Toimitusjohtajia kotisohvilta – seurantaketju virtuaalimanagereille

  • 156 056
  • 826

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Buffalo Sabresilla mennään. Viime joukkueeseen meni sen verran hermo, että tässä on tullut nyt pelailtua pari kautta uudella. Samalla mennään silti, sillä Sabresilla on lupaavia kavereita ja hyvä rosteri. Viime kausi oli suuri pettymys, eikä poffeissa paljoo menestystä tullut. Oikeastaan mikään palanen ei ollut paikoillaan, joten fiilis hieman lössähti.

Kesätreenit on silti vedetty ja soppareita joutui tekemään jälleen yli tusinalle, AHL mukaanlukien. Hodgsonissa ja Ennisissä on ollut piristysruisketta kerrakseen, ja kaverit ovatkin kehittyneet jo Pominvillen tasolle. Tästä ei kaverit varmasti pahemmin enää kehity, mutta ei se mitään. Puolustuskalustossa on annettu tilaa nuorille kavereille, ja kakkosmaalivahtitilanteessa oli suuria ongelmia, kun Enrothin sopimuksen kanssa oli vaikeuksia.

Vanek (88) - Getzlaf (90) - Perry (90)
Ennis (87) - Hodgson (87) - Pominville (87)
Gerbe (84) - Antropov (85) - Stafford (83)
Adam (80) - McCormick (80) - Armia (80)

Hyökkäys on pirun kova, kun maalinteko osaamista löytyy kolmosketjusta rutkasti. Adam ja Armia ovat kovassa kehitysvaiheessa, joten heistä on tulossa varmasti kolmosketjun miehiä lähitulevaisuudessa. Antropov oli kauden alussa hieman hakuammunta, sillä Jets tarjosi varausvuoroa sekä Leopoldia Antropoviin. Leopold on 4 viikkoa telakalla, pelasi kakkosparissa eikä muutenkaan iän takia ollut mikään ihmeellinen. Ja vielä, kun AHL:stä on tulossa kokoajan nuoria puolustajia lisää. Anaheim -kaksikkoon voi varmasti kiinnittää huomiota, mutta joukkueesta ovat lähteneet kuitenkin mm. Roy, Leino, Regehr, Boyes.

Ehrhoff (85) - Myers (87)
M.Weber (83) - Sekera (83)
Persson (80) - Schiestel (80)

Puolustuksen tukipilarit ovat varmasti kovilla pisteillä joka kausi tykittävä ykköspari, joilla on sopimuksia jäljellä runsaasti. Weberille laitettiin 4- vuoden pahvi käteen hyvien otteiden takia, ja Sekera on muuten vain hyvä kiekollinen kaveri kakkospariin. Perssonin ja Schiestelin otteita on ollut mukava seurata ja kaverit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ylhäällä.

Miller & Rämö hoitavat maalivahtitilanteen. Miller pelannee lähes jokaisen ottelun, ja hänellekkin laitettiin 4 - vuoden pahvi käteen.

Alkukausi on lähtenyt älyttömän hyvin käyntiin: 11-1-4.
 

anatsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Cup tuli voitettua ja ensi kauteen tod.näk lähdetään tällä kokoonpanolla:

Evander Kane (85) - Matt Duchene (88) - Milan Hejduk (84)
R.J Umberger (84) - Paul Stastny (87) - Gabriel Landeskog (83)
T.J Galiardi (82) - Ryan O'Reilly (82) - David Jones (82)
Daniel Winnik (80) - Kevin Porter (80) - Adam Burish (80)
Cody McLeod (79), George Parros (82)

Nicklas Lidström (88) - Kristopher Letang (87)
Jan Hejda (84) - Erik Johnson (88)
Mark Stuart (83) - Pavel Kubina (85)
Shane O'Brien (83)

Semyon Varlamov (85)
Devin Dubnyk (83)

Pitää sanoa, että onpa mahtava organisaatio minulla. Aivan upea pelata. Huh, ihan mahtavan mukavaa. Ei mulla muuta.
 

Ralph

Jäsen
Pudotuspeleissä ei enää menestystä tullut, sillä putosin toisella kierroksella Bostonille voitoin 4-3, jatkoajalla syntyneen maalin jälkeen. Kesällä pistin sittenkin jengiä uuteen uskoon ja nyt 26-päinen rosteri näyttää tältä:

Loui Eriksson (87) - Nik Antropov (85) - Zach Parise (91)
Bryan Little (84) - Alexander Burmistrov (84) - Blake Wheeler (83)
Andrew Ladd (85) - Mikael Granlund (80) - Michael Ryder (82)
Jamie McGinn (79) - Dominic Moore (81) - Chris Thorburn (81)
Eric Tangradi (79) - Patrice Cormier (79) - Kyle Palmieri (77)

Ryan Suter (87) - Alex Pietrangelo (84)
Alex Goligoski (83) - Zach Bogosian (84)
Mark Stuart (83) - Marco Scandella (80)
Jake Gardiner (80) - Marc-Andre Gragnani (77)

Ondrej Pavelec (87)
Brian Elliott (85)
Michael Leighton (81)

Lisäksi farmissa kehittyy mm. Zack Kassian ja Adam Henrique. Kaudella 2013-14 muuten sama rosteri kuin yllä, mutta edellä mainittu kaksikko tulee Mooren ja Ryderin tilalle. Sitten silloin tähtään Cupiin todella.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
CBJ, 3. kausi, pelaajasiirtoja

Blue Jacketsissa tapahtuu. Kausi on lähtenyt huonosti käyntiin sijoituksen ollessa läntisen 11.

Hankinnat ovat flopanneet.

Tällainen treidi tuli tehtyä Red Wingsin kanssa:

Columbukseen:
Jakub Kindl
Jiri Hudler
Jimmy Howard
Tomas Tatar


Detroitiin:
Rick Nash
Dan Briere
Steve Mason
Michael Ryder


Detroitiin lähteneistä kenttäpelaajat olivat kaikki pahasti pakkasella (Nash -14, Briere -10, Ryder -14) ja olivat tehneet pisteitä todella vähän (Nash 2+10, Briere 2+10, Ryder 2+8).

Detroitin pelurit ovat pelanneet hyvin ja näin ollen kaksi kesän hankintaa sekä kapteeni päästettiin menemään, unohtamatta ykkösvahti Masonia.

Howard ottaa ykkösvahdin paikan, Kindl luultavasti Wisniewskin pakkipariksi. Tatarista en vielä tiedä, Hudler saa peliaikaa erityisesti yv:llä.

Muita tapahtumia:

- Steve Eminger poimittiin waiverseista
- Ryan Carter poimittiin waiverseista
- Drew Miller vapaista agenteista
- Chuck Kobasew poimittiin waiverseista


Isoja muutoksia Ohiossa siis. Katsellaan, miten käy.

Edit:

Ketjut seuraavaan peliin:

Umberger - J. Carter - Brassard
Hudler - Vermette - Tatar
Miller - Johansen - Clark
Boll - R. Carter - Dorsett

Wisniewski - Kindl
Russell - Tyutin
Eminger - Methot

Howard
Sanford

varalla:
Moore
Clitsome
Weber
 
Viimeksi muokattu:

Heitinga

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Blue Jacketsissa tapahtuu

Minullakin on tämä Columbuksen pelastus menossa. Kolmatta kautta pelataan trade deadlinen nurkilla ja pudotuspeleihinkin on vielä ihan realistiset tavoitteet. Ensimmäisellä kaudella oltiin pohjamudissa ja päästiin varaamaan Yakupov. Toisella kaudella päästiin pudotuspeleihin mutta ratkaiseva 7 peli Dallas Starsia vastaan oli liikaa.

Rick Nash ei ensimmäisellä kaudellaan päässyt pisteiden makuun niin paljoa kun olisin halunnut ja ajattelin miehen kohdalla jo tradea. Toisella kaudella kaukaloon astui kuitenkin ihan eri Nash. Kauden saavutuksiksi jäi 52+43=95 ja Richards Trophy palkintokaappiin. Tällä kaudella mies on ollut vieläkin hurjemmassa vireessä sillä miehellä on ennen deadlinea tehot 50+34=84. Tehoilla irtoaa pistepörssissä 2. sija ja maalipörssissä 1. sija 13 maalin turvin.

Kokoonpanoni verrattuna Jawsin omaan on kyllä kieltämättä erilainen. Taitoa ei joukkueesta kahden kärkiketjun jälkeen juurikaan löydy, mutta hyökkäys on silti ollut varsin tehokas. Puolustus taas on ollut pitkään erittäin varma, mutta syytä onkin koska maalivahdit eivät ole kertaakaan 3 kauden aikana vakuuttaneet. Tässä vielä tämän hetken kokoonpano.

Hyökkäys:

Johansen (83) - Brassard (84) - Nash (90)
Yakupov (77) - Umberger (84) - Havlat (87)
Boyle (81) - Miele (80) - Calvert (80)
Petrell (77) - Lapierre (81) - Dorsett (80)

Boll (80)
Bulmer (78) injury

Puolustus:

Yandle (85) - Johnson (87)
Tyutin (83) - Wisniewski (84)
Methot (81) - Smith (77)

Alberts (81)
Peckham (83) injury

Maalivahdit:

Bernier (85)
Lindbäck (84)
 

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Buffalo Sabresin kausi on mennyt mallikkaasti 46-18-4 ja sillä helteää liigan ykkösija, mutta hyvin pelaa myös takana tulevat Devils ja Canes.

Viime kaudella pääsimme finaaliin saakka, ja tappiohan sieltä tuli Sharkseille tylysti, ja tälle kaudelle on muokattu hieman joukkuetta, mutta ei suunnattomasti. Perrystä oli päästävä ensimmäisenä eroon, ja myös farmiin jumittuneeseen McCormickiin. Devils tekikin minulle helpoksi tämän siirrolla Kovalchuk <--> Perry & McCormick.

Tämä hankinta tuli aivan puskista, mutta 33 -vuotiaalle pitkän sopimuksen miehelle Kovalchukille on aina tilaa minun joukkueessa ja varmasti kaikkien.

Tällä kaudella on joutunut paljon äijiä nostelemaan alhaalta, kun loukkaantumiset estelee koko ajan pelaamista. Tällä hetkellä telakalla ovat Ehrhoff ja Pominville sekä hetken enää M.Weber & Kaigorodov, joka on ollut kovassa iskussa.

Ketjut ovat mielenkiintoista luettavaa..
Kovalchuk - Hodgson - Ennis
Vanek - O'Reilly - Armia
Gerbe - Backlund - Tropp
Adam - Corriveau - Foligno

Dotchin - Myers
M.Weber - Sekera
Persson - Schiestel

Miller - Bernier

Viime kaudella Ennis yllätti kaikki organisaatiossa tekemällä eniten pisteitä. Siltikään ei onnistumisia tullut pistepörssin kärjessä. 85 pistettä, 82 ottelussa ei vain riittänyt alkuunkaan. Niin tasaiset ketjut kun viime kaudella oli, ettei pisteitä tullut. Palkintoja tulikin ovista ja ikkunoista tälle kääpiölle. Tällä kaudella on odotettavissa vielä enemmän palkintoja. Pistepörssin johtaja on iskenyt tauluun tehot 90pts, 68 ottelussa! Maalipörssissä Ennis häämöttelee sijalla 3. Kertoo kaverin ylivoimaisuudessa sisäisessä pörssissä sen, että Kovalchuk on tehnyt 17 pistettä vähemmän, samassa ottelumäärässä.

