Toimitusjohtajia kotisohvilta – seurantaketju virtuaalimanagereille

[Sabaton]

NHL 16
Winnipeg Jets

Kausi 2: Onnistunut startti!

Päivitellään pienen tauon jälkeen Winnipegin kuulumisia. Toinen kausi aloitettiin harjoitusotteluilla ja näissä peleissä kierrätettiin jälleen NHL-/AHL-pelaajia kunnolla ja kukaan kenttäpelaajista ei pelannut yli neljää ottelua. Maalivahdeista puolestaan Pavelec sekä Hellebuyck saivat kumpainenkin kolme ottelua pelattavakseen. Kuudesta harjoitusottelusta saavutettiin 2 voittoa ja neljä tappiota, maalieron ollessa 8 tehtyä ja 15 päästettyä, joten hyökkäys hieman sakkasi. Harjoituspelien tehokkain Jets oli Blake Wheeler tehoilla 1+3. Suurin huomio keskittyi kuitenkin Matthews-Tkachuk -kaksikkoon, mutta tulos oli vielä laihaa ja jälkimmäinen päätettiin laittaa vielä vuodeksi junnusarjaan kasvamaan korkoa. Matthews sai kasaan neljässä ottelussa yhden maalin ja Tkachuk 0+0 +/- -tilaston ollessa -2. Maalivahtitilastoissakin oli selvä ero. Siinä missä Pavelec päästi kaksi maalia, laski Hellebuyck taakseen peräti 13. Pavelecin huima edelliskausi toi myös melkoisen parannuksen miehen kokonaisuudessa (82 -> 86).

Tänä vuonna runkosarja päästiin aloittamaan kotikentällä, kun vastaan luisteli Edmonton Oilers. Winnipeg alotti kautensa seuraavanlaisella kokoonpanolla:

Mike Hoffman - Mark Scheifele - Blake Wheeler
Mathieu Perreault - Auston Matthews - Alexander Burmistrov
Marko Dano - Adam Lowry - Drew Stafford
Chris Thorburn - Andrew Copp - Nikolaj Ehlers

Toby Enström - Dustin Byfuglien
Tyler Myers - Josh Morissey
Jacob Trouba - Ben Chiarot

Ondrej Pavelec
(Connor Hellebuyck)

Ensimmäisinä pelipaikkaa kyttäämässä ovat Chris Neil sekä Chris Wideman ja AHL:n puolella mm. Nic Petan, Scott Komachuk sekä Brenden Kichton. Ylivoimaa lähdetään pyörittämään seuraavilla viisikoilla (viime kauden YV-maalit suluissa):

Hoffman(6)-Scheifele(4)-Dano(9)
Matthews(-)-Byfuglien(8)

Perreault(6)-Burmistrov(5)-Wheeler(12)
Ehlers(1)-Myers(2)

Avausottelussa nähtiin superjunnujen McDavid vs Matthews kohtaaminen, josta Matthews poistui syöttöpisteen saalistettuaan voittajana. Ottelun tulos: 2-1 ja maalintekijöinä Mike Hoffman sekä Drew Stafford. Ottelun ehdoton ykkösnimi oli kuitenkin 36 torjuntaa ottanut Ondrej Pavelec. Kunniamaininnan ansaitsee myös Chris Thorburn, joka sytytti Winnipeg-yleisön ottamalla myllyt Pat Maroonin sekä Iiro Pakarisen kanssa. Edelliskaudella avausvoittoa seurasi kolme vierastappiota ja kolmen ottelun vieraskiertue olisi luvassa tänäkin vuonna. Viime vuodesta oltiin kuitenkin otettu opiksi ja vieraskiertueelta mukaan tarttui neljä lisäpistettä.

Kymmenen kierroksen saldo 6-3-1 kertoo, että playoff-tahdissa ollaan. Koko liigassa tuolla irtoaa jaettu seitsemäs sija, mutta supertasokkaassa Centralissa majaillaan kolmantena. Edelliskauden tehokkain Jets-pelaaja Mark Scheifele johtaa sisäistä pistepörssiä kahdeksalla pisteellä. Hurjimman alun liigassa on jälleen ottanut Stars-kaksikko Benn-Seguin, joilla on 16 pistettä 10 otteluun.

20 ottelun jälkeen Jets oli pystynyt jopa parentamaan asemiaan (13-6-1). Divisioonasijoitus oli toinen ja playoffpaikka on tällä hetkellä hyppysissä viiden pisteen turvin. Tehdyt ja päästetyt maalit kuten ylivoimaprosenttikin on kymmenen parhaan joukossa, mutta viime kauden vitsaus alivoima ei ota vieläkään toimiakseen, joten 20 ottelun jälkeen puolet alivoimaa pelaavista laitettiin erikoistilanteen ajaksi vaihtoon. Hoffman meni vähäksi aikaa loukkaantumaan ja puolustuksessakin on pari pikkuvammaa nähty, mutta muutoin ollaan pysytty yllättävän ehjinä.

Ottawa Senatorsin otteet kiinnostavat toki myös, sillä heidän ykköskierroksen varaus tuli ennen kauden alkua hommattua. Minun puolestani runkosarja voitaisiin julistaa päättyneeksi tällä kellonlyömällä, sillä Senators on idän sijalla 15, mutta harmittavasti villi kortti - paikkaan ei ole matkaa kuin neljä pistettä. Winnipegin sisäisessä pistepörssissä Scheifelen ohi on noussut viime kauden komeetta Marko Dano. Alkukauden ylivoimaisesti pahin pettymys on ollut Blake Wheeler. En tiedä vaikuttaako monivuotisen tutkaparin Littlen lähtö vai mikä, mutta 20 ottelun jälkeen on miehen maalitili edelleen avaamatta ja syöttöjäkin on tullut ainoastaan kuusi. Reilun viiden ja puolen miljoonan arvoista sopimusta on jäljellä vielä kolme kautta, joten tulosta soisi tulevan. Onneksi takarintamasta on ratkaisijoita löytynyt kiitettävästi. Maalivahdeista Pavelec on pelannut 15 ottelua ja Hellebuyck 5. Pavelecin torjuntaprosentti on 91,90% ja Hellebuyckin 90,80%. Liigan kärjessä porskuttaa menemään Minnesota Wild. Pistepörssiä puolestaan johtaa Claude Giroux ja hänen lähimpinä haastajinaan Corey Perry, John Tavares, Jakub Voracek sekä Patrick Kane. Maalipörssin kärjessä on Jeff Carter ja puolustajien pisteykkönen on jo kuuden pisteen kaulan ottanut Oliver Ekman-Larsson.

NHL-pelaajien kasassa pysyminen keräsi siis kiitosta, mutta AHL:ssä tilanne ei ollut yhtä ruusuinen. Alkukausi oli muutenkin sujunut heikonlaisesti, joten joukkuetta päätettiin vahvistaa yhden vuoden ja kaksisuuntaisen sopimuksen tehneellä Viktor Tikhonovilla.

 

[Apheu]

Wildin peräsimessä

Osa 11 - Isoa tavaraa liikkuu

Sitten mennään taas! Viimeksi jäätin trade deadlinen lähelle, ja päätettiin laittaa Suter ja Parise lihoiksi.

WILD Suter, Ryan, D + Glauser, Andrea, D + 5th round pick 2018 & 2019 <-> LIGHTNING DeAngelo, Anthony, D + 2nd round pick 2018 + Nesterov, Nikita, D + Carle, Matt, D

Todella iso treidi. Suter Tampaan, joka jahtaa jälleen Cupia. Hedmanin mentyä Floridaan vapaana agenttina, ykköspakin ruutu on täyttämättä. Anthony DeAngelo (81, top-4) on todella potentiaalinen hyökkäävä pakki, joka on tehnyt tällä kaudella 62 peliin 3+29=32, -1. DeAngelolla on huikeata hyökkäysosaamista, ja mies on vasta 22-vuotias. Glauser meiltä oli viime kesän 7. kierroksen varaus, Nesterov tuli seiskapakiksi ja Carle palkkasyiden vuoksi (5,5 miljoonaa ja 82 overall). Onneksi sopimus loppuu tähän kauteen.

Seuraavassa treidissä lähtee sitten Parise ja Sedin.

WILD Parise, Zach, F + Sedin, Daniel, F + Zhamnov, Alexander, G + Sutherby, Ron, D <-> RED WINGS Svechnikov, Evgeny, F + Pulkkinen, Teemu, F + Semenov, Maxim, G

Eli melkoisen iso treidi. Detroit heikon kauden alun jälkeen on nostanut tasoaan ja on taas valmis kovaan playoffkevääseen. He halusivat siis Sedinin jälleen takaisin, Parise tietenkin pääpelaaja tässä treidissä. Myös kaksikymppiset venäläisvahdit Zhamnov ja Semenov vaihtoivat joukkueita. Zhamnov oli näistä hieman potentiaalisempi, mutta vaikea sanoa, kumpi tulee urallaan sitten parempi lopulta olemaan. Svechnikov on 21-vuotias, 78 overall ja omaa korkean eliitin potentiaalin. Vasen laituri, TWF. Toivon hänestä parissa vuodessa ”Parisea Parisen paikalle”. Pulkkinen on 26-vuotias sniper, 84 overall. Tällä kaudella 60 peliä ja 17+19=36 ja -7 ja Red Wingsissä ei oikein paikkaa koskaan tuntunut löytyvän. Jos meillä lähtisi kulkemaan, esimerkiksi samassa ketjussa Granlundin kanssa.

Marchessault nostetaan farmista sitten Parisen jättämään aukkoon. Vakuuttavaa jälkeä siellä (54 gp 13+33=46), mutta mies on jo 26-vuotias ja 81 overall, ja taitaa koko uransa pelata ns. farmin ja NHL:n välimaastossa. Mielelläni olen toki väärässä.

Svechnikov siis jatkaa farmin ykkösketjuun. Tällä kaudella mies oli ylhäällä päässyt 9 ottelua pelaamaan tehoin 1+1=2. AHL:ssa 24 peliä 7+11=18.

Trade deadlinella yksi toinen isompi liike Centralia koskettaen oli tosiaan Canucksin ja Jetsin välinen treidi, jossa Radim Vrbata siirtyi Winnipegiläisseuraan. Jets on Centralin piikkipaikalla ja yrittää nyt tosissaan kannua. Jetsillä on käsittämättömän kova tiimi, kokeneiden Laddin, Wheelerin ja nyt Vrbatan lisäksi sentteriosastolta löytyy 90 overallit Scheifele ja Auston Matthews, joka oli toissakesän kakkosvaraus. Kolmossentterinä kokenut Brian Little, 87 overall. Puolustus on rakennettu viisikon Trouba, Byfuglien, Morrissey, Myers ja Enström –varaan, joista yksi on 90 overall, kaksi 89 ja kaksi 86. Mielenkiintoista nähdä, pääseekö Winnipeg juhlimaan Cupia.

Wildin loppukausi on panoksetonta läpsyttelyä. Centralin viimeisenä saldolla 37-41-4 on Wildin tuomio. Surkea kausi. Iso osa kärkipelaajista saalisti noin 50 pinnaa, eikä siihen voi olla tyytyväinen. Isoin pettymys 7,7 miljoonan Johnson, 15+34=49 ja pelasi 81 matsia.

Koko NHL:n pörssin voitti Jamie Benn, tehoin 40+64=104. Maalipörssin vei nimiinsä ketjukaveri Tyler Seguin, 47 kaappia ja 93 tehopistettä. Norriksesta käydäänkin mielenkiintoinen taisto, kun sekä Burns, että Klingberg päätyivät 56 tehopisteeseen. Ekman-Larsson viisi peliä vähemmän pelattuna ja 55 pinnaa, mutta saldo -4. Burns oli +30 ja Klingberg peräti +51. Dallas on kyllä rasittavan kova joukkue, ja Wildin harmiksi vielä Centralissa.

Calderkisassa Flyersin Andrew Mangiapane, 22-vuotias sniper tehoili lopulta ohi farmiin joutuneen Jetsiläisnuoren Nic Petanin. 22+38=60 ovat kovat tehot nuorelle Mangiapanelle. Petanin loppukausi AHL:ssa on ollut melkoista dominointia, 20 matsia, 12+15=27, ja mies varmasti on vähän näreissään Jets-toimistolle, kun Vrbata hankittiin hänen tilalleen.

Jets lähtee vähemmän yllättäen ennakkosuosikkina playoffeihin. Lännessä he kohtaavat Nashvillen, Colorado Chicagon, Anaheim San Josen ja Edmonton Dallasin. Mielenkiintoiset parit, etenkin Oilers-Stars.

Playoffeja on nyt kuukausi takana ja Rangersista on tullut uusi Stanley Cup –suosikki. Jets pyllähti heti avauskierroksella Predseille 4-2. Preds onkin ollut huimassa iskussa, sillä kaatoi seuraavalla kierroksella Hawksit ja on nyt konferenssifinaaleissa Oilersia vastaan. Välierät Oilers hoiti puhtaasti Ducksia vastaan suoraan neljässä pelissä, mutta puolivälierissä Stars pisti heidät tiukalle, sarja venyikin seiskapeliin.

Lopulta finaalipariksi muotoutuu Oilers-Toronto, joka yllätti Rangersin idän konferenssifinaaleissa. Lopulta Maple Leafs nousee seiskapelin voittajaksi ja vie Stanley Cupin pitkästä aikaa Torontoon. Hieno kanadalaisfinaali oli kyseessä. Playoffien pistepörssin voitti Predsin Ryan Johansen, joka oli elämänsä iskussa. 17 peliin 12+20=32 ja oli 26 pisteen Forsbergin ja 21 pisteen Nealin kanssa johdattamassa Predseja jopa finaaleihin, mutta matka jäi hieman lyhyeksi. Syy Toronton voittoon seiskapelissä selvisi, sillä Justin Williams pelasi heidän väreissään, 5+9=14 pinnaa 22 peliin playoffeissa.

Palkintojen jaossa siis Jets vei Presidentsin ja yksilöpalkinnot menivät pitkälti Starsilaisille. Norriskin Klingbergille. Calder Mangiapanelle.

Tästä on hyvä jatkaa kesäkaudelle. Kova draftpick on hallussa, ja joukkueen runko saatiin Parisen ja Suterin siirryttyä laitettua uusiksi.

 

[Tiiviste]

Carolina Hurricanes 2015-2016
EHM

Tammikuu 7-4-2
Tammikuu alkoi sopimusneuvotteluiden parissa. Hurricanesin organisaatiosta jopa 26 pelaajan sopimus on nyt tulevana kesänä katkolla. Valtaosa pelaajista oli heikkolaatuista farmiosastoa. Mm. Cam Wardin, Eric Staalin sekä John-Michael Lilesin sopimukset ovat toistaiseksi katkolla, enkä näitä vielä lähde uusimaan. Staal ei ainakaan ole lähellekään yli 8 miljoonan arvoinen, kuten ei myöskään Ward kuuden miljoonan, joten mahdollisesti deadlinella lähetetään muualle. Lilesin pitäisin mielelläni, muttei 35 vuotiaalle pakille kovin suurta palkankorotusta ja pitkää sopimusta halua tehdä. Nuoria pakkeja on jonossa sen verran, ettei hänelle ole pidemmän päälle enää käyttöä.

Tammikuussa jatkosopimuksen tehneet pelaajat:
Brad Malone 2v $1,640,000/kausi
Victor Rask 4v $2,880,000/kausi
Joakim Nordströn 1v $645,000/kausi
Rasmus Tirronen 1v $765,000/kausi
Michal Jordán 1v $655,000/kausi
Ryan Murphy 2v $945,000/kausi
Kris Versteeg 4v $3,740,000/kausi

Pelillisesti ei ole sen kummempia muutoksia tapahtunut joukkueeseen tammikuussa. Voittosarake pysynyt isompana kuin häviöt, ja tästä syystä edelleen roikutaan siellä viimeisillä villikorttipaikoilla. Tammikuu alkoi 4 ottelun voittoputkella, joka kääntyi 3 ottelun tappioputkeksi. Paras pistemies on edelleen Eric Staal (GP50 15+17=32), mutta pelillinen anti ei ole riittävän hyvä, jotta siitä voisi maksaa 8 miljoonaa kaudesta. Muutama joukkue on näyttänyt kiinnostusta Staalia kohtaan, mikä on hieno juttu. Helmikuussa varmaan tapahtuu asioita.

Helmikuu 8-3-2

Helmikuu oli pelillisesti taas suorastaan mainio kuukasi. Rebuildausta tässä oli alun perin tarkoitus harrastaa, mutta joukkue pelaakin hyvin. Tällä hetkellä Hurricanes pitää itäisen konferenssin seitsemättä sijaa, ja pelit tuntuivat sujuvan siitäkin huolimatta, että pari avainpelaajaa treidattiin pois. Yksi iso syy joukkueen hyvään peliin löytyy edelleen tolppien välistä. Eddie Läck pelasin alkukauden jälkeen erittäin hyvän loppuvuoden, ja sama jatkuu alkuvuoden puolella. 42 ottelusta voittoja on kertynyt 22, 92,7% torjuntaprosentilla. Myös joukkueen ylivoima näyttäisi olevan erittäin hyvällä mallilla. Ylivoimaprosentti on koko liigan toisena, Dallas Starsin kanssa jaettuna (20.8%).

Helmikuu on myös tietty vaihtojen kuukausi, kun vaihtotakaraja tulee vastaan. Myös Hurricanes osallistui parin treidin kanssa takarajalle:
CAR: John-Michael Liles <--> SJ: 2016 2nd & 3rd round picks
CAR: Eric Staal <--> DAL: Julius Honka

Joh-Michael Liles oli yksi parhaimpia puolustajia koko kaudella. Valitettavasti homma kariutui heti sopimuspyynnöissä. Liles alkoi vaatimaan vähän turhan pitkää sopimusta isolla palkalla, ja ikää on tosiaan se 35 vuotta jo. Noh, jotain oli pakko saada myös itselleni tästä, ja Hailauma sitten tarjosi ihan okei summan tästä.

Toisena tietysti oli jo aavisteltavissa oleva canes-ikonin, Eric Staalin, vaihto. Staal ei ole aikoihin pelannut 8 miljoonan kausipalkan tasolla, joten vaihto oli ehdottomasti tiedossa jo alkukaudesta. Monien joukkueiden kanssa käytiin neuvotteluja, ja monet seurat tuntuivat tarjoavan aivan naurettavan huonoja pickejä Staalista. Noh, Dallasista löytyi itselle kauppakumppani vanhan koulunkunnan pelaaja pelaajasta-vaihtokaupalla. Staal siirtyy liigan parhaaseen hyökkäykseen, ja Hurrikaanilaumaan saatiin varsin potentiaalinen entinen ykköskierroksen varaus Julius Honka. Tämän kauden loppuun asti Honka pelaa vielä junnuissa. Pakkohan tähän on olla tyytyväinen.

Mainitsemisen arvoisia vaihtokauppoja:
BUF: Tyler Ennis <-> MTL: Michael McCarron, Jacob de la Rose, 2016 2nd round pick
COL: Alex Tanguay <-> DAL: 2016 1st & 2nd round picks

Melkoisen hinnan Stars meni ja maksoi 36 vuotiaasta Tanguaysta. Noh, kukin tavallaan.

Maaliskuu&Huhtikuu 5-11-2
Maaliskuu alkoi muutamalla uudella sopimuksella. Jatkosopimuksia tehtiin seuraaville pelaajille: Brock McGinn, Danny Biega, Phil Di Giuseppe ja Patrick Brown. Tämän lisäksi tehtiin yhden vuoden tulokassopimus yliopistopelaaja Ahti Oksaselle. Harmiton kokeilu.
Runkosarjan loppu olikin erittäin synkkä, ja pelkästään yllä näkyvät tilastot kertovat kaiken oleellisen. Hurricanesin maaliskuu alkoi 7 tappiolla putkeen, ja tämän ansiosta Blue Jackets nappasi viimeisen playoff paikan. Noh, päät kääntyvät automaattisesti kohti kesää sekä draftia!

Lopuksi vielä joukkueen sisäisen pistepörssin TOP5:
1. Kris Versteeg 79 23+25=48
2. Jeff Skinner 77 20+28=48
3. Elias Lindholm 82 24+21=45
4. Nathan Gerbe 82 21+19
5. Jordan Staal 82 12+26

Ensipostaukseen sitten kaikki off-season hommelit. Toivottavasti hmv hurrikaanit kiinnostavat!

 

[Hawk #22]

Ketju on niin kovassa liekissä tällä hetkellä, että innostuin aloittamaan uuden tallennuksen! Alustana toimii siis EHM ja joukkueeksi valikoitui rebuildia läpikäyvä Kanadan ylpeys Toronto Maple Leafs. Uusi vuosi takana ja katsotaan hieman miltä näyttää.

