Nimenomaan päinvastoin. Näkisin, että pienen budjetin seurojen pitäisi olla pitkäjänteisempiä ja antaa valmentajalle aikaa. Kahden vuoden periodissa valmentajalla ei kuitenkaan ole välttämättä mahdollisuutta vaikuttaa joukkueeseen riittävässä määrin. On aiemmin solmittuja sopimuksia ja valmentajalle itselleenkin on voinut tulla virhearviointeja pelaajia valittaessa. En usko, että Pelicansilla on kuitenkaan sellaista rahaa, että saataisiin välittömästi menestyksen mukanaan tuova huippukoutsi.
Mielestäni tämä on melko outoa ehdottelua. Kuinka monta valmentajan suoraa 3-4 vuoden sopimusta liigassa on ollut?
Kukaan valmentaja tai mikään seurajohto ei halua sitoutua noin pitkäksi aikaa. Sehän on ihan yleisesti tiedostettu juttu, että kolme vuotta (jatkosopimuksen kautta, jos homma toimii) on melkolailla maksimi, minkä jälkeen valmentajalla ei ole enää seuralle annettavaa, toki poikkeuksia löytyy, mutta suuressa kuvassa näin on.
Kuvittele valmentajan työhaastattelu seurajohdon kanssa, siinä jos valmentaja sanoo, että 3-4 vuoden päästä on EHKÄ odotettavissa menestystä, niin kuinka käy?
Niin tyhmää seurajohtoa tuskin liigasta löytyy, joka kahden kontatun vuoden jälkeen vielä noilla näytöillä valmentajan sopimusta jatkaisi.
Pointti on siinä, että jääkiekko on bisnestä ja tulosurheilua. Jos et saa joukkuettasi toimimaan puolentoistavuoden aikana, niin olet epäpätevä tehtävääsi ja epäonnistunut siinä. Ensimmäinen vuosi annetaan yleensä anteeksi, toista ei, kolmatta ei tule ja neljännestä on aivan turha edes haihatella.
Kehityskäyrät esimerkiksi Aravirran ja Toivolan vertailussa ovat kuin yö ja päivä. Ymmärtäisin osan tuosta pointistasi, jos Toivolan Pelicansin pelissä olisi havaittavissa edes jotain kehitystä.
1,5 vuotta on joukkuetta muokattu ja on annettu valmentajalle aikaa, mutta vastineeksi ei ole saatu yksinkertaisesti yhtään mitään. Jotkut huippuvalmentajat saattavat saada joukkueen käsiinsä kesken kauden ja koutsata olemassa olevan materiaalin vaikka minkälaisiin suorituksiin, ilman joukkueen kummempaa muokkaamista. Toivolan tekosyyt alkavat kohta loppua.
Pelicansilla nimenomaan nykyään pitäisi olla sitä vetovoimaa ja rahaakin, kuten Helmisen, Marttisen ja Yorkin hommaamiset osoittavat. Jälkiviisas on helppo olla, mutta Yorkin palkan olisi voinut käyttää uuteen valmentajaankin.
Seuran tavoite on olla kuuden joukossa, viime vuodesta en tiedä, mutta eiköhän tavoite ollut sama silloinkin. Siitä voi miettiä onko Toivola onnistunut vai ei. Liian utopistinen tavoite tuo joukkueelle, joka on ennen Toivolaa pelannut kahtena vuonna pleijareissa, ei missään nimessä ole.