Tiede, pseudotiede ja mutu – keskustelua tieteellisestä maailmankuvasta

[theZ]

Pahoittelut vapaalle sekoiluista kaikille jotka on laittanut seurantaan kiekkopuolen juttujen takia.

Ymmärrän isossa kuvassa @Noppa10 :n ajatukset taustalla. Olen minäkin pähkäillyt tuota nollalla jakamista joskus ja tullut vaan siihen johtopäätökseen, että niin ei voi tehdä koska sitä kautta pystyisi matemaattisesti todistamaan asioita joihin meidän ymmärrys ei riitä. Jos nollalla voisi jakaa muiden lukujen tapaan, niin voitaisiin todistaa esimerkiksi, että 5=187. Tähän ei ihmismieli helpolla taivu.

Nämä äärettömyydet ja iankaikkisuudet ovat käytännön tasolla monille vaikeita asioita sisäistää. Ainakin itselleni. Jos kaikki on syntynyt alkuräjähdyksestä niin missä tämä alkuräjähdys tapahtui? Täydellinen olemattomuus on hankala kuvitella. Kuitenkin loogisesti ajateltuna vaihtoehdot ovat, että Tamin sanoin "näin on aina ollut" eli kyse on iankaikkisuudesta tai vaihtoehtoisesti täydellisestä olemattomuudesta. Tältä samalta pohjalta on helppo kuvitella, että niinkin pyhään tieteenalaan kuin matematiikkaan on luotu keinotekoisia sääntöjä siksi, että vältettäisiin tilanteet joita ihmismieli ei kykene täysin ymmärtämään. Kuten vaikka tuo 5=187. Samaan aikaan kun 187=5842.

En silti kannata sitä, että näistä nykyisistä säännöistä luovuttaisiin. Täytyy vain hyväksyä se, että todennäköisesti aina tulee olemaan asioita joita emme matematiikan tai ylipäätään tieteen avulla voi selittää.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Onko? Vai onko matematiikka luonnon vakioiden löytämistä? Maailman kuvausta, joka on olemassa ihmisestä huolimatta, jota ihminen sitten louhii ja löytää siitä itselleen uutta, vaikka se on siis olemassa, vaikka ihminen ei sitä olisikaan löytänyt.

Esim nyt vaikka se nolla, murtoluvut tai differentiaalilaskenta tai kompleksiluvut

Sama pätee myös esimerkiksi biologian lainalaisuuksiin. Ihminen on eri tavoin pyrkinyt kuvaamaan biologisia ilmiöitä, ja onnistuneimmillaan tieteellisten menetelmien avulla, joiden avulla on tuotettu varsin eksakteja kuvauksia ja myös kiistattomia päätelmiä luonnossa esiintyvistä ilmiöistä.

Tieteellisten menetelmien lisäksi ihminen on pyrkinyt kuvaamaan vaikkapa biologisia ilmiöitä myös muilla lähestymistavoilla, kuten uskonnollisilla sepitteillä ja fantasioilla.

Historian saatossa on herkästi tehty myös yleistyksiä toisinaan havaituista kahden tai useamman eri asian yhteensattumista, joiden esiintymiset luonnossa eivät tosiasiallisesti riipu toisistaan. Kun tällaisiin tapahtumiin sotketaan vielä vilkas mielikuvitus ja uskonnolliset tulkinnat, niin johan lähtee, saakeli, laukalle.

 

[HAL9000]

Onko? Vai onko matematiikka luonnon vakioiden löytämistä?

Matematiikka on synteettistä a prioria puhtaimmillaan eikä riippuvainen ympäröivästä maailmasta, toisin kuin luonnontieteet.

 

[Tarinankertoja]

Jos kaikki on syntynyt alkuräjähdyksestä niin missä tämä alkuräjähdys tapahtui?

Tyhjiö kvanttivärähtelee, alkeishiukkasia ilmestyy ja häviää kokoajan. Tämä nykykäsityksen mukaan siis mahdollistaa myös universumin synnyn.

Jos asia kiinnostaa, niin Lawrence Krauss:n kymmenenvuotta vanha luento avaa tätä hyvin.. tokiton jälkeen on kehitystä tapahtunut ja multiversumiajatus on otettu enemmän tosissaan (jopa niin, että se on murtautunut viihteeseen aka tänvuoden oscareihin, heh). Mutta kokeellista todistusta siitä ei ole, mutta kvanttityhjiön värähtelystä on.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=EjaGktVQdNg

 

[mjr]

Nämä äärettömyydet ja iankaikkisuudet ovat käytännön tasolla monille vaikeita asioita sisäistää. Ainakin itselleni. Jos kaikki on syntynyt alkuräjähdyksestä niin missä tämä alkuräjähdys tapahtui? Täydellinen olemattomuus on hankala kuvitella.

Tämä liittyy siihen, että arkikielemme on täysin sopeutunut newtonilaiseen, mekanistiseen kokemukseen maailmasta, mikä on äärimmäisen paikallinen ja vähäpätöinen kokemus. Todellisuudessa universumi on häkellyttävän dynaaminen, todennäköisyyksille perustuva, arkijärjen ja arkikokemuksen vastaisesti toimiva, jota meidän arkinen kielemme ja ajattelumme ei pysty mitenkään sisäistämään. Siihen tarvitaan äärimmäisen abstraktia matematiikkaa ja fysiikkaa, jota pohjimmiltaan maailmassa oikeasti ymmärtää vain kourallinen ihmisiä. Mutta tähän maailmankaikkeuden epänewtonilaiseen, epämekanistiseen luonteeseen perustuu myös merkittävä osa korkeaa teknologiaamme, joka käytännön tasolla todistaa modernin luonnontieteen toimivaksi ja luotettavaksi tavaksi havainnoida maailmaa.

 

[Satunnainen]

Olen minäkin pähkäillyt tuota nollalla jakamista joskus ja tullut vaan siihen johtopäätökseen, että niin ei voi tehdä koska sitä kautta pystyisi matemaattisesti todistamaan asioita joihin meidän ymmärrys ei riitä. Jos nollalla voisi jakaa muiden lukujen tapaan, niin voitaisiin todistaa esimerkiksi, että 5=187. Tähän ei ihmismieli helpolla taivu.

Ei siinä tuollaista ikään kuin mystistä perustelua tarvita. Jos ihan yksinkertaisesti ajatellen jaetaan vaikka ykköstä pienemmällä ja pienemmällä positiivisella luvulla mennään kohti plus ääretöntä, mutta jos jaetaan pienemmällä ja pienemmällä negatiivisella luvulla, niin mennäänkin kohti miinus ääretöntä. Kumpi 1/0 siis pitäisi olla? Koska se ei voi olla samaan aikaan kumpikin, niin vaihtoehdoksi jää, että ei kumpikaan.

 

[theZ]

Koska se ei voi olla samaan aikaan kumpikin, niin vaihtoehdoksi jää, että ei kumpikaan.

Tässä tulee se mitä haen takaa. Miksi se ei voi olla samaan aikaan kumpikin? Syy on ainoastaan se, että se ei meidän maailmankatsomuksen ja ymmärryskyvyn kanssa osu yksiin.

Tosin kuten jo aiemmin totesin, niin pidetään ihan suosiolla matematiikka sellaisena että voimme sitä ymmärtää. Vaikka se vaatiikin noita keinotekoisia laskusääntöjä sinne.

 

[Satunnainen]

Tässä tulee se mitä haen takaa. Miksi se ei voi olla samaan aikaan kumpikin? Syy on ainoastaan se, että se ei meidän maailmankatsomuksen ja ymmärryskyvyn kanssa osu yksiin.

Se ei ole samaan aikaan kumpikin, koska on valittu sellaiset lähtöoletukset, jotka johtavat siihen päätelmään. Mutta on ihan luvallista valita erilailla, ja mihin se sitten johtaa, pitää aina päätellä erikseen.

Tosin kuten jo aiemmin totesin, niin pidetään ihan suosiolla matematiikka sellaisena että voimme sitä ymmärtää. Vaikka se vaatiikin noita keinotekoisia laskusääntöjä sinne.

Ei ole mikään pakko pitää matematiikkaa yhtään millaisena. Laskusäännöt tulevat ihan vain siitä, mitä on valittu lähtöoletuksiksi (näitä kutsutaan aksioomiksi) ja mitä siltä pohjalta on päätelty. Jos mietitään, miksi on valittu sellaiset aksioomat, että päädytään siihen, että nollalla jakaminen ei käy, niin syy on käytännöllinen. Halutaan sellaista matematiikkaa, jota voidaan soveltaa tämän maailmankaikkeutemme ymmärtämiseen. Ja todellinen hämmästyksen aihe onkin se, miten tavattoman hyvin se siinä toimii.

Pitää muuten nyt todeta, että mikään matemaatikko en todellakaan ole, eli otsikon kohdista minun juttuihini pätee kohta 'mutu'.

 

[Tarinankertoja]

Tässä tulee se mitä haen takaa. Miksi se ei voi olla samaan aikaan kumpikin? Syy on ainoastaan se, että se ei meidän maailmankatsomuksen ja ymmärryskyvyn kanssa osu yksiin.

Tosin kuten jo aiemmin totesin, niin pidetään ihan suosiolla matematiikka sellaisena että voimme sitä ymmärtää. Vaikka se vaatiikin noita keinotekoisia laskusääntöjä sinne.

Kvanttimaailmassa se voisi olla kumpikin, mutta tila romahtaa, eli se valikoituu jomaksi kummaksi, kun havainnoit sen. Samaa voit ajatella tuossa, voit pitää sitä kumpana tahansa kunnes koitat laskea sen.


Yhtään "keinotekoista" sääntö ei matematiikassa ole. Ne kaikki on laskettu tai löydetty.

Esimerkikki: Irrationaaliluku – sananmukaisesti järjenvastainen luku – on sellainen luku, jonka desimaalikehitelmä on päättymätön ja jaksoton. Toisin sanoen: se jatkuu ikuisesti ja satunnaisesti, esim Pii.

Tarina kertoo, että irrationaaliluvut löysi legendaarisen Pythagoraan oppilas nimeltä Hippasos, ja että hän tuli sen vuoksi murhatuksi. Hänen sanotaan huomanneen, että luvun 2 neliöjuuri on irrationaaliluku. Kun luku oli osoittautunut irrationaaliseksi, pythagoralaiset surmasivat hänet, sillä lukumaagikkoina he eivät halunneet uskoa, että niin perustavanlaatuinen luku voisi olla loputtoman pitkä ja jaksoton.

Toinen esimerkki: Nolla kehitettiin Intiassa. Nollaan suhtauduttiin aikoinaan Euroopassa hyvin kielteisesti, ja kesti kauan ennen kuin se hyväksyttiin osaksi sitä lukujärjestelmää lännessä. Koita laskea niillä roomalaisilla numeroilla, niin huomaat ite IV + XII jne

Se oli intialainen matemaatikko Brahmagupta joka esitteli kollegoilleen nollan itsenäisenä lukuna. Tämän lisäksi hän esitti toisen aikalaisia pöyristyttäneen ajatuksen: negatiiviset luvut.

Brahmagupta kehitti nollasta keskipisteen, jonka toisella puolella ovat positiiviset ja toisella negatiiviset luvut. Tuon ajan maallikoille negatiivisilla luvuilla ei ollut ymmärrettävästi mitään merkitystä saati järkeä: eihän kellään voi olla miinus viisi lasta.

Sit Bakdadissa Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi ymmärsi, että nolla mahdollisti esim tuntemattomia sisältävien yhtälöiden sekä toisen asteen yhtälöiden ratkaisun. Edelleen, koita ratkasta näitä ihan peruskoulutason laskuja ilman sitä nollaa...

Eurooppaan negatiiviset luvut ja nolla alkoivat levitä ensin Espanjan kautta. Mutta suhtautuminen uusiin omituisiin lukuihin hyvin epäileväistä, jopa vihamielistä.

Firenzessä mentiin jopa niin pitkälle, että nollan ja muiden arabialaisten numeroiden käyttö kiellettiin lailla, koska niiden katsottiin rohkaisevan petokseen.

Käytännössä kielto oli hyödytön: kauppiaat eivät suostuneet luopumaan uusista numeroista, jotka osoittautuivat kätevämmiksi kuin kankeat roomalaiset luvut. Lopulta kielto kumottiin vuonna 1316.

 

[Pavlikovsky]

Sama pätee myös esimerkiksi biologian lainalaisuuksiin. Ihminen on eri tavoin pyrkinyt kuvaamaan biologisia ilmiöitä, ja onnistuneimmillaan tieteellisten menetelmien avulla, joiden avulla on tuotettu varsin eksakteja kuvauksia ja myös kiistattomia päätelmiä luonnossa esiintyvistä ilmiöistä.

Erityisesti ihmisbiologian parissa on edelleen tietyissä aiheissa yllättävän vaikeaa löytää kokeellisesti kausaliteettia, kun tutkitaan jonkun ilmiön X vaikutusta ihmisessä Y. Kertakaikkiaan muuttujia ja tekijöitä aiheen ympärillä on valtavasti, jotka voivat häiristevästi vaikuttaa tämän syy-seuraus - yhteyden löytämiseen, että aukottoman näytön löytäminen on erittäin vaikeaa luotettavasti. Tämä on tyypillistä vaikkapa biokemiallisissa kokeissa jne. Sen sijaan korrelaatioita kyllä esiintyy eli kahden muuttujan riippuvuutta ja esiintymistä/esiintymättömyyttä samanaikaisesti.