Tarkoitus on siis kerätä ensimmäisinä kahtena kautena paljon varausvuoroja ja treidata kaikki pelaajat, joista en koe hyötyväni enää 3-5 kauden päästä. Hitaasti kuitenkin mennään, sillä kokemusta tarvitaan nuorten pelaajien sisäänajossa. Kauden alkaessa kokoonpano näytti suunnilleen tältä:

van Riemsdyk - Bozak - Parenteau
Komarov - Kadri - Arcobello
Lupul - Matthias - Zubrus
Grabner - Holland - Panik
Winnik - Spalling - Boyes

Rielly - Phaneuf
Gardiner - Marincin
Hunwick - Polak

Reimer
Bernier

Ainoa merkittävä sopimus ennen kauden alkua oli Dainius Zubrusin (1 vuosi/$1,57milj.) hankkiminen hyvän harjoitusleirin jälkeen. Muuten kauteen lähdettiin tavoittelemaan jollain tavalla säädyllistä sijoitusta.

Elokuu 5-4-1

Kausi lähti ihan mallikkaasti käyntiin, kun ensimmäisen viiden ottelun jälkeen saldo näytti 4-1-0. Maalivahteja peluutettiin siten, että tappiosta maalivahti vaihtui ja Reimer joutuikin luopumaan ykkösmaalivahdin paikastaan jo kauden alkumetreillä. Bernier aloitti selvästi paremmin ja sai ansaitusti paljon enemmän peliaikaa. Arcobello oli lähes koko kuukauden loukkaantuneena, joten ketjut elivät todella paljon. Hyvä aloitus kauteen kuitenkin.

Marraskuu 7-5-2

Jälleen erinomainen kuukausi Torontolta, jonka ansiosta oltiin tiukasti pudotuspelipaikassa kiinni. Puoliväliin mahtui myös mukava viiden ottelun voittoputki, jonka aikana Toronto nousi hetkellisesti divisioonansa piikkipaikalle. Marraskuu kuitenkin päättyi ikävään neljän ottelun tappioputkeen, johon vaikutti merkittävästi P.A. Parenteaun pienet loukkaantumiset, sekä pienet maalintekovaikeudet.

Joulukuu 5-5-3

Joulukuu vahvasti, mutta liian kapea materiaali alkoi pahasti näkymään kuukauden loppuvaiheilla. Parenteau ehti juuri tervehtyä täysin kauden kolmannesta pikku vammastaan, kun miehen eturistiside repesi polvesta epäonnisessa maalinedustilanteessa. 8kk sairasloma käytännössä lopetti miehen kauden ja varmaankin myös Maple Leafs -uran. Muutenkin kuukausi meni pahasti loukkaantumisia parannellessa, kun Zubrus, Kadri ja Polak kärsivät loukkaantumisista samoihin aikoihin. Epäonninen kuukausi pudottu Toronton pudotuspeliviivan alle, mutta vain neljän pisteen päähän villi kortti -paikasta.

Kuukauden aikana tehtiin myös pieni treidi, jolla sain vähän enemmän liikkumavaraa NHL:n ja farmin välille:

Winnik (TOR) <---> 2nd round pick (WSH), 4th round pick (WSH)

Uudenvuoden aattona kokoonpano näyttää suunnilleen tältä:

van Riemsdyk - Bozak - Arcobello
Komarov - Kadri - Zubrus
Lupul - Matthias - Boyes
Grabner - Holland - Pánik
Spalling

Reilly - Phaneuf
Gardiner - Marincin
Hunwick - Polák

Bernier
Reimer

Onnistujia:

Tyler Bozak (37. 13+18=31, +14, 18 PIM, 15:44)
Joukkueen ykkössentteri on pelannut ihan kiitettävällä tasolla ja johtaa joukkueen pistepörssiä. Tehotilasto komeasti plussalla ja tulosta on syntynyt tasaiseen tahtiin.

Morgan Reilly (37. 3+21=24, +2, 4 PIM, 21:12)
Joukkueen tehokkain puolustaja on esittänyt oikein kypsiä otteita jo nuorena poikana. Maalimäärä on pieni pettymys, mutta ei liian ongelmallinen. Toivottavasti jatkaa kehittymistään, niin Phaneufista luopuminen on mahdollista jo ensi kaudella.

Jonathan Bernier (12-6-6, 2.19 PMK, 92,2%)
Bernier nappasi joukkueen ykkösmaalivahdin paikan heti ensimmäisillä kierroksilla ja on jatkanut samaan malliin koko kauden. Tulee jatkamaan joukkueen ykkösmaalivahtina ainakin vielä ensi kauden, jos kiekko tarttuu samaan mallin jatkossakin.

Epäonnistujia:

Mark Arcobello (25. 1+2=3, -3, 10 PIM, 12:18)
Arcobellolle kaavailtiin paikkaa kärkiketjuista, mutta mies on ollut todella paha pettymys. Loukkaantumisen jälkeen pääsi kokeilemaan ykkösketjussa, mutta 10 ottelun saldo oli karmea 0+1. Ei ole sen jälkeenkään pystynyt parantamaan ja löytänyt usein paikkansa katsomosta. Tällä hetkellä pelaa kuitenkin ykkösketjussa Parenteaun loukkaantumisen, sekä treidiarvon nostamisen takia.

Nazem Kadri (37. 6+16=22, -11, 20 PIM, 15:53)
Kakkossentterin kausi on ollut melko murheellinen. Pisteitä tullut ihan seidettävästi, mutta tehotilasto on joukkueen huonoin (-11). Sopimus loppuu tähän kauteen, mutta varmaankin saa vielä pariksi kaudeksi mahdollisuuden jatkosopimuksen muodossa. Parannusta pitää kuitenkin tulla.

Seuraava suuri päivä on trade deadline, jonka aikana aion luopua ainakin pelaajista Grabner, Arcobello, Boyes, Polák, Hunwick ja Reimer. Näistä nyt ainakin kolme pitäisi saada treidattua pois, jotta draftiasemat paranisivat entisestään. Takaisin otetaan siis lupauksia, varausvuoroja ja mahdollisesti myös huonoja sopimuksia. Kaikkien paitsi Hunwickin sopimukset siis loppuvat tähän kauteen, joten pääosin rentaleista on siis kyse.

Seuraavassa päivityksessä mennään runkosarjan loppuun asti ja katsotaan kuinka paljon kokoonpano muuttuu.

 

[Sabaton]

NHL 16
Winnipeg Jets

Kausi 2: Jets ei hyydy!

30 pelatun ottelun kohdalla Jets oli löytänyt keinot tiukkojen otteluiden kääntämiseksi voitollisiksi. 11 voittoa maalin erolla ja kolmestakymmenestä ottelusta yhteensä 20 (20-8-2) voittoa ja divisioonan kärkipaikka! Läntisen konferenssin kärkipaikalla oli Edmonton Oilers kaksi pistettä edellä, mutta mikä tärkeintä playoff-paikassa ollaan kiinni jo 11 pisteen turvin. Enpä olisi ihan tällaiseen alkukauteen uskonut, kun NHL-miehistössä ainoat muutokset edelliskauteen olivat Bryan Littlen, Joel Armian, Anthony Peluson, Mark Stuartin sekä Grant Clisomen poistumiset ja Auston Matthewsin, Mike Hoffmanin, Chris Neilin, Josh Morisseyn sekä Chris Widemanin saapumiset.

Sisäisessä pistepörssissä Dano oli joutunut antamaan kärkipaikan takaisin Schefelelle ja puolimatkan krouvissa Scheifele oli kasvattanut johdon kolmeen pisteeseen. Tosin tällä kaudella 41 ottelua ei toivottavasti ole vielä Winnipegin puolimatka. Ja tuskin on. Hieman joulukuun lopussa tahti hyytyi, mutta tammikuussa juna palasi raiteilleen ja 41 ottelun saldo oli 26-12-3, mikä riitti pitämään Jetsin Central-divisioonan kärjessä. Alkukauden onnistujiin lukeutuvat mm. Dano, Hoffman ja Morissey. Wheeler onnistui parantamaan alkuvuodesta tahtiaan verrattuna surkeaan alkukauteen, mutta enemmän tehoja tarvitaan mm. Drew Staffordilta, jolla oli kasassa vasta 12 pistettä. Maalivahdeista molemmat ovat esittäneet alkukaudesta hyviä otteita. Heidän alkukauden tilastonsa näyttävät tältä: Pavelec 26O 17V 2,27PMK 92,40% ja Hellebuyck 16O 9V 2,35PMK 92,50%.

Liigan kärjessä jatkoi Edmonton Oilers, mutta pistepörssissä valta oli vaihtunut Giroux:n loukkaannuttua. Tämän myötä pistepörssin kärkipaikat oli vallannut Chicago-kaksikko Kane-Panarin, ensiksi mainitun johtaessa 47 pisteellä. Tuntumassa olivat myös John Tavares, Oliver Ekman-Larsson, Jeff Carter sekä Connor McDavid. Maalipörssissä Jeff Carter piti johtopaikkaa 25 täysosumalla ennen 23 maalin Evgeni Malkinia. Viime kauden jäähykuningas Ben Chiarot ja kakkonen Adam McQuaid pitivät tälläkin kaudella johtoa rangaistusminuuteissa, mutta voimasuhteet olivat kääntyneet Bostonin miehen hyväksi. Johtopaikkaa Jets-peluri sen sijaan piti puolustajien maalipörssissä Dustin Byfuglienin johtaessa Ekman-Larssonia maalilla. Aloitusympyrässä Jets oli tälläkin kaudella kusessa: Burmistrov (50%), Matthews (48%), Copp (46%), Lowry (44%) ja Scheifele (43%).

Helmikuun loppupuolella Jets majailee edelleen tukevasti läntisen konferenssin kakkospaikalla ja Central-divisioonan ykkösenä. Meno oli ollut vakuuttavaa ja saldo 37-15-7 tyydytti manageria enemmän kuin hyvin. Täten oli selvää, että siirtotakarajalla ei olla tyhjennysmyyntipuuhissa, vaan ilman totaaliromahdusta tie käy playoffeihin. Idässä Ottawa Senators, jolta ykköskierroksen varaus siirtyi ennen kautta Winnipegiin, oli harmittavasti pelaamassa huimaa vuodenalkua ja joukkue oli noussut idän pohjilta jo konferenssin kuudenneksi. Näin ollen näyttää siltä, että top-15 vuoroa ei ole tulevaan draftiin tulossa.

Scott Komachuk on pelannut Manitobassa suorastaan katastrofaalista kautta ja hänellä on myös sopimus loppumassa ja huima vaihtoarvo. Hyökkäyksen prospektitilanne on myös melkoisen hyvissä kantimissa, joten hänen mahdollinen kauppaamisensa siirtotakarajalla tulee kysymykseen, mikäli vastine on kohdillaan. Stafford on myös mahdolista kauppatavaraa ja hakusessa olisi vähintään ensi kauden kattavan sopimuksen omaava hyökkääjä ja puolustajalupaus. Seuraavaksi sitten vääntämään kauppoja!

 

[Juzatus]

Aloittelin pienehkön tauon jälkeen EHMää. Onkin ensimmäinen peli sitten sen jälkeen, kun peli ei ole enää Early Access -tilassa. 05 ja 07 versioita tuli hakattua todella paljon, taisin johonkin 2050-luvulle asti pelata pisimmät pelini.

Joukkueeksi valikoitu Winnipeg Jets, joka ei ole kovin tuttu entuudestaan. Joukkue vaikutti kuitenkin ensisilmäyksellä kohtalaisen potentiaaliselta, tosin todelliset supertähdet puuttuvat oikeastaan jokaiselta pelipaikalta. Syyskuussa aloitettiin jokasyksyisen leirityksen ohessa harjoituspelit, joita pelattiin yhteensä viisi kappaletta tilastoin 3-0-2. Otteluista peräti neljä meni jatkoille ja niistä kolme pilkuille asti. Tasaisia vääntöjä siis.
Prospect camppiin en vielä ensimmäisellä kaudella kiinnittänyt paljoa huomiota, mutta on selvää, että suurimmat lupaukset tulevaisuuteen ovat Nic Petan ja erityisesti Nikolaj Ehlers. Myös maalivahtiosastolla farmissa kautensa aloittava Connor Hellebuyck vaikuttaa melko lupaavalta.

Kuten alussa totesin, niin muuten materiaali vaikuttaa melko tasapaksulta. Mielestäni ryhmästä ei löydy yhtään supertähteä ja Jets arvioitiin kylmästi runkosarjan jumboksi. Itse en usko näin heikkoon tulokseen, vaan lähdetään rohkeasti taistelemaan Playoff paikasta. Runkosarjaan lähdettiin seuraavalla kokoonpanolla.

1. Ladd-Little-Wheeler
2. Lowry-Scheifele-Stafford
3. Thoburn-Burmistrov-Ehlers
4. Perreault-Copp-Peluso

1. Enström-Byfuglien
2. Chiarot-Myers
3. Stuart-Trouba

1. Pavelec
2. Hutchinson

Varalla Pardy ja Postma.

Yksi suuri heikkous tämän hetken rosterissa on heikot aloittajat. Ainakin yksi hyvä aloittaja erityisesti alivoimalle olisi pakko saada, mutta muutenkin aloitukset tullaan häviämään suurimmaksi osaksi.

Muutama viikko sarjan aloituksen jälkeen Venäjän maalta saatiin tehtyä sopimus Wojtek Wolskin kanssa. Hän tuo mukavasti vauhtia ja taitoa 2. ketjuun, mutta laiskahko asenne vähän pelottaa.

Lokakuussa pelattiin 11 ottelua 6-5-0 tilastoilla ja marraskuun Kanadan kiertue aloitettiin tappiolla Montrealille tappiolla Torontoa vastaan. Reissu päättyy vielä Ottawaa vastaan pelattavaan otteluun. Joukkueen sisäisen pistepörssin top 10 näyttää seuraavalta, kun 13 peliä on pelattu:

1. Little 4+5=9
2. Scheifele 3+6=9
3. Wheeler 6+3=9
4. Byfuglien 0+8=8
5. Enström 1+7=8
6. Ladd 3+5=8
7. Stafford 7+0=7
8. Ehlers 3+3=6
9. Wolski (7 ottelua) 2+4=6
10. Thoburn (10 ottelua) 2+3=5

MV:t

Pavelec 10 ottelua 89,8% GAA 2,71
Hutchinson 3 ottelua 90,5% GAA 2,32 (Loukkaantunut)
Helleybuck 1 ottelu 90,0% GAA 5,22

Omiin kolisee kovasti, enkä ole oikein koskaan osannut EHMssä laittaa omaa päätä kuntoon ilman, että maalivahtina on joku top 10 molari. Jossain aikaisemmassa Philly savessa Mason ei saanut mitään panssarivaunua pienempää kiinni, kunnes treidasin hänet Arizonaan, jossa torjui usean kauden ajan huomattavasti heikomman puolustuksen takana yli 93%... En tiedä mitä pitäisi korjata.

Tällaista, kommentteja tms. otetaan vastaan, en nimittäin ole koskaan aiemmin raportoinut pelin kulusta millään tavalla.

 

[Hawk #22]

Ensimmäinen kausi Toronto Maple Leafsin managerina takana ja tuloksena saldo 31-38-13 ja itäisen konferenssin 14. sija. Pudotuspelit jäivät 20 pisteen päähän, joten paljon jäi ensi kaudelle parannettavaa. Tavoitteena oli kuitenkin kerätä hyviä palasia jälleenrakennukseen, joten tässä onnistuttiin mainiosti. Käydäänpä loppukausi ihan kuukausi kerrallaan läpi:

Tammikuu 1-7-3

Tammikuu oli aivan karmea ja Torontossa sanottiin hyvästit pudotuspelikiekolle. 7 otteluista päättyi yhden maalin erolla, joten paljon jäi jossiteltavaa, mutta minkäs teet. Tein myös sopimuksen Venäjällä pelanneen Wojtek Wolskin kanssa (2 vuotta / $6,6 milj.), mutta tästä ei juurikaan apua ollut.

Helmikuu 4-5-4

Kuukausi oli edes hieman parempi, mutta ei vieläkään loistava. Jälleen paljon yhden maalin tappioita, joten perinteitä jatkettiin. Helmikuussa oli myös siirtotakaraja, joten liikennettä oli todella paljon molempiin suuntiin. Tässä listauksena kaikki Toronton siirrot:

Antoine Roussel --> TOR (waiver)
TOR: Michael Grabner <--> CGY: 2nd round pick (CGY), 3rd round pick (CGY)
TOR: Nick Spaling <--> BUF: 2nd round pick (BUF)
TOR: Matt Hunwick, Mark Arcobello <--> SJS: Mirco Müller, 3rd round pick (SJS)
TOR: Joffrey Lupul <--> NJD: Stefan Matteau
TOR: James Reimer <--> CBJ: Joonas Korpisalo

Kaikkiaan oikein hyvä saldo ja "turhakkeista" päästiin eroon. Kaksi toisen kierroksen varausvuoroa, kaksi kolmannen kierroksen varausvuoroa, sekä lupaukset Müller, Matteau ja Korpisalo. Näistä kaksi ensimmäistä pelaavat ensi kaudella NHL:ssä, mutta Korpisalo todennäköisesti kehittyy vielä AHL:n puolella.

Maaliskuu 6-10-0

Jälleen tappiollinen kuukausi, mutta se on ihan ymmärrettävää selvästi nuorentuneella joukkueella. Toronto kärsi lisäksi loukkaantumisista kun Zubrus, Pánik, Marincin, Boyes ja Wolski kärsivät loukkaantumisista. Sen enempää ei oikein olekaan sanottavaa tästä kuukaudesta.

Huhtikuu 3-2-0

Loppukausi meni antaessa mahdollisuuksia uusille tulokkaille, sekä AHL-pelaajille. Mitään kauhean mullistavaa ei loppukaudesta nähty.

Kokoonpano kauden päättyessä näytti tältä:

van Riemsdyk - Bozak - Komarov
Wolski - Kadri - Pánik
Matteau - Nylander - Boyes
Roussel - Matthias - Zubrus
Holland - Frattin

Rielly - Phaneuf
Müller - Gardiner
Marincin - Polak

Bernier
Korpisalo

Kauden lopuksi New York Rangers nosti Stanley Cupia, kun se kukisti St.Louis Bluesin otteluvoiton 4-1. AHL:ssä Toronton farmijoukkue Marlies joutui pettymään jo konferenssifinaaleissa, kun Hersey Bears pudotti Toronton jatkosta voitoin 4-3.

Onnistumiset:

Morgan Rielly (82. 4+40=40, -5, 16 PIM, 21:14)
Otti ykköspuolustajan paikan loppukaudesta erinomaisilla otteillaan. Takoa komeat tehopisteet repaleisen hyökkäyksen takana ja voitti joukkueen syöttöpörssin. Ensi kaudella peliaika tulee vielä kasvamaan entisestään.

Stefan Matteau (27. 5+10=15, -3, 30 PIM, 13:30)
Osoittautui erinomaiseksi hankinnaksi heti Torontoon saapuessaan. Pelasi melko pienellä peliajalla, mutta vastuu kasvoi onnistumisten kautta. Ensi kaudella varma top9 hyökkääjä.

Jonathan Bernier (48. 20-16-12, 2.25 PMK, 92,3%)
Loistavat tilastot huonon joukkueen takana. Olisi ansainnut selvästi enemmän peliaikaa, mutta Reimeria oli pakko peluuttaa huomattavasti toivottua enemmän vaihtoarvon nostamiseksi. Ensi kaudella odotettavissa noin 60 ottelun kausi, ellei järkevää tandemia löydy vapaista pelaajista.

Pettymykset:

Dion Phaneuf (82. 8+31=39, -15, 101 PIM, 24:05)
Piti olla joukkueen tärkein pelaaja ja puolustuspään varmuus. Toisin kävi. Teholukema joukkueen huonoin (-15) ja jäähyjä aivan liikaa. Pisteitä sentään tuli ihan kiitettävästi, mutta kovempaa tulosta odotettiin. Ensi kaudella odotan paljon kovempia tuloksia.

Mark Arcobello (43. 2+11=13, -3, 18 PIM, 13:18)
Ykkösketjun laituri, tuloksena kaksi maalia. Ei tämän huonommin oikein voinut mennä ja mies saikin pakata kamppeensa kohti San Josea siirtorajalla. Sharksissa Arcobello sai sentään paremmat tehot (26. 7+8), joten maisemanvaihto teki ihan hyvää.

Seuraavassa päivityksessä käydään varaustilaisuus sekä vapaiden pelaajien markkinat läpi.

 

[Juzatus]

Jetsille surkea marraskuu


Jetsin marraskuu alkoi siis Kanadan kiertueella. 3 ottelua, joista tuliaisina Winnipegiin pyöreät nolla pistettä. Kiertueen jälkeen käytiin kotona ottamassa turpaan Flyersiltä, jolloin tappioputki kasvoi jo viiteen peräkkäiseen. Minnesotasta kairattiin helpottava voitto pilkuilta, mutta tämän jälkeen hävittiin taas neljä peliä putkeen. Siihen mennessä marraskuu tarjosi siis kohtuu lohduttoman 1-7-1 tilastot, jolla Jets valahti koko sarjan toisiksi viimeiseksi. Oli tehtävä muutoksia taktiikoihin ja alettava tosissaan seuraamaan otteluita, jotta pystyin selvittämään missä mättää, alkukauden menestyksestä nimittäin ajattelin, ettei kuitenkaan materiaali ole niin heikko, ettei pystyttäisi tosissaan pudotuspelipaikasta kamppailemaan.