Tästä on hyvä jatkaa matkaa etiäppäin!
 

strapat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, TB, PattU, Jokerit
Pystyykö kesken kauden tekeen jatkosopimuksia? Pelinä siis ps3 NHL12 BeAGm. Kokeilin mennä sinne sopimukset osioon ja sieltä, mutten ainakaan löytänyt mitään mistä vois tehä.
Tammikuuta pelaan ja hankin Tampaan Parisen ja jatkosoppari ois ihan hyvä saaha kun St.Louis meni toiseen suuntaan..

Ja onko harjoituksia pakko ite hoitaa, saako ne jotenkin että kone hoitelis?
 
Viimeksi muokattu:

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
Tässä menneellä viikolla on ollut mukavasti aikaa, joten Tampa Bay Lightning-kausi on saanut jatkoa. Nyt takana on kausi 2016-2017, johon lähdettiin luottavaisin mielin, huolimatta kevään playoff-pettymyksestä. Kauteen omistaja asetti melko alhaiset odotukset, kun tavoitteena oli 39 voittoa ja pääsy playoffien toiselle kierrokselle. Runkosarja meni joukkueelta seuraavanlaisesti:

10: 6-4-0
25: 15-8-2
50: 30-16-4
82: 48-29-5

Aika nopeasti homma lähti rullaamaan melko keskinkertaisen alun jälkeen. Lopputulemana Tampa Bay oli Itäisen Konferenssin toinen 101 pisteellä. Vaihtoja kuitenkin nähtiin kauden aikana muutamia niin NHL:n kuin farminkin puolella. Tässä niitä siirtoja:

Ensimmäiset siirrot nähtiin jo ennen kautta. Päätin kokeilla vanhaa jippoa, jonka olen vanhemmista NHL-peleistä oppinut. Luotto joukkuessaan oli sen verran kova, että päätin vaihtaa 1-4 kierroksen varaukset muiden joukkueiden vastaaviin.

Anders Nilsson MV 82, (C,C,C) -> Phoenix
Alex Stalock MV 82, (C,C,C) -> Tampa Bay

Heikosti harjoituspeleissä ja alkukaudella esiintynyt kakkosvahti Anders Nilsson sai lähteä marraskuussa ja sopiva kauppakumppani löytyi Coyotesista, josta tosiaan tuli pari vuotta vanhempi Alex Stalock tilalle. Vaihto osoittautui hyödyllisesti ja Stalock sai vastuuta jopa odotettua enemmän Bernierin hieman haparoidessa.

Aleksandr Khokhlachev KH 78 (B,B-,B-) ja Yury Perezhogin MV 75 (C-,B-,B) -> Boston
Scott Simmonds KH 77 (B-,B,B-) ja Jimmy Appleby MV 79 (B,B-,B-) -> Tampa Bay

AHL:n umpisurkean alkukauden (5-11-1) takia tuli vaihdot tehtyä, kun ykkössentterin ruutu ei Aleksandrille maistunut ja maalivahti Perezhogin epäonnistui myös täydellisesti (7 peliä: 4,69PMK, 82,61%). Hieman yllätyin, että vaihtoehdotus meni läpi, sillä omasta mielestäni hyödyin tuosta Bostonia selvästi enemmän. Maalivahti Applebyllä tosin oli heikko vaihtoarvo hyvistä kehittymisarvoista huolimatta. Joka tapauksessa tyytyväinen olen vaihtoon, vaikkei se AHL:n menestys kuitenkaan hirveästi parantunutkaan. Tämä ei tosin ole etenkään Applebyn vika, sillä hänen torjuntaprosenttinsa oli koko kauden osalta 91,15%. Kauden merkittävin kauppa nähtiin kuitenkin 28.12:

Sean Couturier VLH 85 (B,B-,B-) ja James Wright KH 81 (C,C,C) -> New York Islanders
Nino Niederreiter VLH 86 (B,B-,B-), Johan Sundström KH 80 (B-,C,B-) ja 2.kierroksen varaus -> Tampa Bay

Jo kolmatta kautta huonosti pelannut, mutta perhanan lupaava Sean Couturier joutui lähtemään peliesitysten ollessa heikkoja ja hänen ympärilleen kauppaa rakenneltiin. James Wright omasi harvinaisen hyvän vaihtoarvon ja Nino Niederreiter oli kaupantekohetkellä loukkaantuneena, joten siinä luultavasti syyt miksi tämä kauppa, hieman yllättäen tosin, meni läpi. Ehdottomasti pidän Tampa Bayta tämänkin kaupan voittajana, sillä Niederreiter löysi lopulta paikan ykkösestä ja Sundström pelasi myös mukiinmenevän kauden.

Treiditakarajalla en kokenut tarvitsevani mitään muutoksia, joten niinpä niitä ei nähty. Aiemmin pelattuun tähdistöotteluun selvisi Tampa Baysta ainoastaan P.K. Subban, jonka kausi oli ehdottomasti positiivinen yllätys. Lopulta tosiaan runkosarja päättyi Itäisen Konferenssin toiseen sijaan saldolla 49-29-5. Pelaajatilastoja runkosarjasta:

Taylor Hall (82. 27+37=64 +16) - Steven Stamkos (82. 32+50=82 +22) - Nino Niederreiter (61. 19+21=40 +6)
Jamie Benn (82. 30+36=66 +16) - Nazem Kadri (82. 19+41=60 +24) - Dustin Brown (82. 27+26=53 +23)
Ted Purcell (59. 10+15=25 +6) - Johan Sundström (70. 7+8=15 +4) - Brett Connolly (71. 13+22=35 +7)
Michal Repik (82. 12+10=22 +24) - Dana Tyrell (82. 9+16=25 +3) - Tomas Zaborsky (73. 17+7=24 +9)
Carter Sandlak (8. 0+0=0 -2) - Carter Ashton (11. 0+2=2 +0) - Richard Panik (33. 4+6=10 +4)

Victor Hedman (82. 3+25=28 +11) - P.K. Subban (82. 11+44=55 +26)
Mark Barberio (82. 5+30=35 +22) - Keith Aulie (82. 1+13=14 +37)
Braydon Coburn (67. 2+19=21 +7) - Steven Strong (61. 1+6=7 +9)
Kyle Flemington (19. 0+2=2 +2) - David Bajanik (11. 0+2=2 +1)
Zachary Yuen (6. 0+1=1 -2)

Jonathan Bernier (59. 33V 21H 2,56 91,13%)
Alex Stalock (29. 15V 8H 2,30 91,61%)

NHL:n pistepörssin TOP-5:

1. Zach Parise (82. 30+61=91)
2. Alexander Ovechkin (82. 43+46=89)
3. Mike Richards (82. 34+53=87)
4. John Tavares (82. 41+45=86)
5. Patrick Kane (82. 38+47=85)
.
.
.
13. Steven Stamkos (82. 32+50=82)

Playoffien ensimmäiselle kierroksella vastukseksi asettui Buffalo Sabres. Runkosarjan kohtaamiset menivät Tampan nimiin voitoin 3-1.

1. 2-4
2. 5-4
3. 2-1 ja.
4. 3-1
5. 4-2

Ratkaisun avain: Tampa Bayn kolmoskenttä! Kolmoskentän hienot otteet (Purcell 0+4, Sundström 2+4 ja Connolly 1+4) ratkaisivat sarjan lopullisesti. Huomionarvoista on, että Connolly oli näistä ainoa, joka sai vastuuta ylivoimalla.

Ykkönen ja kakkonen olivat todella vaisuja koko sarjan ajan, joten ne elivät melkoisesti sarjan aikana. Lopputulema siltikin oli se, että mm. Stamkos ja Benn vetivät koko sarjan tehoilla 0+0. Hedman paransi runkosarjaan verrattuna pakeista eniten: 5. 1+3=4 +5. Negatiivista oli Mark Barberion loukkaantuminen, sillä sarja oli alkanut häneltä hyvin. Tilalle tuli Kyle Flemington.

Toinen kierros ja vastaan Montreal Canadiens, joka oli uskomattoman paha vastustaja runkosarjassa vieden kaikki 4 kohtaamista nimiinsä.

1. 1-0
2. 4-3
3. 3-2
4. 6-3

Ratkaisun avain: Ykköskentän herääminen! Uusittu ykkönen nousi omalle tasolleen (Hall 3+2, Stamkos 3+2 ja Benn 2+3).

Montreal osoittautui sittenkin suupalaksi ja ykkösen lisäksi kiitosta pitää antaa myös kolmoskentälle, joka jatkoi tehoiluaan ja kakkoskenttäkin sai muutamia tärkeitä onnistumisia. Puolustuksessa vakuuttavin oli sarjassa vanhaa seuraansa vastaan pelannut P.K Subban (4. 1+3 +3). Loukkaantumisrintamalta saatiin ilouutisia Barberion palattua sarjan viimeiseen peliin. Maalilla Bernierin toimista ei löydy myöskään moitittavaa.

Konferenssin finaaleissa vastaan asettui runkosarjan ykkönen New York Rangers. Kauden kohtaamiset olivat kuitenkin menneet Tampa Bayn hyväksi voitoin 3-1.

1. 4-2
2. 3-2 ja.
3. 2-1
4. 4-0

Ratkaisun avain: Jonathan Bernier=muuri! Neljään peliin viisi päästettyä maalia ja tämän jälkeen hänen torjuntaprosentti oli selvästi päälle 93%.

Tehokkaimmat pelaajat olivat tässä sarjassa ykköskentän Hall, Stamkos ja Benn sekä kolmoskentän Purcell. Kukin heistä iski neljä pistettä mieheen. Puolustuksesta kuului hyviä ja huonoja uutisia. Ehdottoman positiivista oli Barberion vahva paluu sairastuvalta: 4. 0+3=3 +4. Huonoina uutisina oli tieto siitä, että Keith Aulie on loppukauden sivussa selkäkrampin takia.

Näin sitä edettiin finaaliin jo kolmannen kerran viimeisen neljän kauden aikana. Vastustaja oli vuoden ehdoton yllättäjä: Anaheim Ducks. Ankat nousivat loppuotteluun aina läntisen konferenssin sijalta kahdeksan saakka. Näin homma eteni finaaleissa:

1. 0-1
2. 4-3
3. 6-1
4. 3-2 ja.
5. 1-0

Ratkaisun avain: Tampa Bayn ylivoima! Viiteen peliin kuusi ylivoimamaalia on loistava suoritus. Brown ja Kadri iski molemmat kaksi maalia ja Subban sekä Hall yhden maalin ylivoimalla. Neloskentän kolme tehtyä maalia myös mainitsemisen arvoinen suoritus.

