Edellinen peli jäi kaivelemaan, ja hetken hengähdystauon lähdin selvittämään miksi. Tässä ketjussa ollaan, koska tarkoitus on yrittää selvittää Lämsän pelikirjaa edelleen tarkemmin.
Tilastojen, silmähavaintojen ja kommenttien perusteella viime aikoina on ollut pelillisesti vaikeampaa, vaikka tuloksissa tämä ei niin merkittävästi olekaan näkynyt. Omaan silmään osunut etenkin se, että pelejä on ollut ajoittain normaalia raskaampi katsoa. Ohessa muutama huomio siitä, miksi luulen, että näin on ollut.
Kuten olettaa saattaa, niin pelikirjan perusteissa ei näin lyhyessä ajassa ole mikään muuttunut. Yleinen konsensus on kuitenkin ollut se, että vastustajien pelaamisessa Lukkoa vastaan muutosta on tapahtunut. Pelicans oli tästä ihan pätevä esimerkki. Oikeastaan kaikissa neljässä kuvassa näkyykin ylempien hyökkäykseenlähtöjen osalta, mikä Pelicansin suhtautuminen yhä useammin oli Lukon avauspelaamiseen.
Tämä perinteinen 3-2 -trap on aiheuttanut Lukolle vaikeuksia. Ensimmäisessä kuvassa ylhäällä on ryhmitys, johon Lukko mielellään tätä vastaan ylemmissä viivelähdöissä asettuu. Tiputus oikealta puolustajalta alas toiselle puolustajalle, ja siitä vasempaan laitaan vauhtiin. Tämä on pääosin toiminut hyvin edellistenkin pelien aikana, mutta ongelmana on ollut se, että tähän asetelmaan on liian harvoin päästy kontrolloidusti.
Ensimmäisessä kuvassa alhaalla näkyy erittäin hyvin sellainen tilanne, johon Lukko on aivan liian usein viime aikoina sen sijaan joutunut. Pelkästä kuvastakin pystyy tulkitsemaan, että tästä asetelmasta ei kiekon kanssa vastustajan siniviivaa päästä ylittämään. Leveys pysyy kyllä yllä, mutta syvyyssuuntaan ei ole minkäänlaista uhkaa, eivätkä nämä syöttökulmat tarjoa kiekolliselle puolustajalle yhtään mitään. Toisessa kuvassa ylhäällä tilanne on melko lailla samanlainen. Vaihtoehdot tässä tilanteessa kiekollisella Viitasalolla ovat olemattomat, ja tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että yksikään hyökkääjä ei ole lähelläkään täyttä vauhtia.
Liian usein näistä tilanteista Lukko pakottaa peliä eteenpäin, jälleen kerran pyrkien saamaan kiekon pysymään mahdollisimman kaukana omasta maalista mahdollisimman kauan. Tätä yritetään tehdä vielä useimmiten suurempia riskejä välttäen, ja näin ollen avaussyötöistä puuttuu rohkeus pelata pieneen tilaan. Miellyttävämpi ja pelikirjaa mukaileva vaihtoehto on usein jonkin sortin päätykiekko. Vaikka näin painopiste saataisiinkin pelattua syvään, on näistä asemista ja vauhdeista kovin vaikeaa saada aikaan tarvittavaa painetta ja ylivoimatilanteita kiekon läheisyyteen. Näin mahdollistetaan juurikin Lämsän mainitsema "vajaa hyökkääminen", joka tuottaa harvemmin edes riistoja.
Täysin synkkä tilanne ei kuitenkaan ole. Toisessa kuvassa alhaalla näkyy, mitä tapahtui seitsemän sekuntia ylemmän kuvan jälkeen. Viitasalo päätti kiekollisena olla pakottamatta peliä ylöspäin ja päätyi käynnistämään ylemmän viivelähdön uudelleen. Koukkuun jäi Pelicansin ylin hyökkääjä. Näin ollen avaustilanne näyttää pakin silmiin huomattavasti valoisammalta. Näiden ratkaisujen on välttämätöntä olla olennaisempi osa Lukon avauspelaamista vastaisuudessa, sillä muuten varsin perinteisten trapien kanssa uhataan olla vaikeuksissa koko loppukauden ajan.
Palaten vielä ensimmäisen kuvan ylempään tilanteeseen, antaa sekin mahdollisuuksia pelin kehittämiseen. Avaussuunta Lukolla on lähes aina näissä kuin muissakin avausvariaatioissa vasen laita. Tämä jättää kahden muun hyökkääjän rooliksi lähinnä pitää pelin leveänä, sekä luoda uhkaa syvälle vastustajan päätyyn avauksen jälkeen. Kuitenkin vähintään toinen näistä hyökkääjistä pitäisi saada aktivoitua luomaan avausmahdollisuuksia kentän keskelle poikittaisliikkeeseen. Tämä on pitkälti kiinni ajoituksesta, mutta tähän asti tässä ei ole nähty kehitysaskelia.
Loppuun on vielä todettava, että pelissä esiintyvät ongelmat ovat sen verran moniulotteisia, ettei niitä aivan näin yksinkertaisesti ratkaista todellisuudessa. Kuitenkin nämä ovat niitä suuntia, joihin uskon pelin kehityksen tähtäävän. Esimerkit tältä erää olivat vain ylemmistä hyökkäykseenlähdöistä. Syvempää lähdettäessä erilaisia ongelmia riittää aivan yhtä lailla, palataan niihin mahdollisesti myöhemmin. Sen verran pitkiä sepityksiä näistä usein tuppaa tulemaan.
Kuvat toki jälleen MTV Urheilun omaisuutta.