Tiikeri tappoi sarvikuonon – keskustelua petoeläimistä

[bozik]

Mulle tuli tuosta sopulin kroko-kuvauksesta "onneton kuivalla maalla.. tyypillinen liike pyöriminen jne" elävästi mieleen Steve Passmore. Steven purukalustosta ei tarkempaa tietoa, mutta muutoin täsmää kyllä.

Viime viikolla tuli ohjelma suomalaisista pedoista. Tarkemmin ottaen niistä, jotka tappavat poroja. Sen ohjelman mukaan susi ei välttämättä olekaan ykköskilleri, vaan myös ahmat tappavat poroja, puhumattakaan sympaattisista tupsukorvista eli ilveksistä. Ei siis mene tässäkään tappajien pahuusjärjestys koon mukaan tyyliin karhu, susi, ilves/ahma jne.

Yksi erityispiirre näissä suomalaisissa pedoissa taitaa olla. Nehän eivät käsittääkseni läheskään aina tapa pelkästään ravinnoksi vaan saattavat kierrellä kylillä ja ihan pyhäpäivän ratoksi tappaa kotieläimiä. Siinä mielessä nämä meidän kotoiset lajimme ovat kyllä paljon karumpia kuin tikrut, leijonat jne.

 

[Daespoo]

Käsittääkseni Murret ja Mustit kyllä jäystetään ihan lopppuun asti safkana kun sudet sattuu kohdalle.

 

[tombraider]

Juu ei susikaan huvikseen tapa, mutta saattaa tuo mennä hieman sekaisin jos osuu samaan aitaukseen parinkymmenen lampaan kanssa. Siinä sitä herää laiskimmaltakin sudelta tappokoneen vietti ja sitten viedään lampaita. Myös pihaan köytetty räksyttävä koira käy oivasta taukojumpasta, vaikka nälkä nyt olisikaan.
Pihapiiri vaan sattuu olemaan sellainen paikka, että susi saattaa stressaantua hajuista liikaa ja jättää pystykorvan verisenä makaamaan, maistamatta kunnon siivua.

 

[Sininen Lanka]

Perinteisesti näätä-eläimet ovat tälläisiä "varastoon" tappajia. Ja ahmahan kuuluu näätä-eläimiin.

 

[bozik]

Siitä tuo "huvikseen tappaminen" tuli lähinnä mieleen, että siinä näkemässäni ohjelmassa kiersivät katsomassa tapettuja poroja ja enpä muista että poroja olisi yhdessäkään tapauksessa kunnolla syöty. Toinen on sitten nämä lehtijutut, joissa kerrotaan suden tappaneen juurikin x määrän lampaita tms.

Tämä porovahinkoja tutkiva virkailija päätteli tappajan siitä mihin poroa oli purtu ja toisaalta mitä siitä oli syöty. En muista miten päin meni, mutta toinen pedoista (susi/ahma) puree niskaan ja toinen kaulaan. Tämän lisäksi taisi olla susi, joka syö aina poron kielen.

Siitä ei silti varmaankaan ole erimielisyyttä, että kotoisten metsiemme kunkku on karhu ja sille ei pärjää kuin aiemmin mainittu maatuska. Usein näiden petojen sanotaan tulevan Suomeen itärajan ylin ja ymmärtäähän sen, nähneet maatuskan saunomassa ja vaihtaneet kansalaisuutta.

 

[palle fontän]

Ja puruvoimasta taisi olla niin että krokolla on eiläinkunnan voimakkaimmat leuat, puruvoima aivan älytön. Sen sijaan leukojen avaamisessa ei käytetä mitään superlihaksia sillä ihminenkin pystyy pitämään krokon leuat suljettuna ihan käsivoimin.

Pyörimisessä ei kyse taida olla hukuttamisesta vaan sillä se repii lihapaloja irti ruhosta.

Päin persettä taisin hieman kirjoitella. Siis krokoilla todellakin on voimakkaat leuat, mutta niillä ainoastaan pidetään kiinni. Esim. kissaeläinten tapaiseen lihan repimiseen niillä ei pystytä. Mitä pyörimiseen tulee, niin usein se on se viimeinen pisara joka hukuttaa uhrin. Toki sillä myös saadaan usein saalista useammaksi kappaleeksi. Edelleenkin pysyn kannassani, eli kroko usein syö saaliinsa hieman ylikypsänä juuri siitä syystä, että leuat eivät oikein sovellu lihan irti repimiseen.

 

[JypFabu]

Ihan huvinpäiten ei taida tuota tappamista harrastaa, kuin luontoäidin todellinen keskisormi - ihminen

Susien suorittamissa hyvinkin arvokkaiden ja korvaamattomien rotukoirien (ja tällä en tahdo loukata kenekään oikeasti oman rakkaan lemmikin menettäneen tuntoja) likvidoinnissa olen ymmärtänyt olevan taustalla nk. reviiriongelmat. Susiparka kun ei ymmärrä, että kotiturren ei tarvitse samoilla saloilla snagaria etsiskellä, menee ne tietysti nälkäänkin, jos tarve on. Myöskin suden epätäydellistä saaliin hyödyntämistä olisi viisasta katsoa ns. ekosysteemin kannalta, susi kun suorittaa sille ominaista osaansa ravintoketjussa ja kun sapuskaa riittää muillekin voi kaikki paremmin, vasuri taitaa olla siis, vain kapitalisti vetää lautasen tyhjäksi, eikä jätä muille muruakaan, susi ei sovi siis suomeen, vaikka ymmärtämättömät rysselin herrat ei sitä ymmärräkään.

Ja kyllä minäkin reviiriä itäpuolen karhuna vaihtaisin joutuisasti, kun ottaa huomioon juurikin tuon maatuskavaaran, meillä voi korkeintaan saada tekstiviestin Vanhaselta, mutta siitä selviää, kun ei jähmety, vaan ilmottaa medialle ettei se kiinnosta, siis media, muutama krokotiilin kyynel ja haikea lause siitä kuinka jo mielessä oli pääministerin virka-asunnon takan eduksen lämpö ja auvoisa aika eloisassa onnenpesässä jne.

Tuosta edellisestä jouhevasti siihen krokotiiliin, sen lisäksi, että toki sopivasti eltaantunut liha on murevamman makuista, on syynä juurikin hampaiden heikko pystyvyys tuoreen lihan paloitteluun, Jostain luin kiintoisan kuvauksen kuinka perinteisesti kylän tietäjät osaavat etsiä, jos kroko on päässyt viemään jonkun ihmisen yhteisöstä. Ensin etsivät todennäköisimmän paikan ja siitä laskevat kelluvan esineen virtaan, ja kohta mihin se pysähtyy kiertämään paikalleen, on yleensä krokon ruokakaappi, koska siinä virta ei vie pöperöitä matkassaan. Taisi olla B.Travenin silta viidakossa, missä ylläkerrottu löytyy.

Toisinpa vielä keskusteluun mukaan yhden suotta täällä varjoon jääneen melkomoisen kovan tekijän tällä hengiltäpäästämisen kunniakkaalla saralla, nimittäin komodon varaanilla on kohtalaisen koko-ja tappokyvyn lisäksi vielä oma pikantti tapa, joka tässä saa ansaitsemansa huomion: kun kaikenmaailman tiikerit ja muut maatuskat yleensä armeliaasti valmistavat ruokansa hengettömäksi, kelpo varaani herra ei moisia hienouksia kaipaa, turha tappamisen vaiva jätetään hienostelijoille ja saalis pistetään elävänä pötsistä lähtien poskeen, ateria jatkuu toki, vaikka uhri jo on kalmo, mutta tuntuu miettivän nämä varaanit, että ruokapydässä pitää olla seuraa. Toinen hellyttävä piirrehän varaaniveitikalla on myrkyllinen sylki ja veikkaampa, ettei hengityksen leyhäyskään ihan raikkaimmasta päästä liene, että menee kyllä ränkigiin heittämällä, vaan en ole kuullut sen norsua syöneen, tai edes jääkarhua.

 

[TKH]

Tuossa on todella lyhyt pätkä siitä aikaisemmin mainitsemastani leinojalauman aikuisen kirahvin saalistustaktiikasta. Eli piiritys, jolla yritetään estään kirahvin karkaaminen ja sitten yksi kerrallaan takaanpäin kiinni, ja pudotessa yritetään mahdollisuuksien mukaan välttää potentiaalisesti tappavia takasorkan potkuja. Itseasiassa kirahvi pystyy aiheuttamaan leijonan kuoleman jopa etusorkan potkulla, joskin se hyvin harvinaista, mutta pahoja vammoja niidenkin tiedetään toisinaan leijonille aiheuttaneen. Sitten kun tarpeeksi monta kertaa on hypätty kirahvin takaosaan kiinni tarpeeksi monen leijonan toimesta, niin leijonat saavat kirahvin lopulta raadeltua ja väsytettyä niin, että saavat sen saaliiksi. Pätkä on tosissaan huono, mutta siitä saa kuitenkin kuvan miten se tehdään ja miten vaikeaa ja vaarallisista se leijonille on. Olen tuota nähnyt vain yhdessä dokumentissa, eikä tuo kovin yleistä ole. Tuo vaatii ison leijonalauman niin kuin myös isojen norsujen metsästys.

http://www.youtube.com/watch?v=cEmU37Pd9m0


Tuossa vielä yksi ote tiikerin oletettavasti tappamasta norsusta.

The autopsy report of Jashipur Veterinary Assistant Surgeon (VAS) Dr Desharanjan Prusty revealed that the 30-year-old elephant died of the tiger attack, the STR sources said.

The canines of the tiger had punctured the elephant's lower abdomen with viscera wide open and there were scratch wounds in the lower part of the neck, which confirmed that the animal died due to the tiger's attack, they said.


En vain tiedä miten tuo muka pitäisi tulkita, riittääkö "scratch wounds" norsun niskassa kuolinsyyksi? Kun eihän tiikeri nyt norsun vatsaa saa norsun vielä eläessä (=jaloillaa pystyssä ja toimintakykyisenä) niin raadeltua, että sisäelimet tulevat suoraan näkyviin. Eli olettaisi, että nämä vammat ovat tulleet sen jälkeen kun se on jo kaatunut kuolleena tai vähintäänkin puolustuskyvyttömänä maahan. Mutta vaikea sanoa kun en ole yhtään tapausta nähnyt ja se yksi josta olen kuvauksen lukenut perustui siihen, että perimmäinen norslun kuolinsyy oli kärsään aiheutetut kuolettavat verenvuodut.


Loppuun vielä vaihtoehto, jos haluatte hiiristä eroon.
http://www.youtube.com/watch?v=JBYpJ-y-31I&mode=related&search=

Varmuuden vuoksi araknobiasta kärsiville maininta, että kyseessä on tarantulan se kaikkein suurin laji ja samalla kaikkein suurimmaksi kasvava hämäkkilaji.

 

[Monte-Cristo]

Daespoo on oikeassa, krodo-diilien puruvoima on aivan erinomaista luokkaa, ja pyörimisen tarkoitus on juuri tuo lihanpalojen irrottaminen saaliista tappavien vammojen ja hukuttamisen aiheuttamisen lisäksi. Matelijana kroko ei ole leuoiltaan ja hampaistoltaan mikään hienomekaanikko, vaan hampaiden tarkoitus on vain lävistää ja pitää kiinni.

Me kehittyneet nisäkkäät taas olemme hampaistoltamme niin erinomaisia, että voimme tehdä niillä kaikkea muuta kätevää. Jokainen kissan omistaja esim. tietää, miten katti ruokaa jäystäessään tekee sitä yleensä aina toisella poskella. Tämä siksi, että siellä ovat ne lihaa leikkaavat terämäiset poskihampaat (carnassials). Pedoista juuri kissaeläimet ovat pisimmälle lihansyöntiin erikoistuneita, eivätkä sorru rehujen syöntiin kuin hätätapauksessa ja hieman suolen toimintaa edistääkseen (taas kaikki kissaihmiset tietävät, mitä tarkoitan).

Yli tarpeiden tappaminen on tunnettu ilmiö petonisäkkäillä, erityisesti näätäeläimillä, jotka ovat antaneet nimensäkin ilmiölle (sana on muistaakseni mustelismi, tulee näätäeläinten tieteellisestä heimonimestä, mutta ei Google tunnu termiä tuntevan). Johtuu todennäköisesti saalistusvietin toiminnasta tilanteessa, jossa helppoa saalista on saatavilla.

JypFabun mainitsemat varaanit, ainakin ne Komodon saaren jättiläissellaiset, ovat kyllä korkealla petorankingissa. Matelijoiksi vipeltävät aivan mukavaa vauhtia, ja tappotapakin on originelli: suussa on niin ärjy bakteerikanta, että puraisu riittää, ja saalis kuolee verenmyrkytykseen aivan lyhyessä ajassa. Haistavat (tai pitäisikö sanoa maistavat - kärmesten tapaan varaani "haistaa" kielellään) myös veren hyvin kunnioitettavan matkan päästä.

 

[tombraider]

Toinen hellyttävä piirrehän varaaniveitikalla on myrkyllinen sylki ja veikkaampa, ettei hengityksen leyhäyskään ihan raikkaimmasta päästä liene, että menee kyllä ränkigiin heittämällä, vaan en ole kuullut sen norsua syöneen, tai edes jääkarhua.

Saamarin Monte Kristo kun ehätti ensin. Ei kirjotella samoja asioita jos toinen käy välissä paskalla ja köykäinen artikkeli jää kesken.

Niin itseasiassa Komodon varaanin sylki ei ole myrkyllinen, vaan vittumaisen bakteeripitoinen. Tämä sisilisko vain tarvitsee yhden osuman hampaillaan ja se siitä. Saalis toki pääsee hetkeksi pakoon, mutta loistavan hajuaistin omaava lisko vaan seuraa veri- ja hajujälkiä. Kun sitten eläin on kuolemassa tai kuollut, niin on aika käydä lounaalle. Sepsikseenhän nuo saaliit kuolevat.

Tämä on muuten erittäin hieno lisko ja oikeen tekisi mieli tehdä reissu sen reviirille Komodon saarille.

 

[Hauptmann]

Discovery Chanelilla tuli tuossa noin vuosi sitten televisiosarja eläinten (lähinnä kai petojen) välisistä taisteluista. Siinä oman alansa asiantuntijat (esim. kissaeläinten, karhujen tai liskojen) ja sarjan tuotantotiimi rakensivat robotteja, jotka olivat eläimen kokoisia ja niillä oli oikeiden eläinten ominaisuudet. Siinä sitten mitattiin mm. robottien puru- ja lyöntivoimaa. Tiedot syötettiin tietokoneelle ja lopulta seurattiin tietokoneen simulaatiolla, miten petojen välisessä taistelussa olisi voinut käynyt. Kaikki taistelut eivät luonnossa olisi välttämättä mahdollisia eri elinympäristöiden takia.

Tässä nyt joitain tuloksia, mitä muistan:
-Krokotiili voitti leijonan. Krokotiili sai leijonan veteen ja oli siellä ylivoimainen. Leijona ei pystynyt vastaamaan krokon kieputukseen.
-vladin pätkässä oli jääkarhu voittanut mursun. Tässä ohjelmasarjassa mursu voitti jääkarhun saatuan karhun ensin veteen. Kun jääkarhu yritti nousta vedestä pois, iski mursu hampaansa karhun selästä läpi.
-Karhu voitti jonkun kissaeläimen

Olisi kiva nähdä lisää näitä jaksoja. Mielenkiintoista keskustelua täällä petoeläimistä!

 

[JypFabu]

Saamarin Monte Kristo kun ehätti ensin. Ei kirjotella samoja asioita jos toinen käy välissä paskalla ja köykäinen artikkeli jää kesken.

Niin itseasiassa Komodon varaanin sylki ei ole myrkyllinen, vaan vittumaisen bakteeripitoinen. Tämä sisilisko vain tarvitsee yhden osuman hampaillaan ja se siitä. Saalis toki pääsee hetkeksi pakoon, mutta loistavan hajuaistin omaava lisko vaan seuraa veri- ja hajujälkiä. Kun sitten eläin on kuolemassa tai kuollut, niin on aika käydä lounaalle. Sepsikseenhän nuo saaliit kuolevat.

Tämä on muuten erittäin hieno lisko ja oikeen tekisi mieli tehdä reissu sen reviirille Komodon saarille.

Näinhän tuo tietysti on, että määritelmällisesti ne on nuo bakteerit, eikä sylki, ajattelin ne vain niinkuin samaan pakettiin, ei toista ilman toista, seen.

Ateriapuolesta sen verran, että olen nähnyt kyllä dokkarin, jossa varaani pisteli elossa ja tolpillaan olevaa saalistaan hyvällä ruokahalulla poskeensa ja muistan tässä yhteydessä referoidun, että ei olisi mitenkään poikkeavaa tämä.

Komodon saarelle lähtisi kyllä ihan mielellään muutenkin, kuin erään liskovilpertin vara ravinnoksi, ainahan ne on uudet paikat kiintoisia tutustua.

 

[Daespoo]

Tulipa noista varaaneista sen verran mieleen että jostain luin että noiden varaanien asumisalueella tai edes lähettyvillä ei kannata kuukautisista kärsivien naisten hirveesti käydä lenkillä viidakossa eli nuo liskomaiset olennot haistavat veren niin kaukaa että osaavat tulla etsimään. Vähän kuin Henry Saari baarissa.

 

[TKH]

JypFabun mainitsemat varaanit, ainakin ne Komodon saaren jättiläissellaiset, ovat kyllä korkealla petorankingissa. Matelijoiksi vipeltävät aivan mukavaa vauhtia, ja tappotapakin on originelli: suussa on niin ärjy bakteerikanta, että puraisu riittää, ja saalis kuolee verenmyrkytykseen aivan lyhyessä ajassa. Haistavat (tai pitäisikö sanoa maistavat - kärmesten tapaan varaani "haistaa" kielellään) myös veren hyvin kunnioitettavan matkan päästä.

http://www.youtube.com/watch?v=QOF4YPdYELg

Tuossa kohtuullinen pätkä kestoon suhteutettuna komodon varaneeista.


Ja tässä kummallista käyttäytymistä virtahevoilta.
http://www.youtube.com/watch?v=jVMDgN2AhaY

Hyeenat pystyvät laumana ajamaan jopa leinojalauman paniikissa karkuun, ainakin silloin jos leijonalaumassa ei satu olemaan uroksia mukana.
http://www.youtube.com/watch?v=Lauriy8DURk
http://www.youtube.com/watch?v=CeBrWEoCLyI


Kafferipuhvelit teurastavat leijonanpentuja tässä erikoisessa pätkässä.
http://www.youtube.com/watch?v=VRwTQcCH9UE&mode=related&search=

 

[TKH]

Eli kun tapaat metsässä karhun, leiki kuollutta. Kun tapaat metsässä suden, väännä se siltaan.
Helppoa.

Jos talosta löytyy tämän clipsin ensimmäinen kaveri, niin todistetusti se karkottaa mahdolliset karhut tehokkaasti pois.
http://www.youtube.com/watch?v=zHVKWb1ycxU&mode=related&search=


Tuossa viimeisessä leikkauksessa oli kyllä harvinaisen iso, mutta passiivinen grizzly. Todellisuudessahan tuosta puumasta ei sille todellista vaaraa olisi ollut, mutta ei puumat kuitenkaan tarpeen vaatiessa paljoa niiden kokoa ja voimaa kunnioita.

 

[Hemingway]

Laitetaan tähän ketjuun sarvikuonojen uudet nimet, koska varsinaista luonto-ketjua en löytänyt. Muutenkin suomenkielistä nimistöä korjataan ja lisätään.

Leveähuulisarvikuono ---> isosarvikuono.
Suippohuulisarvikuono ---> pensassarvikuono.
Sumatransarvikuono ---> pikkusarvikuono.
Jaavansarvikuono ---> malaijansarvikuono

Muista muutoksista mainittavan arvoisia ovat ainakin kuusipeuran muuttuminen täpläkauriiksi ja saksanhirven muuttuminen isokauriiksi. Rasistinen kafferipuhveli muutetaan afrikanpuhveliksi ja aroseepra savanniseepraksi, koska Afrikassa ei ole aroja.

Uuden mantereen pikkujyrsijät tunnetaan tulevaisuudessa nimillä hiirut, ratut ja myyryt, jotta ne erotettaisiin samannäköisistä hiiristä, rotista ja myyristä, jotka kuuluvat eri ryhmään.

Lepakoista lentävät koirat ja ketut vaipuvat unholaan ja tilalle tulee sellaisia nimiä kuin hekot, lenkot, ronkot, hännäköt, piipat, hankot ja karkot.

Referoitu Suomen luonto -lehdestä.