Stamkos oli finaalien tehokkain pelaaja viidellä pisteellä ja näin Stanley Cup toisen kerran Lightningille! Voittajasta ei missään vaiheessa jäänyt epäselvyyttä, sillä joukkue hävisi ainoataan kaksi peliä playoffeissa ja oli suorastaan murskaava. Pelaajatilastot playoffeista:

Taylor Hall (18. 9+8=17 +8) - Steven Stamkos (18. 8+6=14 +11) - Jamie Benn (18. 2+9=11 +6)
Nino Niederreiter (18. 3+2=5 +0) - Nazem Kadri (18. 4+6=10 +3) - Dustin Brown (18. 6+5=11 +1)
Ted Purcell (18. 2+12=14 +10) - Johan Sundström (18. 4+6=10 +9) - Brett Connolly (18. 4+8=12 +11)
Michal Repik (18. 4+3=7 +4) - Dana Tyrell (18. 0+1=1 -2) - Tomas Zaborsky (18. 3+4=7 +1)

P.K. Subban (18. 2+8=10 +8) - Mark Barberio (13. 0+8=8 +5)
Victor Hedman (18. 1+7=8 +10) - Braydon Coburn (18. 3+4=7 +10)
Keith Aulie (11. 1+2=3 +4) - Steven Strong (18. 1+3=4 +5)
Kyle Flemington (12. 0+0=0 +1)

Jonathan Bernier (18. 1,62 94,02%)

Stanley Cupin ja Prince of Walesin lisäksi palkintogaalassa Tampa Baysta palkittiin P.K. Subban James Norrisilla ja Jonathan Bernier Conn Smythellä. Seuraavaksi kesäkauden pariin!
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
Jälleen yksi kesä on takana ja tämä oli ehkä tavallista haastavampi. Sopimukset loppuivat avainpelaajista mm. herroilta Benn, Hall, Subban ja Bernier. Lisäksi palkkakattotilanne näytti hieman huolestuttavalta ja pieni pelko oli, että kaikkia haluamiani sopimuksia en saisi uusittua. Draftia ennen selvisi odotetusti, että kukaan Tampa Bayn pelaaja ei vielä uraansa lopeta, mutta jälleen hienoja pelaajia poistui taalajäiltä. Näitä olivat mm. Mikko Koivu, Roberto Luongo, Mike Ribeiro, Vincent LeCavalier ja Marian Hossa. Draftiviikonloppuna nähtiin tänäkin vuonna muutama kauppa:

Kyle Flemington P 80 (B-,C,C) -> Detroit
Spencer Abraham P 82 (B,B-,C) -> Tampa Bay

Palkkasäästöä melkein miljoona ja hieman kehittyvämpi pelaaja tilalle, joten hyvillä mielin tästä kaupasta.

Braydon Coburn P 90 (C-,C,C) ja Zachary Yuen P 81 (B-,B-,C) -> Ottawa
Jared Cowen P 89 (C,C,C) -> Tampa Bay

Selvä palkkasäästö oli myös tämän kaupan suurin syy. Puolustuspäässä puolustajista on jo pientä ylitarjontaa, joten Yuenin menetys ei kirpaise ollenkaan, etenkin kun alla on varsin keskinkertainen kausi. Coburn pelasi hyvin, muttei hänkään korvaamaton ollut ja Cowenin kolmen vuoden ja n. 4,5 miljoonan sopimus tuntui houkuttelevalta. Sitten varauksiin:

16. Dale Goehring VLH 69 (B-)
39. Nathan Upshall KH 72 (C)
45. Sascha Berkoff VLH 71 (C)
62. Larry Marr P 70 (B-)
112. Loius Desjardins OLH 72 (B-)
150. Ron Whitmore P 72 (C)
180. Jesper Bäcker MV 71 (B-)
210. Robinson Sweeney VLH 66 (C-)

Eipä sieltä taaskaan mitään jättipottia tullut, mutta usea kelvollinen pelaaja AHL:n puolelle. Näistä sopimuksen saivat Goehring, Upshall, Marr, Desjardins ja Bäcker.

Jatkosopimuksia solmittiin seuraavasti:

Johan Sundström KH 81, 1,830m$ 3v, (B-,C,B-)
Jamie Benn VLH 90, 6,985m$ 3v, (C,C,C)
Taylor Hall VLH 89, 4,985m$ 4v, (C,C,B-)
Carter Sandlak VLH 81, 2,215m$ 1v, (A-,B,B-)
Carter Ashton OLH 80, 1,465m$ 3v, (C,C,C)
Richard Panik OLH 80, 1,590m$ 2v, (C,C,C)
P.K. Subban P 89, 7,490m$ 3v, (C,C,D)
Jonathan Bernier MV 92, 7,305m$ 2v, (C,C,C)

Todella tiukille meni palkakaton kanssa ja ilman sopimusta jäi mm. Keith Aulie, Tomas Zaborsky ja Alex Stalock, joista etenkin ensimmäiselle olisi ollut käyttöä, mutta miehen reilu 6 miljoonan palkkavaatimus karkoitti halut nopeasti. Vapaista pelaajista ei, johtuen palkkakatosta, tullut hankittua muita kuin AHL-vahvistuksia.

Kauteen lähdetään seuraavalla kokoonpanolla:

Taylor Hall - Steven Stamkos - Jamie Benn (89-96-90)
Nino Niederreiter - Nazem Kadri - Dustin Brown (87-86-89)
Ted Purcell - Johan Sundström - Brett Connolly (84-81-86)
Carter Sandlak - Dana Tyrell - Carter Ashton (81-81-80)

Jared Cowen - P.K. Subban (89-89)
Spencer Abraham - Victor Hedman (82-94)
Steven Strong - Mark Barberio (81-83)

Jonathan Bernier (92)
Jimmy Appleby (82)

Hieman joukkue on viime kaudesta heikentynyt, mutta vain hieman. Ehdottomasti tänäkin vuonna lähdetään pyttyä tavoittelemaan, vaikka omistaja jälleen tyytyy hieman vähempään. Hänen antamista tavoitteista (41 voittoa ja pääsy konferenssifinaaleihin) ainakin ensimmäisen pitäisi hoitua helposti, mutta katsotaan miten käy.
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Uusi peli aloitettiin Philadelphialla Flyersilla kun Manimalin uudet rosterit tulivat EHM peliin.

Kausi 2011/12 sujui hyvin runkosarjan osalta ja pudotuspeleissä mentiin Itäisen konferenssin finaaleihin asti jossa kuitenkin Buffalo Sabres voitti meidät suoraan 4-0 otteluvoitoin.

Runkosarjan tilastot:
2. Philadelphia Flyers - 82 G - 46 W - 25 L - 11 O/SL - 325 GF - 274 GA - 103 PTS

Kauden aikana tein muutamia kauppoja lähinnä tulevaisuutta ajatellen. Joukkueen puolustus on ikääntymässä ja palkkakuluja on saatava laskettua seuraavan parin kauden aikana.

3.9.2011 Philadelphia kauppasi hyökkääjä Matt Fordin, puolustaja Nicklas Grossmanin, oikeudet Brendan Ranfordiin sekä Ricard Blidstrandiin --> Colorado Avalancheen. Josta vaihdossa Flyers saa nuoren puolustajan Duncan Siemensin. Siemens kiekkoilee vielä tämän kauden juniosarjassa mutta tulevaisuuden palapelipalikoihin mies kuuluu.

14.9.2011 Flyers vaihtoi maalivahti Sergei Bobrovskyn sekä Andreas Liljan --> St.Louisiin vaihdossa maalivahti Brian Elliottiin. Elliotista otetaan kirittäjä Ilja Bryzgaloville.

19.9.2011 Flyers kauppsi puolustaja Matt Walkerin Dallasin 6.kierroksen varausoikeuteen vuonna 2012. Walkerista pidän todella paljon mutta miehen palkka oli suuri ongelma jonka takia hänet piti treidata. Hauskaksi tässä asian tekee se että Dallas Stars osti miehen sopimuksen ulos kauden 2011/12 loputtua jolloin Flyers teki miehen kanssa halvan 525 000$ sopimuksen kaudeksi 2012/13.

26.9.2011 Seuraavaksi lähtövuoron sai maalivahti Michael Leighton joka putosi maalivahtien nokkimisjärjestyksessä tosi alas ja ison sopimuksen ansiosta sai luvan pakata kamat ja siirtyä Winnipeg Jetsiin. Vaihdossa Jets antoi 2.kierroksen varauksen kesän 2012 tilaisuuteen.

8.10.2011 Sitten vähän tunnetumpia pelaajia siirtyi paikasta toiseen. Flyers kauppasi Jaromir Jagrin, prospecti Tyler McGinnin sekä 2.kierroksen varauksen 2012 --> San Jose Sharkseihin josta vaihdossa saapuu laitahyökkääjä Ryane Clowe. Halusin joukkueeseen vielä enemmän santapaperia ja voimaa joten Clowe tuo juuri sitä osaamista joukkueeseen. Ja Clowe onnistui erinomaisesti joukkueessamme ollen kauden 2011/12 paras pistemies meillä 99 tehopisteellä!

25.10.2011 Hommasimme puolustaja Nathan Beaulien oikeudet Montrealista. Hän tulee olemaan suuri palanen tulevaisuutta ja voi olla että ensi kaudella nousee jo hätyyttelemään suuria saappaita. Riippuu paljon Prongerin jatkosta. Vaihdossa Montreal sai kasan varauksia: 2.kierros 2013, 2.kierros 2015, 2.kierros 2016.

6.1.2012 Vihdoinkin sain sitten Pavel Kubinan kaupattua eteenpäin. Oikeastaan koko alkukauden suunnittelen ja tutkailin vaihtoehtoja miehen treidaamiseksi mutta hyviä tarjouksia ei sadellut pöydälle. Kubinan iso palkkapussi ja Prongerin tervehtyminen ajoivat oikeastaan pakkotilanteeseen. Ja korvaus oli ihan hyvä miehestä koska enempää ei voinut saada. Vaihdoissa Kubinasta Los Angeles Kings antoi kaksi varausvuoroa: 2.kierros 2013 & 6.kierros 2012.

1.2.2012 Harmikseni jouduin luopumaan Jody Shelleystä. Ei vain ollut varaa pitää miehen sopimusta itselläni. Jos mahdollisuus vielä tulevaisuudessa tulee niin Shelley tulee pelaamaan yhden kauden vielä meillä. Hieno mies! Mutta pakkoratkaisu piti tehdä ja Shelley treidattiin Floridaan josta vaihdossa Philadelphiaan tuli Krys Barch. Barch on halvempi ja saman roolin mies joten tätä osaamista ei heitetty hukkaan Flyers organisaatiossa.

STANLEY CUPIN voitti kauden 2011/12 päätteeksi Los Angeles Kings.
 

strapat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, TB, PattU, Jokerit
Kuinka paljon te vaihdatta nuita taktiikoita?
Vaihdan aina sillon tällön mutta silti tulee tappioita vaan, vaikka kokoonpano pitäs olla ihan ok.
Ja miten nuista drafteista vois saaha ees jotenkin selvää minkä tason ukkelista kyse? Ottaa jonku verran päähän varata täys puukäsi snaipperi ekakierroksen ensimmäisenä pelaajana.. :)

Nyt kokoonpano tällänen ja ei oikeen pärjää (kausi 15-16):
E.Kane-Stamkos-Ennis (87-94-88)
Parise-NugentHopkins-Landeskog (92-85-81)
Niederreiter-Eller-Grabner (77-87-85)
Palmieri-Wright-Rupert (82-80-80)

Ellis-Hedman (84-91)
Mogilny-Hamilton (82-77)
De Haan-Alie (83-85)
Vatanen (79)

Rask (90)
Lindbäck (85)

Nuo Sergey Mogilny (2013 6.kierros) ja Ryan Rupert (2013 3.kierros) on oikeastaan parhaat löydöt varauksista.
 

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Itse pelailen tällä hetkellä sitten Predatorsilla, ja joukkue on saanut mukavia sävähdyksiä tässä kausien aikana. Tuohon viime kommenttiin sen verran, että itse en pahemmin taktiikoihin puutu. Lähes koko kausi mennää samoilla ja tulosta syntyy silti, mitä nyt peleissä välillä vaihtelen. Noihin drafteihin en osaa puuttua, silti en itsekään niistä saa koskaan mitään kovin hyviä, kaiketi se on vain tuurista kiinni vai mitenkä?