Nämä aiheet menevät helposti perusveronmaksajalla iloisesti sekaisin ja näihin liittyy ihan sellaisia arkipäivän enemmän ja vähemmän harmittomia käsityksiä, uskomuksia ja luuloja. Esimerkiksi, se että kuvitteellisesti vuonna 1998 maassa X auto-onnettomuudet ja jäätelön ostaminen olivat tiettyinä kalenterikuukausina yhtä kiivasta ja kun taas auto-onnettomuudet vähenivät, niin myös jäätelön osto väheni. "Ahaa eli kun jäätelöä ei syödä autossa, niin keskittyminen on tiessä juu juu"

Ei tarvitse olla statistikko ymmärtääkseen ilmiöiden sattumaisuuden taustalla ilman syy-seuraus - yhteyttä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Erityisesti ihmisbiologian parissa on edelleen tietyissä aiheissa yllättävän vaikeaa löytää kokeellisesti kausaliteettia, kun tutkitaan jonkun ilmiön X vaikutusta ihmisessä Y. Kertakaikkiaan muuttujia ja tekijöitä aiheen ympärillä on valtavasti, jotka voivat häiristevästi vaikuttaa tämän syy-seuraus - yhteyden löytämiseen, että aukottoman näytön löytäminen on erittäin vaikeaa luotettavasti. Tämä on tyypillistä vaikkapa biokemiallisissa kokeissa jne. Sen sijaan korrelaatioita kyllä esiintyy eli kahden muuttujan riippuvuutta ja esiintymistä/esiintymättömyyttä samanaikaisesti.

Näinhän se menee. Vastaavasti joidenkin prosessien eteneminen tapahtuu luonnossa niin hitaasti, että niiden olemassaoloa ja piirteitä saattaa olla vaikeaa havaita. Evoluutioprosessit ovat usein tällaisia, ja niihin liittyy monenlaisia muuttujia, jotka vaikuttavat prosessin etenemiseen eri tavoin niin laadullisesti kuin määrällisesti.

Maailmasta voi ammentaa varmasti paljon erilaisia kahden toisistaan täysin riippumattoman muuttujan datoja, joiden kesken saadaan hulvattomia korrelaatioita. Joku oli ansiokkaasti testaillut korrelaatiokertoimeksi 0,791, vieläpä olemattomalla riskitasolla, verratessaan eri Nobel-palkittujen määrää eri kansallisuuksissa per 10 miljoonaa asukasta ja kulutettua suklaan määrää vuositasolla kg/hlö. Aineisto siis "kertoi kiistattomasti", että mitä enemmän kansalaiset syövät suklaata, sitä enemmän valtio tuottaa nobelisteja. Mitä tästä opimme? Saakelisti suklaata leukojen väliin, ja Suomi rynnii tieteen ehdottomaan kärkikaartiin!

edit: löytyi vielä käppyrä liitteeksi.

 

[Ollakseni]

Näinhän se menee. Vastaavasti joidenkin prosessien eteneminen tapahtuu luonnossa niin hitaasti, että niiden olemassaoloa ja piirteitä saattaa olla vaikeaa havaita. Evoluutioprosessit ovat usein tällaisia, ja niihin liittyy monenlaisia muuttujia, jotka vaikuttavat prosessin etenemiseen eri tavoin niin laadullisesti kuin määrällisesti.

Maailmasta voi ammentaa varmasti paljon erilaisia kahden toisistaan täysin riippumattoman muuttujan datoja, joiden kesken saadaan hulvattomia korrelaatioita. Joku oli ansiokkaasti testaillut korrelaatiokertoimeksi 0,791, vieläpä olemattomalla riskitasolla, verratessaan eri Nobel-palkittujen määrää eri kansallisuuksissa per 10 miljoonaa asukasta ja kulutettua suklaan määrää vuositasolla kg/hlö. Aineisto siis "kertoi kiistattomasti", että mitä enemmän kansalaiset syövät suklaata, sitä enemmän valtio tuottaa nobelisteja. Mitä tästä opimme? Saakelisti suklaata leukojen väliin, ja Suomi rynnii tieteen ehdottomaan kärkikaartiin!

edit: löytyi vielä käppyrä liitteeksi.