Pienet taktiset muutokset toivat hieman positiivista muutosta peliin ja kuun viimeisestä viidestä pelistä voitettiin kolme ja kaksi hävittiin jatkoilla. 3-0-2, jolloin mustan marraskuun tulokset jäivät 4-7-3. Melko heikosti siis pelattiin ja melkeinpä voisi sanoa, että ilman ihmettä pudotuspelit jäivät tältä kaudelta saavuttamatta.


Marraskuun lopussa ketjut olivat muovautuneet seuraavanlaisiksi:


1. Wolski-Little-Wheeler
2. Ladd-Scheifele-Stafford
3. Thoburn-Burmistrov-Ehlers
4. Lowry-Perreault-Peluso

1. Byfuglien - Myers
2. Enström - Trouba
3. Chiarot - Stuart

1. Hutchinson
2. Pavelec


Hutchinson oli kuntoutumisensa jälkeen selkeä 1. maalivahti. Torjuntaprosentti jo kohtalainen 92,6 ja GAA 2,27. Pavelecin 89,8 ja 2,85 eivät ole kovin vakuuttavia ja jos omiin menee lähes kolme maalia, niin vaikea on näitä vähämaalisia otteluita kääntää voitoksi.

Farmista lainalla ollut Hellebuyck ei vielä pystynyt todistamaan tason riittävyyttä NHLn. Kolmessa pelaamassaan ottelussa prosentiksi jäi vaatimaton 86,5 ja omissa soi peliä kohti 4,20 kertaa. Onneksi farmissa tällä nuorukaisella on musta tarttunut hieman paremmin.


Jets top 10 (25 ottelua)


1. Little 8+12=20
2. Ladd 7+12=19
3. Scheifele 7+12=19
4. Wheeler 11+5=16
5. Wolski 5+10=15
6. Byfuglien 0+13=13
7. Stafford 9+4=13
8. Myers 1+11=12
9. Ehlers 6+4=10
10. Enström 1+9=10


Wolskin ja Ehlersin teholukemat ovat melko järkyttäviä. Wolski -9 ja Ehlers -7 ei juuri imartele. Muilla ollut tasaisempaa. Wolskin siirsin 1. kenttään juuri tästä syystä, kun ajattelin, että Little ja Wheeler ovat vähän enemmän omiin pelaavia hyökkääjiä.


Palataan asiaan, kun joulukuu on saatu pelattua.

 

[Juzatus]

Parempaa uuttavuotta Winnipegiin..


Joulukuu tahkottiin läpi, noh kohtalaisesti. Ainakin jos vertaa marraskuun peleihin. 12 ottelusta tuloksena kuusi voittoa, viisi tappiota varsinaisella peliajalla ja yksi jatkoaikatappio. Peli on muuten ollut parempaa ja pelejä on hävitty todella tiukasti. Sijoitus näillä esityksillä on lännessä 10. ja pudotuspeliviiva on kolmen pisteen päässä, joten vielä ei olla heitetty kirvestä kaivoon. Tappioputkiin ei enää ole varaa, muuten viiva karkaa liian kauaksi. Sopimuksia on katkolla jonkin verran ja näistä merkittävimmät ovat Andrew Ladd, Dustyn Byfuglien, Jacob Trouba ja Mark Scheifele. Näille jannuille koitetaan jatkoja sorvata tosissaan. Toki 1. maalivahdiksi noussut Michael Hutchinson on myös lähes pakko pitää. Miehen tasaisuus on vakuuttanut allekirjoittaneen toistaiseksi ja alkukaudesta ykkösen paikkaa hallussaan pitänyt Pavelec on jäänyt nuolemaan pahasti näppejään.

Nikolaj Ehlers loukkaantui kuukaudeksi ja farmista nostettiin Joel Armia, joka onnistui taklaamaan itsensä suihkuun. Arvosanat 3 ja 4 vakuuttivat GMn siitä, että Armian pelit jatkuvat Manitobassa ja tilalle nostettiin vuorostaan vakuuttavasti alhaalla pelannut Patrice Cormier. Tämä herra pääsee ensimmäistä kertaa tällä kaudella tositoimiin heti tammikuun alussa, kun Jets kohtaa vieraissa San Jose Sharksin.


Jets top 10 (37 ottelua)


1. Wheeler 18+14=32

2. Ladd 11+18=29

3. Scheifele 10+19=29

4. Wolski 9+18=27

5. Little 12+14=26

6. Stafford 14+6=20

7. Enström 3+16=19

8. Myers 3+16=19

9. Byfuglien 1+16=17

10. Chiarot 1+13=14



Hutchinson 17 gp. 92,4%, 2,28 GAA

Pavelec 19gp, 89,7 2,93 GAA


Little alkoi yskähdellä aika pahasti ja on tippunut parhaasta pistemiehestä jo sijalle viisi. Tosin pisteet ovat jakautuneet todella tasaisesti ensimmäisen kahden kentällisen kesken. Wolskille kuukausi oli huikea. Marraskuun -9 on parantunut jo -2:n Myös Wheelerin 16 pistettä 12 peliin on huikea tason nosto joukkueen tärkeimmältä hyökkääjältä!


Tammikuussa taistellaan toivottavasti tosissaan pudotuspelipaikasta!

 

[punasydän]

Toronto Maple Leafs: 4. kausi (NHL16)

Runkosarjan alku lähti kaksijakoisesti käyntiin. Ykkösketjun tehokaksikko James Van Riemsdyk - Auston Matthews ei ollut lähelläkään edelliskauden yli 100 pinnan rajapyykkiä, puolustus vuoti ja Ryan Miller kakkosveskarina oli täysin luokaton, eikä Jonathan Bernierkään jaksanut kantaa yksinään ulapalla seilaavaa laivaa, jonka taistelu näytti keskittyvän lähinnä pudotuspelijahtiin. Kolmosketjun nousukkaat Kasperi Kapanen (farmista), William Nylander (farmista) ja Frederic Gauhtier (nelosketjusta) eivät päässeet tippaakaan sinuiksi joukkueen kanssa ja maaleja paukkui lähinnä omiin.

Toisaalta kakkosketjun jyrä-osasto (Leo Komarov - Evander Kane) esittivät juuri sitä, mitä odottaa saattoi - ja enemmänkin. Laituripari keskittyi takomaan maaleja ja taklaamaan, kun samalla keskelle Mitch Marner rakenteli laitureille paikkoja. Pakeista Luke Schenn ja tuore hankinta Dan Hamhuis pitivät vastustajat aisoissa.

Lopulta oli pakko lähteä vaihtokaupoille, lähinnä kakkosvahtia etsimään. Coloradossa Calvin Pickard oli pelannut viime sesongilla kiitettävän kakkosveskarin kauden, mutta oli juuttunut kolmosveskariksi, joten halpaa ja potentiaalista ratkaisua etsittäessä hän oli ~10 ehdokkaasta se paras vaihtoehto. Kausi oli vielä sen verran alussa (30 peliä takana), että myöhemmin olisi ollut vielä mahdollista lähteä hakemaan jopa Bernierin ohittavaa nimeä. Eipä kuitenkaan tarvinnut, sillä Pickard oli loistava heti debyytistään asti ja antoi lepoaikaa ja kiritukea Bernierille. Hintaa Pickardilla oli kolmoskierroksen varaus, farmista NHL-tasoinen Frank Corrado ja Ryan Miller.

Kolmosketju oli edelleen ongelmatapaus, vaikka hetken sekä Kapanen että Nylander pääsivät koittamaan Milan Michalekin paikalle ykkösketjuun. Lopulta oli pakko lähteä jo ennen trade deadlinea kaupoille hakemaan pelaajaa, jolta toivottiin kokemusta, puolustustaitoa, kykyä rouhimiseen ja eipä olisi haitannut, vaikka olisi ollut ylivoimakelpoinen pelaajakin. Toisaalta, lähtökohtaisesti haussa oli kolmosketjun mentoriksi kokeneempi jannu, jolla olisi soppari loppumassa, kun ei tulevaisuuden sopimusneuvotteluita haluttu vaikeuttaa. Scott Hartnell oli ajautunut Columbuksessa sivuraiteelle ja jopa kokoonpanon ulkopuolelle, naaman hehkuessa punaisena (eikä onnesta). Lopulta kaupat syntyivät, eikä maksukaan päätä huimannut. 13. hyökkääjänä pelannut Josh Leivo ja 5. kierroksen varausvuoro.

Myös Hartnell osoittautui loistavaksi hankinnaksi. 12% tehoilla jyllännyt ylivoima paransi kauden loppuun lukemiksi 16% Hartnellin saavuttua tehottoman kakkosylilvoiman maskimieheksi, kolmosketjun miinussaldo kääntyi positiiviseksi ja ennenkaikkea joukkue yltyi huimaan 13 ottelun putkeen, joista saldona oli 11 voittoa.

Runkosarjassa sijoituttiin divisioonan kakkoseksi Tampan Bay Lightningin perässä, eli tällä kertaa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella ei tullut jo painajaiseksi muodostunut Tampa vastaan. Sen sijaan ensimmäisellä kierroksella Boston Bruins oli täysi vastaantulija voittaen ainoastaan sen kuuluisan ensimmäisen katkaisupelin, mutta hävisi sarjan 4-1.

Seuraavana vastaan tuli sitten, mikäpä muukaan kuin Tampa Bay. Jo usean kauden runkosarja- ja varsinkin pudotuspelikokemuksella sarja näytti hävityltä jo ensimmäisen pelin jälkeen, jossa floridalaiset löivät jauhot kurkkuun 6-2-voitollaan. Vaan Maple Leafs ei luovuttanut, vaan heräsi taistelemaan ja vei sarjan kolme seuraavaa koitosta. Paikka konferenssifinaaleissa näytti olevan jo hyppysissä, kun ensimmäisessä katkaisun paikassa Toronto johti kolmanteen erään lähdettäessä 4-2. Lopulta sitten Stamkos ja Filppula kävivät tekaisemassa kaksi maalia mieheen. Kuudennessa ottelussa Tyler Bozak tasoitti ottelun lukemiin 1-1 heti kolmannen erän alussa alivoimalla ja lopulta ratkaisu venyi jatkoajalle, jossa Stamkos iski sarjan seitsemännen maalinsa.

Ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa loukkaantuneena pelannut Marner iski johtomaalin jo ottelun ensimmäisillä minuuteilla. 1-0-lukemissa edettiin aina ottelun viimeiselle minuutille asti, kunnes kukapa muukaan kuin Stamkos iski tasoitusmaalin 53 sekuntia ennen loppua. Lopulta sitten Namestnikov iski Tampan sarjasta jatkoon ja lähetti kolmatta kertaa peräkkäin Toronton kesälomille.

Van Riemsdyk (82, 28+41=69 +13) - Matthews (79, 36+32=68, +12) - Michalek (82, 8+32=40, +10)
E. Kane(82, 25+35=60, +17) - Marner (82, 25+38=60, +8) - Komarov (82, 14+27=41, +12)
Hartnell (37, 12+9=21 +1) - Gauthier (82, 14+20=34, -5) - Nylander (80, 11+20=34, -12)
Leipsic (82, 1+11=12, +1) - Bozak (82, 14+24=38, +6) - Stoll (82, 7+10=17, +*)
Kapanen (55, 6+10=16, -12)

Rielly (82, 14+35=49, +13) - Hamonic (82, 6+10=16, +16)
Gardiner (82, 6+22=28, +11) - Hamhuis (82, 7+14=54, +3)
L.Schenn (82, 3+6=9, +14) - Marincin (82, 4+3=7, -6)

Bernier (59o, 2,57, 91,8 ja 3 nollapeliä)
Pickard (17o, 2,54, 91,8 ja 2 nollapeliä)

YV-viisikot kaikkien ollessa terveenä:
JVR - Matthews - Marneer - Rielly - Gardiner
Kane - Bozak- Gauthier - Hartnell - Marincin
​

Jatkosopimuksia solmittiin seuraavasti:

Auston Matthews 7,250,000 / 7 vuotta
Tyler Bozak 2,500,000 / 2 vuotta
William Nylander 1,000,000 / 2 vuotta
Dmytro Timashov 1,200,000 / 2 vuotta
JJ Piccinich 800,000 / 2 vuotta *

Jake Gardiner 5,600,000 / 5 vuotta
Luke Schenn 2,200,000 / 3 vuotta
Andrew Nielsen 1,000,000 / 1 vuosi
Travis Dermott 700,000 / 1 vuosi

Calvin Pickard 1,300,000 / 1 vuosi
Antoine Bibeau 800,000 / 2 vuotta

Lisäksi muutama vanha varaus kiinnitettiin. Sopimukset jätettiin kylmästi uusimatta muutamalle konkarille. Scott Hartnell ja Dan Hamhuis päättivät pistää hokkarit naulaan, vaikka olivatkin joukkueen onnistujia, Milan Michalek ja Justin Williams jätettiin kylmästi rannalle ruikuttamaan.

Vajetta siis jäi. Tilalle hankittiin vapailta markkinoilta Danny DeKeyser viiden vuoden ja viiden miljoonan pahvilla sekä miljoonalla neloseen rymistelemään Derek Dorsett. Farmista nousee Anton Nylander veljensä vierelle sekä nelosketjun sentteriksi Giorgio Estephan. Kasperi Kapanen putosi jo viime kaudella ryhmästä ja uhkaa pudota nytkin, ellei onnistu heti kauden alussa räjäyttämään muutakin kuin oman maalin.

Edelliskaudella joukkue teki laajalla rintamalla maaleja, kaikkiaan 2. eniten koko NHL:ssä, mutta päästettyjä maaleja oli 5. eniten. Eli hyvästä kaudesta huolimatta oma pää vuosi kuin seula. Sitä lähdettiin paikkaamaan treidillä, kun tarkoitus oli hankkia todellista kärkiosaamista. Kauppatavaraksi joutuivat farmissa kovia tehoja takonut ja kiistatta NHL-tason pelinrakentaja Dmytro Timashov sekä Martin Marincin. Timashov olisi ollut käyttökelpoinen ja todella potentiaalinen palanen, mutta kun peliä tekeviä hyökkääviä pelaajia on jo läjäpäin, niin lopulta joutui sitten treidatuksi. Marincinin nousua potentiaalinsa tasolle odotettiin neljä kautta, mutta kun tulokset olivat kehnoja, niin tämä kaksikko päästettiin hakemaan nousua uralleen. Lopulta treidikumppani löytyi isosta omenasta, kun Marc Staal pakkasi tavaransa ja lähti kohti Torontoa. Treidin paras pelaaja tullee olemaan Timashov, kun Staalillakin alkaa 32-vuotiaana olemaan viimeiset parhaista vuosista, mutta toisaalta puolustus vuoti ja hyökkäyksessä oli ylitarjontaa, niin pidän tätä win-win -kauppana.

Tästä on hyvä lähteä kohti uutta kautta ja pudotuspelitappiota Tampa Bay Lightningille neljättä kertaa peräkkäin!

 

[Juzatus]

Tappioiden sävyttämä tammikuu


Joukkue lähti kovalla asenteella tammikuuhun. Olihan joulukuun tulokset olleet pääosin positiivisia, nyt tarvitsisi pinnistää hieman ja pudotuspelipaikassa oltaisiin kiinni. Mutta siinä vaiheessa, kun tammikuun vieraskiertueen neljästä pelistä hävitään kolme, seuraavasta neljästä voitetaan ainoastaan yksi, hävitään yksi ja kaksi vielä voittomaalikilpailussa, niin tammikuun puoleenväliin mennessä tilasto on surkea 2-4-2. Littlen ja Ehlersin loukkaantumiset eivät ainakaan auttaneet tilannetta, mutta varsin heikkojen tulosten jälkeen ero pudotuspeliviivaan kasvoi jo seitsemään pisteeseen.


Vaan eipä loppukuu juuri muutosta peliin tuonut, tappioita tuli, jokunen voitto sieltä täältä ja sijoitus tippui tippumistaan. Kuun lopulla oltiin sijalla 13. En oikein ymmärrä mitä tapahtui, kun joulukuussa alkoi tuntua siltä, että homma alkaisi vihdoin asettua uomiinsa ja alkoi tulostakin tulla. Sitten tammikuu ja täysi mahalasku koko joukkueelta. Erityisesti sen viikon, kun Little oli sivussa oli joukkueelta täysin munatonta, halutonta ja heikkoa peliä. Scheifele ei kyennyt millään tavalla täyttämään Littlen jättämää aukkoa.

Joukkueessa koitettiin kaikenlaisia paniikkiratkaisuja, muuttaa taktiikoita kesken pelien, mutta niin vain aina vastustaja löysi kahden-kolmen maalin takaa ihmeellisen kirivaihteen ja Jetsin pojat olivat helisemässä. Helmikuussa alkaa joukkueen uudelleenrakennus, sillä tällä kaudella ei enää pudotuspeleihin olla menossa.


Tammikuun pelaaja Gustav Nyqvist 10gp 12+3=15

Tammikuun tulokas Connor McDavid 11gp 3+6=9

Tammikuun hyökkäävä pelaaja Gustav Nyqvist 10gp 12+3=15

Tammikuun puolustava pelaaja Pekka Rinne 9gp 8 voittoa ja 1 nollapeli


Jets top 10 (49 ottelua)


1. Wheeler 25+20=45

2. Little 13+24=37

3. Wolski 16+21=37

4. Ladd 14+21=35

5. Scheifele 12+22=34

6. Stafford 17+10=27

7. Byfuglien 2+22=24

8. Enström 3+21=24

9. Myers 4+19=23

10. Ehlers 11+7=18


Hutchinson 27 gp. 91,8%, 2,49 GAA

Pavelec 21gp, 89,3 3,09 GAA



Wheeler jatkoi siitä mihin joulukuussa jäi ja kannatteli joukkuetta lähes yksin. Loukkaantumisistaan huolimatta Little pitää kakkossijaa hallussa yhdessä Wolskin kanssa ja 1. ketju on noussut joukkueen sisäisen pistepörssin top 3.

Pavelec ei pelannut kuin kaksi ottelua koko kuukauden aikana ja en tiedä oliko se yksi syy Hutchinsonin otteiden herpaantumiseen, mutta kumpikaan maalivahti ei onnistunut loistamaan tammikuussa. En vaan oikein keksi missä mennään vikaan, kun pelit ovat jatkuvasti todella tasaisia laukausten ja muiden tilastojen suhteen, mutta maalit kääntyvät aina vastustajalle. Noh tämä kausi harjoitellaan, muutellaan taktiikoita ja katsellaan, jos seuraavasta kaudesta saisi jotain enemmän irti.

 

[Hawk #22]

Aikaa ja intoa löytyi pelata kesä suhteellisen nopeasti läpi, joten laitetaanpa suoraan kesä 2016 läpi Toronto Maple Leafsissa.

Kesä alkoi oikein loistavasti, kun lottopallot olivat suotuisat Torontolle. Tuloksena siis 1st overall -vuoro, eikä tässä vaiheessa oikein ollut mahdollisuutta valita muuta pelaajaa kuin Auston Matthews.

Varaustilaisuus:

1. Auston Matthews, C (ZSC Lions, SUI), 38. 14+26, +13 -> TOR
- Draftin ykköspelaaja. Monipuolinen kahdensuunnan sentteri, jolta ei juurikaan heikkouksia löydy. Tuleva franchise-pelaaja.
2. Jacob Chychrun -> PHI
3. Matthew Tkachuk -> MIN
4. Mikhail Sergachev -> ARI
5. Patrik Laine -> FLO
6. Jesse Puljujärvi -> OTT
20. Sean Day, LD/RD (Mississauga, OHL), 66. 5+17, -2 -> TOR
- Järkälemäinen puolustava puolustaja, jonka vahvuudet ovat luistelu, fysiikka ja henkinen puoli. Joutuu kuitenkin kehittämään roimasti kiekollisia taitojaan ennen NHL-uraa.
39. Logan Brown, C (Windsor, OHL), 68. 17+20, +2 -> TOR
- Todella isokokoinen voimahyökkääjä. Vahvuudet luistelussa ja työmoraalissa. Laukaus hyvällä tasolla, mutta vaatii vielä kehitystä kiekkolisiin taitoihin.
46. Travis Barron, C/LW (Ottawa, OHL), 64. 15+17, +6 -> TOR
- Vahvuudet henkisellä puolella ja luistelussa. Pahoja ongelmia kiekollisen pelin kanssa, joten ei tule vielä pariin kauteen taistelemaan paikasta NHL:ssä. Potentiaalia kuitenkin pitäisi riittää ihan kärkikenttiin asti.
57. Adam Mascherin, LW/C (Kitchener, OHL), 65. 25+23, 0 -> TOR
- Pienikokoinen ihmiskuula, joka ei pelkää mennä pieniinkin väleihin. Kehitettävää löytyy kiekollisesta pelistä, mutta luistelu on oikein erinomaisella tasolla.
68. Kale Clague, RD (Brandon, WHL), 72. 4+19, +26 -> TOR
- Monipuolinen puolustaja, jonka vahvuuksia ovat luistelu ja henkinen kestävyys. On myös kiekollisesti hyvä pelaaja, mutta vaatii kehitettävää vielä puolustuspelissä.
87. Maxime Lajoie, LD (Swift Current, WHL), 41. 5+12, -4 -> TOR
- Taitava hyökkäävä puolustaja, joka tekee paljon tuhoa siniviivalta. Puolustuspeli tarvitsee paljon työtä.
94. Ivan Nikolishin, C (Red Deer, WHL), 72. 22+48, +7 -> TOR
- Yli-ikäinen sentteri, joka on hyvin perinteinen venäläinen hyökkääjä. Erinomaiset kiekonkäsittely- ja laukaustaidot, mutta puolustuspeli vaatii kehittämistä. Luistelu saisi olla myös hieman parempaa, koska on erittäin pienikokoinen pelaaja.
106. Anton Krasotkin, G (Yaroslavl, MHL), 36. 24-7-5, 2.29, 91.1% -> TOR
- Lupaava venäläisvahti, joka on täysin boom-or-bust -lupaus. Toivotaan huippumaalivahtia, mutta pienellä riskillä tein tämän varauksen.
124. Nicolas Mattinen, RD (London, OHL), 64. 0+13, +2 -> TOR
- Vanhanajan puolustava puolustaja. Vahvuudet omassa päässä, eikä hyökkäystaitoja juurikaan löydy. Toiveissa kolmosparin ja alivoiman lukko.
138. Zachary Sawchenko, G (Moose Jaw, WHL), 52. 23-26-3, 2.81, 91.2% -> TOR
- Atleettinen maalivahti, joka on vielä melkoinen raakile. Ensi kausi jatkuu juniorisarjoissa, mutta toiveissa tuleva ykkösmaalivahti.
154. Cameron Searles, C/LW (Sudbury, OHL), 55. 3+3, -7 -> TOR
- Potentiaalia kolmosketjun sentteriksi, joka on erinomainen luistelija ja puolustuspään pelaaja. Ei tule varmaan koskaan kehittymään top6 rooliin, mutta loppukierroksilla NHL-pelaajakin on onnistunut varaus.
173. Nikita Ellis, C (Governor's, NEPSH), 60. 30+28, +25 -> TOR
- Monipuolinen sentteri, jolla on erinomainen rannelaukaus. Kokoa ja luisteluvoimaa löytyy, mutta vaatii paljon työtä puolustuspeliinsä.
184. Damir Zhafyarov, LW (Sibir, RUS), 56. 12+16, +2 -> TOR
- Todella pienikokoinen, mutta taitava laituri. Puolustuspäässä täysi lapanen, joten vaatii top6 -roolin, jos aikoo joskus pelata NHL:ssä. Jo 22-vuotias, joten selvästi yli-ikäinen varaus. Tavoitteena olisi houkutella mies AHL:ään pelaamaan lähikausina.

Vapaiden pelaajien markkinoilla Toronton rebuild otti ison harppauksen eteenpäin, kun Steven Stamkos liittyi vaahteralehtipaitoihin 5 vuoden sopimuksella ($9,13 milj./kausi). Tarkoitus ei ollut edetä ihan näin nopeasti, mutta eipä tällaista mahdollisuutta voinut jättää käyttämättä. Muut vapaiden pelaajien sopimukset ovat tässä:

- Roman Cervenka (3 vuotta/$4,305 milj. kausi)
- Marcus Krüger (3 vuotta/ $2,195 milj. kausi)
- Stuart Percy (3 vuotta/$1,413 milj. kausi)
- Cameron Talbot (5 vuotta/$2,43 milj. kausi)

Stamkosin hankinta tarkoittaa käytännössä sitä, että Nazem Kadri yritetään treidata pois. Vielä harjoitusleirin alussa tämä ei ollut onnistunut, mutta aikaa on.

Odotettava kokoonpano kauden alussa:

van Riemsdyk - Stamkos - Cervenka
Komarov - Nylander - XXX (Kadri treidi)
Matteau - Bozak - C.Brown
Roussell - Krüger - Panik

Rielly - Phaneuf
Müller - Marincin
Gardiner - Granberg
Percy

Bernier
Talbot
Korpisalo

Farmitähdet:

A.Johnson - Matthews - Kapanen
Lehkonen - Froese - Marner

Harrington - Corrado

Sparks

Seuraava päivitys uuden vuoden tienoilla.

 

[Juzatus]

Jetsien helmikuu, trade deadline ja vähän muutakin.


Kun jatkopelit karkasivat tammikuussa, niin helmikuussa keskityttiin siihen, miten voitaisiin peliä parantaa. Taktiikoihin tehtiin jälleen muutoksia, sillä koko sarjan kolmanneksi heikoin alivoimatilasto olisi saatava käännettyä paremmaksi. Harmittavasti kaikki yritykset parantaa alivoimaa ilmeisesti sekoittivat jo valmiiksi heikkoa av-osaamista entisestään ja prosentit tippuivat edelleen. Positiivista on joukkueen huikea ylivoimapeli, joka on koko sarjan 7. paras! Mielestäni häntäpään joukkueelta varsin esimerkillinen suoritus. Trade deadlinella nähtiin jonkin verran pelaajaliikennettä.


Brian Cambell siirtyi Floridasta Washingtoniin vaihtokaupassa Tom Wilsoniin ja Chandler Stephensoniin.

Christian Ehroff siirtyi Losista St. Louisiin, vaihdossa Kaliforniaan Adam Musilin ja Glenn Gawdin oikeuksiin.

Alexander Edler siirtyi Torontoon, vaihdossa oikeudet Jesper Lindgeniin, J.J. Piccinichiin ja Kasperi Kapanen.

Radim Vrbata siirtyi Tampaan, vaihdossa Adam Erneen ja Matthew Spencerin oikeuksiin

Rangers vahvisti rivejään Brandon Dubinskylla, Columbukseen matkasi 2. kierroksen varausvuoro, sekä oikeudet Aleksi Saarelaan ja Pavel Buchnevichiin.


Ei siis mitään jättinimiä siirtynyt, vaikka mm. Jeff Carter, Marian Gaborik, ja Kyle Turris liitettiin huhuihin monesti. Jets ei onnistunut hankkimaan yhtään vaihtoa, joten katse suunnataan kohti draftia ja kesän vapaiden pelaajien markkinoita, joilta tosin ei kannata kovin suuria nimiä odottaa.


Helmikuun pelaajaksi valittiin Rangersin Antti Raanta, 3 peliä, 1 nollapeli ja 2 voittoa. Jotenkin koomista, että kolmella pelatulla pelillä voitetaan kuukauden pelaajapalkinto..

Helmikuun tulokas oli Jetsin Nikolaj Ehlers, joka iski 12 pelissä komeat 7+4=11

Helmikuun paras hyökkäävä pelaaja Oilersin Taylor Hall 14gp 8+13=21

Helmikuun paras puolustava pelaaja oli Ryan Miller, joka voitti kaikki 7 peliä, joista yhdestä nollapeli.


Jets top 10 (61 ottelua)


1. Wheeler 30+24=54

2. Wolski 19+29=48

3. Little 17+29=46

4. Ladd 16+24=40

5. Scheifele 15+25=40

6. Stafford 20+12=32

7. Byfuglien 3+27=30

8. Ehlers 18+11=29

9. Myers 6+23=29

10. Enström 3+25=28


Molemmat maalivahdit kärsivät loukkaantumisista helmikuussa ja farmista kävi kaksi molaria koittamassa, tässä kuitenkin tilastoja ylhäällä olevista maalivahdeista:

Hutchinson 27 gp. 91,1%, 2,68 GAA

Pavelec 22gp, 89,4 3,04 GAA


Hutchinsonin tilastot heikentyivät jälleen tasaissesti, Pavelec ei pelannut kuin yhden ottelun, kunnes kärsi alavartalovammasta loppukuun.

Tehotilason kärjessä järkäleet Byfuglien ja Wheeler, molemmilla +16, Laddillakin mukavat +11.

Heikoimmat tulokset ehkä vähän yllättäen Tyler Myersillä, -12, Lowrylla -8 ja -7ssä jopa neljä pelaajaa, Thoburn, Peluso, Enström ja Ehlers. Ilmeisesti Enström-Myers kaksikko kannattaa hajoittaa.


Maaliskuu tulee olemaan kiireinen, sillä Jets pelaa kuun aikana 16 ottelua, joista ainoastaan viisi vieraissa. Huhtikuulle jää muutama peli. Lähinnä nyt naputtelen continueta, sillä ei oikein jaksa nämä jämäsijat kiinnostaa.

 

[Juzatus]

Winnipeg Jets –kausi päätökseen ja uutta putkeen


Maalis- huhtikuu oli sellaista peliä, ettei hirveästi jäänyt kerrottavaa. Pääosin otettiin turpaan kaikilta. Sairastuvalle joutuivat toista kentällistä porukkaa, ja edelleen Littlen loukkaantuminen aiheutti sen lopullisen sekoamisen joukkueen pelissä. Seuraavaa kautta ei kyllä viitsisi vetää läpi, ellei Scheifele kehity kesän aikana huimasti ja pysty ottamaan johtavaa 2. sentterin paikkaa.



Jets top 10 (82 ottelua)


1. Wheeler 34+32=66 +17

2. Wolski 24+36=60 +5

3. Ladd 25+30=55 +9

4. Little 19+34=53 +12

5. Scheifele 19+34=53 +1

6. Ehlers 24+19=43 -5

7. Stafford 23+16=39 +9

8. Byfuglien 5+32=37 +19

9. Enström 4+33=37 -8

10. Myers 8+25=33 -21


Kauden onnistujat:

Blake Wheeler

Oli iso osa joukkueen peliä niin pisteissä, kuin tehotilastoissa. Ylivoimainen liideri joukkueelle, joka kantoi vaikeina aikoina joukkuetta reppuselässä. Tullee pelaamaan uransa loppuun Jetseissä.


Wojtek Wolski

Coloradon 1. kierroksen varaus tuli joukkueesen Venäjältä kesken kauden. Pelasi suurimmaksi osaksi 1. kentässä Littlen ja Wheelerin kanssa, sai laiskasta asenteestaan huolimatta tehtyä melko mukavat tehot. Sopimus kattaa vielä neljä seuraavaa kautta. Vei Laddin paikan oikeastaan siitä syystä, että tällainen vetelehtijä tarvitsee hyvin kahteen suuntaan pelaavia pelaajia vierelleen.


Andrew Ladd

Kapteeni pelasi mukavan ja kohtalaisen tehokkaan kauden kakkosvitjassa ja toi näin leveyttä joukkueen pisteisiin. Solmi nelivuotisen jatkon joukkueen kanssa.


Andrew Hutchinson

Nousi selkeäksi ykkösmaalivahdiksi, pelasi melko tasaisen syksyn, mutta kevätpuolella ei tainnut ihan kunto riittää. Teki niin ikään nelivuotisen jatkopahvin seuran kanssa, joten maalivahtiosasto suht hyvissä kantimissa tulevaisuudessa


Dustin Byfuglien

Nimihirviö pelasi hyvän kauden, vaikkei se pisteiden valossa miehen parhaita ollutkaan. plusmiinustilaston kärki ja puolustajien pistepörssin voitto, vaikkei ykkösparissa pelannutkaan, voi sanoa jo hyväksi saavutukseksi. Ei mikään raketti luistimilla, mutta 195cm antaa mukavasti ulottuvuutta.


Kauden epäonnistujat


Tyler Myers

Puolustajista eniten maaleja tehnyt, mutta järkyttävän heikon plusmiinussaldon haalinut puolustaja ei oikein löytänyt sellaista virettä, kuin olisi tarvinnut. Seuraavaan kauteen melko suuret odotukset, sillä potentiaalia on.


Joukkueen alivoimapeli

Jetsin AV oli koko liigan neljänneksi heikointa. Hieman paremmalla alivoimalla olisi voitu jokunen peli voittaa.


Joukkueen puolustuspeli

Jos joukkueen 1. puolustajien yhteenlaskettu +/- on -29, niin ei tarvi syyllistä kaukaa hakea kauden surkeaan menestykseen. Joukkue teki 8. eniten maaleja, mutta samalla päästi koko liigan eniten maaleja. Vaikeaa on tiukkoja pelejä voittaa ja jotain pitäisi keksiä tuon tilanteen tasoittamiseksi. Joku aloituksia voittava sentteri voisi olla mukava lisä.


Seuraavan postauksen laitan siinä vaiheessa, kun pelit ovat pyörähtämässä käyntiin ja kesä on lusittu. Siihen asti, adios!

 

[Lazion]

Philadelphia Flyers 2017-2018 FHM2

Loppukausi tuli pelattua aika nopeasti ilman sen kummempia tarinointeja.


Tammikuu 5-4-0
Kovin montaa ottelua ei tammikuuhun mahtunut, joten kirjoiteltiin jatkosopomuksia muutaman pelaajan kanssa

RW/C Nicolas Aubé-Kubel 21 3.5/3.5 $1.1m 3y
RD/LD Travis Sanheim 21 3.0/4.0 $1.1m 3y
RD/LD Robert Hägg 23 3.0/3.5 $1.2m 3y
LW/C Brayden Schenn 26 4.0/4.0 $6.2m 8y

Schennin pyynti oli $6.8m 6y, mutta sain neuvoteltua vähän edullisemman ja pidemmän sopimuksen. Schenn tienaa sopimuksen ensimmäiseltä vuodelta 7 miljoonaa ja arvo laskee portaittain aina neljään miljoonaan.

Tammikuu pelattiin ihan hyvin, silti villi kortti paikka karkasi seitsemän pisteen päähän.
Deadlinelta tullaan olemaan aika varmasti myyjän roolissa. Mahdollisia assetteja ovat ainakin Simmonds, Oshie, Scherbak ja Gudas.
Puolustuksesta löytyisi monta potentiaalista tapausta, joille ei tulevaisuutta Flyersissa ole, mutta täytyy tehdä ensin jonkinlaista in the system kartoitusta.

Boston on saanut huonoja uutisia ensin Marchandin loukkaannuttua lähemmäs ensi vuodenvaihdetta ja sen lisäksi Bergeronin ura päättyi aivotärähdyksen jälkioireisiin miehen ollessa vasta 32 vuotias.


Helmikuu 6-5-1
50 voittoprosentilla jatkettiin ja playoff haaveet karkasivat taas pisteellä, eli kahdeksan pisteen päähän otteluita ollen 15 jäljellä.
Kuukauteen mahtui kuuden ottelun voittoputki, joissa tehtiin yhteensä 36 maalia. Mukaan mahtui murskavoitot 9-4 Devilsistä ja 8-1 Starsista, jotka tosin lukeutuivat NHL:n heikoimpiin jengeihin.

Deadlinella sekoitettiin pakkaa:

PHI-NYI LW/RW/C W.Simmonds 29 3.5/3.5, RW/LW N.Scherbak 3.5/3.5 <-> C/LW/RW M.Grabovski 34 3.0/3.0, RW/LW J.Ho-Sang 22 3.5/4.0
Pitkäaikaisesta Flyersista ja apukapteenista sitten luovuttiin, kun Simmerin peliaika tippui vuosi vuodelta eikä koskaan oman manageriuran aikana päässyt kunnolla lentoon. Simmonds tehtaili kaudella 67 16+11=27 tehot, kun kaikkiaan Flyersissa kertyi 499 ottelua tehoilla 156+144=300 istuen jäähypenkillä 613 minuuttia. Kaikkien aikojen Flyers tilastoissa Simmer nousi pelatuissa otteluissa sijalle 35 ottelun Paul Holmgrenia vähemmän pelanneena ja jäähytilastoissa nousi sijalle 25.
Scherbak saapui Flyers-organisaatioon kesän 2016 Streit kaupassa. Scherbak pääsi tällä kaudella pelaamaan ensimmäiset NHL ottelut tehoilla 22 3+2=5.
Toisesta suunnasta saapunut Ho-Sang on Islandersin ykköskierroksen varaus vuodelta 2015. Ho-Sang on taitava ja nopeliikkeinen kaveri, jolla on paljon lunastamatonta potentiaalia. Pelasi kaksi kautta Islandersissa rajoitetuilla minuuteilla ja sama tulee jatkumaan myös täällä.
Grabovskilla pidettiin rakoa palkkalattiaan eikä tule pelaamaan otteluakaan.

PHI-MIN LD/RD M.Del Zotto 27 3.5/3.5, C/LW N. Cousins 24 3.5/3.5, RW/LW K.Scheweri 21 3.0/4.0, C/LW R.Fazleev 22 3.0/3.5, 5-2018 pick <-> RW/C C.Coyle 25 3.5/3.5, RD/LD M.Dumba 23 3.5/3.5, C/LW P.Jenys 21 3.0/3.0
Itselle tärkeimmässä deadlinen kaupassa saatiin puolustusosaamista alivoimalle Charlie Coylen ja Matt Dumban muodossa.
Kovaa pelaava Coyle tulee muodostamaan ensikaudelle kivan shutdown kentän Nelson-Kruger-Coyle, joka on myös vaarallinen hyökkäyspäädyssä.
Dumba tuo lisää kovuutta pakistoon ja jämäkällä lämärillä voi toimia myös viivapelotteena. Oli jämähtänyt Wildin kivenkovassa pakistossa 7-8 puolustajaksi ja pelasi tällä kaudella vain neljä ottelua.
Kiekollisen puolustajan Del Zotton kauden tilastoiksi Flyersissa jäivät 55 8+22=30. Del Zotton ohitse kiekollisessa roolissa alkoi kuitenkin miehiä tulemaan ohitse oikealta ja vasemmalta, joten katsoin viisaimmaksi luopua nuorison tieltä.
Cousins pelaili 163 ottelua enimmäkseen 3-4 ketjun sentterinä ja laiturina. Tämän kauden saldoksi jäi 56 6+10=16. Minnesotalla oli puutteita sentteriosaston flopatessa hyökkäyspäädyssä ja hankkivatkin Cousinsin ykkösketjuun johtamaan Niederreiter-Parise kenttää.

PHI-QUE RW/C T.J. Oshie 31 3.5/3.5, C M.Vorobyov 21 3.0/3.5, 5-2019 pick, 7-2020 pick <-> LW/C/RW L.Komarov 31 3.0/3.0, 2-2018 pick, 6-2018 pick
Kauden viimeisessä treidissä hankiuduttiin eroon ihan tasollaan pelanneesta, mutta alaketjuihin tippuneesta Oshiesta, jonka kauden tilastot Flyersissa olivat 67 13+21=34. Tulee kantamaan huonossa Nordiquesissa ykkösketjua.
Takaisinpäin saatiin hiipunut Leksa ja kasa pickejä. Komarovin sopimus loppuu tähän kauteen eikä luultavasti tule pelaamaan otteluakaan oransseissa.

Loppukauden ketjut:
B.Schenn - C.Giroux - N.Aubé-Kubel
B.Nelson - S.Coururier - J.Voracek
J.Gauthier - S.Dove-McFalls - C.Coyle
T.Leier - J.Ho-Sang - T.Konecny

M.Dumba - S.Gostisbehere
I.Provorov - R.Hägg
T.Sanheim - O.Rantakari

C.Driedger - M.Neuvirth

HS R.Gudas, L.Komarov
LTIR M.Kruger


Maalis-huhtikuu 5-9-1

Flyers tilastot:
2017-18 36-40-6 76
2016-17 43-36-3 89
2015-16 44-30-8 96

Sisäinen pistepörssi:
J.Voracek 82 29+42=71 +34 26
C.Giroux 69 23+42=65 +13 42
B.Schenn 71 23+39=62 +23 36
S.Couturier 82 29+32=61 -3 30
S.Gostisbehere 76 12+41=53 -2 30
I.Provorov 82 12+29=41 +4 36
B.Nelson 82 12+23=35 -13 22
C.Coyle 82 15+19=34 +5 28 (15 4+0=4 -10 4)
S.Dove-McFalls 73 10+16=26 -2 30
O.Rantakari 42 6+19=25 -9 26
T.Sanheim 68 6+19=25 -4 28
N.Aubé-Kubel 72 6+18=24 -24 22
R.Hägg 82 7+12=19 -18 36
R.Gudas 67 5+12=17 +3 54
L.Komarov 46 7+9=16 -4 22 (0 0+0=0 0 0)
T.Leier 81 4+10=14 -7 16
M.Kruger 24 4+5=9 -17 12 (2 0+0=0 -2 2)
J.Gauthier 38 4+5=9 -10 38
J.Ho-Sang 54 1+7=8 -3 12 (14 1+1=2 -6 0)
T.Konecny 32 3+4=7 -12 8
M.Dumba 19 2+2=4 +1 4 (15 1+2=3 -4 6)
A.Nylander 21 0+4=4 +3 2 (14 0+1=1 +1 0)
M.Friedman 11 0+3=3 +2 2
P.Myers 4 0+1=1 +1 0
K.Kessy 6 0+0=0 -1 18

M.Neuvirth 51 23-21-4 .906 1
C.Driedger 36 13-19-2 .902 1


Vaikka kausi olikin pettymys, niin silti pientä hymyä osa pelaajista nostattivat.
Maalivahtien huonohkon torjuntaprosentin annan anteeksi, sillä alivoima oli aivan epämääräistä sähellystä ja taktiikat olivat hyökkäyspainotteiset. Backup Driedgeristä jäi positiivinen kuva ja pystyi haastamaan hyvin Neuvirthin. Kehittyi kauden aikana suunnilleen samalle tasolle Neuvirthin kanssa.
Puolustajista Provorov, Sanheim, Gostisbehere ja Rantakari ottivat seuraavan askeleen kaikkein parantaessa tilastojaan. Hyökkäyksestä taasen Schenn, Couturier ja Dove-McFalls nostivat tasoaan.
Managerin suosimalla Aubé-Kubelilla oli aivan jäätävä tehotilasto (-24) ja pistesaaliskin jäi yllättävän vaisuksi. Ei ollut puolustuspäässä niin turhake, mitä pakkaslukemat osoittivat. Kirvestä ei ole vielä kuitenkaan NAK:in kohdalla heitetty kaivoon vaan lukeutuu edelleen omiin suosikkipelaajiin.

