä voittamaan. Ei tuolla kuulukkaan olla helppoa tietä päätyyn. Toki ymmärrän pointin, että ei ole tasapuoleista, mutta kaikki avaimet Leafsilla on voittaa, nyt vaan pitää pystyä kaivamaan paras esiin oikealla hetkellä.
Tämähän tässä seuraamisessa tällä hetkellä on paradoksaalista, että runkosarja ei juurikaan herätä tunteita. Viime kaudella sentään Matthewsin ennätysjahti ja huippukausi herätti tunteita. Nyt ei ole minkäänlaista fiilistä, mutta kun playoffit alkavat, niin tuloksena on joko infernaalinen viikkojen mittainen vitutus tai valtava euforia. On tätä taaperrusta sen verran pieteetillä tullut vuosikymmeniä seurattua. Saa nähdä montako sesonkia pumppu vielä kestää.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt on Torontossa kovat piipussa, mutta kyllähän tuleva ensimmäisen kierroksen Bolts-sarja hieman hirvittää. ROR-kaupan myötä Leafsin mahdollisuudet päästä siitä jatkoon ovat kuitenkin huomattavasti paremmat kuin vielä ennen viikonloppua. Ikimuistoiseen kevääseen vaadittaisiin vielä se, että Murray löytää saman torjuntavireen kuin Pingviinien b2b-mestaruuksien aikaan tai että Samsonov vetää kevään ihan Binningtonina. Joka tapauksessa saatiin lisää mielenkiintoa loppukaudeksi.
 

Oranssia

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho!
Kevät lähestyy, mutta jostain selittämättömästä syystä luottamus Leafsiin ei allekirjoittaneella horju, ainakaan vielä…
Toronton runko on jälleen vuoden kokeneempi pleijareihin, ja tuon lisäksi Dubas hankki kokeneen ja menestyneen oman kylän pojan O’Reillyn tuomaan sitä syvyyttä sekä santapaperia, mistä homma on usein pleijareissa ainakin tiettyyn pisteeseen asti jäänyt kiinni. Tämän lisäksi ROR:lla melko tuoreena muistissa se, mitä pleijareissa menestyminen vaatii,
Conn Smythe -palkintoa ei ihan vahingossa voiteta.
O’Reillyn saapuminen avaa myös täysin uusia mahdollisuuksia peluutukseen, playoffeihin on mahdollista luoda erittäin vahvasti roolitetut neljä kentällistä.
Myös samasta kaupasta pienemmälle huomiolle jäänyt Noel Acciarin saapuminen on mielestäni loistava juttu, melko optimaalinen nelosen sentteri Torontoon, jonka ympärille on helppo rakentaa rikkova ja puolustava ”jarrukenttä”, johon on myös mahdollista laittaa toinen hyvä aloittaja Kampf laidalle ns. varamieheksi. Pudotuspeleissä aloittamisen tärkeys korostuu, ja tässä kaupassa Toronton aloittaminen bottom-six osastolla koheni roimasti.
O’Reilly on nyt pelannut kaksi peliä Leafsissa, ja molemmat kakkoskentässä, ensin laiturina ja sitten keskellä, playoffeihin mentäessä uskon ROR:in siirtyvän kolmosen keskelle.
Pidän todennäköisenä, O’Reilly solmii Leafsin kanssa jatkon kesällä, Dubas on aiemmin sanonut, ettei maksa ensimmäisen kierroksen varausta rentalista, ellei hän ole jatkamassa seurassa, ja nyt tosiaan ykkönen tuon kaupan yhteydessä lähti.
Maalivahtien terveys on ainoa asia, mistä olen hieman huolestunut, mutta aika näyttää.

Pidän todennäköisenä, että jotain liikennettä tapahtuu Leafsin ympärillä vielä ennen siirtorajaa.
Haaveissa itselläni olisi saada puolustukseen Jakob Chychrun, jonka hinta todennäköisesti olisi kova, mutta mielestäni se kannattaisi ehdottomasti maksaa.
Tällä kaudella mielestäni pitää mennä ihan all-in, eikä esimerkiksi Nicholas Robertsonin ja Rasmus Sandinin käyttäminen vaihtotavarana mahdollisten varausvuorojen kanssa saisi itseäni vihaiseksi, mikäli tuota joukkuetta saataisiin vahvistettua vielä lisää kevättä varten.
Toivon ettei Matthew Knies tule olemaan kauppatavaraa tänä keväänä, vaikka todennäköistä onkin, että mahdollisessa Chychrun -treidissä AZ juuri aavikon oman pojan Kniesin tahtoisikin saada osaksi pakettia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös