Taitaa olla tunteet pinnassa. Mäkelä on hyvä tyyppi.
Taitaa olla tunteet pinnassa. Mäkelä on hyvä tyyppi.Mäkelää itkettää haastattelussa. Tämä tuli kyllä ihan puun takaa. Olen kuin klapilla päähän lyöty.
Mäkelä oli lisäksi yksi finaalin harvoista valkoihoisista, joka sekin on ennakkoon tuossa lajissa huonompi lähtökohta lähteä tekemään huippu-uraa, vaikkakaan ei niin radikaali ero kuin pikajuoksussa. Tämä geneettinen puoli on sivuhuomiona pohjoismaalaiseen yleisurheiluun asia, joka asettaa meidät lähtökohtaisesti altavastaajan asemaan juoksuradalla lukuunottamatta muutamia juoksumatkoja.
Onko olemassa jotain tutkimuksia, joissa genetiikka löydetään vaikuttavaksi tekijäksi kestävyysjuoksumenestykseen niissä maissa, joissa sitä nykyään on? Tämä ei ole vittuilua, olen aidosti kiinnostunut onko sellaisia.
Nopealla googlauksella löysin muutaman vuoden vanhoja tutkimuksia, joissa todettiin, että Etiopian ja Kenian juoksumenestystä ei pystytä selittämään genetiikalla. Jotain puhetta maratoniin sopivista geeneistä yksilötasolla löytyi.
No, vielä Torinon talvikisoissa Suomi saavutti tähtiensä osalta pahasti flopanneella yhdeksän mitalia KAHDEKSASTA eri lajista. Kesäkisoissa pudotus on toki pidemmältä ajalta ja osin Suomesta riippumattomista syistä, mutta nyt joudutaan miettimään, tuleeko yhtään mitalia. Ruotsi ja Norja laskevat tuleeko kultamitaleita useampi kuin yksi.Valitettavasti Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmen ym. menestyminen olympialaisissa on ajanut suomalaiset siihen, että jokaisen suomalaisen pitää menestyä arvokisoissa ja saada vähintään se mitali. Ynnä muut sijat ovat pettymyksiä.
Käänsin yleensä kanavaa kun Mäkelä tuli ruutuun itkemään. Ihmisillä on erilaiset tavat käsitellä pettymyksiä mutta nyt puhutaan urheilijasta joka ei ole koskaan voittanut muuta kuin ehkä itsensä. Ei siinä tartte harakiriä tehdä mutta ei välttämättä kannattais tulla tv-ruutuun itkemään ja keräämään huomiota.
Tämä näkyy selvästi eritoten eri palloilulajeissa ja voimailulajeissa. Kilpailu on kovempaa kuin aiemmin.No, vielä Torinon talvikisoissa Suomi saavutti tähtiensä osalta pahasti flopanneella yhdeksän mitalia KAHDEKSASTA eri lajista. Kesäkisoissa pudotus on toki pidemmältä ajalta ja osin Suomesta riippumattomista syistä, mutta nyt joudutaan miettimään, tuleeko yhtään mitalia. Ruotsi ja Norja laskevat tuleeko kultamitaleita useampi kuin yksi.
Enkä nyt kauniisti sanottuna tiedä, "pitääkö" kaikkien saada se mitali. Enemmänkin tuntuu, että omat ennätykset ja sinänsä tärkeät arvokisadebyytit ovat nousseet yhä vahvemmin esille, kun kv. katsantokannassa ei enää ihan kärkeen päästä. Arvo niilläkin toki on; jos onnistuu omaan tasoonsa nähden, ei parempaa voi odottaa. Joskus se vaan menee yli, Ville Lång oli pari päivää hyvän taistelunsa ansiosta suurin piirtein Suomen suosituin mies, vaikkei edes muuhun olympiajoukkueeseen nähden ollut erityinen onnistuja.
Eipä ole kovin moni muukaan yleisurheilija. Miten suoriutuisit itse yleisurheilussa?
En varmastikaan yhtään paremmin. Mutta en lähe siitä itkemään.
Mistä tietäisit, jos olisitkin mukana olympialaisissa ja tunteet tulisivat pintaan?
Ei pitäis tämmösiin lähteä mutta ehkä olen joskus urheillu. Kohta kysytään varmaan että mitä lajia :)
Käänsin yleensä kanavaa kun Mäkelä tuli ruutuun itkemään. Ihmisillä on erilaiset tavat käsitellä pettymyksiä mutta nyt puhutaan urheilijasta joka ei ole koskaan voittanut muuta kuin ehkä itsensä. Ei siinä tartte harakiriä tehdä mutta ei välttämättä kannattais tulla tv-ruutuun itkemään ja keräämään huomiota.
Tunteet saa näyttää niin ilot kuin surutkit. Monesti tuntuu siltä kuin haastattelijat eivät ole olleet tilanteessa ajan tasalla vaan kysyvät mitä sylki suuhun tuo. Tilanne äly on tipotiessään.Suomen mestaruuksia ja vissiin Suomi-Ruotsi maaottelussa, olisko jonkun muunkin kisan voittanut. Ei toki ole voittanut arvokisoissa eikä ollut mitalilla, mutta se onkin aika lyhyt lista suomalaisia naisia yleisurheilussa jotka on.