Stanley Cup matkasi ensimmäistä kertaa St. Louisiin, jossa suomalaisista pelasi Jori Lehterä. Tappion finaalissa kärsi Barkovin ja Puljujärven vetämä Florida.
Rocket Richard palkinnon voitti 56 osumallaan 32 vuotias Alex Ovechkin ja Art Rossin Jack Eichel 99 pisteellä.
AHL:ssa Lehigh Valley Phantomsin rahkeet eivät riittäneen toiseen perättäiseen mestaruuteen joukkueen tippuessa puolivälierissä. Koko liigassa Phantoms sijoittui sijalle 3.

Runkosarjan lopputtua kirjoitettiin lisää jatkosopimuksia:
RD/LD Radko Gudas 27 3.0/3.0 $1m 1y
RD/LD Otso Rantakari 24 3.5/3.5 $1.1m 2y
LW/C Brock Nelson 26 4.5/4.0 $4.2m 3y
RW/C/LW Josh Ho-Sang 22 3.5/4.0 $1m 3y
LW C.J. Franklin 24 3.0/3.5 $0.9m 1y

Seuraavat pelaajat jäivät ilman sopimusta:
D Ahti Oksanen 25 3.0/3.5
F Gabriel Desjardins 25 4.5/4.5
F Tyrell Goulbourne 24 3.0/3.0
F Leo Komarov 31 3.0/3.0
F Danick Martel 23 3.0/3.0
F Mikhail Grabovski 34 3.0/3.0
F Pavel Jenys 22 3.0/3.0
F Ben Kucera 23 3.0/3.0
F Cole Bardreau 24 3.0/3.0
F Emerson Etem 25 3.0/3.5
F Colin McDonald 33 2.5/2.5

NHL Entry Draft 2018
1 Joe Veleno
2 Ryan McLeod
3 Andrei Svechnikov
4 Jake Wise
5 Jared McIsaac

1-9 LW Filip Zadina CZE 3.0/5.0a
Zadina oli rankattu vasta sijalle 28, mutta uskoin kovaa pelaavalla maalintekijälaiturilla olevan parempi tulevaisuus, mitä vallitsevalla konsensuksella. Puolustuspelaaminen ei kuulu vahvuuksiin

2-33 C/LW Jesperi Kotkaniemi FIN 2.5/5.0a
Kuten Zadina myös Kotkaniemi on hyökkäyspäässä parhaimmillaan. Mentaliteetti on vähän kyseenalainen.

2-40 RD Jett Woo CAN 3.0/4.5a
Hyökkäävä puolustaja todella hyvällä laukauksella ja kiekonkäsittely taidoilla. Luistelutekniikassa parannettavaa.

3-72 G Martin Lank CZE 2.0/4.0a
Pienikokoinen maalivahti, joka on intohimoinen harjoittelemaan. Potentiaaliltaan on paras in the system maalivahti Flyersilta.

4-104 LW Martin Sakkhokiya EST 2.0/4.0a
Viron lahja jääkiekkomaailmalle. Pelinrakentaja, joka osaa lukea peliä molemmissa päädyissä kohtalaisesti.

5-131 C Alexis Huart FRA 2.0/4.0b
Taitavat kädet ja pelaa puhtaasti. Kehitettävää lähes joka osa-alueella.

6-161 LD Tim Hagen NOR 2.5/3.5a
Puolustava puolustaja, joka pelaa lyhyestä varresta huolimatta todella fyysisesti - Surkea luistimilla.

6-168 LW/C Marko Sakic CRO 2.5/3.0a
Yli-ikäinen Sakic muistuttaa jossain määrin Huartia, mutta on vähän ehjempi tapaus.

Suomalaisittain draft oli heikko kärjen osalta. Yhtäkään ei varattu ensimmäisellä kierroksella, mitä ei ole käynyt sitten 2009 draftin.
Korkein varaus suomalaisista oli siis Porin ylpeys Jesperi Kotkaniemi, joka on aikoinaan SM-liigassa pelanneen ja valmentaneen Mikael Kotkaniemen poika.

Ensikaudelle olisi NHL taas laajentumassa kahdella joukkueella, kun uusina joukkueina itäiseen konferenssiin mukaan tulivat Atlanta Thrashers ja Seattle Metropolitans. NHL:n tavoitteena on neljänkymmen joukkueen liiga.
Muihin sääntöuudistuksiin kuuluivat trade deadlinen aikaistaminen kuukaudella ja 3vs3 jatkoajan keston pidentäminen kymmenminuuttiseksi.

Edit: Oikoluku sakkaa

 

[Tiiviste]

Jatketaampa tätä offseasonin verran.

Carolina Hurricanes 2015-2016 Off-season
EHM

Kesälomille pääsyn jälkeen tehtiin heti muutama tulokassopimus. Sopimuksen saivat Clark Bishop, Kyle Jenkins, Nicolas Roy ja Spencer Smallman. Erityisempiä odotuksia ei heitä kohtaan ole, mutta farmiin tarvitaan myös ensikaudeksi pelaajia.

Tuttuun tapaan myös MM-kisat pelattiin tuossa keväällä pleijareiden kanssa, ja kiva läjä Hurricanes pelaajia nähtiin paikan päällä:
Ruotsi: Eddie Läck, Joakim Nordström, Victor Rask, Elias Lindholm
USA: Justin Faulk, Patrick Maroon
Kanada: Kris Versteeg
Tsekki: Michal Jordan, Andrej Nestrasil
Suomi: Rasmus Rissanen

Maroon ja Faulk voittivat jenkkien mukana pronssia. Hurrikaanilauman ruotsimafia hävisi finaaleissa Venäjää vastaan.

NHL playoffseissa Stanley Cup finaaliparina olivat Anaheim Ducks ja Montreal Canadiens. Ducks nappasi voitot Dallasista, Nashvillesta ja konferenssifinaaleissa kaatoi läntisen konferenssin ykkösjoukkueen, Kingsin. Montrealin tie kävi Islandersin kautta Tampaan, ja konferenssifinaaleissa putosi Pittsburgh. Stanley cup ratkesin finaalien kuudennessa ottelussa, kun Anaheimin Corey Perry ratkaisi pelin jatkoajalla. Kauden 2015-2016 mestariksi nousi siis Anaheim Ducks.

Kauden päätteeksi jaettiin myös pelaajille palkintoja. Art Rossin voitti Tyler Sequin, Ovechkin vähemmän yllättäen Rocket Richardin sekä myös Hartin, Norrisin Ryan McDonagh, Vezinan, Roger Crozierin sekä Lester Pearsonin voitti MA Fleury, Calder meni Ehlersille,

Entry Draft 2016

Top-5 picks
1. Rasmus Asplund -> Edmonton Oilers
2. Patrik Laine -> Ottawa Senators
3. Jakob Chychrun -> Arizona Coyotes
4. Auston Matthews -> Florida Panthers
5. Jesse Puljujärvi -> Philadelphia Flyers

1st 9. RW/LW Alexander Nylander OHL 59 24+38=62
Hurrikaanilauman ensimmäisenä varauksena nähtiin Alexander Nylander, eli William Nylanderin velipoika. Erittäin potentiaalinen top6 hyökkääjä.

1st 28. C Logan Brown OHL 70 23+26=49
Omistin myös Kingsiltä yhden ykköskierroksen varauksen, ja sillä varattiin isokokoinen sentteri Logan Brown. Fysiikaltaan iso järkäle, joka on kuitenkin yllättävän nopea jo nyt.

2nd 39. C Nathan Noel QMJHL 70 25+53=78
Potentiaalia olla erinomainen kahden suunnan sentteri. Pelikäsitys on jo nyt hyvällä mallilla. Parannettavaa laukauksessa.

2nd 49. G Evan Fitzpatrick QMJHL 69 20-31-18 3.33 87,6%
Lahjakas maalivahti oli rankattu ennakoissa jo sijalle 29, mutta tipahti näin alas. Johtunee ehkä todella heikosta kaudesta. Potentiaalia on kuitenkin todella pitkälle.

2nd 60. LW Jonatan Harju SHL 34 9+5=14
Isokokoinen laituri, joka omaa melko hyvän rannelaukauksen.

3rd 69. LD Victor Mete OHL 59 10+16=26
Pienikokoinen kiekollinen pakki ja hyvä luistelija.

3rd 74. RW/LW Filip Lestan S20-1 38 12+10=22
Isokokoinen kahden suunnan slovakkilaituri, jolla on mahdollisesti potentiaalia olla pätevä alaketjujen jyrä.

3rd 89. RW Steve Suter EJHL 60 24+33=57
Hyvin pienikokoinen kahden suunnan laituri, joka koostaan huolimatta on ilmeisesti voimakas kaveri. Omaa itsevarmuutta, johtavuutta ja erinomaisen luistelun. Potentiaalia löytyy yläketjuihin asti, mutta sen potentiaalin lunastaminen voi viedä aikansa.

4th 99. LW Braylon Shmyr WHL 70 41+48=89
Pienikokoinen, puhdas snipperi. Laukaus on kunnossa, mutta muuten täysi raakile. Paljon on siis parannettavaa.

5th 129. LD/RD Alexander Yakovenko KHL 12 0+1=1
Hyökkäävä puolustaja, joka on melko pieni kokoinen. Itsevarma kaveri, jolla on myös todella paljon matkaa vuoren huipulle.

6th 159. C/RW Mathieu Foget HE 46 5+9=14
Pienikokoinen puolustava sentteri, jossa on potentiaalia sinne alaketjuihin asti. Omaa älyttömän hyvän työmoraalin ja on selkeä tiimipelaaja. Myös todella paljon matkaa päästäkseen ylös.

Sellaiset haut. Näistä sopparia laitettiin heti tarjolle Nylanderille, Lestanille, Noelille ja Harjulle. Näistä jokainen aloittaa joko farmissa, tai sitten junnuissa.

Myöskään sen erityisempiä jatkosoppareita ei väännetty tässä vaiheessa. Valtaosa turhista farmijyristä sai häipyä. Merkittävimmät lähdöt tulevat olemaan kaiketi Cam Ward, Nathan Gerbe sekä suomalaisittain Rasmus Rissanen. Vapaista agenteista sitten pre-seasonin yhteydessä. Wardille haetaan korvaajaa.

 

[Gendron]

Arizona Coyotes kausi 2017-2018 part 2 (EHM)

Tammikuussa tulokset alkoivat lopultakin vastata meidän peliesityksiä. Kuukauden 14 ottelun saldo oli lopulta 8-3-3 ja ero playoffs-viivaan saatiin kavennettua kuuteen pisteeseen. Matkaa on vielä, mutta kuukausi osoitti meidän potentiaalin. Suurin syy tuloksien parantumiseen oli alkukaudesta surkean alivoiman parantuminen. Se ei ole vieläkään loistavaa, mutta kuitenkin riittävällä tasolla otteluiden voittamiseen. Kuukauden alussa vaihdoin Jamie Bennin ja Chris Kreiderin paikkoja päittäin. Se vaihto kannatti, sillä Benn nousi omalle tasolleen ykkösketjussa ja Kreider herätti kakkosketjussa Max Domin hyvään pistevauhtiin. Kuukauteen mahtui kuitenkin myös huonompia uutisia, sillä Tobias Riederin kausi päättyi ikävään polvivammaan. Saksalaislaituri ehti tehdä 46 otteluun tehot 10+8.

Tammikuun aikana teimme myös muutaman jatkosopimuksen:

Max Domi (4v, $3.5milj/kausi)
Lucas Lessio (2v, $0.92milj/kausi)
Tyler Gaudet (1v, $1.02milj/kausi, 2-way)

Tärkein näistä on tietenkin Max Domin neljän vuoden jatko. Domi ei ole vielä sitä todellista läpilyöntiä tehnyt, mutta potentiaalia miehellä on valtavasti. Hänen yhdistäminen Kreiderin kanssa samaan ketjuun näyttää hyvältä liikkeeltä ja Domi on matkalla omaan piste-ennätykseensä tehden tammikuun loppuun mennessä tehot 14+16=30 (aikaisempi ennätys 36). Lucas Lessio puolestaan on vihdoin 25-vuotiaana onnistunut lunastamaan vakiopaikan kokoonpanosta. Monipuolinen laituri on tehnyt 45 otteluun tehot 8+6=14. Hän on hieman kärsinyt siitä, että hänen ketjukaverinsa ovat vaihtuneet erittäin paljon. Tyler Gaudet on 24-vuotias kahdensuunnan sentteri, joka on pelannut uransa ensimmäiset NHL-ottelut tällä kaudella. 15 otteluun ovat syntyneet tehot 1+2=3.

Helmikuu oli tänä vuonna erittäin tynkä olympialaisten vuoksi, sillä kuukauteen mahtui ainoastaan viisi ottelua. Nämä ottelun saattoivat kuitenkin muodostua käänteentekeviksi pudotuspelihaaveita ajatellen, sillä emme onnistuneet voittamaan peleistä yhtään (0-3-2). Tappioiden myötä ero kasvoi jälleen kymmeneen pisteeseen ja se alkoi vaikuttaa liian isolta erolta kurottavaksi jäljellä olevissa 22 ottelussa.

Trade deadlinella olimme tällä kertaa varsin hiljaisia. Ainoa siirto oli Austin Watsonin poimiminen waivereista. Watson on 26-vuotias kahdeksan vuoden takainen Nashvillen ykköskierroksen varaus, joka ei ole onnistunut lyömään itseään kantrikaupungissa läpi. Tällä kaudella hän teki Predatorsissa 55 otteluun tehot 6+7=13.

Maaliskuussa joukkue ajaantui karmeaan loukkaantumissumaan ja sitä myöten jälleen tappiokierteeseen. Riederin seuraksi loppukauden saikuttajiin liittyi Antoine Vermette. Myös Jamie Benn, Dylan Strome, Austin Watson, Henrik Samuelsson, Kyle Capobianco sekä Ben Lovejoy olivat jokainen vähintään pari viikkoa peleistä sivussa. Näiden vuoksi mm. Brendan Perlini sekä Nick Merkley saivat tililleen uransa ensimmäiset NHL-ottelut. Pistetili karttui kuukauden 14 pelin aikana ainoastaan kahdeksalla pisteellä, joten olimme tippuneet jälleen lännen jumboksi. Jotain hyvääkin kuukauteen mahtui, sillä ykkössentteri Strome teki kanssamme jatkosopimuksen (2v, $2.1milj/kausi). Pidempään sopimukseen Strome ei suostunut, mutta toisaalta seuraavan kahden kauden aikana saamme nauttia hänen palveluksistaan erittäin halvalla.

Huhtikuulle jäi pelattavaksi kahdeksan ottelua, joissa ei panosta ollut. Näistä otteluista voitettiin kolme, hävittiin neljä varsinaisella peliajalla ja yks rankkareilla. Koko kauden saldoksi muodostui lopulta 69 pistettä (27-40-15). Sillä jäätiin lännessä jälleen jumboksi ja idästäkin ainoastaan Florida keräsi pienemmän määrän pisteitä (aivan kuten viime kaudellakin). Läntisen konferenssin voitti Anaheim Ducks 119 pisteellä. Idän ykkönen, Washington Capitals, keräsi Anaheimia kaksi pistettä vähemmän. Piste- ja maalipörssin voitto meni Capitalsin Alexander Ovechkinille tehoin 57+39=96. Sama mies kruunasi huippukautensa voittamalla myös +/- tilaston lukemalla +50. Jäähykuninkuus meni Los Angeles Kingsien Jordan Nolanille 203 minuutilla.

Sisäinen pistepörssi:

1. Mikkel Bödker - 78 gp, 34+40=74, +23, 16 pim
2. Dylan Strome - 68 gp, 21+38=59, +30, 66 pim
3. Jamie Benn - 74 gp, 21+32=53, +11, 119 pim
4. Chris Kreider - 76 gp, 23+27=50, +4, 68 pim
5. Max Domi - 80 gp, 20+27=47, -8, 60 pim
6. Anthony Duclair - 82 gp, 14+30=44, +3, 52 pim
7. Oliver Ekman-Larsson - 82 gp, 8+36=44, +26, 20 pim
8. Michael Stone - 82 gp, 6+30=36, +33, 36 pim
9. Lucas Lessio - 72 gp, 14+11=25, +2, 60 pim
10. Kyle Capobianco - 46 gp, 2+17=19, -1, 14 pim
11. Tobias Rieder - 46 gp, 10+8=18, -3, 10 pim
12. Christian Ehrhoff - 82 gp, 2+15=17, +17, 32 pim
13. Kyle Baun - 63 gp, 5+9=14, +0, 117 pim
14. Antoine Vermette - 59 gp, 8+5=13, +3, 60 pim
15. Henrik Samuelsson - 55 gp, 8+5=13, +3, 66 pim
16. Connor Murphy - 82 gp, 0+13=13, +8, 34 pim
17. Brad Richardson - 63 gp, 4+8=12, +4, 78 pim
18. Kerby Rychel - 63 gp, 4+8=12, -2, 127 pim
19. Tyler Gaudet - 41 gp, 5+4=9, -2, 36 pim
20. Joel Fleming - 37 gp, 4+4=8, +5, 42 pim
21. Michal Jordan - 54 gp, 0+6=6, -9, 16 pim
22. Ben Lovejoy - 41 gp, 0+6=6, -2, 18 pim
23. Austin Watson - 16gp, 2+2=4, +4, 6 pim
24. Brendan Perlini - 7 gp, 3+0=3, -2, 2 pim
25. Nick Merkley - 4 gp, 1+0=1, +0, 4 pim
26. Philip Samuelsson - 9 gp, 0+1=1, -6, 8 pim
27. Klas Dahlbeck - 14 gp, 0+1=1, -7, 2 pim *

1. Jake Allen - 67 gp, 23-31-13, 2.59, 92,0 %
2. Louis Domingue - 15 gp, 4-9-2, 3.32, 89,5 %

* Lähti joukkueesta kesken kauden

Suurimmat onnistujat ovat tuttuja viime kausilta, sillä ykkösketjun kaksikko Bödker-Strome pelasi jälleen erinomaisen kauden. Bödker on noussut pari vuotta sitten tekemänsä jatkosopimuksen jälkeen ppg-tason hyökkääjäksi ja Strome 20-vuotiaana kehittyy edelleen. Alemmista kentistä nostan esille Lession, joka rajallisessa roolissa iski 14 maalia. Suurimmat epäonnistujat olivat Benn ja Rieder. Benn teki ihan hyvät pisteet, mutta miehen palkka on noin 8,5 miljoonaa dollaria, joten ihan ok ei silloin riitä. Riederin kausi päättyi tammikuussa polvivammaan, mutta otteet ennen sitä eivät olleet kahden edellisen kauden veroisia. Puolustajista Ekman-Larsson pelasi ensimmäistä kertaa koko kauden sillä tasolla kuin ykköspuolustajan pitääkin. Hänen pakkiparinsa Stone oli myös erinomainen keräten upean +/- saldon. Suurin epäonnistuja oli Dahlbeck, joka sai huonojen otteiden myötä pakata nopeasti laukkunsa. Maalivahdeista Allen oli loistava eikä Dominguekaan huono kakkosveskariksi ollut. Todennäköisesti sama maalivahtikaksikko jatkaa myös ensi kaudella.

Stanley Cupin finaaleihin selvittivät tänä vuonna tiensä molempien konferenssien voittajat Anaheim Ducks ja Washington Capitals. Anaheim paikkasi viime vuoden karvaan pettymyksensä voittamalla toissa kauden mestarin tyylipuhtaasti voitoin 4-0. Pudotuspelien pistepörssin voitti Ducksien kapteeni Ryan Getzlaf, joka takoi 16 otteluun tehot 6+16=22.

