Minun mielestäni tällä hetkellä HIFK:n suurin ongelma on pelitavallinen, mutta myös yksilötasolla on epäonnistuttu ja kun tämä ei ole pelitapaketju, niin keskitytään Salmelaisen rakentamaan joukkueeseen.
Ongelma ei kuitenkaan mielestäni ole varsinaisesti joku Dyk tai Palola yksilönä, vaan kokonaisuus. HIFK:hon on selvästi haluttu pelaajaprofiililtaan ahkeria ja työteliäitä pelaajia, mutta on unohdettu kokonaisuus. Tallberg, Jääskä, Dyk, Paajanen, Palola ovat kaikki parhaimmillaan näyttäneet, että pystyvät myös tuloksentekoon, mutta silloin kun he ovat sitä tehneet, niin samassa kentällisessä on ollut Innalan, Broadhurstin tai Turusen kaltaisia pelaajia... luovia ja kalliita pelaajia, joita sinulla ei joukkueessa voi olla määräänsä enempää. Nämä taidoiltaan rajalliset pelaajat ovat voineet keskittyä siihen pieneen palaseen pelissä, jossa he ovat riittävän hyviä. Tyyliin voita päätykiekko/prässää ja toimita kiekko sille luovemmalle pelaajalle ja kerää 1-2 syöttö tai jos kiekko sinulle tonttiin toimitetaan, niin toimita se edes kohtuullisella prosentilla maaliin. Sillähän se Dyk sen 20-maalia teki. Ei mitään taikatemppuja tullut silloinkaan, vaan teki hyvin ne pienet asiat, jotka osasi. Dyk on kaksikin kertaa pelannut varsin tuloksellisessa yksikössä. 20 maalin kauden Paajasen ja Turusen kanssa viime kaudella hetken aikaa tuloksellisesti AB:n kanssa. Se tuloksellisuus kesti tasan tarkkaan sen hetken, kun AB liekitti sitä. Koronan jälkeen ei sitten enää sekään akseli toiminut.
Nyt nämä samat pelaajat ovat siinä tilanteessa, että heidän pitäisi myös rakentaa ne tontit ja siihen pestiin ei sitten enää riitä. Tallberg esim. on taidoiltaan niin rajallinen pelaaja, että vaatii jopa kaksi kiekollisempaa seppää siihen rinnalle. Jääskältä pääsee hyvällä jalalla ja karvauksella kohtalaisesti tonteille, mutta ne tulevat tilanteista, jotka on suhteellisen helppo pelata pois. Kaikissa menestyneissä joukkueissa on pelaajia, joista saadaan enemmän irti, kun heidät pystytään laittamaan siihen oikeaan rooliin, jossa he ovat hyviä. Silloin voidaan saada halvemmastakin pelaajasta iso hyöty irti. Se on sitä joukkueen järkevää rakentamista. Ongelma on se, että nyt näitä luovia pelaajia HIFK:ssa on kovin vähän. Hirvonen... mutta ei suorita hänkään. Vähän pahalta näyttää, että Koivistoinenkaan ei lopulta sellainen ole, että hänen viime kauden esitykset olivat hyvin pitkälle Innalan ansiota ja tarvitsisi rinnalleen sellaisen parin, jota HIFK:lla ei ole antaa. Ketäs hänen kanssaan Lukossa pelasikaan?
Toki luova pelaaja voi myös olla halpa. MG oli aikanaan halpa pelaaja. Ahtola oli hyvin samantyyppinen yksioikoinen pelaaja vaikka Tallbergin kanssa, mutta rooli sattui napsahtamaan kohdilleen ja sitä kautta hyvä liekki päälle. Lucenius HPK:n mestaruudessa. Pelitapa ja rooli kohdilleen ja tulosta voi tulla. HIFK:ssa olisi nyt Teissala kyllä, mutta hänelle ei uskalleta antaa roolia. En väitä, että tehtaan takuulla onnistuisi, mutta näin ei onnistu varmasti.
Itse rakentaisin vähintään kolme ensimmäistä kentällistä siitä lähtökohdasta, että kuka sen kentällisen kiekollinen moottori on. Aletaan mennä kohti sitä, että nelosessa pitäisi ottaa sama ajattelu käyttöön. Jokaisessa kentällisessä voi olla maksimissaan yksi ns. tukipelaaja ja jos rooli hänen kohdallaan sitten napsahtaa kohdilleen, niin siinä voi tulla hyvin myös tulosta. Malliesimerkkinä Jarkko Ruutu 1998 ja pudotuspelien 7 maalia.
Silkkaa asiaa koko viesti, ja pitää minusta sisällään myös sen, miksi Dykiä, Lyytistä ja Palolaa kritisoidaan. Heidät nähdään esteenä sille, että tämän kauden joukkueessa ei ole Turusia, Ramstedteja tai Innaloita. Käytännössä toki, suuntaamalla kritiikki pelaajiin itseensä, se kohdennetaan väärin. Vastuussa on se henkilö, joka nämä sopimukset on seuran puolesta tehnyt, eli Tobias Salmelainen. Mahdollisesti toki myös Ville Peltonen, jos on nimenomaisesti näitä jatkoja vaatinut, mutta pääasiallinen vastuu, ja täten myös syyttävä sormi, tulisi suunnata urheilujohtajan suuntaan.
Henkilökohtaisesti olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kukaan joukosta Dyk, Lyytinen, Rantakari, Jääskä, Tallberg, jne ei ole menestyksen este. Esteeksi he muodostuvat tuollaisena kollektiivina. Jälleen kerran katse kääntyy yksittäisten pelaajien sijaan joukkueen kasaajan suuntaan. Ei ole nähty metsää puilta, mikä on johtanut äärettömän suureen taitovajeeseen joukkueenrakennuksessa.