 

[cottonmouth]

Petoeläimistä puheen ollen nauratti, kun naapurilaitoksen heput olivat tekemässä tutkimusta Huippuvuorilla, jossa naapurina asuivat jääkarhut. Pelotteeksi ei-paikalliset norjalaiset antoivat normaalin pippurisumuttimen mikä ehkä tehoaa raiskareihin Kaisaniemenpuistossa, mutta joka käytännössä vain ärsytti 650 kiloista urosjääkarhua lisää. Paikallisilla oli aina tähän tarkoitukseen ampuma-ase (pistooli) mukana, jonka ääni jo toimi paremmin kuin pippurisumute. Onneksi ko. jampat pystyivät aina välttelemään aivan lähikontakteja nallejen kanssa.

 

[Monte-Cristo]

Kiitos Hemingwaylle nimireferaatista. Sarvikuonojen nimet ovat onnistuneita, itse en koskaan pitänyt noista kilometrien mittaisista huuli-nimistä. Monissa muissa nimissä sen sijaan on niin outoja virityksiä, etten kyllä aio vaivautua niitä opettelemaan. Tieteellistä luokittelua varten on tieteelliset nimet.

 

[TKH]

Petoeläimistä puheen ollen nauratti, kun naapurilaitoksen heput olivat tekemässä tutkimusta Huippuvuorilla, jossa naapurina asuivat jääkarhut. Pelotteeksi ei-paikalliset norjalaiset antoivat normaalin pippurisumuttimen mikä ehkä tehoaa raiskareihin Kaisaniemenpuistossa, mutta joka käytännössä vain ärsytti 650 kiloista urosjääkarhua lisää. Paikallisilla oli aina tähän tarkoitukseen ampuma-ase (pistooli) mukana, jonka ääni jo toimi paremmin kuin pippurisumute. Onneksi ko. jampat pystyivät aina välttelemään aivan lähikontakteja nallejen kanssa.

En tiedä tuosta pippurisumutteen tehosta jääkarhuihin, mutta olen lukenut että siperiantiikereitä tutkivat kenttätutkijat ovat käyttäneet sitä ja pitävät sitä tehokkaana. Kertoivat useamman tapauksen, jossa tiikeri oli keskeyttänyt hyökkäyksen ja vetäytynyt paikalta sumutuksen jälkeen. En tiedä sumutteen koosta ja voimakkuudesta sen tarkemmin.

 

[cottonmouth]

En tiedä tuosta pippurisumutteen tehosta jääkarhuihin, mutta olen lukenut että siperiantiikereitä tutkivat kenttätutkijat ovat käyttäneet sitä ja pitävät sitä tehokkaana. Kertoivat useamman tapauksen, jossa tiikeri oli keskeyttänyt hyökkäyksen ja vetäytynyt paikalta sumutuksen jälkeen.

Huippuvuorten esimerkissä oli nimenomaan kysymys paikallisten ja ei-paikallisten tutkijoiden käyttämien menetelmien eroista. Itseäni kyllä hieman hirvittäisi lähteä tundralle vain pippurisumutin mukana, jos oletusarvona on jääkarhun kohtaaminen. Onneksi tällaista tilannetta ei vielä ole tullut.

 

[Hemingway]

Kiitos Hemingwaylle nimireferaatista. Sarvikuonojen nimet ovat onnistuneita, itse en koskaan pitänyt noista kilometrien mittaisista huuli-nimistä. Monissa muissa nimissä sen sijaan on niin outoja virityksiä, etten kyllä aio vaivautua niitä opettelemaan. Tieteellistä luokittelua varten on tieteelliset nimet.

Nimistöä kehitetään selkeyden vuoksi. Esimerkiksi saksanhirvi ei ole hirvi eikä kuusipeura peura. Lisäksi monet nykynimet ovat kömpelöitä käännöksiä vieraista kielistä tai yksinkertaisesti liian pitkiä. Uudet nimet yritetään tehdä intuiviivisemmiksi ja loogisemmiksi.

Arvostan äidinkieltäni niin paljon, että yleisimmille eläimille on minusta perusteltua antaa suomenkielinen nimi esimerkiksi suomalaisia dokumentteja ja kirjoja varten. Monissa maissahan vierasmaalaiset ihmisten nimetkin muutetaan äidinkielen kieliasua vastaavaksi.

Hämmästyttävää on, kuinka koko ajan löydetään uusia lajeja nisäkkäistäkin. Vuonna 1993 nisäkkäitä tunnettiin 4629 lajia, mutta vuonna 2005 jo 5416 lajia ja lajien määrä kasvaa koko ajan. Edes kädellisten lajimäärä ei ole tällä hetkellä selvillä. Vuonna 1993 tunnettiin 233 kädellislajia, mutta kahdeksan vuotta myöhemmin niitä oli jo 355 lajia (paljon selittää dna- ja äänivertailut).