Ei tuo korrelaatio itsessään kerro muuta kuin siitä, että maissa joissa syödään paljon suklaata on parempi koulutustaso koska tavallisella ihmiselläkin on tuohon varaa. Vähän sama kuin Yhdysvalloissa löydettiin sellainen korrelaatio että ratsastusta harrastavat ihmiset elivät pidempään ja olivat terveempiä kuin ihmiset jotka eivät harrastaneet ratsastusta. Todellisuudessa ihmiset joilla on varaa rastastaa hevosilla ovat yleensä varakkaampia ihmisiä ja heillä on parempi terveysvakuutus johon turvautua eikä tarvitse vältellä lääkärillä käyntiä sen pelossa että joutuu vararikkoon.

Mutta tosiaan hevoset auttavat pysymään terveenä.

 

[Fordél]

En jaksa kahlata ketjua läpi, mutta ketjun otsikon "pseudotiede" on typerä käsite. Kun ko. termi ei ole tiedettä, sillä on ihan turha sekoittaa keskustelua. Joko toiminta täyttää tieteellisyyden kriteerit tai sitten ei.

 

[Satunnainen]

Näinhän se menee. Vastaavasti joidenkin prosessien eteneminen tapahtuu luonnossa niin hitaasti, että niiden olemassaoloa ja piirteitä saattaa olla vaikeaa havaita. Evoluutioprosessit ovat usein tällaisia, ja niihin liittyy monenlaisia muuttujia, jotka vaikuttavat prosessin etenemiseen eri tavoin niin laadullisesti kuin määrällisesti.

Toki evoluutiokin on ihan vauhdikasta eliöillä, joilla elinkaari ja lisääntymisnopeus ovat muuta kuin vaikka ihmisillä. Tosin "evoluutioskeptikot" ovat jostain syystä kovasti sitä mieltä, että bakteerien evoluutio ei jotenkin olekaan evoluutiota, eikä todista mitään asian suhteen.

 

[BigRedCat]

En jaksa kahlata ketjua läpi, mutta ketjun otsikon "pseudotiede" on typerä käsite. Kun ko. termi ei ole tiedettä, sillä on ihan turha sekoittaa keskustelua. Joko toiminta täyttää tieteellisyyden kriteerit tai sitten ei.

Missasinko nyt jonkun vitsin vai mikä tuossa termissä hiertää? Suomalaisittain toki olisi parempi puhua näennäistieteestä.

Pseudoscience - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

 

[Fordél]

Missasinko nyt jonkun vitsin vai mikä tuossa termissä hiertää? Suomalaisittain toki olisi parempi puhua näennäistieteestä.

Pseudoscience - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Mielestäni tästä asiasta ei pitäisi puhua millään käsitteellä, jossa on tiede-sana mukana. Tiede on tiedettä, pseudotiede tai näennäistiede on jotain ihan muuta.

 

[BigRedCat]

Mielestäni tästä asiasta ei pitäisi puhua millään käsitteellä, jossa on tiede-sana mukana. Tiede on tiedettä, pseudotiede tai näennäistiede on jotain ihan muuta.

Ymmärrän mutta olen toista mieltä. Kyllä epätieteellinenkin on minusta ihan ok. Näennäistiede terminä välittää erinomaisen hyvin ajatuksen jostain joka näyttäytyy tai pyrkii näyttäytymään tieteenä vaikkei sitä ole. Nähdäkseni sisällöltään olennainen ja pitkään käytössä ollut termi (tieteenharjoittajienkin toimesta jo 1800-luvulla).

 

[Fordél]

Ymmärrän mutta olen toista mieltä. Kyllä epätieteellinenkin on minusta ihan ok. Näennäistiede terminä välittää erinomaisen hyvin ajatuksen jostain joka näyttäytyy tai pyrkii näyttäytymään tieteenä vaikkei sitä ole. Nähdäkseni sisällöltään olennainen ja pitkään käytössä ollut termi (tieteenharjoittajienkin toimesta jo 1800-luvulla).

Ongelmallista on se, että näennäistiedettä pyritää monesti esiittämään tieteenä ja/tai tieteen jonkinlaisena korjaajana tai täydentäjänä. Nostetaan se ikään kuin samaan kehään tappelemaan tieteen kanssa vaikka niin pitäisi tapella ihan eri sarjoissa. Käsite on toki monelle, etenkin oppineelle selvä, mutta siinä on kuitenkin sitä vaaraa, että sitä vähän rinnastetaan tieteeseen. Epätiede on jo vielä selvempi käsite.