Tällä hetkellä mennään hyvässä pisteputkessa ja kausi on vasta alkanut, silti loukkaantumisia on tullut reilusti kauden alkuun, kun viime kaudella niitä ei tullut jokseenkaan yhtään.

Granlund - Giroux - Radulov
Johansen - Wilson - A.Kostitsyn
S.Kostitsyn - Spaling - Hornqvist
Puustinen - Halischuk - G.Bourque

Suter - Weber
Ellis - Blum
Laakso - Josi

Rinne - Pickard

Tilastot: 13-4-1, näillä mennään.
 
Päätinpä aloittaa aikani kuluksi uuden pelin. Halusin joukkueen, jossa on muutaman vuoden kuluessa luvassa uudelleenrakennusprojektia ja näin ollen valinnaksi muodostui Philadelphia Flyers.

Ensimmäisen kauden projektiksi muodostui varausvuorojen haalinta ja pikkumuutoksilla pienen lisätilan saaminen palkkakattoon. Poislähtijöiden joukossa oli joitain keskitason lupauksia ja kokeneempien farmipelaajien vaihtaminen enimmäkseen loppupään varausvuoroihin. Farmipuolen mainittavimmat treidatut lienevät Oskars Bartulis, Matt Walker ja Michael Leighton, joista saatiin yksi kolmannen, yksi neljännen ja yksi kuudennen kierroksen varausvuoro. Maalivahtiosastolle piti saada selvyys jo ennen Bobrovskyn viimeistä kautta ja näin ollen myös hän joutui siirtolistalle. Loppujen lopuksi kauppa saatiin aikaan Coloradon kanssa, vastineeksi Philadelphiaan siirtyi alunperin St.Louisin ensimmäisen kierroksen varaus ja lisäksi Coloradon oma neljännen kierroksen varaus. Kauden edetessä keskustan leveys ei tuntunut omasta mielestä riittävältä, joten sentterikaupoille lähdettiin myös omaksi yllätykseksi rakkaan vihollisen Pittsburghin kanssa. Flyersiin matkasi Tyler Kennedy, vastineeksi Pingviinit saivat Nicklas Grossmanin sekä 2013 toisen kierroksen varausoikeus. Varaustilaisuudessa tuli kaksi treidiä, toisessa Mikael Granlundin oikeudet siirtyivät Philadelphiaan prospectia ja kolmannen kierroksen varausta vastaan ja kesällä UFA:ksi tulossa ollut Jason Garrisonin oikeudet siirtyivät kuudennen kierroksen varausta vastaan.

Itse kaudesta ei jäänyt käteen mitään, kausi päättyi runkosarjan viimeiseen otteluun, tappioon Pittsburghille. Voitto olisi riittänyt runkosarjan seitsemänteen sijaan, mutta tappio jätti Flyersin nuolemaan näppejään pudotuspelien ulkopuolelle pisteen päähän kahdeksannesta sijasta. Kauden käytännössä ratkaissut tilanne tapahtui jo tammikuun puolella, kun joukkueen kärkisentterit Giroux ja Briere loukkantuivat peräkkäisissä peleissä ollen poissa yhdeksästä ottelusta yhtäaikaisesti. Sentterinelikko Talbot - Betts - Schenn - Sestito ei onnistunut taistelemaan joukkueelle elintärkeitä pisteitä ja tiukasti pudotuspelitaistossa mukana ollut joukkue jäi jo kahdeksan pisteen päähän viimeisestä pudotuspelipaikasta.

Runkosarjan tilastot

Koodi:
Van Riemsdyk    -    Giroux     -     Jagr
82, 21+30=51      72, 22+44=66    82, 26+50=76

Hartnell        -    Briere     -     Voracek
82, 29+31=51      70, 25+36=61    82, 28+27=54

Couturier       -    Kennedy    -    Simmonds
81, 6+13=19        82, 19+13=32   79, 11+8=19

Shelley         -    Talbot    -      Read
82, 2+4=6          82, 5+9=14     82, 7+5=12

Sestito         -     Betts
52, 9+1=10         40, 3+2=5


            Pronger    -    Meszaros
         64, 3+19=22    72, 6+24=30

           Coburn      -    Timonen
        76, 0+16=16      82, 7+27=34

          Carle       -    Kubina
        75, 3+19=22      57, 2+13=15

           Lilja
          28, 2+4=6

Kauden jälkeisessä draftissa Flyersiin ei huippulupauksia saatu varattua ja ainoastaan yksi varauksista sai NHL-sopimuksen, kolmannella kierroksella varattu kiekollinen puolustaja Damon Severson, joka allekirjoitti kolmen vuoden tulokassopimuksen. Jody Shelley lopetti uransa.

Jatkosopimukset:

Jaromir Jagr 1v , 3,3m$
Jakub Voracek 3v , 2,7m$
Matt Carle 3v , 3,3m$
Jason Garrison 4v , 2,6m$
Tom Sestito 1v , 0,6m$ *


Palkkabudjetti oli niin täynnä, että suuriin signauksiin ei ollut varaa, joten joukkue kasvoi ainoastaan Mikael Granlundin, Niko Hovisen ja Jakub Kovarin sekä kolmen muun prospectin tulokassopimuksilla sekä Brian McGrattanin yhden vuoden ja miljoonan dollarin sopimuksella.
 
Toinen kausi Philadelphiassa takana ja Flyers otti edelliskauden katastrofista askeleen eteenpäin, edelleen kausi päättyi pettymykseen, sillä vahvasti runkosarjan voittotaistelussa ollut joukkue joutui todella suuriin vaikeuksiin loukkaantumisten kanssa. Tammikuussa samaan aikaan poissa olivat pahimmillaan Ykkössentteri (Claude Giroux), ykköspakki (Chris Pronger) sekä ykkösmaalivahti (Ilja Bryzgalov). Runkosarjan voittotaistelu karkasi loukkaantumisten myötä ja Bryzgalovin kahdeksan viikon sairasloman aikana joukkue vajosi pahimmillaan runkosarjassa sijalle 8. Kakkosmaalivahdin paikkaa siihen asti hoitanut Jakub Kovar ei pystynyt kantamaan ykkösen vastuuta, joten paikka avautui Niko Hoviselle. Hovinen onnistui tarjoamaan joukkueelle mahdollisuuden voittaa, mutta ero Bryzgaloviin oli silti silminnähden suuri. Ykkösmaalivahdin paluun jälkeen sijoitus petraantui yhden pykälän verran, mutta kaikkiaan runkosarjan sijoitus oli pettymys.

Pudotuspeleissä vastaan asettui rakas vihollinen Pittsburgh Penguins. Kuusi peliä kestänyt sarja katkesi Pittsburghin voittoon, pingviinit veivät koko sarjaa lähes mielin määrin, vaikka Philadelphia onnistuikin nappaamaan kaksi jatkoaikavoittoa. Kausi päättyi siis edelliskauden tapaan kotitappioon Pittsburghia vastaan.

Kauden aikana ei suuria treidejä nähty, vaan jälleen tyhjiksi arvoiksi arvioituja farmipelaajia pyrittiin vaihtamaan loppupään varausvuoroihin.

Kauden tilastot:

Koodi:
Van Riemsdyk     -    Giroux     -   Jagr
82, 24+29=53       66, 19+39=58     80, 27+40=67

Hartnell        -    Briere      -  Voracek
82, 19+24=43       79, 19+41=60     77, 29+24=53

Couturier       -   Kennedy    -   Simmonds
80, 15+15=30       82, 8+17=25      82, 20+14=34   

Reid            -     Talbot    -  McGrattan
82, 6+6=12         82, 6+10=16       75, 0+6=6

            Pronger    -   Meszaros
          71, 6+22=28    82, 5+32=37

           Coburn     -     Timonen
         82, 1+18=19     82, 11+21=32

           Carle      -     Garrison
        78, 6+13=19     76, 3+20=23

           Lilja
         21, 1+2=3

Kauden jälkeen kokeneesta osastosta kaksi tärkeää palasta päätti jättää kaukalot ja siirtyä ansaituille eläkepäiville. Kimmo Timonen sekä Jaromir Jagr vetivät viimeiset piirtonsa NHL-jäille edellisellä kaudella.

Kauden jälkeisessä draftissa Philadelphian kovimmat kaappaukset osuivat viimeisten kierrosten varauksiin: Jokerikaksikko Markus Hännikäinen (6. kierros) ja Teuvo Teräväinen (7. kierros!) olivat draftin ainoat pelaajat, joille sorvattiin tulokassopimukset. Ensimmäisellä kierroksella varattuun kanadalaissentteri Lafontaineen (13. overall) kohdistuu myös tulevaisuudessa odotukset, mutta vielä ei ollut sopimuksen aika. Myös edellisen kauden draftista parille tulokkaalle tehtiin sopimus.

Jatkosopimuksia sorvattiin seuraavasti:

Scott Hartnell 1v , 3,9m$
Tyler Kennedy 1v , 2,0m$
Wayne Simmonds 2v , 1,7m$
Maxime Talbot 2v , 1,8m$
Brayden Schenn 2v , 1,0m$


Vapailta markkinoilta lähdettiin hakemaan paikkaajia Jagrille sekä Timoselle, haaviin tarttuikin New Jersey Devilsistä lähtenyt Patrik Elias (1v , 4 miljoonaa) sekä Lubomir Visnovsky (1v , 4 miljoonaa). Lisäksi alisuorittaneen McGrattanin tuli korvaamaan Colton Orr (2v , 1,1 miljoonaa).
 

strapat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, TB, PattU, Jokerit
Joukkueeksi valitsin New Jersey Devilsin.
Oma tavoite kolmen vuoden päästä taistella Stanley Cupista.
Seurajohtaja asetti tavoitteeksi 38 voittoa ja playoff paika olis hyvä muttei pettymys vaikkei sinne päästäskään.

Vähän pidemmän tähtäimen runkona joukkueessa toimii akseli Parise-Tedenby-Larsson-Volchenkov.

Heti alkuun laitoin myyntilistalle seuraavat:
Zubrus 3,4milj/2v
Boulton 0,66/2v
Ponikarovsky 1,5/1v
Tallinder 3,375/3v
Salvador 2,9/1v
Hedberg 1,25/1v
Lisäksi farmista melkein kaikki, siellä ei suuria lupauksia ollu.

Tilalle haluttiin maalivahti (olettaen että Brodeur lopettaa kauden jälkeen), pakistoon syvyyttä ja kovuutta + muutamia lupauksia.

Tällaisia treidejä sitten tehtiin kauden aikana:
Koodi:
Vapaista poimittiin kaks oikeaa laitaa pelaavaa hyökkääjää:
N.Bergfors 0.695/3v/2way oma varaus aikanaan.
A.Bourret 0.595/3v/2way farmiin tuomaan leveytä.

Minnesotaan meni: Sykora, Ponikarovsky, Bernier ja Taormina
Devils: Granlund, Palmieri, Kampfer, Scandella ja Phillips
Treidistä: Palmieri on osoittautunu yhdeksi lempipelaajakseni pelissä alempiin
ketjuihin. Kampfer ja Scandella on puolustukseen ihan ok lupauksia. Granlund
on plussaa ja iso sellainen.
Bernier olis kuulunu suunnitelmiin mutta vaihdettiin Palmieriin. 

Ny Islanders: Hedberg, Tallinder, Corrente, Pihlman
Devils: DiPietro ja Hamonic
DiPietro jääny Nabokovin jalkoihin. Miehen iso palkka ja pitkä sopimus vähän
mietitytti, mutta Brodeurin tasoinen ja samalla palkalla, hoitanee hommat
siihen asti että saadaan
lupauksista ykkös mokkeja. Vaihto arvo oli aika alhaalla. Hamonic tulevaisuun
huippupakki, nyt jo kokoonpanossa.