 

[Juzatus]

Winnipeg Jets kausi 2016-2017 (EHM)


Kesällä Edmonton Oilers voitti Stanley cupin, vaikka vielä joulutauolla joukkue oli sarjassa jopa Jetsin alapuolella. Ilmeisen huikea kevät nosti joukkueen pudotuspeleihin ja lopulta aina cuppiin asti. Jetsin kausi päättyi runkosarjaan, eikä kaudesta hirveästi ilonaiheita kertynyt muutenkaan. Vähemmän yllättäen Blake Wheeler valittiin joukkueen fanien toimesta parhaaksi pelaajaksi, muuten ainoastan Wojtek Wolski kävi kauden palkintogaalasta nappaamassa itselleen Lady Byng Memorial Trophyn.

Draftissa Jets pääsi varaamaan viidentenä, kun Florida Panthers sai arvonnasta luvan varata ensimmäisenä. Ei ollut kovinkaan suuri yllätys, että seura varasi Auston Matthewsin.

Patrik Laine varattiin Montrealiin ja Hurricanes varasi Jakob Chyrhunin kolmantena. Jets käytti ensimmäisen varausvuoronsa Matthew Tkachukiin.

Jesse Puljujärvi varattiin numerolla kahdeksan ja varaajana Minnesota Wild

Olli Juolevin varausnumero oli 14. ja seurana New Jersey Devils. Muut suomalaiset olivat Petrus Palmu Colorado nr. 135 ja Kevin Lankinen Columbus Blue Jackets.

Jetsin varaukset:

5. Matthew Tkachuk

33. Chad Krys

93. Sebastian Aho (hauska yhteensattuma, nimittäin tämä nuori mies ei ole Pula-aho ketjun Aho, vaan ruotsalainen puolustaja

123. Jat Scotka, 153. Tanner Kaspick ja 183. Nikolai Skladnichenko.


Näistä kolme ensimmäisenä varttua saattavat pelata jossain vaiheessa Jetsissä, mutta kaikki saavat vielä hankkia vuoden lisää kokemusta junnujoukkueissaan.

Kesän kuumina päivinä Jets hankki pelaajistoonsa kaksi uutta nimeä, kun Milan Lucic ja Carl Gunnarsson kirjoittivat nimensä sopimuspaperiin, Lucic 4v ja 4m/kausi, sekä Gunnarsson 3v 2milj/kausi. Lucic on jälleen yksi palanen tähän Jetsin mörssäriosastoon, valitettavasti 1. sentteri jäi tältä kesältä uupumaan, sillä Steven Stamkosin kanssa ei päästy sopimuksesta yhteisymmärrykseen, vaan mies valitsi huomattavasti huokeamman tarjouksen ja siirtyi Devilsien vahvuuteen.

Kausiveikkauksessa Jets sijoitettiin sijalle 19. eli lehdistön mielestä vieläkään ei joukkueella olisi asiaa pudotuspeleihin. Joukkue ei tosiaan hirveästi muuttunut, enkä tiedä oliko Lucicin hankinta mitenkään välttämätön.

Harjoituspelejäkin pelattiin jälleen syyskuussa kuusi kappaletta ja niistä napattiin neljä voittoa. Tosin näistä tuloksista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä, sillä suurin osa peleistä pelattiin rookie campille tulleiden lupausten täyttämällä joukkueella. Kausi joudutaan kuitenkin aloittamaan ilman Bryan Littleä, joka loukkaantui kolmeksi viikoksi viimeisessä harjoitusottelussa, myös Nikolaj Ehlers kärsii pienestä vammasta, mutta kuntoutunee sarjan avaukseen.

 

[Juzatus]

Winnipeg Jets –kausi 2016-2017 alkoi.


Jets pelasi lokakuussa 11 ottelua. 5-4-2 tilastoilla ollaan sijalla 10. Edelliseen kauteen verrattuna ylivoimapeli on alkanut yskähdelleen, toisaalta alivoima on toiminut paremmin kuin edellisellä kaudella. Omissa on soinut tasaiseen tahtiin, jo 30 maalia 11 ottelussa omiin. En nyt sitten tiedä onko puolustus sillä tasolla, mitä tässä sarjassa vaaditaan tasaiseen suorittamiseen. Omasta mielestä se ei mikään erityisen heikko osa-alue ole. Kentälliset ovat eläneet melko reippaasti ja Littlen paluun jälkeen tulokset ovat olleet pikkuhiljaa paprempia kuin sitä ennen.


Jets top 10 (11 ottelua)


1. Wheeler 6+4=10 +2

2. Wolski 8+2=10 +3

3. Scheifele 4+5=9 +0

4. Ladd 2+5=7 +0

5. Petan 2+5=7 +2

6. Enström 1+5=6 +5

7. Myers 0+5=5 +5

8. Byfuglien 0+4=4 -4

9. Burmistrov 1+2=3 -2

10. Gunnarsson 0+3=3 -3


Ehlers, Lucic ja Stafford eivät ole oikein lähteneet käyntiin ja kaikilla on kasassa vasta yksi syöttöpiste. Ehlers, jonka läpimurtokausi top2 kentällisiin piti olla tämä kausi, on ollut valtava pettymys.


Lokakuun pelaaja Ben Bishop, 8 peliä, 2 nollapeliä ja 6 voittoa

Kuukauden tulokas Matt Murray, 6 peliä, 1 nollapeli ja 2 voittoa

Kuukauden hyökkäävä pelaaja Kyle Okposo 11 peliä 6+7=13

Kuukauden puolustava pelaaja Ben Bishop.

 

[Parker27]

Boston Bruins (EHM) Kausi 2019/20: (osa 1)

Sopimukset tehtiin seuraaville pelaajille:
- Anthony Camara, 1-vuosi, 1.000.000$ (2-way)
- Dante Fabbro, 3-vuotta, 2.000.000$/kausi
- Jeremy Lauzon, 1-vuosi, 635.000$ (2-way)
- Zack Phillips, 1-vuosi, 600.000$
- Greg Boudriau, 2-vuoden jatkosopimus joka astuu voimaan kaudesta 2020/21 alkaen, 1.400.000$/kausi
- Mathias Emilio Pettersen, 3-vuotta, 925.000$/kausi (2-way), ELC
- Rafael Medvedev, 3-vuotta, 575.000$/kausi, (2-way)

Vapaaksi päästetyt pelaajat:
- Linus Arnesson, UFA
- Juuso Ikonen, UFA
- Colby Cave, UFA
- Casey Cizikas, UFA
- Brian Ferlin, UFA
- Colton Hargrove, UFA

NHL Draft:
1. Miika Aro, LW (Jokerit, KHL) --> Detroit Red Wings
2. Juhapekka Vihreäsaari, C (Brandon, WHL) --> Buffalo Sabres
3. Carver Bellows, D (-) --> Dallas Stars
30. Kirby Dach, C (Seattle, WHL) --> Boston Bruins (1st line potential, quick offensive forward)
60. Dejan Dahlberg, C/RW (Portland, WHL) --> Boston Bruins (Skilled forward, 1st line potential)
70. Nick Hildebrand, RW/C (Kootenay, WHL) --> Boston Bruins (1st line potential, skilled big forward, 193/95)
90. Morgan Heaslip, G (Cape Breton, QMJHL) --> Boston Bruins (backup goaltender)
107. Kelin Schmidt, G (Tri-City, WHL) --> Boston Bruins (backup goaltender)
120. Kraymer Beauregard, LW/C (Owen Sound, OHL) --> Boston Bruins (quick forward, 3rd line potential)
150. Remy Dusseau, RW/LW (Moncton, QMJHL) --> Boston Bruins (power forward, 3rd line potential)
180. Sacha Goetz, LW (Cape Breton, QMJHL) --> Boston Bruins (Defensive power forward, 4th line potential, 196/99)
210. Colton Thorne, C (Ottawa, OHL) --> Boston Bruins (Playmaking forward, 3rd line potential)

Kesällä ennen kauden alkua tehtiin seuraavanlaisia hankintoja/siirtoja:
- Milan Lucic LW (31v) kaupattiin St.Louis Bluesiin josta vaihdossa Boston saa varausvuorot 1.kierros 2020 sekä 2.kierros 2020.
Lucicilla olisi lähtenyt viimeinen vuosi 4.000.000$ arvoista sopimustaan.
- UFA hyökkääjä Matt Duchesne, C/LW (28v) teki meidän kanssa viiden vuoden sopimuksen arvoltaan 6.000.000$/kausi. Loistava hankinta
ja tämän takia myös Milan Lucic pystyttiin kauppaamaan muualle.
- Sitten jouduttiin jo vähän luopumaan jostain että saatiin mitä haluttiin. Winnipegin nuori puolustaja Josh Morrissey (24v)
oli herättänyt meidän mielenkiinnon jo viime kaudella. Hän pelasi uskomattoman kauden Winnipeg paidassa ja teki tehot 10+42 82
ottelussa. Morrissey on Jetsien ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 2013. Se että hänet saatiin Boston paitaan tarkoitti sitä
että hyökkääjä Alexander Nylander sekä puolustaja Jakub Zboril siirtyvät Winnipegiin. Uskon että tämä siirto tekee hyvää meidän
ylivoimapelille joka heikentyi viime kaudella selvästi sitä edellisestä kaudesta. Nylander oli jämähtänyt neloskentän pelaajaksi
ja jotenkin tie ylöspäin oli tukossa vaikka hyviä otteita esittikin ja tykkäsin miehen peli-ilmeestä. Zboril pelasi meidän paidassa
oikein hyvin ja hänestä tulee varmasti hyvä NHL pelaaja. Mutta se ei nyt toistaiseksi enää tapahdu karhupaidassa. Tulevaisuudessa
voi olla aika kova yvpari kun kaukaloon laitetaan Morrissey sekä Clague.

Harjoituspelit menivät tilastolla: 3 voittoa ja 3 tappiota. Harjoituspeleissä tunnetusti kokeilimme paljon junnuja joten tulokset
eivät koko totuutta kerro. Nuoret pelaajat esiintyivät edukseen ja vaikeita valintoja oli ennen kauden alkua että ketkä pudotetaan
ja ketkä saavat paikkansa ylhäällä. Lopulta aikalailla samalla kokoonpanolla lähdetään mihin viime kausi päätettiin. Muutamia muutoksia
tuli lähinnä neloskenttään sekä pressiboksiin. Nuoria pelaajia on paljon kasvamassa tulevalla kaudella AHL:ssä joten mielenkiinnolla
seuraan heidän otteitaan että kenen kehitystä jatkuu ja kenen ei.

Kentälliset kauden alussa:
Greg Boudriau - Matt Duchesne - Jamie Benn
Brad Marchand - Patrice Bergeron - David Pastrnak
Alexander Khokhlachev - Brayden Schenn - Michael McLeod
Richard Panik - Zack Phillips - Tom Wilson
Jake DeBrusk - Ryan Hartman
AHL: Anton Blidh, Anthony Camara, Louis-Filip Cote, Hayden McCool, Ryan Fitzgerald, J.C.Lipon, Mathias Emilio Pettersen, Owen Tippett,
Tomas Soustal & Tobias Åhström

Torey Krug - Kale Clague
Josh Morrissey - Dante Fabbro
Darnell Nurse - Joe Morrow
Anthony Bitetto
AHL: Loik Leveille, Jemery Lauzon & Matt Irwin

Tuukka Rask
John Gibson
AHL: Darcy Kuemper

- Kauden alussa Boston Bruins rankattiin NHL rankingeissa sijalle kaksi. Vain Edmonton Oilers oli edellä.
- Tuukka Rask on Hockey Magazinen mukaan tällä hetkellä NHL 6.paras maalivahti.
- Jamie Benn rankattiin toiseksi parhaaksi vasemmissa laitahyökkääjissä vaikka mies pelaileekin meillä oikealla.
- Brad Marchand oli taas vasempien laitahyökkääjien listalla 10.paras.
- Patrice Bergeron on arvioiden mukaan NHL:n 9.paras keskushyökkääjä.

Lokakuu: 8-3-0
Lokakuun alussa Tuukka Rask loukkaantui pariksi viikoksi mutta John Gibson näytti että pystyy pelaamaan ykkösen minuutteja. Tämä on juuri
tärkeää että meillä on kaksi pelaavaa maalivahtia jotka ottavat vastuuta kun tilanne sitä vaatii. Lokakuun parhaimpia pelaajia meillä olivat
ehdottomasti puolustaja Kale Clague (11 3+6=9pts +10), Patrice Bergeron (11 6+6=12pts +6), Matt Duchesne (11 4+5=9pts +4) & Brad Marchand
(11 3+8=11pts +8). Pahiten on kompastellut kolmoskentän peli ja Khokhlachev, Schenn & McLeod etsivät vielä omaa virettään. Mutta kausi on
onneksi pitkä ja eiköhän se peli siitä ota uomiinsa.

Marraskuu: 10-2-2
Marraskuussa Torey Krug teki Bostonin kanssa kolme vuoden jatkosopimuksen arvoltaan 6.000.000$/kausi. Hinta nousi vähän suolaiseksi tämän
kauden 3.5 miljoonan dollarin sopimukseen nähden. Mutta pelko oli että Krug olisi marssinut ensi kesänä UFA:na pois ja emme olisi
saaneet mitään vastinetta. Toinen vaihtoehto olisi ollut myydä hänet siirtorajalla mutta se taas olisi voinut tarkoittaa aikaista
kevättä meidän osalta. Joten päädyimme ratkaisuun että maksetaan mitä mies haluaa. Kuitenkin ensi kesänä loppuu esim Patrice Bergeronin
sopimus ja Brad Marchandin. Näistä toista emme todennäköisesti tule pitämään. Marraskuussa joukkue pelasi mm. kuusi ottelua putkeen
jotka voitettiin. Mukaan mahtui myös kaksi 7-2 voitto-ottelua sekä yksi 6-0 voitto. Kuun paras Boston pelaaja oli mielestäni Matt
Duchesne joka teki tehot 8+10 14 ottelussa. Puolustuksesta esiin pitää nostaa Josh Morrissey joka teki 14 ottelussa pisteet 1+11.

Joulukuu: 11-3-1
Joulukuun alussa Tuukka Rask kirjoitti vuorostaan kahden vuoden jatkosopimuksen arvoltaan 8.000.000$ kaudessa. Gibson on pelannut hyvin
mutta kyllähän se selvää on että Rask on vielä yksi liigan parhaita maalivahteja ja tämän kauden tilastot näyttävät lukemia 10-2-1 1.75
sekä 92.8% 2 nollapeliä. Patrice Bergeronin ja Brad Marchandin kanssa on neuvoteltu jatkosopimuksista mutta miesten palkkatoiveen
alkavat olla sillä tasolla että voipi olla että molemmat päästetään menemään ensi kesänä. Bergeron esimerkiksi pyytää melkein 10.000.000$
vuosipalkkaa eikä Marchand paljon kauemmaksi jää. Brayden Schenn kuitenkin allekirjoitti neljän vuoden jatkosopimuksen arvoltaan 4.000.000$
per kausi. Schenn ei tällä kaudella ole päässyt ihan aikaisempien vuosien vireeseen (40 8+10=18pts +3) mutta osaltaan siihen on vaikuttanut
vähentynyt peliaika. Mutta silti mies on tärkeä palanen tätä joukkuetta ja jatkonsa ansainnut. Zack Phillips myös allekirjoitti sopimuksen
vuoden jatkosta ja palkka tulee olemaan 1.100.000$.

 

[Parker27]

(Osa 2)

Tammikuu: 7-1-2
Koko kauden kestänyt huippuvire jatkui myös tammikuussa. Joukkue pelaa aivan uskomatonta peliä illasta toiseen. Tammikuun parhaana pelaajana
pidän itse joko Tuukka Raskia (3 nollapeliä ja 6 voittoa) tai Michael McLeodia (10 8+3=11pts). Myös Josh Morrissey pelasi hyvän kuukauden
ja teki neljä maalia joista kaksi oli ottelun voittomaaleja. Myös Alexander Khokhlachev paransi peliään roimasti. Mies on ollut pettymys
tällä kaudella mutta tammikuussa syntyi tehot 3+6=9pts. Pahiten kyykkäsi tammikuussa Jamie Benn joka sai vaivaiset 2+1 aikaiseksi sekä
Brayden Schenn joka ei onnistunut tammikuussa ollenkaan maalinteossa.

Helmikuu: 11-1-0
Mieletön helmikuu ja joukkuetta ei tunnu mikään pysäyttävän. Jos Jamie Bennin tammikuu ei sujunut kovin hyvin niin helmikuu muutti tilannetta.
Benn teki 12 ottelussa tehot 12+6. Onnistujia oli koko joukkue mutta muita joita pitää nostaa esiin ovat Matt Duchesne 3+14, Kale Clague 1+11
sekä Josh Morrissey 6+10. Morrissey mm.nakutti hattutempun ottelussa St.Louisia vastaan. Morrissey on todellakin vastannut siihen huutoon
ja hypeen mitä ennen kauden alkua oli ilmoilla. Se että miehestä maksettiin kaksi kovaa prospektia ei tunnu missään koska tämä mies pelaa
jäätävällä tasolla illasta toiseen. Tällä kaudella on syntyneet jo tehot 62 13+37=50 +29. Ja meinasi unohtua mutta myös Michael McLeod pelaa
sitä kautta mikä nostaa hänet uudelle tasolla NHL:ssä. Kaveri iskenyt kolmoskentässä ja kakkosylivoimalla jo 33 maalia 58 ottelussa.
Helmikuussa mies teki mm. 8 maalia. Ruotsalainen Anton Blidh pääsi myös näyttämään NHL taitoja kun nousi AHL:sta paikkaamaan loukkaantumisia.
Blid iski heti ensimmäisessä kolmessa ottelussa 2+1 +6 tehot.

Maaliskuu: 11-4-0
Maaliskuussa tehtiin uusia sopimuksia muutama kappale. AHL:ssä pelanneet Jeremy Lauzon sekä J.C.Lipon allekirjoittivat yhdenvuoden jatkot.
Molemmat sopimukset ovat 2-suuntaisia. Maaliskuussa Matt Duchene jatkoi hurjaa pistetahtiaan ja teki tehot 6+10. Duchene on tällä hetkellä
NHL:n pistepörssin sijalla kaksi kun neljä kierrosta on runkosarjaa jäljellä. Myöskin Kale Clague pelasi hyvän kuukauden ja mukaan mahtui
myös yksi viiden pisteen ilta Arizonaa vastaan jossa syntyi tehot 1+4. Kuun lopulla tuli paha takaisku kun Patrice Bergeron loukkaantui.
Sairausloman pituudeksi arvioitiin kolme viikkoa. Katsotaan mitä tämä vaikuttaa loppuihin peleihin sekä pudotuspelien ensimmäiseen
kierrokseen. Toisaalta hyvä niin nyt nähdään miten joukkue pärjää ilman Bergeronia kun voipi olla mahdollista ettei mies ensi kaudella enää
Bostonissa kiekkoile.

Huhtikuu: 2-2-1
Joe Morrow allekirjoitti heti kuun alussa kolmen vuoden jatkosopimuksen Bostonin kanssa. Ansiot tulevat olemaan 2.300.000$/kausi. Morrow on
ollut tasainen 30 pisteen puolustaja jokaisella kaudella. Hyvä ja varma pelaaja meidän kolmanteen puolustajapariin. Ja ikääkin vasta
27-vuotta mutta silti meidän kokeneimpia pakkeja. Huhtikuu muuten meni vähän heikommin kuin aikaisemmat kuukaudet ja suurin syy oli
Patrice Bergeronin loukkaantuminen. Mies on näköjään edelleen todella tärkeä palanen tätä joukkuetta. Paluun kaukaloihin pitäisi tapahtua
ensimmäisen kierroksen jälkeen. Myös runkosarjan paras Bruins pistemies Matt Duchesne (82 34+50=84) loukkasi itseään kauden viimeisessä
ottelussa ja on poissa n.10 päivää joten tämäkin aiheuttaa vähän päänvaivaa. Ja juuri ennen ensimmäistä pudotuspeliä Carolinaa vastaan
myös Tom Wilson loukkaantui harjoituksissa ja on poissa peleistä 3-4 viikkoa. Joten todellakin rikkinäisenä lähdetään pudotuspeleihin.

Pudotuspelit:
Boston Bruins vs Carolina Hurricanes 4-1
Sarja oli suht tasainen ja Carolina antoi ihan hyvän vastuksen johtuen lähinnä siitä että kärsimme paljon loukkaantumisista. Pieniä
vammoja alkoi tulla monelle pelaajalle. Mutta saimme silti käännettyä tasaiset ottelut meidän hyväksi ja parhaiten edukseen esiintyivät
puolustajat Clague (2+5=7) sekä Morrissey (1+6=7). Myös Tuukka Rask maalilla oli hyvä torjuntaprosentin ollessa 94.5%. Saamme Patrice
Bergeronin onneksi mukaan seuraavalle kierrokselle.