 

[El Gordo]

Onko? Vai onko matematiikka luonnon vakioiden löytämistä? Maailman kuvausta, joka on olemassa ihmisestä huolimatta, jota ihminen sitten louhii ja löytää siitä itselleen uutta, vaikka se on siis olemassa, vaikka ihminen ei sitä olisikaan löytänyt.

Esim nyt vaikka se nolla, murtoluvut tai differentiaalilaskenta tai kompleksiluvut

Sanoisin että matematiikka itsessään on ihmisten keksimä kieli, jolla pyritään kuvaamaan niitä taustalla olevia totuuksia , jotka on olemassa ihmisestä huolimatta.

Jotain muuttumatonta totuutta kuvataan kirjoittamalla 1+1=2, mutta sitä ei välttämättä tarvitsisi kuvata luvuin ja laskuoperaatioin. Ihmisten keksimän matematiikan piirissäkin tunnetaan muita menetelmiä esittää sama asia, esim. joukko-opin tai geometrian keinoin. Ja jos jotkut ulkoavaruuden alienit tulisi vierailulle, niin ehkä ne voisi opettaa meille miten sama asia ilmaistaan heidän keksimänsä kompleksilukurunouden keinoin.

Tietyt asiat matematiikassamme ovat ilmeisen sopimuspohjaisia, kuten ympyrän jakaminen 360 asteeseen. Voisi olla mikä tahansa luku.

Jossain määrin myös mitkä operaatiot ovat sallittuja, on sopimuskysymys. On tunnettu tosiasia, että jos pakastimessa ei ole jäätelöä, niin yhtään sieltä ei voi myöskään ottaa. Laskutoimitus 0-1 = -1 on kuitenkin luomassamme järjestelmässä mahdollinen. Voisi kai ajatella että sekin lasku kuvaa jotain totuutta, mutta eri luokan totuutta kuin 1+1=2. Notaatiossa tätä totuuksien luokkaeroa ei ole kuitenkaan huomioitu, tämäkin on sopimuskysymys.

Ja tämän teorian puitteissa ei ole keksitty tapaa saada nollalla jakamisesta mielekästä operaatiota, joten on sovittu että niin ei tehdä. Joissakin muissa matematiikan osa-alueissa tämä näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista (rengasteoria, josta en tiedä kuin nimen ja sen, että siinä jaetaan nollalla).

 

[hablaa]

Linkki: https://youtu.be/tuxbMfKO9Pg

En vielä lähtisi heittelemään hattuja kattoon. Niinhän "EM-drive"n piti myös mullistaa avaruusmatkailu, mutta myöhemmät kokeet eivät saaneet ilmiötä toistettua.

 

[BigRedCat]

Tämän voisi yhtä hyvin laittaa humpuukiketjuun, mutta menköön tänne kun on ihan suomalaisessa yliopistossa hyväksytty väitöskirja kyseessä.

Aivan uskomaton kasa höyryävää, akateemiseen käärepaperiin kiedottua pseudotieteellistä, jos edes sitäkään, paskaa. On häpeällistä, että kouluillaan ylpeilevässä Suomessa tällainen järjetön, lähdeviitteetön yli 300-sivuinen horina on tehnyt kynäilijästään tohtorin. Miten, miksi!? Ja tällaiseen pelleilyyn yliopistot (toivottavasti tämä ei Lapin yliopiston ulkopuolella menisi sentään läpi) käyttävät liian vähiä varojaan.

Kolumni | Lauri Törhösen väitöstilaisuus oli tuskallista katsottavaa

Lauri Törhönen kolisteli väitöstilaisuudessaan akateemisen protokollan läpi isännän ottein, kirjoittaa HS:n toimittaja Samuli Tiikkaja.

www.hs.fi

Onnea Lapin yliopiston opiskelijat!
Maanantaina 30. lokakuuta saitte vapaat kädet opinnäytetöihinne, kun elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirja solahti läpi väitöstilaisuudesta, aivan kuten se on tätä ennen läpäissyt väitöskirjaohjaajan kriittisen tarkastelun seminaarivaiheessa sekä kahden esitarkastajan syynin.

Tämän jälkeen proseminaarinne vetäjän on turha valittaa, jos ette halua laittaa tutkielmaanne jäsenneltyä sisällysluetteloa, lähdeviitteitä tai ylipäätään lähdeteoksia. Kysymyksenasettelu, metodologia, aiheen rajaus, pah! Latu on auki tohtorintutkintoon, korkeimpaan akateemiseen oppiarvoon asti.