Calgary: Jorg, Sislo +(joku farmiyrä)
Devils: Howse, Bartschi, Henry
Howsesta ja Bartschistä odotetaan tulevaisuudessa jotain.

St.Louis: Andersson, Gionta ja 5pick/2013
Devils: Nichol, Sonne, Bukeboom ja Rattie
Rattie pääkohteena. Bukeboom ja Sonne plussaa jos niistä tulee jotain.
Nichol lähti waivereilla Nashvilleen.

Chris Kelly (3.1.2011) ja Mike Fisher (19.11.11) tuli waivereilla.

Florida: Frazee, Kelly, Fisher, Zubrus
Devils: Markström, Gudbranson, Madden (+jokufarmijyrä)
Markström oli kohteena. Tulevaisuuden maalivahti. Gudbransonkin tulee olemaan
ykkös kokoopanossa ensi kaudella. Madden pelaa tän kauden ja lopettanee.

Playoff paikkaan ei lopulta ylletty. Tampan kans tasapisteissä (90) mutta niillä yksi voitto enemmän joten paikka jäi siihen. Kauden tilastot 41-33-8. Itse pelasin yhden pelin kauden aikana. Seurajohto oli tyytyväinen mutta lupasi että ens kaudella odotetaan enemmän.
Tilastot pelaajittain:
Koodi:
Zach Parise 66 17+33=50 - Adam Henrique 76 13+20=33 - Patrik Elias 82 24+30=54
Ilya Kovalchuk 82 40+36=76 - Travis Zajac 82 23+38=61 - Niclas Bergfors 69 12+21=33
Mattias Tedenby 69 9+9=18 - John Madden 50 5+9=14 - David Clarkson 82 19+19=38
Nick Palmieri 73 5+14=19 - Ryan Carter 67 13+11=24 - Cam Janssen 82 3+6=9

Adam Larsson 77 1+24=25 - Anton Volchenkov 82 1+12=13
Marek Zidlicky 82 9+36=45 - Andrew Greene 73 9+22=31
Mark Fayne 68 4+3=7 - Travis Hamonic 82 1+19=20

Martin Brodeur 32 2,53 90,52%
Rick DiPietro 54 2,20 92,39

Seuraavaksi tulee drafti, sieltä tavoitteena saada ihan kärki varaus vuoro. Yakubovia tai Grigorenkoa lähdetään tavoittelemaan.
Zidlicky ja/tai Greene olis vaihdossa menossa.
Sen jälkeen Parisen jatkosopimus tärkeä.
 
Kausi kolme ja jälleen runkosarjan osalta askel eteenpäin. Ensimmäistä kertaa nykyisen managerin alaisuudessa joukkue pääsi pelaamaan kauden ilman sen suurempia loukkantumisongelmia. Hyökkäyspää oli ennalta ainoa huolestuttava asia, Jaromir Jagrilta jääneet saappaat eivät olleet pienet paikattavaksi ja Patrik Elias ei onnistunut hyppäämään uudessa organisaatiossa suoraan ykköstykin paikalle. Loppujen lopuksi Eliaksen ei tarvinnutkaan olla ykköstykki, sillä Jakub Voracek otti paikan itselleen Eliaksen lyhyen sairasloman aikana. Kauden kymmenen ottelun maalittomalla jaksolla aloittanut Voracek syttyi ilmiliekkeihin Girouxin kanssa ja teki alun hapuilun jälkeen 40 maalia runkosarjassa. Puolustuksessa korkean profiilin hankinta Lubomir Visnovsky oli todellinen kaappaus, Visnovsky oli joukkueen ainoa edustaja All-Stars -tapahtumassa ja keräsi kauden mittaan komeat teholukemat 7+35=42, +23.

Joukkue suoritti tasaisen varmasti läpi kauden, loppujen lopuksi joukkue keräsi koko liigan kolmanneksi suurimman pistepotin, mutta saman divisioonan New York Rangers keräsi vielä kaksi pistettä enemmän ja näin ollen Philadelphia lähti pudotuspeleihin konferenssin sijalta 4. Pudotuspelien avauskierroksella vastaan tuli Toronto Maple Leafs, joka oli vain alkupala ja Flyers eteni jatkoon puhtaalla 4-0 -voitolla. Toisella kierroksella vastaan asettui runkosarjan voittaja New York Rangers. Vahvaa Rangersia vastaan joukkue jäi alakynteen jo heti alkuun, Rangersin viedessä ensimmäiset kaksi kohtaamista selvin lukemin 5-1 ja 6-3. Kotiareenalle siirtyessä Flyers heräsi ja taisteli voiton kolmennesta ottelusta, mutta neljäs palautti joukkueen maan pinnalle. Loppujen lopuksi sarja venyi seitsemänteen otteluun ja jatkoajalle, jossa Marian Gaborik ratkaisi tiukan sarjan Rangersin voitoksi. Kolmas kausi päättyi niin ikään pettymykseen.

Suurempia treidejä ei kauden aikana nähty, ainoastaan jotain farmipelaajia vaihdettiin varausvuoroihin. Nimekkäin lähtijä oli Zac Rinaldo. Vapaista pelaajista joukkueeseen liittyi kauden alun kynnyksellä Rob Scuderi, joka tuli rotaatiopuolustajaksi.

Kauden tilastot:

Koodi:
Van Riemsdyk     -    Giroux    -    Voracek
82, 19+34=53        82, 20+55=75   82, 40+31=71

Hartnell         -     Briere   -     Elias
82, 32+22=52        82, 23+48=71   76, 17+27=44

Couturier        -   Kennedy    -   Simmonds
79, 11+16=27        82, 12+15=27   82, 13+14=27

Schenn           -    Talbot    -     Orr
81, 9+12=21         82, 13+8=21    82, 1+11=12

Granlund
9, 2+2=4

                Coburn     -     Visnovsky
              82, 5+11=16       82, 7+35=42

                Pronger    -     Meszaros
              70, 6+21=27       82, 7+28=35

                 Carle      -     Garrison
              75, 6+30=36       52, 5+11=16

                Scuderi
              48, 1+3=4

Kauden jälkeen molemmat edelliskesän korkean profiilin hankinnoista, Patrik Elias sekä Lubomir Visnovsky päättivät ripustaa hokkarit naulaan, joten joukkueen kasaamiseen tuli taas kahden miehen mentävä lovi.

Draftista ei tällä kertaa osunut yhtään todella lupaavaa pelaajaa. Edellisvuosien drafteista sopimukseen riittävää kehitystä olivat esittäneet sitä vastoin muutama pelaaja: Mikhail Grigorenko, ol (2012, 4. kierros), Francis Beauvillier (2012, 1. kierros), Pierrick Beutler, p (2012, 5. kierros), Raphel Lafontaine, kh (2013, 1. kierros).

Jatkosopimuksia solmittiin seuraavasti:

Giroux 8v , 6m$
Kennedy 2v , 2m$
Hartnell 2v , 4m$
Couturier 5v , 2,8m$
Meszaros 1v , 3,5m$
Gustafsson 1v , 0,7m$ *


Vapailta markkinoilta ainoana täydennyksenä joukkueeseen lähdettiin hakemaan kiekollista puolustajaa. Visnovskyn jättämä aukko ei ollut pieni paikattavaksi ja potentiaalisia vaihtoehtoja olikin muutamia: Dan Boyle, Andrei Markov sekä Michal Del Zotto. Varausvuoroista ei ollut halua, joten RVP-pelaajista Del Zotto jätettiin backup -suunnitelmaksi, mutta kun Markov valitsi siirron muualle, kuin Flyersiin ja Boylen palkkapyyntö tuntui turhan suurelta jo muutenkin palkkakaton rajamailla seikkailevalle Flyersille, valinnaksi kohdistui Michal Del Zotto ja joukkueen onneksi Del Zotto siirtyikin Pennsylvaniaan kahden vuoden ja 3,4 miljoonan dollarin sopimuksella. Del Zotton myötä joukkue oli valmiina alkavaan kauteen.
 
Neljäs kausi Philadelphiassa ja jälleen hyvä runkosarja. Kauden tavoitteena oli antaa nuorille pelaajille näyttöpaikkoja, Mikael Granlund nostettiin kolmossentteriksi, ykkösketjun maalisiepon paikka varattiin Jakub Voracekille ja edelliskauden jälkeen lopettaneen Patrik Eliasin paikka kakkosketjun laidalla päätettiin antaa nuorten Brayden Schennin sekä Sean Couturierin otettavaksi. Tuon taiston vei niukasti Sean Couturier. Danny Brieren vastuuta pienennettiin hieman, tasaviisikoin hän oli edelleen kakkossentteri, mutta kauden mittaan kakkosylivoimassa annettiin vastuuta myös Granlundille. Pudotuspeleissä Briere pelasi oikeutetusti myös kakkosylivoimassa. Runkosarja päättyi jälleen konferenssin neljänteen sijaan.

Pudotuspeleissä ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui hyvässä nosteessa oleva Florida Panthers. Florida nappasikin kotiedun itselleen heti ensimmäisessä osaottelussa, pitäen sitä hallussaan aina kuudenteen otteluun asti, jonka Philadelphia vei niukasti nimiinsä lukemin 2-1. Seitsemännessä ottelussa Flyers otti heti alussa ohjat käsiinsä ja ensimmäisen erän jälkeen tulostaululla komeilivat lukemat 3-0. Kun Flyers iski toisessa erässä vielä yhden lisäosuman, Panthersin henkinen selkäranka alkoi murtua ja loppujen lopuksi ottelu päättyi lukemiin 5-0. Toisella kierroksella vastustajaksi tuli Pittsburgh Penguins, joukkue joka oli lopettanut Flyersin kauden kaksi kertaa edellisen kolmen kauden aikana. Näin kävi myös tällä kerralla, kaksi jatkoaikatappiota ensimmäisissä otteluissa siivitti paikallisvastustajan voittoon ottelusarjan ollessa lukemissa 4-1. Flyersissa oli sarjan loppupuolella näkyvissä jo jonkinasteista Pingviinikammoa.

Edelliskausista poiketen treidejä tehtiin suht paljon. Muutama farmipelaaja vaihtoi osoitetta vaihdossa varausvuoroihin, lisäksi Tyler Kennedy siirtyi Ottawaan vaihdossa toisen kierroksen varausoikeuteen, Maxim Goncharov siirtyi Phoenixista vaihdossa Erik Gustafssoniin. Myös maalivahtikaupoille Flyersin piti lähteä, sillä kaksi vuotta organisaatiossa torjunut Jakub Kovar ei pystynyt ottamaan kakkosvahdin paikkaa ja näin ollen kauppa oli pakko tehdä. Vaihdokiksi löytyi Torontosta "Monsteri" Jonas Gustavsson, Kovar yksinään ei riittänyt vaihdokiksi, joten kauppaan sisältyi myös 5. kierroksen varausoikeus seuraavan kesän draftiin. Brian Boyle liittyi joukkueeseen juuri kauden kynnyksellä tuoden taistelua alempiin ketjuihin.

Palkintojenjakotilaisuudessa ensimmäistä kertaa nykyisen GM:n alaisuudessa Philadelphiaan tuli mikään palkinto, kun Mikael Granlund pokkasi vuoden tulokkaalle myönnettävän Calder Trophyn.