Haastattelut sinänsä ei ole valinnaisia urheilussa. Yle tulee varmasti haastattelemaan kaikki suomalaiset yleisurheilijat, ainakin kaikki finaaliin päässeet. Eikä olisi korrektia kieltäytyä, sponsoritkin suuttuisi.
Haastattelussa itkeminen ei tietysti ole pakollista, mutta ehkä sille ei voi mitään.
Tunteet saa näyttää niin ilot kuin surutkit. Monesti tuntuu siltä kuin haastattelijat eivät ole olleet tilanteessa ajan tasalla vaan kysyvät mitä sylki suuhun tuo. Tilanne äly on tipotiessään.
Tuossa kyllä vertailet aivan eri tason urheilijoita. Rädyllä on mm. 3 mitalia Olympialaisista ja muutama leikkausarpi. Pronssia irtosi vielä vanhoilla päivillä Atlanta 1996, jalka puudutettuna. Hiukan särähtää, jos Mäkelä sotketaan samaan kastiin.
Tässä on kyllä hyvä pointti. Suomessa oikeastaan aina ennen mitä tahansa arvokisoja on mentaliteetti "ei sinne ketään kannata lähettää", "pelkkiä turisteja" yms. Sitten kun kisat alkaa ja joku pääseekin finaalin asti, niin taas naureskellaan ettei siitä ollut kuitenkaan mihinkään, vaikka finaalipaikka on Suomen nykyisellä tasolla erinomainen saaavutus, esim. tämä Mäkelän sijoitus. Mikäli urheilija kertoo korkean tavoitteen ajalle, kisoille yms. niin sitten on taas helppoa naureskella sitä, että taas oli suuret puheet, mutta eipä tullut menestystä. Samat ihmiset vaativat intohimoa, mutta vain mitali riittää, jotta iso yleisö arvostaisi pätkääkään.Ihmisen on helppo arvostella muita, mutta vaikea nähdä itseään samassa tilanteessa. Se oli pointtini tässä:).
Olihan se helppoa silloin, kun oli moninkertaisesti vähemmän maita kilpailemassa, kuin nykyään. Afrikan maatkin puuttuivat Etelä-Afrikkaa, Egyptiä ja Rhodesiaa lukuunottamatta. Kenties sekä Kolehmainen ja Nurmi olisivat jäänet ilman mitaleja, jos olisi ollut pitemmillä matkoilla afrikkalaisia kanssakilpailijoita mukana.
Tuossa kyllä vertailet aivan eri tason urheilijoita. Rädyllä on mm. 3 mitalia Olympialaisista ja muutama leikkausarpi. Pronssia irtosi vielä vanhoilla päivillä Atlanta 1996, jalka puudutettuna. Hiukan särähtää, jos Mäkelä sotketaan samaan kastiin.
Käänsin yleensä kanavaa kun Mäkelä tuli ruutuun itkemään. Ihmisillä on erilaiset tavat käsitellä pettymyksiä mutta nyt puhutaan urheilijasta joka ei ole koskaan voittanut muuta kuin ehkä itsensä. Ei siinä tartte harakiriä tehdä mutta ei välttämättä kannattais tulla tv-ruutuun itkemään ja keräämään huomiota.
Mielestäni melko typerää "syyllistää" penkkiurheilijaa, jolla on kovat odotukset ja haluaa päästä iloitsemaan "omiensa" menestyksestä. Mitä case Mäkelään tulee, niin urheilija on laittanut itselleen epärealistiset odoitukset kun puhuu julkisesti, että 14.70-80. on realistisesti mahdollinen, vaikka juuri mikään ei ole viitannut siihen. Samoin ennen karsintaa naureskelu että "14.20 on aina ennen riittänyt finaaliin" on typerää, sillä todella vaivoin selvisi sinne itse. Senni Salminenkaan ei ole vielä sillä tasolla että voidaan realistisesti odottaa 14.70-80. mittaisia hyppyjä, mahdollisuudet kehittyä sen tason hyppääjäksi on, mutta vielä ollaan kaukana siitä. Huippu-urheilussa suurta roolia pitää myös henkinen kantti. Tämä tarkoittaa että urheilijan taustajoukkojen on myös onnistuttava psyykkaamaan urheilija tilaan, jossa pystyy kovassa painetilassa tekemään parhaansa, rikkomaan ennätyksiä ja ylittämään itsensä. Vertailukohtana esimerkiksi Yulimar Rojas olisi varmasti ollut hieman pettynyt, mikäli ei olisi onnistunut ME-hypyssään, kun se oli tavoitteena.Suomi menestyisi paremmin urheilussa, jos tämäkin jengi keskittyisi treenaamaan jotain muuta lajia kuin nettikirjoittelua.