Boston Bruins vs Tampa Bay Lightning 4-1
Viime vuoden toisinto pudotuspeleissä ja tälläkin kertaa Tampa Bay yritti horjuttaa meitä meidän omilla aseilla eli fyysisellä pelillä.
Tampa oli nostanut pari mörssäriä kokoonpanoon mutta se ei auttanut. Jamie Benn tappeli meidän puolelta kolme kertaa viidessä pelissä ja
yhdet myllyt otti Kale Clague sekä Ryan Hartman. Kaikki meidän voittamat ottelut päättyivät 4-2 numeroin ja Tampa vei yhden pelin kotonaan
jatkoajalla 4-3. Boston Bruins matkaa siis jälleen kerran itäisen konferenssin finaaleihin. Ryan Hartman onnistunut tällä kaudella hyvin
niissä peleissä missä on kentälle päässyt ja näin ollen mies teki yhden vuoden jatkosopimuksen meidän kanssa. Arvoltaan 1.300.000$.

Boston Bruins vs Pittsburgh Penguins 4-1
Eipä ollut runkosarjan toiseksi sijoittuneella Pittsburgh mitään mahdollisuuksia meitä vastaan. Yhden voiton saivat kotikaukalossa
taisteltua mutta muuten tämä oli Bostonin vakuuttavaa marssia kohti Stanley Cup Finaaleita. Mm. Crosby, Kessell ja Malkin eivät tehneet
yhtään maalia tässä sarjassa. Pirtein Pingviinipeluri oli Daniel Sprong ja hänkin sai vain tehot 1+1. Parhaiten Bostonista esiintyi
edukseen Matt Duchesne (2+4) sekä Brad Marchand (2+4).

Stanley Cup Finaali: Boston Bruins vs St.Louis Blues 4-3
Ja jälleen mikä päätös saatiin tälle kaudelle. Blues meni jo otteluvoitoissa 3-1 johtoon voitettuaan kolme ottelua jatkoajalla mutta sitten
oli Bostonin vuoro alkaa napsimaan jatkoaikavoittoja ja sarja tasoittui tilanteeseen 3-3 kun Boston vei kaksi peliä jatkoajalla ja
molemmissa otteluissa ratkaisija oli David Pastrnak. Viimeinen ja ratkaiseva ottelu pelattiin Bostonissa ja sen voitimme selvin numeroin
5-2 joten...

BOSTON BRUINS ON STANLEY CUP VOITTAJA KAUDELLA 2019/20!!

Pudotuspelien arvokkain pelaaja: Kale Clague 22 4+18=22pts +5


Boston on pelannut viisi kautta minun alaisuudessani ja tässä saldot niiltä vuosilta:
2015/16: 82 ottelua, 48-26-8, 256-208, PP 16.99%, PK 79.30, 104 pistettä. Pudotuspeleihin: Itäisen konferenssin finaalit.
2016/17: 82 ottelua: 41-33-8, 244-223, PP 16.36%, PK 83.44, 90 pistettä. Ei päästy pudotuspeleihin.
2017/18: 82 ottelua: 50-25-7, 271-197, PP 17.50%, PK 81.70, 107 pistettä. Pudotuspeleihin. Itäisin konferenssin puolivälierät.
2018/19: 82 ottelua: 53-19-10, 283-197, PP 13.40%, PK 84.40, 116 pistettä. Pudotuspeleihin. STANLEY CUP VOITTAJA.
2019/20: 82 ottelua: 60-16-6, 302-184, PP 16.30%, PK 82.80, 126 pistettä. Pudotuspeleihin. STANLEY CUP VOITTAJA.


Bruins tilastot kaudella 2019/20:
1. Matt Duchesne 82 34+50=84 +43 14pim
2. Jamie Benn 82 36+34=70 +36 61pim
3. Brad Marchand 82 24+44=68 +27 128pim
4. Michael McLeod 78 39+23=62 +11 14pim
5. Alexander Khokhlachev 82 18+40=58 +17 16pim
6. Josh Morrissey 82 13+43=57 +36 32pim
7. Kale Clague 80 11+45=56 +46 37pim
8. Patrice Bergeron 67 18+36=54 +18 8pim
9. David Pastrnak 82 29+25=54 +32 15pim
10. Torey Krug 82 6+45=51 +34 12pim
11. Greg Boudriau 76 15+24=39 +34 6pim
12. Brayden Schenn 81 11+25=36 +18 56pim
13. Joe Morrow 80 4+31=35 +1 111pim
14. Dante Fabbro 79 3+17=20 +31 43pim
15. Darnell Nurse 79 3+16=19 +9 75pim
16. Richard Panik 69 10+5=15 -2 75pim
17. Zack Phillips 70 4+10=14 -1 46pim
18. Tom Wilson 74 6+7=13 +/-0 186pim
19. Louis-Filip Cote 15 4+6=10 +4 2min
20. Ryan Hartman 27 6+4=10 +6 31pim
21. Anthony Bitetto 8 0+4=4 +5 10pim
22. Anton Blidh 12 2+2=4 +5 4pim
23. Jake DeBrusk 5 0+0=0 +/-0 0pim
24. Loik Leveille 2 0+0=0 +/-0 0pim

G Tuukka Rask 53 40-9-4 2.02 92.6% 5so
G John Gibson 27 17-6-2 2.24 92.1% 1so
G Darcy Kuemper 3 3-0-0 3.35 86.1% 0so
G Zane McIntyre 1 0-1-0 3.43 86.7% 0so

- Kale Clague valittiin kauden parhaaksi puolustajaksi.
- Tuukka Rask oli toinen kauden parhaan maalivahdin palkintoa valittaessa.
- Tuukka Rask voitti William M.Jennings palkinnon.
- Patrice Bergeron oli kauden paras puolustava hyökkääjä.
- Matt Duchesne pokkasi herrasmiespelaajan palkinnon.
- Claude Julien oli vuoden valmentaja.
- Kale Clague voitti plusminus palkinnon.
- Jamie Benn sekä Kale Clague valittiin NHL ykkös All-stars miehistöön.
- Tuukka Rask, Matt Duchesne sekä Josh Morrissey valittiin NHL toiseen tähdistöön.

Ensi kerralla sitten varaustilaisuus, kesän siirrot ja kausi 2020/21.

 

[Tiiviste]

Carolina Hurricanes 2016-2017
EHM

Kiinnitetyt vapaat agentit:
G Antti Raanta 5v 2,820,000/kausi
LW Chris Kreider 5v 4,300,000/kausi
C/RW David Backes 5v 5,000,000/kausi

Hurrikaanilauman kesä alkoi heti muutaman aukon paikkaamisella joukkueessa. Cam Wardin jättisopimus loppui vihdoinkin, ja oli aika etsiä uutta maalivahtia tilalle Eddie Läckin kilpailijaksi. Tämä saatiin sitten Rangersin entisestä kakkosmaalivahdista, Antti Raannasta. Raanta pääsi tuurailemaan Lundqvistia Rangersissa 31 ottelun verran, ottaen niistä 16 voittoa torjuntaprosentin näyttäessä 92,4%. Ei lainkaan hassumpi saavutus, ja eiköhän hänestä saada hyvä pari Läckille, jotka pääsevät jakamaan taakkansa.
Vasemmassa laidassa oli myös puutetta laadusta. Toki siellä on Brock McGinnin sekä Nick Paulin kaltaiset, potentiaaliset TOP6 hyökkääjät, mutta muuten TOP6 oli täysin Jeff Skinnerin varassa. Tästä napattiin sitten hyvässä iässä oleva Chris Kreider mukaan, sillä en luota Patrick Marooniin, enkä Brad Maloneen kakkosketjun laitureina, jotka myös vahvuuksiensa puolesta sopivat paremmin alaketjuihin. Tervetuloa Chris!
Kesän suurin juttu oli sitten David Backes! Toki Backesille 5 vuotta 5 millillä on oikeastaan jopa iso summa, sillä jätkä on jo 32vuotias. Mutta hurrikaaneille tämä ei oikeastaan ole ongelma. Sentteripuoli on muutenkin koko organisaation heikoin tällä hetkellä, etenkin ylhäällä. Toki draftista tuli hankittua varsin potentiaalisia kavereita, mutta heistä ei ole mihinkään vielä muutamaan vuoteen. TOP6 osasto ei vaan voi olla pelkästään Jordan Staalin varassa, joka on muutenkin enemmän sopiva kakkossentterin paikalle. Backes-Staal-Rask-Haula on ihan hyvä sentterinelikko, vaikkei sitä kovinta kärkeä olekaan. Farmista tarvittaessa otetaan tuurailemaan potentiaalinen ruotsalaissentteri Lucas Wallmark, joka pelasi erinomaisen kauden Luleåssa viimekaudella.
Kesällä tehtiin myös pienimuotoinen treidi. James Wisniewski pelasi loukkaantumisensa vuoksi vain loppukaudesta kourallisen pelejä. Ihan hyvin oikeastaan, mutta nyt alkaa olemaan pakistossa tunkua potentiaalisten junnujen vuoksi. Tästä syytä yli viiden miljoonan vuosipalkasta nauttiva Wisniewski oli pakko treidata. Vancouver Canucks lähti neuvottelemaan hänestä, ja saimmekin vaihtokauppana tulevan kesän kakkoskierroksen varausvuoron. Toki 2017 satsi on kokonaisuudessaan melko heikko, mutta alemmista kierroksista saattaa löytyä ihan potentiaalisia ryöstöjä oman kokemukseni mukaan. Myös organisaatio osoitti olevansa tyytyväisiä kauppaan
Jos muutaman mielenkiintoisen FA kiinnityksen vaikka mainitsen. Canes-ikoni Eric Staal sekä Canucksin Dan Hamhuis on nyt Senatorsin miehiä pari kautta. Justin Abdelkader pelaa muutaman kauden Maple Leafsissa. Milan Lucic siirtyi Oilersiin. Brad Richards Kingsiin.
Lopuksi vielä loppukesän suurinta FA kiinnitystä. Arizona Coyotes on päättänyt että nyt loppui turha himmailu, joten kyseinen poppoo hommasi Steven Stamkosin viiden vuoden sopparilla riveihinsä. Stamkos kiinnitettiin yllättävän alhaisella 7,6 miljoonan vuosipalkalla. Melkoinen pommi kojooteilta.
Eikä siinä vielä kaikki. Kojoottien lisäksi myös New Jersey Devils oli itsevarmana liikenteessä. Seuraavat 5 vuotta, VAIN 7,5 miljoonan sopparilla, Devilsin ykkössentterin viittaa pitää Anze Kopitar! Hurjia kiinnityksiä näiltä joukkueilta!

Pre-season 5-1-0

Harjoituskausi alkoi tosiaan ihan mukavalla voittomäärällä, mutta eipä se kerro joukkueesta vielä yhtään mitään. Ennakoissa kuitenkin Carolina on rankattua ihan sinne viimeiselle sijalle. En tosiaan laita vielä tälle kaudelle mitään suurempia odotuksia, mutta joukkue näyttää lähtökohtaisesti jo paremmalta kuin viimekauden jengi, joka oli todella lähellä pudotuspelipaikkaa.

Optimistisilla fiiliksillä kohti kautta, ja rosteri näyttää alustavasti tältä:
Chris Kreider – David Backes – Elias Lindholm
Jeff Skinner – Jordan Staal – Kris Versteeg
Patrick Maroon – Erik Haula – Riley Nash
Brock McGinn – Victor Rask – Patrick Brown
Brad Malone, Zack Boychuck

Noah Hanifin – Justin Faulk
Ron Hainsey – Ryan Murphy
Haydn Fleury – Brett Pesce
Michal Jordán

Eddie Läck
Antti Raanta

Etenkin pakisto näyttää mielenkiintoiselta. Hanifin ja Fleury pääsevät heti kokeilemaan ylhäällä, ja heidät rankattiin myös koko NHLn parhaiksi prospekteiksi. Hanifinia povataan jopa koko NHLn parhaaksi tulokkaaksi ennakoissa.

Lokakuu 4-5-2

Lokakuu alkoi viimevuoden tapaan hyvin epätasaisesti. Kuukausi sekä alkoi että loppui 3 ottelun tappioputkella. Nuoresta pakistosta Haydn Fleury siirrettiin suosiolla kuukauden jälkeen AHLn puolelle, koska taso ei näytä ihan olevan siellä, missä hänen potentiaalinsa kulkee. Fleuryn lisäksi Ryan Murphy pelaa surkeasti, kuten myös pakiston veteraani Ron Hainsey. Pakistoon haetaan ehkä sittenkin pientä vahvistusta vielä.
Skinner on taas erinomainen ja myös Backes on osoittanut vielä olevansa palkkansa arvoinen. Enemmän kuin vaikkapa millin isommalla sopparilla pelaava Jordan Staal, joka ei ainakaan pisteiden puolesta ole kuuden miljoonan pelaaja.
Maalivahdeilla ei myöskään kovin vahva lokakuu. Pelit meni kuukaudelta melko tasan molempien kesken. Läckiltä 5 pelistä 1 voitto mukaan (GAA 2.59 ja 90,7%), ja Raanta nappasi kuudesta pelistään kolme voittoa (GAA 2.91 ja 90,2%).

Marraskuu 2-8-3

Noh, jos lokakuu oli epätasainen, niin marraskuu oli suorastaan katastrofinen. Lokakuun lopussa alkanut tappioputki venyi 7 ottelun mittaiseksi. Etenkin Eddie Läck on ollut ihan jäätävän paska. Jordan Staal on tehnyt 26 otteluun vain 5 pistettä. Eiköhän viimeistään siirtorajalla ala tapahtumaan jotain hänen suhteen. Eipä tästä nyt keksi mitään sanottavaa. Todella surkea kuukausi Hurrikaanilaumalla takana.
Noh, yksi pelaajahankinta sekä treidi on kerrottavana kuitenkin. Leveyttä hyökkäyskalustoon saatiin vapaan agentin, Chris Stewartin kautta, jonka agentti häntä kovasti meillä tyrkytti. On lunastanut paikkansa hyvin kolmosketjun laidassa.
Erik Haula on ollut todella surkea, ja tästä syystä hän sai lähteä. Nihkeä pakisto sai lisäapua Mark Borowieckin muodossa, joka tuo sitä oman pään osaamista sekaan. Erik Haulan mukana Senatorsiin siirtyi vuoden 2018 draftin seitsemännen kierroksen varaus, ja Carolinan suuntaan tuli saman vuoden vitoskierroksen varaus.

Joulukuu 7-7-1

Tämä kuukausi olikin sitten vähän kiireisempi, mutta ainakin napsittiin vähän voittoja. Toki edelleen Hurricanes on koko NHLn häntäpään puolella, mutta positiivista tämäkin on jo. Positiivisinta on silti Noah Hanifin, joka pelaa erinomaista tulokaskautta. Hänet valittiin kuukauden parhaaksi junnuksi, ja on tehnyt 9 peliin 7 syöttöpistettä.
Hanifinin lisäksi yksi tärkeimpiä voimia on ollut Elias Lindholm, joka alkukaudella alisuoritti vahvasti. Nyt kymmeneen peliin tehnyt tehot 6+5.

Joulukuun päätteeksi on taas hyvä laittaa joukkueen sisäisen pistepörssin TOP5
1. Jeff Skinner 38 15+12=27 +2
2. David Backes 39 8+15=23 -2
3. Kris Versteeg 39 12+10=22 0
4. Elias Lindholm 37 11+10=21 -2
5. Justin Faulk 37 1+20=21 +6

 

[Hawk #22]

Toronto Maple Leafs - kausi 2016-17

Harjoitusleirien jälkeen joukkue oli yhtä treidiä valmis kauteen, ja se treidi olikin melkoinen pommi! Pittsburgh Penguins oli päättänyt treidata RW Phil Kesselin, mistä johtuen tartuin heti täkyyn Kesselin kotiin palauttamiseksi. Parin päivän neuvottelujen jälkeen treidi saatiin viimein kasaan, kun Kesselin lisäksi Torontoon matkasi Tim Erixon. Pittsburghin suuntaan lähtivät Nazem Kadri ja Antoine Roussell, eli todella halvalla päästiin. Myöhemmin Erixon treidattiin vielä New Jersey Devilsiin vaihdossa toisen kierroksen varausvuoroon (2017). Ennen kauden alkua kokoonpano oli suunnilleen tällainen:

van Riemsdyk - Stamkos - Cervenka
Matteau - W.Nylander - Kessel
Komarov - Bozak - C.Brown
Conner - Krüger - Pánik

Rielly - Phaneuf
Percy - Gardiner
Müller - Granberg
Marincin

Bernier
Talbot

Lokakuu 5-4-2

Kausi lähti hieman yskähdellen käyntiin, mikä toki on ihan ymmärrettävää näin uusitulla joukkueella. Erityisesti Stamkos oli aivan unessa koko lokakuun (0+5), mutta kakkosketju kokonaisuudessaan aloitti hyvin pirteästi. Hieman kesäterässä oltiin selkeästi, mutta kuitenkin pisteitä pystyttiin keräämään ihan mukavasti, vaikeuksista huolimatta.

Marraskuu 8-3-2

Marraskuussa homma lähtikin sitten pelittämään jo ihan eri tavalla. Matteau (9+3), Kessel (6+8) ja Nylander (1+11) olivat kaikki hyvässä vireessä, mikä näkyi myös voittosarakkeessa. Myös Stamkos alkoi osoittamaan pieniä heräämisen merkkejä (5+4), vaikka paljon jäi vieläkin parannettavaa. Tällä kuukaudella Toronto asettui hyvään asetelmaan pudotuspelien suhteen.

Joulukuu 9-3-3

Jälleen erinomainen kuukausi, jolla selkeästi paranneltiin asemia. Bernier pelaa erinomaista kautta Toronton maalilla ja laajuutta löytyy neljän ketjun voimin. Joulukuuhun mahtui mukana kuuden ottelun voittoputki, jonka lisäksi Toronto pystyi taistelemaan pisteitä myös tappio-otteluista, eikä hävinnyt kuin kerran yli yhdellä maalilla (vs.Sabres 0-3).

Joulukuun lopussa Toronto on itäisen konferenssin neljännellä sijalla (51p), 5 pisteen etumatkalla pudotuspelirajasta. Konferenssin kärjessä on koko liigaan johtava Ottawa Senators (57p). Läntisessä konferessissa kärkeä pitää Nashville Predators (53p) ennen LA Kingsiä ja Minnesota Wildia. NHL:n kolme heikointa joukkuetta ovat tällä hetkellä Arizona Coyotes (26p), Calgary Flames (26p) ja Florida Panthers (29p).

Onnistujat:

William Nylander (39. 5+27 = 32, +15, 8 PIM, 15:50)
Tulokaspörssin ylivoimainen kärki, jonka alkukausi on ollut aivan mahtava, Ei juurikaan ole maaleilla mässäillyt, mutta pelinrakentajan rooliin mies onkin asetettu. Pelaa toistaiseksi vielä kohtuu maltillisilla minuuteilla, mutta kauden edetessä vastuuta olisi tarkoitus kasvattaa vaiheittain.

Stefan Matteau (39. 16+11 = 27, +16, 18 PIM, 11:41)
Pelannut koko kauden kakkosketjussa, mutta silti pienillä minuuteilla. Takonut kuitenkin aivan tolkuttoman määrän maaleja, jotka oikeuttavat koko liigan maalipörssissä sijalle 22. On vain yhden pisteen päässä viime kauden pisteistään, vaikka kausi on vasta puolivälissä, Maaleissa on jo tuplannut viime kauden lukemansa, joten erinomaista pelaamista. Tuloksentekoa korostaa se, ettei Matteau ole saanut vielä aikasemmin yhtään ylivoima-aikaa. Tämä tulee kuitenkin muuttumaan tammikuussa.

Phil Kessel (39. 21+20 = 41, +14, 30 PIM, 17:16)
Oli pitkään koko NHL:n pistepörssin kärjessä, mutta hieman hiipui joulukuussa. On kuitenkin edelleen kolmantena, joten mistään järkyttävästi pudotuksesta ei ole kyse. Todellakin koko palkkansa arvoinen, varsinkin kun huomioidaan miten halvalla saatiin mies treidattua Pittsburghista. Johtaa NHL:n yhtä vaarallisimmista ketjuista.

Jonathan Bernier (25. 15-2-6, 1.94 GAA, 93.0%)
Tälläkin kaudella joukkueen selkeä ykkösmaalivahti. Tappioita ei tule nimeksikään, vaan voittoja voittojen perään. Taistelee jopa Vezinasta tällä kaudella yhdessä Lundqvistin, Pricen ja Quickin kanssa, joten kovassa seurassa ollaan. Pieni matka on vielä Lundqvistiin, joka pelaa aivan ilmiömäistä kautta (30. 18-8-4, 1.77 GAA, 93.8%), mutta kausi on vielä pitkä. Ehdoton ykkösmaalivahti, jolle täytyy parsia jatkosopimus kasaan mahdollisimman pian.

