Venäjällä oli maailman suurin armeija ja sillä ajanmukainen kalusto, esim tankkeja 20.000 v 1939. Toki kalusto vanheni etenkin tankkien osalta salamavauhtia, mutta luulivat olevansa kaikkein vahvin tuolloin.Viestissäsi on ihan hyviä pointteja, mutta lähtökohta on vähän väärä. Kyse ei ole siitä mitä me tiedämme asioista nyt, vaan siitä mitä NL tiesi, luuli tietävänsä tai kaikessa harhaisuudessaan kuvitteli about vuosina 1937-1939.
NL ei ollut valmiina sotaan Saksan kanssa syksyllä 1939 (ja vice versa) ja siksi Molotov-Ribbentrop sopimuskin tehtiin. Puolan jakaminen oli kompromissi, joka ei kai oikeasti ollut kummankaan osapuolen mieleen.
En näkisi ihan pienenä asiana Neuvostoliitolle edullisemman yhteiskuntajärjestelmän torppaamista Saksan avustuksella. Kuten en sitäkään, että kulttuurillisista yhtäläisyyksistä johtuen saksalaissuuntaus olisi voinut kasvaa merkittäväksi linjaksi Suomessa. Neuvostoliitto teki riskiarvion ja mielestäni ihan relevantein perustein heidän kannaltaan.Listaile aika pieniä asioita siihen verrattuna, että saksalaisuuntaus ei missään vaiheessa kohonnut kovin merkittäväksi kansan keskuudessa. Ja sitä valtiojohdon toimetkin heijasti.
Tottakai. Tämähän se sotahistorian eräänlainen musta aukko kansan keskuudessa tuntuu olevan, kun Lapin tapahtumat mainitaan korkeintaan sivulauseena ryssiä vastaan sotimisen ohessa.Sopiiko tässä kaiken mielenkiintoisen keskustelun lomassa hypätä joitain vuosia eteenpäin ja Lapinsotaan?
Höpö höpö. Tuo kaikki on viikunanlehden etsimistä imperialismin suojaksi.Neuvostoliitto teki riskiarvion ja mielestäni ihan relevantein perustein heidän kannaltaan.
Mannerheimin ja Paasikiven kanta oli se, että kannaksella raja voidaan siirtää Inon taakse. Tähän myös hallitus olisi ollut sitten suostuvainen. Tämä tarkoittaa siis esim. tuohon Wikipedian kuvaan piirrettyä linjaa, jossa Terijoen alue luovutettaisiin NL:lle.
Itse en ainakaan ole lukenut siitä, että kumpikaan heistäkään olisi ollut valmis neuvottelemaan rajan siirtämisestä sen etäämmälle. Ehdotukset kannaksen osalta olivat siis vielä neuvottelujen viimeisessä vaiheessa hyvin kaukana toisistaan, eli NL:n vaatimusta Kivennavasta, Kanneljärvestä, Uudestakirkosta ja suurimmasta osasta Koivistoa ja Kuolemanjärveä ei tainnut kannattaa kukaan suomalainen.
Stalinin puheesta -39 käy selville, että tämä kaikki oli johdonmukaista strategiaa. M-R sopimuksella saivat aikaan sodan lännen ja Saksan välille. Ideana oli odotella, että nuo sotivat itsensä henkihieveriin ja sen välkeen puna-armeija levittää sosialismin ihanuuden koko Eurooppaan. Se, mitä isä aurinkoinen ei huomioinut, oli Ranskan nopea romahdus. Venäjä tuli maksamaan aika kovan hinnan 2MS aloittamisesta, samoin kuin Saksa.
Listaile aika pieniä asioita siihen verrattuna, että saksalaisuuntaus ei missään vaiheessa kohonnut kovin merkittäväksi kansan keskuudessa. Ja sitä valtiojohdon toimetkin heijasti.
Meillä kävi tuuri valintojen kanssa, Itä-Eurooppa nautti seuraavan ½ vuosisataa venäläistä vapautta. Natseihin verrattuna merkittävin ero oli kokardi.
Itävalta tuon kohtalon onnekseen vältti. Siitä en tiedä, oliko Neuvostoliitolla joitain ajatuksia tehdä Saksan tapaan omasta miehitysvyöhykkeestään "Itä-Itävalta" vasallikseen, mutta tosiaan Itävallan onneksi niin ei käynyt.Toisin kävi kaikille muille maille, joiden kanssa NL soti tai joita se miehitti. Ne joko liitettiin Neuvostoliittoon (Baltian maat) tai alistettiin sen vasallivaltioiksi (Itä-Saksa, Puola, Tsekkoslovakia, Unkari).
Onko tosiaan paras arviosi, että jos natsit olisivat voittaneet sodan, nuo maat olisi jätetty elelemään omassa rauhassaan?Unkarin,Bulgarian,Romanian ja Slovakian kohdalla ero olisi ollut ääretön, olisivat väittäneet miehityksen.
Itävalta tuon kohtalon onnekseen vältti. Siitä en tiedä, oliko Neuvostoliitolla joitain ajatuksia tehdä Saksan tapaan omasta miehitysvyöhykkeestään "Itä-Itävalta" vasallikseen, mutta tosiaan Itävallan onneksi niin ei käynyt.
Onko tosiaan paras arviosi, että jos natsit olisivat voittaneet sodan, nuo maat olisi jätetty elelemään omassa rauhassaan?
Hitler oli suuruudenhullu diktaattori, eriävä mielipide.No kaiken järjen mukaan ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyllä olisi.
Olisi jätetty rauhaan, kunhan juutalaiset oltaisiin laitettu kompostiksi. Ja kunhan hallitukset olisivat olleet innokkaasti Saksan ystäviä. Silleen ei varmaan olisi ollut hankalaa yllyttää Itä-Eurooppalaisia uunittamaan juutalaisia kun pogromit olivat perinne ja yleinen harrastus sielläpäin.No kaiken järjen mukaan ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyllä olisi.
Ainakin ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset perustivat Baltiaan oman armeijan alaisen, mutta kovasti keskiaikaisia suurherttuakuntia muistuttavan entiteetin mistä piti luoda eräänlainen ihanteellinen feudaaliyhteiskunta (ihanteellinen toki lähinnä valtaapitäville, paikallisilla oli sitten se maaorjan rooli). Toki hankkeella pitkät perinteet kun Saksasta katsottuna Baltia oli heidän omaa leikkikenttää mihin köyhempien ritarien oli mukava käydä suorittamassa Sommerreise ja Winterreise -nimisiä pyhiinvaellusmatkoja joissa tappaa pakanoita edullisesti verrattuna Jerusalemiin asti matkustamiseen. Luonnollisesti saksalaisritarikunnan vallattua alue, se kuului ihan faktisestikin vuosisatoja saksalaisten vaikutuspiiriin.Olisi jätetty rauhaan, kunhan juutalaiset oltaisiin laitettu kompostiksi. Ja kunhan hallitukset olisivat olleet innokkaasti Saksan ystäviä. Silleen ei varmaan olisi ollut hankalaa yllyttää Itä-Eurooppalaisia uunittamaan juutalaisia kun pogromit olivat perinne ja yleinen harrastus sielläpäin.
Britanian ja Ranskan lupaukset olivat niin naurettavia ettei niihin kukaan oikeasti voinut luottaa. Stalin kysyi esim. enkuilta montako divaria olisi laittaa Saksaa vastaan ja vastaus taisi olla "kaksi ja ihan kohta pari lisää" ja johon Stalin totesi että meillä sellaiset muutaman sataa.Itse asiassa NL neuvotteli kesällä 1939 pitkään myös Ranskan ja Britannian kanssa. Sopimuskin oli jo valmis, mutta se jäi lopulta toteutumatta, koska ei sisältänyt NL:lle mahdollisuutta lähteä puolustautumaan rajojensa yli. Ranska oli tähän kaiketi valmis, mutta Britit eivät. Stalin teki johtopäätöksen, että näistä neuvotteluista ei tule mitään ja aloitti neuvottelut Natsi-Saksan kanssa.
Stalinin kanssa ei olisi pitänyt edes neuvotella. Natsi-Saksalla ja Neuvostoliitolla ei ollut mitään oleellista eroa. NL oli vielä natsejakin suurempi ihmisoikeusrikos.Stalinille jätetty tuossa vaiheessa muuta korttia kuin olla Saksan liittolainen.
Mutta sitten siihen varsinaiseen kysymykseen. Onko kuitenkin mahdollista, että NL:ssa suunniteltiin tai edes haaveiltiin Suomen miehittämisestä Lapinsodan yhteydessä?
Britanian ja Ranskan lupaukset olivat niin naurettavia ettei niihin kukaan oikeasti voinut luottaa. Stalin kysyi esim. enkuilta montako divaria olisi laittaa Saksaa vastaan ja vastaus taisi olla "kaksi ja ihan kohta pari lisää" ja johon Stalin totesi että meillä sellaiset muutaman sataa.
Puola ja tsekki kokivat karmeimmin brittien ja patonkien lupaukset. Molemmat lupasivat suvereniteettia, toinen toiselle ja toinen toiselle. Kumpainenkin ihan täyttä sanahölinää . Stalin tiesi ettei lännestä oikeaa apua olisi tiedossa jos Saksa hyökkäisi.
Stalinille jätetty tuossa vaiheessa muuta korttia kuin olla Saksan liittolainen.
ps. Niin, enkut ja patongit lähettivät neuvotteluihin vähäpätöisiä tyyppejä ja Saksa taasen vaikutusvaltaisen ukkelin. Arvostus hommat :)
Kyllä ne julistivat sodan Saksalle.Britanian ja Ranskan lupaukset olivat niin naurettavia ettei niihin kukaan oikeasti voinut luottaa.
Puola ja tsekki kokivat karmeimmin brittien ja patonkien lupaukset. Molemmat lupasivat suvereniteettia, toinen toiselle ja toinen toiselle. Kumpainenkin ihan täyttä sanahölinää .
Olisiko ensimmäisiä signaaleja tullut Natsi-Saksan puolelta jo helmikuussa 1940, kun Göring viestitti Kivimäelle, että tehkää rauha ja saatte kaiken takaisin korkoineen.
Tällä suunnalla Atlanttin ja Jäämenren ranta on se päämäärä, milloin vaatimukset olisi loppuneet. Sama näkyy edelleen esim Duginin kartoissa. Se puten geopoliittinen neuvonantaja.Ja Helsingin ohella Moskovassa tämä olisi tiedetty - mihin rajalinja olisi esitetty? Kymijoelleko, vai Tornionjoelle?
Tuli tästä pohdinnasta mieleen, että olen itse usein ihmetellyt, että mitä sellaista varastettavaa tai valloitettavaa venäläiset (muka) luulevat maassaan olevan, jota "länsimaissa" himoittaisiin. Vaikka raaka-aineita ja museoesineitä olisikin, niin kaupan päälle tulevat parisataa miljoonaa asukasta olisivat valloittajille alituinen ja ikuinen riesa.Niissä pohdiskeluissa ja vakuutteluissa, että Neuvostoliiton oli perusteltua vaatia suojaa länsirajalle häiritsee eräs, varsin harvoin esille nostettu asia, eli se, että samalla tavalla kuin Neuvostoliitto sen edeltäjä Venäjän keisarikunta esitti vastaavia vaatimuksia (milloin onnistuneesti ja milloin vähemmän onnisttuneesti) - niihin suostuminen osoittautui usein tuhoisaksi, koska niitä seurasi usein uusi vuo vaatimuksia, joka perustui ajatukseen siitä, että Venäjän ydin (olipa kyse Moskovasta tai Pietarista) tarvitsi maata suojakseen, jotta vihollinen (joka usein oli tullut lännestä) ei marssissi hetkessä Venäjän ytimeen.
Neuvostoliitto, vaikka se yrittikin vakuutella muuta, imi historiasta venäläisen imperialismin, jossa maan rajoja oli tarve venyttää ja toisen maailmansodan jälkeen "turvavyöhyke" ulotettiin lännessä pitkälle maan rajojen ulkopuolelle ja samalla osa miehitetyistä maista pakkoliitettiin neuvostojen maahan.
Tätä samaa nähdään Venäjällä tänään, ja taiten maan johto pyrkii juuri vetoamaan historiaan ja ammentamaan sieltä oikeutuksia teoilleen. Venäjän on perusteltua (näin he asian esittävät, asian, jota en allekirjoita) vaatia lännestä turva-alueita laajan maansa suojaksi, koska blaa-blaa-blaa. Tänään nämä perustelut ovat vielä absurdimpia kuin viime vuosisadalla, puhumattakaan vuosisadoista sitä ennen, mutta edelleen niitä esitetään ja niillä perustellaan omia toimia. Ja lännestä löytyy näitä Venäjän vaatimusten ymmärtäjiä, joita Moskova kyllä aina onnistuu kaivamaan esiin. (Huom. en nyt tarkoita tätä keskustelua, vaan henkilöitä ja organisaatioita, joiden sanoilla on aivan toinen painoarvo).
Niin, toinen mielenkiintoinen piirre suurvenäjästrategeissa on, että mikä tahansa maankolkka missä venäläisiä on koskaan ollut, on jotenkin ikiaikaista venäläistä pyhää maata. Esimerkiksi kotoinen desantti bäckmanimme on tuota toitottanut miten Suomen oleminen mitään muuta kuin osa Venäjää on itse asiassa jopa laitonta separatismia tjsp....
Todellinen syy Venäjän vaatimille turvavyöhykkeille ei siis olekaan ollut halu "suojella" omaa maata vaan päinvastoin mahdollistaa niiden avulla muiden kansojen ja valtioiden maa-alueiden ja omaisuuden siirtyminen venäläisten haltuun. Kyseessä siis pitkän tähtäimen suunnitelma, vuosikymmenten ja -satojen päähän ulottuva master plan.
Niin ja sillä jotain merkitystä?!? Patongit leikkivät hetken "piilosotaa" ja heti kohta enkut juoksivat takaisin saareensa.Kyllä ne julistivat sodan Saksalle.
Tuli tästä pohdinnasta mieleen, että olen itse usein ihmetellyt, että mitä sellaista varastettavaa tai valloitettavaa venäläiset (muka) luulevat maassaan olevan, jota "länsimaissa" himoittaisiin. Vaikka raaka-aineita ja museoesineitä olisikin, niin kaupan päälle tulevat parisataa miljoonaa asukasta olisivat valloittajille alituinen ja ikuinen riesa.
Todellinen syy Venäjän vaatimille turvavyöhykkeille ei siis olekaan ollut halu "suojella" omaa maata vaan päinvastoin mahdollistaa niiden avulla muiden kansojen ja valtioiden maa-alueiden ja omaisuuden siirtyminen venäläisten haltuun. Kyseessä siis pitkän tähtäimen suunnitelma, vuosikymmenten ja -satojen päähän ulottuva master plan.