 

[kirovits]

Siitä tuo "huvikseen tappaminen" tuli lähinnä mieleen, että siinä näkemässäni ohjelmassa kiersivät katsomassa tapettuja poroja ja enpä muista että poroja olisi yhdessäkään tapauksessa kunnolla syöty. Toinen on sitten nämä lehtijutut, joissa kerrotaan suden tappaneen juurikin x määrän lampaita tms.

Ainakin jos ilves tappaa talvella jonkun isomman eläimen, niin se ei välttämättä pysty syömään siitä kuin kerran. Tämä sen takia, koska ilves ei pysty syömään jäätymään päässyttä lihaa.

 

[Pottakameli]

Hämmästyttävää on, kuinka koko ajan löydetään uusia lajeja nisäkkäistäkin. Vuonna 1993 nisäkkäitä tunnettiin 4629 lajia, mutta vuonna 2005 jo 5416 lajia ja lajien määrä kasvaa koko ajan. Edes kädellisten lajimäärä ei ole tällä hetkellä selvillä. Vuonna 1993 tunnettiin 233 kädellislajia, mutta kahdeksan vuotta myöhemmin niitä oli jo 355 lajia (paljon selittää dna- ja äänivertailut).

Vielä kun ottaa huomioon sen tahdin millä näitä uusia ja tuntemattomia lajeja tuhotaan kaiken aikaa. Löytöjä voisi siis olla paljon enemmänkin kuin mitä on.

 

[Hejony]

Ne jotka väittävät etteivät pedot tapa huvikseen, voivat tiputtaa hanskat tätä Leoa vastaan, vaikka sillä olisikin ateria kesken:

http://www.youtube.com/watch?v=S09BMF7wMPE&mode=related&search=

Leopardeista täällä ei ollakaan (kai?) vielä keskusteltu. Ne ovat kyllä sille päälle sattuessaan todellisia tappokoneita. Karhujakin on kaatunut, ja leijonia hätistelty haaskoilta. Eli kokoonsa nähden (aika taskukokoisia ovat, olisiko jotain 2m, ja häntä siitä yli puolet) mielestäni viidakon kovimpia. Sellaisia eläinmaailman tiedomeja.

 

[JypFabu]

Ne jotka väittävät etteivät pedot tapa huvikseen, voivat tiputtaa hanskat tätä Leoa vastaan, vaikka sillä olisikin ateria kesken:

http://www.youtube.com/watch?v=S09BMF7wMPE&mode=related&search=

Leopardeista täällä ei ollakaan (kai?) vielä keskusteltu. Ne ovat kyllä sille päälle sattuessaan todellisia tappokoneita. Karhujakin on kaatunut, ja leijonia hätistelty haaskoilta. Eli kokoonsa nähden (aika taskukokoisia ovat, olisiko jotain 2m, ja häntä siitä yli puolet) mielestäni viidakon kovimpia. Sellaisia eläinmaailman tiedomeja.

Mun huomion tossa kiinnitti tuo erehtymätön taito napsasta tosta gnu sumasta juuri nuo keskenkasvuset yksilöt, tämmöselle ei metsästämään tottuneelle silmälle se näytti aika vakuuttavalta tietotaidolta.

Paikallisestihan nuo metsästyskäyttäytymiset jonkin verran vaihtelee, mutta juuri leopardilla on pätevä kikka, kun metsästää puusta käsin, saaliin kimppuun syöksyessaan vetäsee skalpin niskapuolelta halki ja salamannopeasti nykäsee päänahan uhrin silmille, pane siinä sitten vastaan.

Leijonien kanssa olen kyllä muutaman kerran todistanut päivastaista dokumenteiltä (enpä juuri ole Attenboroughin kanssa käynyt paikanpäällä kuiskailemassa), ja kilpailevina saalistajina leijonat kyllä pyrkii leopardit reviiriltään hävittämään. Jossain dokkarissa kyllä joku ovelampi marsupilami kävi vohkimassa leijonalta eväät puuhun talteen ja vielä sen verta sutjakkaasti, ettei elsa parka oikeen millään käsittäny, että eväs meni, nälkä jäi.