Jos väitöskirjatutkija pitää itseään niin erityisenä tapauksena, että kirjoittaa väitöskirjan itsestään ja ilman tutkimuskirjoittamisen konventioita, hän nostaa itsensä tutkimusyhteisön yläpuolelle. Väitöskirjaa ei tutkija kuitenkaan kirjoita itselleen, vaan yhteisölle, joka etsii tekstistä uutta tietoa.


Väistös löytyy täältä: Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. : suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit; etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet Avasin satunnaisesti kohdan ja näky oli sivuilla 287-288 tämä:

Kulttuuri on sivupersoona kansallisella näyttämöllä. Suomen kirjailijaliitolla on
800 ilmaa raskaampaa jäsentä, näyttelijäliitolla 1900; teatterinohjaajia ja dramaturgeja on
400, journalistiliitossa on 15000 jäsentä, Suomen elokuvaohjaajaliitossa 150.
Taidemaalariliittoon kuuluu 1400 taiteilijaa, kuvanveistäjiä on 400, arkkitehteja 2600
joiden lisäksi 600 opiskelijaa kuuluu Suomen arkkitehtiliittoon. Muusikkojen liitolla
on 3600 jäsentä ja Teatteri- ja mediatyöntekijöitä on 5000, joka tekee yhteensä 32.000.
Se on 0,6 % Suomen väestöstä. Mukaan lukuun on laskettu arkkitehdit ja toimittajat,
288 jotka eivät päätoimisesti elätä itseään tukiapurahoilla, vaan työllä. Vain vertailun vuoksi,
Suomen huippu-urheilijoiden liitossa – sellainenkin on! – on 1600 ja Rautatieläisten
liitossa 3900 jäsentä. Luvut ovat viitteitä antavia koska ei ole mitään yhtä lähdettä, luvut
on poimittu kansalaistietosanakirja Googlen toimittamista lähteistä. Kultamitalin ja
rautatien asettaminen yhteiskunnallisiksi mittatikuiksi kulttuurin viereen ei ole
asiallista, mutta vertailu antaa kansalliseen vaikuttavuuteen rinnastavan merkityksen
keihäänheitolle, mäkihypylle ja matkailulle. Ihminen kehittää hienostuneempaa
tekniikkaa, jota urheilussa yritetään systemaattisesti kieltää tai kiertää.

Jokainen ihminen ei ole elokuvan arvoinen. Antaisiko ilmavoimat Hornetin ilmailun
rakastajan lennettäväksi? Suihkuhävittäjässä on edes heittoistuin. Hätätilanteessa sitä voi
käyttää, jos lentotaito loppuu. Joskus elämä jatkuu, myös elokuvassa. Jos valtio, ehkä
oikein, on ymmärtänyt että elokuvantekijöitä kannattaa kouluttaa yliopistotasoisiksi,
vastuullisiksi osaajiksi ja valtio tunnustaa, että elokuva on kansallista kulttuuria
kuten suomalainen kirjallisuus ja teatteri ja ansaitsee olemassaolon, joka ei pienellä
kielialueella ylikansallisen tarjonnan maailmassa ole mahdollista ilman tukea, valtion
olisi myös ymmärrettävä, että on varojen hukkaamista ellei yliopistotasoista koulutusta
ja julkista kulttuuritukea korreloida toimimaan tavoitteen hyväksi. On edesvastuutonta
kouluttaa elokuvantekijöitä, jos kouluttamattomat tuottajat ja sivistymättömät päättäjät
eivät ymmärrä edes mitä sana ”koulu” merkitsee. Yliopistotasoiseen kouluun onnistuvat
pääsemään vain syntymälahjakkaimmat, joille kannattaa antaa teroitettu ase ennen kuin
heidät heitetään petojen eteen.

Varma tapa tuhlata vähiä resursseja on jakaa niitä harrastajille toivoen, että joskus
”sokeakin kana” jyvän löytää. Tätäkin on kokeiltu, poliittisin ja sosiaalisin perustein.


Ja tämäkin tyyppi voi nyt poseerata tohtorina kaikella tuon tittelin suomalla ja tässä tapauksessa ansaitsemattomalla arvovallalla. Ihan hauska kolumninpätkähän tuo voisi olla, mutta väitöskirja... Kerrankin voi olla aidosti pöyristynyt.

 

[DAF]

Tämän voisi yhtä hyvin laittaa humpuukiketjuun, mutta menköön tänne kun on ihan suomalaisessa yliopistossa hyväksytty väitöskirja kyseessä.