Epäonnistujat:

Steven Stamkos (39. 8+16 = 24, +8, 18 PIM, 18:29)
Alkukausi oli aivan katastrofaalinen, mutta sen jälkeen on onneksi esittänyt pientä edistystä. Ei todellakaan ole pystynyt vastaamaan 9,1 milj. vuosipalkkaansa odotetulla tavalla, mutta ehkä paineet ovat vähän liian suuret tällä hetkellä. Parannettavaa on paljon, mutta onneksi Stamkos on jo vähän alkanut heräilemään.

Leo Komarov (39. 3+5 = 8, -10, 72 PIM, 13:07)
Siirrettiin täksi kaudeksi selkeään rikkovaan rooliin, mutta kausi ei siltikään ole mennyt erityisen hyvin. Komarovin roolina oli ottaa vastustajilta luulot pois alusta asti, mutta se kostautui turhina jäähyinä. Nyt Komarovin roolia on hieman rauhoitettu, mutta tuloksia ei ole vielä näkynyt. Lukema -10 on koko joukkueen huonoin.

Cameron Talbot (11. 4-6-1, 3.07 GAA, 89.8%)
Talbotista haettiin selkeää kirittäjää Bernierille, mutta taso on ollut kaukana tästä. Tilastot kertovat kaiken oleellisen, eikä Talbot ole pystynyt kannattelemaan joukkuetta tiukoissa tilanteissa. Toivottavasti otteet paranevat jatkossa, sillä 4 vuoden sopimuksesta tulee tällä menolla todellinen riippakivi.

Toronto Maple Leafsin pistepörssi (top10):

Kessel 39. 21+20 =41
Nylander 39. 5+27 = 32,
Cervenka 39. 9+22 = 31
van Riemsdyk 39. 14+17 = 31
Matteau 39. 16+11 = 27
Rielly 39. 2+22 = 24
Stamkos 39. 8+16 = 24
Bozak 39. 13+6 = 19
Phaneuf 39. 4+13 = 17
Müller 34. 2+9 = 11

Toronto Marliesin (AHL) pistepörssi (top5)

Auston Matthews 32. 16+19 = 35
Kasperi Kapanen 32. 16+18 = 34
Andreas Johnson 32. 14+15 = 29
Frank Corrado 31. 2+24 = 26
Brendan Leipsic 32. 13+12 = 25

 

[Sabaton]

NHL 16
Winnipeg Jets

Tähän jäätiin.

Kausi 2: Siirrot ja runkosarjan loppu

Winnipeg teki peliliikkeensä päivää ennen siirtotakarajaa ja edellisviestissä mainitun Scott Komachukin aika todella oli Winnipegissä/Manitobassa ohi. Samaan rooliin on farmin sekä junnuliigan puolelta tulossa Matthew Tkachuk, J.C.Lipon sekä Brendan Lemieux, joten lupaavan 23-vuotiaan Komachukin päästäminen muualle, ei erityisesti kirpaissut. Kauppakumppania haettiin hetken aikaa ennen kuin sopiva sellainen löytyi divisioonavastus Coloradosta:

Scott Komachuk, Taylor Raddysh -> Colorado Avalanche
Duncan Siemens, 1st round pick 2018 -> Winnipeg Jets

Avalanche oli sarjataulukossa vasta sijalla 24, joten päätargettina oli varausvuoro tulevalle kesälle, mutta tämä ei kuitenkaan Avalanchelle sopinut. Näin ollen vuoro hankittiin seuraavalle kesälle ja toiveissa olisi heikko ensi kausi Coloradolle. Avalanche oli edelliskaudella ollut divisioonan neljäs ja tällä kaudella joukkue oli melko selvällä erolla jumbona, joten todennäköisyyksien valossa varausvuoron pitäisi olla melko korkealta. Raddysh oli viime kesän neljännen kierroksen varaus, josta hyvällä tuurilla saattaa kehittyä vielä NHL-pelaaja, mutta hänen varaansa ei Jets-organisaatio laskenut mitään ja kenties Avalanche näki miehessä enemmän potentiaalia. Siemens on nuori ja lupaava puolustava puolustaja, josta uskotaan olevan apua tulevina kausina NHL:n puolella.

Siirtotakaraja taisi olla ennätyshiljainen ja muiden joukkueiden osalta ainoat maininnan arvoiset tapaukset olivat Radim Vrbatan siirtyminen St. Louis Bluesiin 3.kierroksen varausta ja edellisvuonna varattua Yury Kvashaa vastaan sekä Martin Hanzalin siirtyminen Kings-paitaan 2.kierroksen varausta ja Cam Dineeniä vastaan.

Heti siirtotakarajan jälkeen Dustin Byfuglien loukkasi itsensä ja hän oli alustavan arvion mukaan poissa viitisen viikkoa. Buffin menetyksen lisäksi puolustus kärsi myös pienemmistä poissaoloista, joten Siemens pääsi heti mukaan NHL:n puolelle. Loukkaantumisista huolimatta tulostaso ei päässyt juuri laskemaan ja 70 pelatun kierroksen jälkeen Jets oli edelleen divisioonan ykköspaikalla ja konferenssin kakkosena saldolla 42-20-8.

Byfuglien palasi kehiin huhtikuun alussa ja sai heti paluupelissään aivotärähdyksen. Tämä toi palkinnoksi lisäkuukauden sairastuvalla, mikä sai aikaan managerissa pienimuotoisen vitutuksen. Lisäksi Chiarot ja Morissey olivat runkosarjan lopun sivussa ja valitettavasti vajaamiehinen puolustus ei onnistunut aivan pitämään Winnipegiä divisioonan kärjessä. Runkosarjan seitsemästä viimeisestä ottelusta Jets sai ainoastaan viisi pistettä. Loppujen lopuksi runkosarja päätettiin divisioonakakkosena ja lännen kolmantena saldolla 46-26-10. Pisteitä kertyi 102, kun lännessä playoffeihin vaadittiin 92. Tehtyjä maaleja oli sama määrä kuin edelliskaudella (210), mutta päästettyjen maalien määrä oli pudonnut selvästi (212 -> 196). Ylivoima oli pyörinyt runkosarjassa kolmanneksi tehokkaimmin ja alivoimakin hitaasta alusta huolimatta, oli noussut prosenteissa mitattuna NHL:n keskivaiheille. Runkosarjan ylivoimainen ykkönen oli Edmonton Oilers, joka repi Capitalsiin lopulta 11 pisteen kaulan. Tulevan kesän varaustilaisuuteen Ottawan ykkösvarauksen hommanneena kiinnosti tietysti myös Senatorsin otteet ja vahva jakso joulu-helmikuussa riitti harmittavasti playoff-paikkaan. Senators oli idän seitsemäs. Manitoba Moosen AHL-kauden voi puolestaan paketoida yhdellä lauseella: Paskat otteet (30-34-12) eivät riittäneet pudotuspeleihin.

Pistepörssin voiton otti lopulta Patrick Kane, joka päätyi tasapisteisiin (89) John Tavaresin kanssa. Viiden kärkeen mahtuivat myös Connor McDavid, Jack Eichel sekä Taylor Hall. Paras Jets-porukasta oli Mark Scheifele 67 pisteellä, jolla irtosi pistepörssissä sija 24. 40 maalia riitti Kanelle myös maalipörssin voittoon ennen Jeff Carteria sekä Taylor Hallia. Kane teki myös 17 ylivoimamaalia, mikä oli selvästi eniten liigassa. McDavid oli puolestaan syöttöpörssin ykkönen 63 passilla. Muita voittajia olivat mm. jäähypörssin ykkönen Adam McQuaid, +/- -tilaston vienyt Taylor Hall, taklaustilastoa hallinnut Ryan Suter sekä eniten jääaikaa kellottanut Drew Doughty. Maalivahdeista eniten pelasi Toronton Jonathan Bernier, mutta eniten voittoja sekä nollapelejä saavutti Martin Jones. Jonesilla oli myös paras päästettyjen maalien keskiarvo yli puolet otteluista pelanneista, mutta torjuntaprosentilla mitattuna ykkönen oli viime kauden Vezina-voittaja Antti Niemi. Winnipeg-maalivahdeilta nähtiin jälleen onnistuneet kaudet. Pavelec pelasi hieman enemmän, mutta Hellebuyck onnistui huomattavasti edelliskautta paremmin haastamaan tsekkitorjujaa. Maalivahtien tilastot: Pavelec 47O 25V 2,32PMK 92,30% ja Hellebuyck 41O 21V 2,29PMK 92,60%.

Vastustajaksi ensimmäiselle kierrokselle selvisi Chicago Blackhawks. Edelliskaudella Jetsin tavoin pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt joukkue onnistui tekemään ryhtiliikkeen ja tosipelit kutsuvat Chicagoa jälleen kerran. Onneksi sentään on kotietu. Kuitenkin Kane-Panarin on paha pideltävä nuorelle Jets-joukkueelle, josta ei kovin taskokasta jarruketjua löydy. Runkosarjassa Chicago onnistui olemaan parempi voitoin 3-2. Pudotuspelit aloitetaan seuraavanlaisella kokoonpanolla:

Mike Hoffman - Mark Scheifele - Blake Wheeler
Marko Dano - Auston Matthews - Drew Stafford
Mathieu Perreault - Adam Lowry - Alexander Burmistrov
Chris Thorburn - Andrew Copp - Nikolaj Ehlers

Jacob Trouba - Toby Enström
Duncan Siemens - Tyler Myers
Chris Wideman - Josh Morissey

Ondrej Pavelec
(Connor Hellebuyck)

Sivussa ovat siis Dustin Byfuglien sekä Ben Chiarot. Seuraavassa päivityksessä sitten luvassa pudotuspelien seurantaa.

 

[Tiiviste]

Carolina Hurricanes 2016-2017
EHM

Tammikuu 3-6-3
Vuoden alku mentiin myös samalla tutulla kaavalla. Kuitenkaan ihan sysipaska jengi ei näytä olevan kyseessä, kun valtaosa matseista hävitään maalin erolla vaan. Heh. No eipä sekään nyt riemun kilahduksia aiheuta.
Antti Raanta on ollu maalivahtitandemista se parempi. Justin Faulk sekä Jeff Skinner ovat olleet joukkueelle elintärkeitä. Sama vanha kaava. Jordan Staal jatkaa olemalla edelleen heikko. 8 otteluun 1+1 ei kovin hyvä suoritus ole. Kauppausyrityksiä on ollut montakin, mutta kohtuullista treidiä ei ole saatu aikaiseksi.

Uudet jatkosopimukset:
Michal Jordán 1v $700,000/vuosi
Patrick Brown 1v $825,000/vuosi
Julius Honka 1v $970,000/vuosi

Tammikuussa pelattiin loppuun myös U20-kisat, joissa oli jonkin verran Carolinan varauksia mukana. Viimekesänä varattu Logan Brown oli mukana voittamassa pronssia USAn jengissä, ja finaalissa Jonathan Harjun ja Alexander Nylanderin edustama Ruotsi hävisi Kanadalle 4-2.

Helmikuu 5-6-2

Helmikuu aloitettiin tekemällä tulokassopimuksia omille varauksille. Tulevana kesänä Hurricanesin organisaatioon siirtyvät isokokoinen sentterilupaus Logan Brown, maalivahtilupaus Evan Fitzpatrick, pienet kiekolliset pakit Victor Mete sekä Alexander Yakovenko, stay-at-home pakki Josh Wesley, laituri Steve Suter sekä kutoskierroksella noukittu sentteri Mathieu Foget. Alexander Yakovenko siirtyy suoraan KHLstä rapakon toiselle puolelle. Pääsee ottamaan tuntumaa heti AHLssä.
Pelillisesti helmikuu aloitettiin hienosti kuuden ottelun tappioputkella, joka saatiin päätettyä 18.2. pelattuun matsiin Philadelphiaan vastaan. Myös aikaisempi tappioputki päätettiin voittamalla Philadelphia. Sattumaako? Tämän voiton jälkeen napsittiin muutama voitto vielä loppukuusta. Staalin kauppaaminen sai nyt jäädä, ja helmikuu vaikuttaisi olevan hänen osalta ihan hyvä kuukausi pelillisesti. 10 peliin pisteet 2+2 ei ole tietysti kovin kummalliset, mutta pelien keskimääräinen arvosana on 7.6 joka on joukkueen parhaimmistoa. Victor Rask on myös ollut erinomainen, ja veteli kymmeneen peliin pisteet 3+3.
Trade deadlinen Hurricanes skippasi kokonaan. Näillä eväillä mennään loppukausi ja ensikaudella sitten vähän kehittyneemmällä joukkiolla eteenpäin.

Melkoisia summia kuitenkin nuo CPU jengit ovat valmiita maksamaan pelaajista. Tässäpä muutama ihan mielenkiintoinen treidi takarajalta:
San Jose: Joe Pavelski <-> Arizona: Brendan Perlini, rights to Maxime Lajoie & Vojtech Budik, 1st round pick 2017, 2nd round pick 2017
Calgary: Jiri Hudler <-> NY Rangers: rights to Ben Gleason & Travis Barron, Pavel Buchnevich, 1st round pick 2017

Maaliskuu-huhtikuu 7-10-1

Maaliskuussa päätin vähän kokeilla paria pelaajaa farmista. Puolustaja Jacob Slavin pelasi ensimmäiset NHL ottelunsa, ja ensimmäiset pisteet syntyivät neljännessä matsissa. Uran ensimmäinen syöttöpiste ja sen lisäksi maali tyhjiin. Nuori ruotsalais-sentteri Lucas Wallmark pääsi uudestaan kokeilemaan ylhäällä, mutta laihoin tuloksin. Eddie Läck loukkaantui jo helmikuussa muutamaksi viikoksi, ja maaliskuussa heti ensimmäisessä pelissään loukkaantui taas. Tästä hyvästä muutaman startin allensa sai Rasmus Tirronen, surkein tuloksin. Zach Boychuckille solmittiin uusi yhden vuoden soppari ($1,250,000).
Loppuvuosi meni muutenkin pelillisesti aikalailla odotusten mukaisesti. Eli tasapaksua puuroa. Lupaava Lucas Wallmark ei vieläkään 10 pelin aikana pystynyt nousemaan uudelle tasolle. Toivottavasti ensikausi alkaa olemaan suunnannäyttäjä, kun kaveri otetaan vakituiseen kokoonpanoon mukaan. Veteraani Ron Hainsey pelasi viimeiset pelinsä Hurrikaaneissa. Loppukauden pirteimmät pelaajat olivat Chris Stewart (10GP 2+4), Noah Hanifin (9GP 1+6) ja Jeff Skinner (10GP 5+7). Stewartin sopimus on loppumassa, mutta tarkoitus olisi solmia lyhyehkö jatkosoppari, mikäli vaan tulemme yhteisymmärrykseen.

Odotettua paskempi kausi takana ja siitä osoituksena 29. sija. Nyt vaan toivotaan Nolan Patrickin kalastamista tulevassa draftissa.

Laitetaan vielä lopuksi joukkueen sisäinen pistepörssi TOP10:
1. Jeff Skinner 81 30+26=56 +8
2. David Backes 82 16+31=47 -5
3. Victor Rask 76 24+20=44 +8
4. Noah Hanifin 82 3+40=43 +4
5. Elias Lindholm 80 21+20=41 -2
6. Kris Versteeg 82 18+22=40 -3
7. Chris Kreider 82 16+19=35 -1
8. Justin Faulk 72 3+32=35 0
9. Patrick Maroon 82 13+16=29 +1
10. Brett Pesce 75 6+17=23 -9

Off-season 2016-2017

Myös tällä kertaa kevään MM-kisoissa nähtiin Hurricanes-edustusta jonkin verran:
USA: Patrick Maroon, Justin Faulk
Kanada: Kris Versteeg
Tsekki: Michal Jordan, Andrej Nestrasil
Suomi: Antti Raanta, Julius Honka
Ruotsi: Victor Rask, Eddie Läck, Elias Lindholm

Kuten viime vuonna, myös tälläkin kertaa Maroon ja Faulk olivat voittamassa jenkeille pronssia, kukistaen Slovakian 3-2. Finaaleissa Kris Versteeg pääsi voittamaan kultaa Kanadan mukana, joka kukisti Ruotsin 4-2. Ruotsin Hurricanes-miehistöstä Eddie Läck pelasi suorastaan loistavat kisat. 10 peliin 7 voittoa, 3 häviötä, GAA 1.00 ja torjui 94,9% varmuudella. Läck valittiin myös kisojen tähdistöön parhaana maalivahtina.

MM-kisoista takaisin rapakon toiselle puolelle. NHLn Stanley cup-finaaleissa kohtasivat Washington Capitals ja Minnesota Wild. Capitals nappari voitot Pittsburghista, viimevuoden finalisti Rangersista sekä Tampa Baysta. Wild sen sijaan otti voittoja Avalanchesta ja Predatorsista, sekä konferenssifinaaleissa tiputti viimevuoden Stanley Cup voittajan, Anaheim Ducksin. Mestaruus ratkesi kohti Washingtonia otteluvoitoin 4-1.

Yksilöpalkinnot menivät seuraavasti:
Art Ross -> Tyler Seguin
Maurice Richard -> Valeri Nichushkin
Lester B. Pearson -> Cam Fowler
James Norris -> Sami Vatanen
Vezina, William M Jennings, King Clancy & Roger Crozier -> Henrik Lundqvist
Frank J. Selke -> Jonathan Toews
Calder -> Noah Hanifin
Lady Byng -> Cam Fowler
Lester Patrick -> Joe Thornton
Jack Adams -> Barry Trotz
NHL Plus-minus -> Patrick Kane
Hart -> Sami Vatanen
Conn Smythe -> Braden Holtby
Bill Masterton -> Tyler Seguin

Entry Draft 2017

Top-5 picks
1. Vanya Lodnia -> Buffalo Sabres
2. Nolan Patrick -> Florida Panthers
3. Nick Suzuki -> New Jersey Devils
4. Gabe Vilardi -> Carolina Hurricanes
5. Marcus Davidsson -> Vancouver Canucks

1st 4. C Gabe Vilardi OHL 70 53+48=101
Hitusen pettyneenä oma vuoro tipahti jopa neljänneksi, jonka takia missasin niin Nolan Patrickin kuin Nick Suzukin. Näiden jälkeen oli kolme vaihtoehtoa: sentterit Vitaly Dorofeyev ja Gabe Vilardi, tai vasen laituri Eeli Tolvanen. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin valita hyvänkokoisen Gabe Vilardin, joka vaikuttaa potentiaalisemmalta kuin venäläinen Dorofeyev. Tolvanen kävi myös mielessä, mutta oma prospect pool vasempien laitureiden kohdalla on kuitenkin melko hyvä jo valmiiksi. Kovat pisteet on Vilardi takonut OHLssä, ja toivottavasti jatkaa kehitystään oikeaan suuntaan.

2nd 32. C/LW/RW Fabian Zetterlund S18-1 40 28+42=70
Färjestadin alle 18-vuotaissa kovia pisteitä takonut Zetterlund omistaa hyvät puitteet laatusentteriksi. Pelikäsitys, laukaisu ja luistelu on a-luokkaa, ja omistaa hyvät johtavuustaidot.

2nd 45. LD Reagan O’Grady OHL 69 21+25=46
Erittäin rohkea duunaripakki. Pelaa aina täysillä joukkueelleen. Omistaa potentiaalia olla ihan johtajatyyppi. Hyvän kokoinen ja hyvä luistelija. Potentiaalia riittää.

2nd 57. RD Ian Mitchell WHL 70 9+26=35
Kiekollinen pakki. O’Gradyn tavoin täydellinen joukkuepeluri.

3rd 62. LW Matthew Strome OHL 70 8+12=20
Isokokoinen voimahyökkääjä. Iso, rohkea ja todella nopea. Potentiaalia köyhän miehen Chris Kreideriksi.

3rd 70. LD David Farance USHL 58 21+50=71
Kiekollinen pakki, joka oli rankinglistoilla jo sijalla 38, mutta kenties pieni koko tiputti miehen arvoa näin alas. Omistaa melko hyvät kiekollisen pakin ainekset, mutta on pitkä matka lunastaa tuo potentiaali. Ihan hyvä haku kolmoskierrokselta.

3rd 76. LD Alexander Krief QMJHL 67 22+24=46
Melko hyvän kokoinen hyökkäävä pakki, joka on erinomainen luistelija. Scouttini jostain syystä rankkaa potentiaalin todella korkealle, joten päätin ottaa riskin.

4th 92. G Väinö Alanko Liiga 5 0-2-3 3.60 87,2%
Todella isokokoinen maalivahti. Pienehköä potentiaalia tulevaisuutta ajatellen. Maalivahtiprospekteja kun ei ole koskaan organisaatiossa liikaa.

7th 182. C Sam Duggan EPIHL 36 23+20=43
Viimeisenä vielä pieni sentterihaku, brittiläinen Sam Duggan. Ei mitään käsitystä minkälainen pelaaja voisi tulevaisuudessa olla. Scoutti ehdotti.

Semmosta. Vielä muutamalle prospektille on luvassa sopparinkirjoittelua, jotka ajattelin vaikka seuraavaan postaukseen tuoda mukaan. Jopa uusimman draftin jätkille on luvassa vähän soppareita valmiiksi.