Kauden tilastot:

Koodi:
Van Riemsdyk   -    Giroux    -   Voracek
82, 22+42=64    82, 27+52=79     82, 42+26=68

Hartnell       -    Briere    -   Couturier
82, 20+28=48    77, 12+21=33     82, 13+29=42

Couturier      -   Granlund   -   Simmonds
82, 12+15=27    82, 20+18=38     82, 13+18=31

Boyle          -    Talbot    -    Orr
82, 8+10=18     82, 11+10=21     82, 6+11=17


         Del Zotto    -    Coburn
       77, 7+32=39         80, 3+19=22

        Pronger       -    Meszaros
       74, 4+21=25         82, 11+27=38

        Carle         -    Garrison
       78, 4+21=25         72, 1+16=17

        Goncharov
         20, 0+1=1

Kauden jälkeen Danny Briere päätti lopettaa uransa. Tätä osattiin ounastella jo kauden aikana ja juuri sen takia Mikael Granlundille annettiin kauden mittaan mahdollisuuksia näyttää kakkosketjun keskellä ja koska tulos oli positiivinen yllätys, kakkossentterin paikka kuuluu Mikelle tulevalla kaudella.

Draftista haaviin tarttui ensimmäisellä kierroksella Chad Marchant, kiekollinen puolustaja, joka osoittautuikin jo samantien tulokassopimuksen arvoiseksi. Muita sopimuksen saaneita omia varauksia olivat Chris Bigras, p (5. kierros 2013), Lucas Nickles, vl (6. kierros 2013), Damian Mathews (1. kierros 2014).

Jatkosopimukset:

Schenn 5v , 4m$
Granlund 4v , 2m$
Talbot 1v , 1,6m$
Voracek 5v, 4m$
Simmonds 4v , 3,9m$
Orr 2v , 1,2m$
Carle 1v , 4m$
Meszaros 4v , 3,8m$
Gustavsson 1v , 1m$


Vapailta markkinoilta haaviin tarttui maalintekoleveyttä tuomaan Justin Williams yhden vuoden ja 4,3 miljoonan dollarin sopimuksella sekä alempiin ketjuihin Chris Kunitz, jonka on tarkoitus tuoda joukkueen tekemiseen kokemusta menestyksestä. Kunitzin sopimus on kestoltaan kaksi kautta ja vuoden rahallinen arvo on 1,7 miljoonaa dollaria. Lisäksi joukkueeseen hankittiin kaksi lupausta tulokassopimuksilla: Puolustaja Evan Morden sekä maalivahti Charlie Torstensson.
 
Viimeksi muokattu:
Kausi viisi Philadelphiassa ja viimeinen askel taas lähempänä. Jopa niin lähellä, ettei lähemmäksi enää pääse. Kauden alku oli totaalinen katastrofi. Jo useamman kauden toiminut ykköskolmikko Van Riemsdyk - Giroux - Voracek ei toiminut ei sitten yhtään. Ensimmäisessä kymmenessä ottelussa Giroux oli ainoa, joka pystyi ylittämään kolmen tehopisteen rajapyykin eikä Girouxinkaan tehoilla 1+4 pysty vielä kansanjuhlaa kaduille saamaan. Kun joukkueessa ei toiminut mikään muukaan, täytyi joukkueeseen lähteä hakemaan muutoksia. Ensimmäisenä Voracekin tilalle koitettiin asettaa kesäkaudella joukkueeseen saapunutta Justin Williamsia tuloksetta. Seuraavaksi Voracek palautettiin ykköseen ja Sean Couturierille tarjottiin paikkaa vasemmalla laidalla. Couturierin siirto "tappoi" myös kakkosketjun pelin (Couturier - Granlund - Schenn). Ja nimenomaan kakkosketju oli kannatellut joukkuetta niillä hetkillä, kun ykkönen etsi omaa peliään. Myös kolmannen ketjun löytämisessä oli omat ongelmansa ja loppujen lopuksi Justin Williams joutui siirtymään katsomon puolelle. Williamsilla tehoja syntyi varsin mukiinmenevästi ylivoimalla, mutta puolessa välillä kautta miehen tehotilasto näytti olevan jo lähemmän kaksikymmentä astetta pakkasen puolella, joten miestä oli turvallisempi pitää maalintekopuolen hätäapuna katsomon puolella. Williamsin epäonnistuminen ja sitä kautta Brayden Schennin siirto kolmosketjun keskeltä kakkosen laidalle sekä Talbotin loukkaantuminen avasi mahdollisuuden vuoden 2013 ensimmäisen kierroksen varaukselle, Raphael Lafontainelle sekä toissakesänä vapailta markkinoilta löydetylle Neil Perreaultille paikat kokoonpanossa. Lafontaine pelasi samantien itsensä kolmosketjun keskushyökkääjäksi ja myös Perreault onnistui siinä määrin, että pääsi välillä kokoonpanoon myös Talbotin ollessa terveenä. Puolustuksesta Chris Prongerilla oli vaikeuksia pysyä vauhdissa mukana, joten Maxim Goncharov otti hänen paikkansa kokoonpanossa muodostaen Meszaroksen kanssa kanssa loistavan puolustajaparin.

Katastrofialun jälkeen joukkue kokosi itsensä ja kuin taikaiskusta voittoja alkoi kerääntymään tasaiseen tahtiin. Takamatkaa oli kuitenkin niin paljon, että joukkueen oli tyytyminen konferenssin viidenteen sijaan.

Pudotuspeleihin oli kuitenkin aihetta lähteä luottavaisin mielin, niin vakuuttavaa oli ollut pelaaminen uudenvuoden jälkeen. Ensimmäisellä kierroksella Boston Bruins yritti kammeta Flyersia ulos, mutta jäi selvästi jalkoihin otteluvoitoin 4-0. Kaikki ottelut päättyivät maalin tai kahden erolla. Toisen sarjan alku New York Islandersia vastaan näytti noudattavan samaa kaavaa, kaksi maalin voittoa ja voittokulku näytti vain jatkuvan. Sitten tuli notkahdus, Islanders vei kaksi ottelua yhteismaalieron ollessa 10-2. Flyers ei kuitenkaan taipunut, vaan otti jälleen viidennessä ottelussa edun itselleen. Sarjassa edettiin aina seitsemänteen otteluun, jossa Flyers näytti jo alussa kaapin paikan menemällä 3-0 johtoon jo ensi erässä. Ottelu päättyi Flyersin 4-1 -voittoon. Konferenssifinaali ensimmäistä kertaa nykyisen GM:n alaisuudessa.

Konferenssifinaalissa vastustajaksi valikoitui jälleen kerran Pittsburgh Penguins. Joukkue joka oli lähettänyt Flyersin kesälomalle kolme kertaa edellisen neljän kauden aikana. Tällä kertaa joukkueet ottivat tasatahtiin voittoja ja myös tässä sarjassa edettiin aina seitsemänteen otteluun asti. Tiukka ottelu kääntyi loppujen lopuksi kolmannen erän lopun Chris Kunitzin maalilla Flyersin 2-1 -voittoon. Riemulla ei ollut rajaa, Philadelphia otti todella maukkaan voiton paikallisvastustaja Pittsburghista ja eteni Stanley Cup -finaaleihin! Finaalivastustajaksi tiensä oli raivannut Colorado Avalanche. Myös tämä sarja venyi aina seitsemänteen otteluun. Seitsemännessä ottelussa mentiin toisen erän loppuun asti Flyersin komennossa, erätaukolukemat olivat Philadelphialle 2-0 ja mestaruus oli jo käsin kosketeltavissa. Colorado ei kuitenkaan luovuttanut, vaan punnersi ottelun tasoihin, jatkoajalla ratkaisijaksi Coloradon Brandon Prust, joka laukoi kiekon ohi Ilja Bryzgalovin. Tappion kalkki oli tällä kertaa todella karvasta. Philadelphia ei lähtenyt koko ottelusarjassa kolmanteen erään kertaakaan tappioasemasta ja Colorado otti voitoistaan kolme jatkoajalla.

Kauden tilastot:

Koodi:
Simmonds     -     Giroux     -     Voracek
82, 18+41=59   82, 19+50=69     82, 32+26=58

Couturier    -     Granlund   -   Schenn
82, 19+37=56    79, 18+34=52    82, 19+17=36

Hartnell     -     Lafontaine -   Van Riemsdyk
82, 10+11=21   62, 10+24=34     82, 14+30=44

Kunitz       -     Talbot     -    Orr
58, 6+8=14      38, 6+6=12       82, 3+13=16

Williams    -     Perreault
55, 11+19=30    36, 6+2=8


         Coburn       -    Del Zotto
       55, 2+12=14       73, 9+30=39

         Meszaros     -    Goncharov
       82, 6+29=35       68, 3+2=5

          Carle       -   Garrison
       82, 9+17=26       68, 2+20=22

          Pronger     -    Bigras
       56, 2+7=9          8, 0+0=0

Kauden jälkeen vähälle peliajalle jäänyt Justin Williams löi hokkarit naulaan ja päätti uransa.

Draftista ei mainittavia osumia tullut, myöskään edelliskesien drafteissa varatuista pelaajista ei ollut kypsynyt NHL- tai riittävän hyvän AHL-tason pelaajia.

Jatkosopimuksia solmittiin seuraavasti:

Talbot 1v - 2m$
Perreault 1v - 0,6m$*
Hartnell 1v - 4m$
Teräväinen 1v - 1,6m$
Hännikäinen 3v - 1,6m$
Coburn 3v - 5m$
Del Zotto 5v - 5m$
Garrison 4v - 4m$


Kaikkien suureksi yllätykseksi kauden mittaan kokoonpanon rajamailla ollut Chris Pronger päätti jatkaa uraansa vielä viimeisen sopimuskautensa loppuun ja taistella paikkansa takaisin kokoonpanoon. Prongerin sopimuksen ja sitä kautta palkkakatto-ongelmien vuoksi Flyers joutui luopumaan Matt Carlesta. Carle oli täyttänyt jo vuosia paikkansa Philadelphiassa, mutta palkkapyyntö oli yksinkertaisesti niin kova, ettei hän mahtunut palkkakaton alle. Myös kakkosvahti Jonas Gustavsson sai etsiä uuden organisaation ja kakkosmaalivahdin paikka tuli avoimeksi edelliskaudelle organisaatioon tulleelle Charlie Torstenssonille. Uusia pelaajia ei NHL-miehistöön vapailta markkinoilta hankittu. Sen sijaan AHL:n puolelle hankittiin muutama pelaaja kasvamaan NHL-joukkueen puolelle.
 

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Voisi itsekkin päivitellä omaa tilannetta GM:nä, ettei täällä mene ihan yksinpuheluksi. 3. kausi menossa Oilersin peräsimessä, eikä nyt mitään riemunkiljahduksia ole tuottanut. Edelliset kaudet ovat runkosarjan osalta menneet hyvin, mutta molempina kertoina Chicago on tullut ja voittanut ensimmäisellä kierroksella. Viime kaudella tuo AHL:n mestaruus toi silti hieman hymyä huulille, ja joukkue oli hyvässä kunnossa ilman mitään hirveämpiä muutoksia ensi kautta varten.

Tämä kausi on silti menossa penkin alle, kun otteluita on jo 70 alla, eikä poffi -paikkaa näy lähelläkään.

Loukkaantumiset ovat tuoneet oman makunsa tähän kauteen, ja hirveän moni kaveri ei ole pelannut kaikkia otteluita. Hall oli poissa monta viikkoa alkukaudesta, ja nyt on RNH poissa ollut jo 5 viikkoa, ja samat vielä jäljellä.