Sen verran todettava, että onneksi ei ole vielä hyväksytty. Tiedekuntaneuvosto voi lausuntojen perusteella myös hylätä väitöksen, vaikka tilaisuus on pidetty. Yleisesti ottaen tiukin seula on väittelylupaan mennessä, mutta varsinainen hyväksyntä tehdään myöhemmin. Joitakin hylkäyksiä on historiassa olemassa, kiinnostavaa nähdä, mitä LY päättää.

Eniten ehkä kuitenkin hämmentää, miten Saarinen suostui vastaväittäjäksi. On toki emeritus, mutta onhan tuollaisessa omakin tieteellinen uskottavuus pelissä.

 

[BigRedCat]

Sen verran todettava, että onneksi ei ole vielä hyväksytty. Tiedekuntaneuvosto voi lausuntojen perusteella myös hylätä väitöksen, vaikka tilaisuus on pidetty. Yleisesti ottaen tiukin seula on väittelylupaan mennessä, mutta varsinainen hyväksyntä tehdään myöhemmin. Joitakin hylkäyksiä on historiassa olemassa, kiinnostavaa nähdä, mitä LY päättää.

Eniten ehkä kuitenkin hämmentää, miten Saarinen suostui vastaväittäjäksi. On toki emeritus, mutta onhan tuollaisessa omakin tieteellinen uskottavuus pelissä.

No näinhän se onneksi (vielä) on. Todella harvinaista tuo tiedekuntaneuvoston tekemä hylkäys vain on ja taitaapa taidealoilta löytyä esimerkki, jossa neuvosto on hyväksynyt ilmeisen heikon väitöksen jonka hylkäämistä vastaväittäjäkin suositteli. Toki tämä case lienee aika poikkeuksellinen ja kenties julkinen painekin hieman kiristää neuvoston seulaa. Käsittämätöntä silti, että tuolla väitöskirjalla on läpäisty jo näin monta vaihetta käytännössä maaliin asti.

Samaa mieltä Saarisesta. Etenkin kun ala ei varsinaisesti ole hänen tiukinta ydinosaamistaan…

 

[Wiljami]

Sen verran todettava, että onneksi ei ole vielä hyväksytty. Tiedekuntaneuvosto voi lausuntojen perusteella myös hylätä väitöksen, vaikka tilaisuus on pidetty. Yleisesti ottaen tiukin seula on väittelylupaan mennessä, mutta varsinainen hyväksyntä tehdään myöhemmin. Joitakin hylkäyksiä on historiassa olemassa, kiinnostavaa nähdä, mitä LY päättää.

Eniten ehkä kuitenkin hämmentää, miten Saarinen suostui vastaväittäjäksi. On toki emeritus, mutta onhan tuollaisessa omakin tieteellinen uskottavuus pelissä.

Toivoisi että tämä tieteellisen yhteisön halveksunta ja metodin päälle paskantaminen menisi tosiaan hylkyyn LY:ssä, vaikka omakin käsitykseni on että kaikki väitösluvan jälkeen on pelkkää muodollisuutta ja olen ollut mm. todistamassa väitöstilaisuutta jossa väittelijä veti niin henkisesti lukkoon ettei saanut toviin sanaa suustaan eikä osannut löytää omasta tekstistään vastauksia vastaväittäjän kysymyksiin (joihin vastaväittäjä hetken kuluttua itse sitten vastasi että "jaa niin tämähän on kyllä kerrottuna tässä sivulla xyz").

Tämmöisille Törhösille on olemassa täysin kurantteja kunniatohtorin nimekkeitä niin ei luulisi että sille on pakko oikeaa akateemista tutkintoa antaa kun selkeästi ei ole edes yrittänyt suorittaa mitään tutkinnon vaatimia tehtäviä. Tuommoinen vapaan tekstin "minä julistan!" sepustelma voisi mennä esimerkiksi muistelmina tai vastaavana paatoksena ja sen ostakoon kuka kokee hyvinvointinsa tai tietämyksensä tuosta lisääntyvänsä, mutta en itse asiassa ihan hyvällä näe että LY:n myönteisen päätöksen jälkeen Törhönen on virallisesti samalla linjalla niiden ihmisten kanssa ketkä ovat tohtoroituneet ihan oikeasti.

 

[Rick Rother]

Sattuipa somasti vastaan neljä päivää vanha uutinen Yleltä. Lapin yliopisto on hylännyt Lauri Törhösen väitöskirjan. Dekaani: ”Työ ei täytä väitöskirjalle asetettuja kriiterejä”.