Tässä kun rupesin enemmän miettimään Nyban aikakautta HIFK:n UTJ:na, niin tulin siihen lopputulokseen, että ongelmat ovat henkisellä puolella. Herra on vuosien aikana osoittanut, että hän osaa rakentaa voittavan joukkueen, tästä tietysti parhaana osoituksena vuoden 2011 joukkue. Lisäksi Nyba on osoittanut, että herrassa on vähän neuvottelijan vikaa. Okei, on tapahtunut selkeitä virhearvioita, mutta ne tuntuvat menevän enemmänkin henkisen puolen ominaisuuksien piikkiin, kuin itse neuvottelutaitojen. Toisaalta periksiantamattomuus yhdistettynä neuvottelutaitoihin ovat tuoneet meille mm. Tomas Zaborskyn kaltaisen tähden. Pidän myös Puustisen, Elkinsin, Pakarisen ja Söderholmin jatkoja kovana näyttönä herran neuvottelutaidoista. Maalivahtien osalta Nybondaksen track record on suorastaan erinomainen, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä joukkue kaipaa Hussolle tasokkaampaa kirittäjää. Lisäksi Nybondas on osoittanut kykyä reagoida kesken kauden, mikäli tarvetta ilmenee. Tarvetta reagoinnille on toki ilmennyt vuosien varrella liikaa, mutta herra on reagointikykyä on kaikesta huolimatta löytynyt.
Jos joukkueenrakentamisesta jotain moitittavaa löytyy, niin mielestäni se on punaisen langan puuttuminen. Nybondas pystyy kyllä rakentamaan erinomaisen joukkueen kaudeksi. Kysymys kuuluukin, onko miehellä oikeasti näkemystä siitä mitä HIFK:n pitää olla pitkällä aikavälillä. Nybondaksen aikaa ovat leimanneet erilaiset rakennusprojektit. Vaikka nyt hymyilyttääkin, samaan aikaan vähän pelottaa, että mitä tapahtuu kauden 2016-2017 jälkeen. HIFK:n hallituksella ja Tom Nybondaksella pitäisi ehdottomasti olla näkemys siitä. Kuitenkin hieman pelottaa, että kautta '17-'18 ruvetaan rakentamaan liian myöhään. Mikäli rakentaminen aloitetaan liian myöhään, on meillä taas edessä uusi projekti. En tarkoita, että Nyballa pitäisi olla jo nyt 20 pelaajasopimusta valmiina kautta '17-'18 ajatellen. Herran pitäisi kuitenkin kokoajan kartoittaa nuoria tai nuorehkoja valmentajia, joilla voisi olla annettavaa HIFK:lle. Valmentajia jotka uskovat ja peluuttavat ns. HIFK:n näköistä jääkiekkoa. Tämä edellyttäisi toki, että Nybondas itse tietää mitä on HIFK:n näköinen jääkiekko. Valitettavasti jatkuvat projektit eivät saa minua vakuuttuneeksi siitä, että näin olisi asian laita.
Mielestäni Nybondaksen suurin synti on kuitenkin ylimielisyys meitä faneja kohtaan. En nyt tarkoita "koirat haukkuu ja karavaani kulkee"-lausuntoja. Ne eivät minusta kuvasta ylimielisyyttä, ne ovat vain harkitsemattomia heittoja. Minusta sitä aitoa ylimielisyyttä on vaikeneminen joka asiasta. On toki hienoa, ettei kaikki seuran asiat vuoda ulkopuolelle, kuten Sir Penan aikoina. Välillä olisi kuitenkin hyvä avata sanaisaa arkkua ja kertoa meille kannattajille, missä mennään. Ei meille tarvitse kertoa nimiä, mutta vähän voisi aina vinkkiä antaa missä mennään. "Tällä hetkellä etsimme joukkueeseen fyysistä puolustajaa" olisi suorastaan erinomainen ulostulo Nybondakselta. "Etsimme joukkueeseemme puolustajaa":kin kelpaisi mainiosti. "Emme tällä hetkellä etsi uusia vahvistuksia" olisi pettymys, mutta antaisi toisaalta mielenrauhaa. Meidät kannattajat otetaan itsestään selvyyksinä. Meille ei tarvitse tarjota mitään, koska emme ole osa joukkuetta. Olemme osa HIFK-perhettä, olematta osa HIFK-perhettä. Skidiklubit ja perhepäivät ovat kivoja tapahtumia, mutta ollaan rehellisiä. Kyllä meitä oikeasti kiinnostaa tämä hetki ja tämän kauden joukkue. Maajoukkuetaukojen aikoina on sitten mahdollista viedä sitä omaa mietintää tuleviin kausiin.
Sekavan tekstini sanoma lienee se, että taidoiltaan Nybondas on hyvä joukkueenrakentaja. Goldobinin hankinta jopa osoitti tiettyä oivalluskykyä ja näkemystä uudenkaltaisesta joukkueenrakentamisesta. Samaan aikaan herra kuitenkin kohtelee kannattajia kuin ilmaa. Kyse on isosta puutteesta, joka olisi korjattavissa pienillä teoilla. En ole vaatimassa Nybondaksen päätä vadille. Toivon vain hänen ja HIFK-organisaation ottavan meidät kannattajat ja fanit paremmin huomioon.