Havaintosi joukkueen rakenteellisista puutteista ovat yhteneväisiä omieni kanssa, ja siksi minun on ne erittäin helppo allekirjoittaa. Toki olen sitä mieltä, että tuosta joukkueesta ja erityisesti sen hyökkäyskalustosta pitäisi saada huomattavan paljon enemmän irti. Se, että koko joukkue kollektiivisesti alisuorittaa on valmennuksellinen ongelma. Tätä ei kuitenkaan helpota se, että joukkueen pelaajamateriaali ei tarjoa valmennukselle myöskään työkaluja tuon takalukon avaamiseen.
Itse näkisin, että valmennuksen tulisi nyt palauttaa ne kokonaisuudet jotka ovat aikaisemmin toimineen. Käytännössä siis Hirvonen - Paajanen - Palola ketju ja Jääskä - Koivistoinen kaksikko. Siinä voisi olla edes jotain positiivisen jatkumon osatekijöitä kasassa. Vaikka emme olekaan valmennusta käsittelevässä ketjussa, en malta olla kasaamatta tähän väliin omia ketjuhahmotelmiani:
Jääskä - Koivistoinen - Pakarinen
Hirvonen - Paajanen - Palola
Dyk - Nättinen - Halttunen
Tallberg - Väänänen - Hede.
Se mitä urheilujohtajan tulisi nyt ensitilassa tehdä, olisi hankkia tuohon hyökkäykseen se yksi peliätekevä keskushyökkääjä, joka vapauttaisi Nättisen laitaan ja tiputtaisi Dykin neloseen. Edelleenkään tuo hyökkäys ei olisi vain tuolla muutoksella ideaali, mutta kiekollinen taitotaso ja roolitukset saataisiin huomattavasti paremmalle tolalle.
Kärkihyökkääjien kroonisesta alisuorittamisesta huolimatta näkisin, että Salmelaisen kasaama kiekollinen pakisto on tehokkuuden kannalta suurempi este menestykselle kuin hyökkääjistä, jopa ilman em. sentterivahvistusta. Vaikka Salinia pidän erittäin lupaavana ja olen vakuuttunut hänen sisääntulostaan, on kyseessä nuori pelaaja. Ensinnäkin nuorille pelaajille ovat tyypillisiä tasonvaihtelut kesken kauden. Toisekseen en koe nykyistä IFK:ta millään tavalla hyvänä kasvualustana hyökkäävälle puolustajalle. Pelitavallinen tuki puuttuu, virheet kostautuvat isolla prosentilla ja tulosta ei tule, vaikka itse pelaisi hyvin. Kova saa poika olla, jos tuo ei vaikuta itseluottamukseen ja sitä kautta otteisiin. Rantakari vaikuttaa jo pienellä otannalla hutihankinnalta, mikä toki oli jo Tappara-visiitin perusteella nähtävissä. Hyökkäävä pakki, joka ei saa laukauksia maalille asti ja on omissa täysi lapanen. Muistuttaa lähinnä jälkimmäisen IFK-visiitin Keke Kousaa, valitettavasti. Ja minähän olin Keken jatkon kannalla ihan viimeiseen asti, kun muuta ei ollut saatavilla. Pakiston kiekolliseksi liideriksi Salmelaisen olisi pitänyt kaivaa Rantakaria parempi pelaaja. Lyytinen on hieman ongelmallinen pelaaja, ja minusta puutteellisen joukkueenrakennuksen suurin kärsijä. Miestä istutetaan jatkuvasti rooliin, mikä ei ole hänelle ominainen. Kyseessähän ei ole mikään kiekollisen pelin primusmotor tai ylivoiman viivapakki. Ideaalitilanteessa Lyytinen olisi kolmosparin kiekollinen puolustaja, jonka vahvuudet ovat liikkeessä ja vahvassa kamppailupelaamisessa. Nyt väärin roolitettuna Lyytinen joutuu jatkuvasti pelaamaan taitojensa ylätasolla, mikä näkyy näyttävinä kirkollisina virheinä ja totaalisina aivopieruina. Tämä ei ole mikään vastuuvapautus Lyytiselle, KooKoo-ottelun kaltaiset suoritukset ovat paskoja, on pelaajan ideaalirooli mikä tahansa. Sen sijaan se, että J. Lyytinen on samassa liian isossa roolissa jo ties kuinka monetta kautta on selkeästi Salmelaisen laiminlyönti ja/tai ymmärtämättömyyttä.
Myös maalivahdit joutuvat minusta nyt liian kovaan paikkaa, ja siitä kantaa vastuun yksin joukkueen kokoaja. Olen täysin vakuuttunut, että kuka tahansa valmentaja ottaa parhaan hänelle tarjotun maalivahdin. Nyt tämä maalivahti on Halonen, ketä ei hyvällä tahdollakaan voi pitää liigatasolla huippumaalivahtina. Tähän mennessä viiteen otteluun IFK:n maalivahdeilla on nolla voittavaa torjuntaa. Vaikka itse Brodeurkaan ei tuosta kasasta konvehtia taikoisi, olisi hän tuolle joukkueelle henkinen selkäranka, joka voisi vapauttaa tekemistä.
Kokonaisuutena arvioiden minusta Salmelaisen arvosanaksi tämän kauden joukkueen osalta voi antaa korkeintaan välttävän. Ilman Melartin otteita ja Pakarisen parin vuoden pahvia jopa hylätty voisi tulla kyseeseen.