Hall - Horcoff - Eberle
Ennis - Gagner - Landeskog
Hemsky - Marchand - Caron
Pääjärvi - Omark - Parros

Smid - Carlson
Klefbom - Whitney
Gernat - Teubert

Crawford - Dubnyk

Hyökkäyskalusto on huippuluokkaa, eikä maalinteko tuota ongelmia, mutta puolustus on hyvin kapea, kun siellä on vielä Peckhamkin loukkaantunut, joten kahdella AHL -puolustajalla joutaa pelata. Maalivahtiosastokaan ei tuota ongelmia, mutta Crawford on ollut monta kertaa jo loukkaantuneena, jotewn Dubnyk ei ole pystynyt tuomaan tärkeitä voittoja.

Saa nähdä miten loppukauden käy, toivottavasti joukkue pystyy nousemaan suosta vielä voittoihin ja jospa sitä pelattaisiin Edmontonissa playoffseja.
 
Nyt voikin hyvällä omallatunnolla jatkaa, kun on joku muukin käyttänyt puheenvuoron. Eli kuudes kausi Philadelphiassa käytynä ja jälleen riitti mielenkiintoisia tapahtumia kaudella.

Aloitetaan poikkeuksellisesti treideistä. Suurin treidi nähtiin siirtorajalla, kun pitkäaikaisesti Flyerista, Scott Hartnellista tehtiin tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. Liigan keskivaiheilla oleillut Chicago tarjosi kahta ensimmäisen kierroksen varausoikeutta vastaan. Hartnellin potkussa alkoi näkymään jo hiipumisen merkkejä ja Scott oli pitkin kautta joutunut taistelemaan jopa paikastaan kolmosketjun laidalla. Siihen nähden vastine oli aivan loistava, varsinkin kun edelliskausien drafteista ei ollut jäänyt käteen liian montaa huippuluokan prospectia. Toinen merkittävistä vaihdoista nähtiin, kun kesän 2012 1. kierroksen varaus Francis Beauvillier lähti Los Angelesiin vaihdossa niinikään ensimmäisen kierroksen varausoikeuteen. Viimeisen NHL-miehistön treidin kohteena oli myös siirtorajalla tehty hankinta, Hartnellin tilalle alempien ketjujen taistelijaksi hankittu Danny Carcillo. Toiseen suuntaan lähti kehityksessään taantunut AHL-jyrä.

Itse kausi sujui tasaisesti kärkikahinoissa runkosarjan alusta loppuun asti lopullisen konferenssisijoituksen painuessa lopun notkahduksesta johtuen viidenneksi. Pelaajista Claude Giroux osoitti vihdoin täyttä potentiaaliaan sijoittumalla pistepörssissä kärkinimi Radulovista ainoastaan kahden pisteen päähän, vaikka pelasi 5 ottelua Radulovia vähemmän. Myös 100 pisteen rajapyykki ylittyi ensimmäistä kertaa, lopullisen lukeman ollessa 101. Puolustuksessa Damon Severson otti paikkansa jälleen hyytyneen Chris Prongerin nenän edestä ja maalivahdeista Charlie Torstensson haastoi tosissaan Bryzgalovia ottaen 34 ottelustaan 25 voittoa, 7 tappiota ja kaksi jatkoaikatappiota.

Pudotuspeleissä Winnipeg pudotti ensimmäisellä kierroksella Flyersit kuudessa ottelussa. Kauden jälkeen johtoryhmä ilmoitti, ettei uutta sopimusta ole tulossa, eli ura loppuu tähän ja uutta matoa alusta koukkuun jossain vaiheessa taas.
 

Ralph

Jäsen
Taas tuli aloitettua uusi Be A GM. Tällä kertaa joukkueeksi Philadelphia Flyers. Tutusti pistin heti alkuunsa jengin uuteen kuosiin, sillä haluan jengiini vain minulle sopivia pelaajia. 23 pelaajan rosterista 10 on alkuperäistä rosteria, mutta Philadelphia tuli otettua juuri siksi, että joukkue on hyvä ja sain helposti hyviä pelaajia takaisin.

Joukkueessa jatkoi Jakub Voracek, Daniel Briere, James van Riemsdyk, Matt Read, Brayden Schenn, Sean Couturier, Maxime Talbot, Claude Giroux, Matt Carle ja Nicklas Grossmann. St. Louisista saapui Patrik Berglund, Matt D'Agostini, Kris Russell ja Jaroslav Halak, Coloradosta Matt Duchene, Gabriel Landeskog ja Jean-Sebastien Giguere, San Josesta Logan Couture ja Brent Burns, Columbuksesta Jack Johnson, Montrealista Josh Gorges, Calgarysta Anton Babchuk sekä vapaista markkinoista Robert Nilsson.

Runkosarja on takana ja se meni hyvin. 60-15-7 tuli saldoksi, jolla voitin runkosarjan melko ylivoimaisesti. Kausi alkoi terveellä pelillä, mutta lopulta alkoi tuttu loukkaantumiskierre. Alle pistän pelaajieni tehopisteet ja ottelumäärät. Alla olevalla kokoonpanolla aion lähteä pudotuspeleihin, sieltä toki puuttuu Claude Giroux ja Logan Couture, jotka ovat loukkaantuneena, erityisesti jälkimmäinen jonka kausi saattaa olla ohi.

Jakub Voracek (69. 34+38 = 72) - Matt Duchene (58. 20+39 = 59) - Daniel Briere (76. 27+31 = 58)
James van Riemsdyk (82. 22+29 = 51) - Patrik Berglund (82. 18+29 = 47) - Matt Read (72. 23+24 = 47)
Gabriel Landeskog (82. 18+22 = 40) - Brayden Schenn (59. 7+7 = 14) - Matt D'Agostini (51. 14+12 = 26)
Sean Couturier (61. 10+10 = 20) - Maxime Talbot (80. 7+14 = 21) - Robert Nilsson (59. 5+10 = 15)
IR: Claude Giroux (74. 17+34 = 51) - Logan Couture (73. 28+26 = 54)

Jack Johnson (82. 17+72 = 89) - Matt Carle (80. 8+30 = 38)
Nicklas Grossmann (71. 1+17 = 18) - Brent Burns (67. 6+12 = 18)
Josh Gorges (69. 1+16 = 17) - Anton Babchuk (74. 3+19 = 22)
HS: Kris Russell (55. 4+10 = 14)

Jaroslav Halak (60.
Jean-Sebastien Giguere (22. 2.17, 90.28)

Pudotuspeleissä vastaan asettuu konferenssin kahdeksas, Carolina Hurricanes. Vähän runkosarjasta vielä, että uskoisin että palkintokaappi tulee täyttymään mukavasti, lähinnä Jack Johnsonin toimesta.

Runkosarjan osalta minun top-5 ja flop-5 pelaajat:

***** Jack Johnsn
**** Jakub Voracek
*** Jaroslav Halk
** Matt Duchene
* Gabriel Landeskog

----- Brent Burns
---- Claude Giroux
--- Josh Gorges
-- Brayden Schenn
- Robert Nilsson

Ensi kaudesta sen verran, että joukkueeseen ei kauheasti tule muutosta. Mutta hyökkäys laajentuu, sillä nuoret pelaajat varmasti kehittyvät, jolloin joukkueessa on liikaa hyviä hyökkääjiä. Puolustus sen sijaan on vaisu, joten muutosta tulee. Nicklas Grossmann saa lähteä ja hankin vaihdossa Daniel Brierestä jonkun hyvän puolustajan. Lisäksi hyökkäykseen hankin jonkun kovaotteisen hyökkääjän, sillä niitä ei ole vielä. Eli kaksi lähtee, kaksi tulee tilalle.
 

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Kausi päättyi harmillisesti jälleen, eikä saatu vieläkään sitä parasta potentiaalia joukkueesta mitä kaivattiin. Putoaminen Chicagolle konferenssin finaalissa kirpaisee mieltä, ja kun tämä oli jo kolmas kerta kun he tiputtavat meidät pois! Maalinteko oli koko kauden ongelma, mutta ensi kaudelle meillä on ilouutisia ykkösketjuun. Runkosarjassa sijoituimme kolmanneksi, eli voittamalla divisioonan, sekä AHL:ssä Oklahoma City, hävisi finaalissa Sharkseille, joten sielläkään ei kovin huonosti mennyt.

Sopimuksia joutui raapustelemaan tulevalle kaudelle paljon, ja palkkakaton kanssa on ongelmia myös tuleville kausille johtuen siitä, että on kovapalkkaisia kavereita joukkueessa. New Jersey luopui kuin luopuikin 33 -vuotiaasta Kovalchukista meille, mutta menihän sinne tosin huippulupaus Landeskog, 1- kierroksen varaus sekä Peckham. Varaukset ovat olleet tosin niin heikkoja viime kausilla, niin ei tuo treidi harmita ollenkaan. Näin ollen saadaan kova joukkue kasaan ensi kaudeksi, vaikka puolustuksessa pelaakin muutama 20 -vuotiasta lupausta.

Eberle - RNH - Kovalchuk
Ennis - Gagner - Hall
Grigorenko - Teräväinen - Pääjärvi
Omark - Stoll - J.Caron

Kahdesta ensimmäisestä ketjusta löytyy osaamista, ja huonoin kokonaisuus on Gagnerilla (87), ja kolmosessa pelannee hyvä ruotsalainen Magnus Pääjärvi (88), sekä kaksi lupausta, jolla on vielä ura alussa. Nelosessa sitten luottopelaaja Omark, hyvä duunariosaston pelaaja Stoll, sekä vikkelä, ehkä liiankin kova neloseen, Caron.

Puolustus kirpaisee sitten huolella.

Carlson - Teubert
Hulmström - Smid
Musil - Gernat

Ykkösparissa pelaa huippupuolustaja John Carlson, jolta odotetaan jälleen kovaa kautta, kaveri on iskenyt pelaamillaan kausilla aina yli 50 pistettä. Teubert teki juuri pitkän sopimuksen, joka on hyvä asia.. Luottopuolustaja on pelannut moitteettomasti. Hulmström, Musil ja Gernat ovat vasta 22 -vuotiaita, ja ovat jo nyt hyviä, kehitystäkin vielä luvassa. Smid tietysti pohjustaa tätä kuusikkoa.

Maalissa pelaa totutusti Crawford, sekä ruotsalainen Eddie Lack, joka viime kauden otteilla syrjäytti Dubnykin farmiin. Farmiin tuli hommattua pari pelaajaa, jotka olivat suojaamattomia pelaajia, Wolski sekä Skille.

Ensi kaudelle meiltä halutaan 45 voittoa sekä minimissään finaalia, joten kovat on paineet, saa nähdä miten käy, koska sopimus on katkolla.
 
Uusi ura, uudet kujeet. Joukkueena paluun NHL-kartalle tehnyt Winnipeg Jets.

Jo harjoitusleirin aikana muodostui suht tarkka kuva joukkueen tilasta ja tarpeista. Puolustuksessa oli yhden-kahden kokeneen NHL-puolustajan mentävä aukko, jota tuli kauden alkuvaiheilla paikkaamaan waiverseista poimittu Paul Mara. Alempien ketjujen haalarihommia tuli paikkaamaan Paul Gaustad niinikään waiversista kauden puolen välin paikkeilla. Kun vielä maalivahtiosastolle signattiin Chris Masonin todellisen hyytymisen jälkeen Antero Niittymäki, näytti tilanne puolessa välissä kautta hienosäätöä vaille valmiilta. Loukkaantumiset kuitenkin astuivat peliin ja kaupoille jouduttiin. Ensimmäinen kauppa oli Toronton kanssa, jossa Randy Jones ja Manitoban mies Colton Orr vaihtoivat seuraa päittäin. Toisessa kaupassa Mason ja Tanner Glass lähtivät Nashvilleen vaihdossa Hal Gilliin sekä Francis Bouilloniin. Lisäksi muutama farmipelaaja vaihdettiin varausvuoroihin.

Itse kausi sujui tasaisesti pudotuspelitaistossa mukana, loppujen lopuksi konferenssisijoituksena oli divisioonavoiton ansiosta kolmas, mutta pisteitä kertyi ainoastaan kaksi enemmän, kuin sijalle 9 jääneelle joukkueelle. Pudotuspeleissä joukkue kuitenkin näytti ydinosaamistaan huikean kevään pelanneiden Evander Kanen sekä Kyle Wellwoodin johdolla. Ensimmäisellä kierroksella New York Islanders oli täysin vastaantulija, ottelusarja meni poikki suoraan 4-0 ja Kane-Wellwood -kaksikko iskivät kumpikin kahdeksan tehopistettä mieheen. Toisella kierroksella Toronto laittoi jo Winnipegin tiukille, ottelusarja venyi aina seitsemänteen otteluun, jossa Jets oli kuitenkin vahvempi selkein lukemin 6-1. Konferenssifinaalissa Pittsburghia vastaan joukkueen paukut olivat jo loppu ja Pingviinit etenivät helposti jatkoon otteluvoitoin 4-1. Kaikin puolin kaudesta jäi kuitenkin positiivinen maku, vaikka pudotuspelipaikka ratkesi vasta viimeisen parin kierroksen aikana.

Kauden positiivisia yllättäjiä olivat joukkueen sisäisen tehotilaston lukemallaan +22 voittanut Antti Miettinen, nelosketjusta pudotuspeleissä itsensä jopa kakkosketjuun Wellwoodin ja Kanen rinnalle nostanut Eric Fehr. Epäonnistujiksi sen sijaan lasketaan ainakin Hainsey, joka oli yli 20 ottelua pelanneista puolustajista ainoa, jonka tehotilasto painui pakkasen puolelle.

Kauden tilastot:

Koodi:
Ladd        -     Antropov      -      Little
77, 37+20=57    82, 22+45=67        52, 8+15=23

Kane        -     Burmistrov    -     Wheeler
79, 21+22=43    75, 11+26=37        82, 8+15=23

Fehr        -     Wellwood      -    Miettinen
82, 17+18=35    82, 15+41=56        82, 9+11=20

Slater      -      Gaustad      -     Orr
48, 5+7=12        42, 3+4=7          32, 2+2=4

Stapleton   -      Cormier      -      Thorburn
33, 7+4=11       13, 0+3=3            67, 7+7=14

         Bogosian     -     Byfuglien
       77, 5+36=41       82, 10+40=50

         Enström      -     Gill
       82, 13+39=52       19, 0+2=2

         Stuart       -     Hainsey
       70, 3+6=9         74, 2+20=22

         Mara         -     Bouillon
        50, 4+4=8        17, 0+0=0

Draftista käteen jäi hyvin vähän, yksikään draftatuista ei saanut sopimusta ja ylipäätänsä lupaavia pelaajia ei haaviin tarttunut. Sen sijaan draft-tilaisuudessa nähtiin kaksi kauppaa, kun Manitobassa syntynyt Jordin Tootoo tuli Nashvillestä vaihdossa Ron Hainseyyn. Toinen kauppa oli Sami Vatasen oikeudet vaihdossa loppupään varausvuoroon.

Jatkosopimukset:

Gaustad 3v , 2,2m
Wellwood 2v , 2,3m
Slater 2v , 0,8m
Kane 2v , 4,0m
Fehr 2v , 1,5m
Gill 1v , 1,3m
Mara 1v , 1,3m
Pavelec 3v , 2,8m
Niittymäki 2v , 1,5m


Joukkue pysyi siis lähes muuttumattomana. Haussa oli lähinnä lisää maalintekovoimaa Laddin sekä Kanen rinnalle. Ja koska vapailla markkinoilla oli mukana muuan Winnipegissä NHL-uransa aloittanut "one more year", oli hyvin lyhyiden neuvotteluiden seurauksena erään jo seuralegendan asemaan noussut paluu Winnipegiin. Tervetuloa Winnipegiin Teemu Selänne! Toinen hankinta on Manitobasta kotoisin oleva Justin Falk, joka otettiin tuomaan leveyttä puolustukseen. Myös Sami Vataselle sorvattiin tulokassopimus ja lisäksi muutama muu vapailta markkinoilta poimittu prospecti.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
CBJ, 3. kauden yhteenveto

Taas tuli kausi tahkottua Columbuksen peräsimessä. Tavoitteena oli siis playoffit, ja joukkueeseen oli satsattukin rankasti kuten edellisistä viesteistäni on käynyt ilmi.

Floppikausihan siitä tuli. Kausi lähti parempaan suuntaan lopussa, kun playoff-paikka oli käytännössä karannut. Lopullinen sijoitus läntisen 13. Huonoin kausi siis tähän asti. Sharks voitti Stanley Cupin, Blue Jacketsilta ketään ei palkittu. Hudler tosin oli tähdistöpelissä.

Jatkosopimus kuitenkin tuli, kestoltaan kolme vuotta. Muitakin ottajia oli. Päätin kuitenkin, että jatkan projektin päätökseen Ohiossa ja se playoff-paikka on vain saavutettava. Uudelleenrakennus on nyt teemana, "Refresh the Jackets".

Positiivistakin kauteen mahtui, kuten Nail Yakupovin läpimurto sekä muutaman pelaajan herääminen horroksesta. Lisäksi Tomas Tatar oli niin vakuuttava, että löysi itsensä lopussa ykkösketjusta Yakupovin ja Carterin viereltä.

Statistiikat ja ketjukoostumukset viime kaudelta:
Nail Yakupov (32. 14+9=23, +13) - Jeff Carter (82. 19+30=49, -11) - Tomas Tatar (78. 12+15=27, +5)
RJ Umberger (81. 15+26=41, +2) - Antoine Vermette (82. 20+23=43, -3) - Jiri Hudler (80. 15+39=54, -4)
Ryan Johansen (50. 2+6=8, -7) - Derick Brassard (82. 11+11=22, -7) - Chris Clark (62. 1+8=9, -3)
Derek Dorsett (82. 6+6=12, -5) - Ryan Carter (79. 8+6=14, -7) - Jared Boll (82. 1+7=8, -11)
Chuck Kobasew (26. 1+3=4, -8) - Maksim Mayorov (3. 0+0=0, +1) - Tomas Zaborsky (5. 0+2=2, 0)
Petr Kalus (17. 2+2=4, -12) - Tomas Kubalik (12. 0+0=0, -1)

James Wisniewski (82. 10+27=37, -14) - Marc Methot (82. 5+15=20, +11)
Kris Russell (82. 10+16=26, -8) - Fedor Tyutin (79. 10+22=32, -15)
Steve Eminger (50. 2+4=6, +1) - Jakub Kindl (56. 3+15=18, -10)
Steve Delisle (3. 0+0=0, +1) - Cody Goloubef (4. 0+0=0, 0)
John Moore (8. 0+1=1, -3) - David Savard (3. 0+0=0, -1)
Yannick Weber (36. 0+4, -8) - Nick Holden (4. 1+0=1, 0)

Howard: 32 peliä, torjuntaprosentti n. 88%.
Sanford: 46 peliä, torjuntaprosentti n. 86%.
loput pelit Greiss, Mrazek, Forsberg.

Eli Sanford vei ykkösveskarin paikan lopulta Howardilta, joka oli täysi imuri.

Lopettaneet:
Chris Clark
Curtis Sanford

Näiden kuuluikin lopettaa, oli ikää sen verran paljon.

Sitten tuli varaustilaisuus. Ykkösvaraus oli treidattu muualle, mutta olin saanut yhden kakkoskierroksen varauksen muualta joten varattavia pelaajia oli seitsemän.

Varatut, järjestystä en muista:

Higgins (Serbia)
Korolyuk (Venäjä)
Zyuzin (Viro)
Perezhogin (Ukraina)
Frolov (Valko-Venäjä)
Sbruev (Latvia)
Carman (Tanska)

Aika omituisista maista varasin pelaajia. Noista kokonaisuudeltaan Korolyuk oli paras, 74 taisi olla. Muut päälle 70, paitsi Sbruev, Carman ja Perezhogin.

Sitten tuli kesäkausi ja piti muokata joukkuetta. Joukkueen jätti Derick Brassard, joka vaati viittä miljoonaa, vaikka oli tehnyt n. 20 pistettä. Naurettavaa. Kobasew sai myös lähteä, surkea haku waivereista.

Tein pari treidiä, joissa sain varauksia. Toiseen suuntaan lähti Kindl ja muutama surkea Columbuksen oma varaus vuodelta kivi ja keppi. Päästiin turhake-Kindlistäkin samalla eroon. Weber lähti myös jonnekin.

Suuret kalat löytyivät lopulta vapaista pelaajista:

38-vuotias Dan Boyle päättää uransa Columbuksessa. Kahden vuoden soppari ja puolustukseen pisteitä ja kokemusta.

Mathis Olimb tarttui myös haaviin sentteriosastolle.

Yllättävintä kesäkaudella oli, että Norriksen juuri voittanut Chris Campoli (54 pistettä) oli päästetty vapaisiin. Tarjosin kahden miljoonan sopimusta pariksi vuodeksi ja yllättäen suostui! Pakisto kovenee jälleen.

Lisäksi joukkue täyttyi jollain omilla varauksilla ja parilla täytemiehellä.

Ensi kauteen ehkä tämänlaisilla ketjuilla:
Yakupov - Carter - Tatar
Umberger - Vermette - Hudler
Johansen - Olimb - Mayorov
Dorsett - R. Carter - Boll
Murray, MacKenzie

Campoli - Wisniewski
Russell - Tyutin
Boyle - Methot
Eminger

Greiss, Leggio
Nuoret "lupaukset" eivät ole onnistuneet lyömään itseään läpi. Jenner, Johansen ja Moore ovat olleet surkeita. Viime ykkösvaraus Thrower pelasi hyvin Springfieldissä farmissa ja mahdollisesti tavoittelee jopa paikkaa NHL:ssä.

Veskareita ensi kauteen en ole vielä päättänyt, mutta kun Howard ja Sanford lähtivät pois, on tilanne kysymysmerkki. Greiss ja Leggio ovat aika riskialttiita, mutta toisaalta junnut Makarov, Forsberg ja Mrazek ovat vielä liian nuoria. Siis näin uskoisin.

Tavoitteena ensi kaudelle playoffit. Tavoitteena myös, että junnut saavat murtauduttua NHL:ään ja omat varauksen onnistuvat AHL:ssä.

Näillä on hyvä jatkaa. Katsotaan mitä harjoitusmatsit tuovat tullessaan. Ehkä silloin olen viisaampi.

Edit: GaDa laittoi runkosarjan topit ja flopit, teenpä minäkin niin:

Topit:

+++++ Yakupov
++++ Tatar
+++ Methot
++ Hudler
+ Tyutin

Flopit:

----- Nash & Briere & Ryder & Mason (treidatut surkimukset)
---- Howard
--- Johansen & Moore & Jenner (junnut jotka eivät tehneet läpimurtoa)
-- Brassard
- J. Carter
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös