The Voice of Finland

  • 678 495
  • 2 823

Kaarle6

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Eisbären Berlin
Mun mielestä Saara Aalto veti sellaisen vedon, joka myös kosketti ja oli sielukas esitys. Kahdessa edellisessä vedossa Saara on jäänyt etäiseksi, mutta tämä edellinen esitys muutti omalta osaltani mielipiteen tästä. Aivan käsittämätön laulaja. Ongelma hänellä on, että mikäli tähtää kansainvälisille markkinoille niin näitä laulajia riittää American Idolseissa, ja muuallakin Euroopassa, jotka ovat samalla taitotasolla. Toisinsanoen Saaralla ei ole mitään todella persoonallista soundia, mikä jäisi ihmisten mieliin.

Posketonta menoa Herraselta! Voi jösses sentään! Tämä iski itelleni kaikkein koviten. Itse pidin myös Kimmon vedosta, varsinkin lavaesiintyminen. Ehkä bändi tosiaan vähän jyräsi Kimmon jossain kohtia biisiä, mutta muuten toimii edelleen. Tulee olemaan aika raastavat pudotukset edessä Monroella, jos tosta nelikosta pitää tiputtaa päitä pois.

Ensi kerralla odotellaan mielenkiinnolla Isabellan, Tarun, Jessen ja Akin vetoja. Erityisesti Jesseen kohdistuu suurin mielenkiinto, tuleeko jälleen balladia, vai mennäänkö mukavuusalueen ulkopuolelle? Kovat on paineet vetää samantasoinen veto kuin mitä 'Minä ja hän' -kappale oli.
 

Mortal

Jäsen
Suosikkijoukkue
ILVES
En lähtisi arvioimaan kisan voittajaa, kun valta on katsojilla.
Siellä vaikuttaa paljon ulkomusiikillisetkin arvot.

Itse diggaan ihan älyttömästi tästä formaatista ja taso on yllättävän laaja.

Omia suosikkejani ovat Herranen,Koskinen ja Säntti.

Aalto voisi vetää jonkun kunnon rocktykityksen ja karistaa itsestäänselvän leiman yltään. Ääni kyllä riittää.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
En lähtisi arvioimaan kisan voittajaa, kun valta on katsojilla.

Mitä tämän kisan voittaja saa?
Toivottavasti ei levytyssopimusta, jossa on jo biisit tehty valmiiksi ja odottaa vain lauluosuuksia. Tälläinen palkinto voi olla jopa este uran jatkumiselle.
Jos voittajan palkinto on jotain tuollaista, niin voisi parempi olla voittamatta kisaa. Kyllä monelle laulajalle voi ilman voittoakin povata hyvää tulevaisuutta.
 

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
Mitä tämän kisan voittaja saa?
Toivottavasti ei levytyssopimusta, jossa on jo biisit tehty valmiiksi ja odottaa vain lauluosuuksia. Tälläinen palkinto voi olla jopa este uran jatkumiselle.
Jos voittajan palkinto on jotain tuollaista, niin voisi parempi olla voittamatta kisaa. Kyllä monelle laulajalle voi ilman voittoakin povata hyvää tulevaisuutta.

No kyllähän näiden laulajien kisaa edeltänyt ura kielisi juuri siitä, että niitä biisintekijöitä sinne taustalle olisi tarvittu. Kimmo Härmällä taitaa esim. olla jo parikymmentä vuotta musisointia takanaan, mutta kun kohdalleen ei ole joko omasta kynästä tai ulkopuolisen kirjottamana osunut kuin biisejä jotka eivät kiinnosta ketään, niin miehestä ei ole kiistattomista kyvyistä huolimatta kuultu aiemmin mitään.

Hyvä laulaja ei ole vielä muuta kuin hyvä laulaja. Tarttis saada vielä taustalle joku joka osaa tehdä sille laulajalle hyvät biisit. Paras kilpailijoille tästä on julkisuus, joka saattaa houkuttaa niitä biisintekijöitä ja levy-yhtiöitä lähestymään artistia.
 
Suosikkijoukkue
Ilves
Saara Aalto ja Mikko Herranen taitavat olla vahvoilla ihan loppuun asti, mikä ei mielestäni ole ollenkaan huono asia. Henkkoht olen tyytyväinen kun Krista Siegfrids ei päässyt jatkoon.

Hän oli omaan makuuni liian tyrkky, vaikka Janis Joplinin biisi olikin suht hyvä veto.

Ja Nelosen sivuilla sanotaan palkinnosta seuraavaa:

Suorat lähetykset alkavat Turussa Logomossa. Jäljellä olevat 24 artistia kamppailevat kuumeisesti päästäkseen finaaliin tavoittelemaan kilpailun voittoa ja arvokasta levytyssopimusta!
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Noista "riskialttiista biisivalinnoista" puhuttaessa kannattaa muistaa, että se on myös aika katsojakohtaista. Aika moni täällä tuntuu pitäneen riskialttiina sitä, että Herranen lauloi Musen kappaleen, koska Matt Bellamy laulaa niin hyvin originaaliversiossa. Suurimmalle osalle katsojista Matt Bellamy on kuitenkin täysin neverhöörd ja tuskin ovat kuulleetkaan koko biisiä ennen.

Sellaisia oikeasti kaikkien ja kaikenikäisten katsojien varmasti tuntemia biisejä olivat eilisistä vain Beautiful Day ja Show Must Go On. Varsinkin tuon jälkimmäisen valitseminen oli jonkinasteinen riski, sillä monille katsojille tulee väkisinkin sellainen kiusallinen olo kun vertaa sitä kilpailijan esitystä alkuperäiseen versioon. Toisaalta ei sekään välttämättä ole kauhean fiksua valita jotain ihan pystymetsästä revittyä kappaletta. Pääsihän Amanda Löfmankin Show Must Go Onin jälkeen eilen lopulta suoraan yleisöäänillä jatkoon, vaikka täällä onkin suhtauduttu aika kriittisesti biisivalintaan ja esitykseen.
 
Minulle kolahtivat eniten Herranen ja Aalto. Aaltoa on paljon täällä kritisoitu, sen verran tiedän naisen taustoja että kunnianhimon ja tavoitteiden taustalta löytyy armottoman määrätietoinen treenaaminen ja ihan selkeästi pitkäjänteinen usko siihen että se oma huippumenestys tulee sillä kun pysyy itselleen uskollisena eikä lähde liikaa kosiskelemaan pikavoittoja. Ei tuollaista laulutekniikkaa saa ellei omistaudu musiikille ja tee sitä sydämellä.

Huumoripuolelta parasta oli tämä Leena Hefner-imitaatio. Jatkoon sillä olisi pitänyt päästä, sen sijaan tuo Tonza olisi saanut lähteä kotiin. Selja Felin jäi myös mieleen kauniilla esityksellään, taitaa vain olla niin yksipuolinen laulaja että ei siksi päässyt jatkoon.

Amandan hehkutusta en ymmärrä. Hänet olisin tiputtanut jo alkukarsinnassa mikäli olisin istunut päättävässä elimessä.
 

12961

Jäsen
Saara Aalto on kyllä todella hyvä laulaja. Näin klassista laulua paljon harrastaneen ja jonkin verran opettaneenkin näkökulmasta Saaralla on selkeästi notkein ja kestävin ääni, johtuuko sitten siitä, että myös klassiseen tekniikkaan tuo kuuluu tutustuneen. Kaikki vokaalit soivat hyvin, yksikään ei jää taakse/huonosointiseksi, ja ääntä ei tarvitse prässätä kun rinta ja pääkallo toimivat optimaalisella tavalla kaiuttimena. Livenä, pienessä tilassa ja ilman mikkiä olisi mielenkiintoista kuulla Saaran laulua, niin voisi tekniikasta sanoa enemmänkin. Perustekniikka paineenhallintoineen ja hengityksineen on totta kai hyvää luokkaa. Hyviä juttuja on poiminut klassisen laulun tunneiltaan.

Saara tarvinnee noista kirkkaasti vähiten vahvistusta, ja silti laulu kuulostaa siltä, ettei prässiä juuri ole, vaan äänenkäyttö on höyhenenkevyttä.

Teknisesti Saaran vastakohtaa tässä kisassa edusti todellinen raakile, Valerie Nyholm. Ihmettelin jo edellisessä vaiheessa tämän tytön jatkoon menoa. Habitukseltaan Valerie oli erittäin miellyttävä. Äänenkäyttö sen sijaan oli kontrolloimattoman oloista, jatkuvasti mentiin siinä rajamailla, tuleeko ääntä lainkaan ja koska repeää kukoksi. Tietenkin on aika tyypillistä kokemattomalle laulajalle, että paineen ja sitä kautta kurkunpään hallinta ovat melko olemattomalla tasolla, ja ääni kuulostaa siltä kuin kurkun lihaksisto olisi kovana sumppuna koko ajan. Ei laulanut edes puhtaasti.

Antti Matikaisen jatkopaikkaa ihmettelen monen muun tavoin, aika pliisun olinen esitys oli. Ei jättänyt käteen juuri mitään. Tosin Matikainen oli selvästi parempi kuin vaikka Valerie.

J-P Salon ja Toni Hiltusen tapauksessa ymmärrän Monroen ratkaisua, eihän äänellään yrittäjänä jo nyt itsensä elättävä keski-ikää käyvä mies ole kovin värikäs marja poimittavaksi millekään levy-yhtiölle, vaikka hyvä rokkari onkin. Tonissa voi olla potentiaalia, ainakin erottuu massasta.

Amanda Löfmanin Queen putosi mulle aika hyvin. Alun säestyksetön osuus laulettiin puhtaasti, ja tuo osoittaa melkoisesti musikaalisuudesta. Bändin mukaantulo ei särähtänyt korvaan, vaan sävellaji oli pysynyt aikas nätisti. Lisäksi esityksessä oli sopivasti dramatiikkaa, biisihän itsessään oli aikamoista riskinottoa ja huonompi laulaja olisi tehnyt tuosta lässähtäneen pannukakun vailla hilloa.
 
Viimeksi muokattu:

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
...

Krista Siegfrids on ehdottomasti sellainen naisartisti, joka Suomen musiikkiskenestä puuttuu. Kukaan naisartisteista ei osaa oikein räväyttää ja olen aivan pomminvarma, että Kristasta tullaan kuulemaan vielä. Lavaesiintyminen on kyllä ihan uskomattomalla tasolla; tulee mieleen Monroen heilumiset lavalla ja itse Mercuryn uskomaton kyky ottaa yleisö haltuun. Hiukan hienosäätöä niin Kristasta saadaan vielä kova rokkimimmi. Ja esitys oli kova, olisi ansainnut mennä jatkoon.

...

Kristan lavaesiintymisen vertaaminen johonkin Matti Fagerholmin vastaavaan on ehkä hyvinkin paikallaan, mutta että ihan Freddy Mercuryyn...
Sorry, mutta se on lievästikin sanottuna räikeätä liioittelua.

Totta tuokin. Mutta sen lisäksi Aallon tyyli todennäköisesti muutenkin toimisi paremmin ulkomailla kuin suomessa, koska esim. amerikassa tuollainen teatraalinen esiintymistyyli ja tuo siirappinen musiikkityyli on hyvinkin suosittua ja paremmat markkinat Aallon tyyliselle laulajalle siellä olisi. Mutta siellä Aallon tekninen taituruus ei sitten olisikaan enää niin ylivertaista kuin täällä kun tuo genren suosio siellä tarkoittaa että myös kilpailijoita on paljon enemmän kuin täällä.

Joo - selkeästi Aallolta väärin pärjätty!
Ei sovi lahjakkuudellaan suomalaiseen musiikkimakuun ja muualla mahtuu liiankin hyvin - lähinnä saunan taakse joutaisi mokoma talentti...
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joo - selkeästi Aallolta väärin pärjätty!
Ei sovi lahjakkuudellaan suomalaiseen musiikkimakuun ja muualla mahtuu liiankin hyvin - lähinnä saunan taakse joutaisi mokoma talentti...
Aallon tyyli ja esiintyminen ei vain iske kaikkiin. Jättää minutkin erittäin kylmäksi. Ei se ole väärin pärjäämistä, vaan merkki siitä ettei Aaltokaan ole täydellinen.
 

12961

Jäsen
Aallon tyyli ja esiintyminen ei vain iske kaikkiin. Jättää minutkin erittäin kylmäksi. Ei se ole väärin pärjäämistä, vaan merkki siitä ettei Aaltokaan ole täydellinen.

Itse asiassa minäkään en pidä Aallon esiintymisestä haastatteluissa ja tuomareiden kommenttien aikana. Vaikuttaa ylimieliseltä ja muovisen teennäiseltä. Onhan siellä ollut, ja on edelleen kilpailijoiden joukossa ammattilaisia, euroviisuissa esiintyneitä ja meriiteiltään kovempia tekijöitä kuin Saara Aalto. Tuollaisessa tilanteessa tulisi tuntea kilpailijansa, ja olla nöyrä, vaikka tietäisikin olevansa tällä hetkellä kilpailun paras laulajana. Nöyryys erottaa itseluottamuksen ja ylimielisyyden. En toki tiedä mitä tytön päässä liikkuu, merkillinen kuva hänestä vain jää.

En tarkoita, että Saaran pitäisi ruveta suomalaiseen tapaan nöyristelemään ja vähättelemään itseään.

No, kaikille ei tällainen kuva kaiketi kuitenkaan ole Aallosta jäänyt, mulle vaan persoona tuntuu epämiellyttävältä, vaikka hyvä laulaja onkin.
 
Viimeksi muokattu:

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Joo - selkeästi Aallolta väärin pärjätty!
Ei sovi lahjakkuudellaan suomalaiseen musiikkimakuun ja muualla mahtuu liiankin hyvin - lähinnä saunan taakse joutaisi mokoma talentti...

En kai minä nyt sitä sanonut! Lähinnä pohdiskelin vaan tuota että vaikea kuvitella suomesta löytyvän markkinoita Aallon tyyliselle laulajalle, kun täällä tuontyylinen englanninkielinen musiikki ei ihan älyttömän hyvin myy ja toisaalta Aallon persoonassa ja esiintymistyylissä on paljon sellaista "amerikkalaisuutta" joka ei oikein suomalaisille toimi. En minä siihen usko että Aallon lahjakkuus olisi se joka estäisi hänen suosionsa Suomessa, on kai tässä maassa (ja pelkästään tässä Voice-kilpailussa) vaikka miten paljon jumalattoman lahjakkaita ja kyvykkäitä laulajia jotka ovat silti lyöneet itsensä läpi. Kyse on vaan siitä mikä tyyli missäkin maassa puree.

Amerikassa tuollaiselle musiikille on ihan erilaiset markkinat ja siellä Aallon tyylinen laulaja pystyisi kyllä tekemään uraa, mutta siellä on sitten taas myös paljon enemmän kilpailua tuossa genressä että helppoa ei tulisi olemaan sekään tie. Esim. täkäläisissä kykyjenetsintäkilpailuissa Aallon tasoinen laulaja on helpostikin ylivoimaisesti paras laulutaidoltaan, mutta vastaavissa Amerikkalaisissa kilpailuissa hän olisi vaan yksi lahjakas muiden joukossa.

Saattaa olla vähän väliinputoaja siis, ja sen takia hänen pitäisi ihan oikeasti pystyä koskettamaan ihmisiä tuolla laulullaan että breikkaisi, ja ainakaan minun kohdallani tuo ei ole toiminut vaan hänen esityksensä niin Talentissa, euroviisuissa kuin tässä Voicessakin ovat jääneet fiilikseltään latteiksi. Mutta minun mielipiteeni on minun ja jos muille toimii niin hyvä niin, ei se minulta ole pois. Tuo oli vaan sellaista pohdiskelua miten minä näen asian, en edes yritä väittää että se olisi absoluuttinen totuus.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Osuinpa eilen katselemaan ja kuuntelemaan Frank Sinatra-dokkaria YLE Teemalta - siinähän meillä oli todellinen Voice of the World.

Siitä edelleen tulin pohtineeksi tätä Saara Aalto-tapausta ja tätä täydellisyyttä ja kylmäksi jättämistä.

Sinatralla ja muilla äänitaitureilla on äänessään joku poikkeuksellinen vivahde tai jopa "virhe", josta heidät tunnistaa, vaikka kuulisi laulusta vain muutaman sekunnin. Saara Aallolla tällaista persoonallista, originellia sävyä en ainakaan minä pysty havaitsemaan. Ei ole käheyttä, honotusta, vain puhdas ja korkea ääni. Jos radiosta kuulisin, pitäisin hyvänä laulajana, mutta en todellakaan tietäisi ketä kuuntelen.

Onhan Suomessa aina pidetty teknisesti huonosti, mutta hyviä biisejä hyvällä asenteella laulavista kavereista kuten vaikka Juice, J.Karjalainen, Irwin, Rauli Badding, Tuomari Nurmio, Martti Syrjä saati sitten M.A.Numminen. Enkä todellakaan väitä, että em. heebot eivät olisi musikaalisia, laulutekniikkansa vain ei mielestäni ole mitään Sibelius-akatemiatasoa.
 

PokerJoker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings
Kristan lavaesiintymisen vertaaminen johonkin Matti Fagerholmin vastaavaan on ehkä hyvinkin paikallaan, mutta että ihan Freddy Mercuryyn...
Sorry, mutta se on lievästikin sanottuna räikeätä liioittelua.

No menihän se kieltämättä hiukan liioitteluksi, Mercury nappasi kuitenkin yleisön kuin yleisön haltuun. Tässäkin vertaaminen Fagerholmiin olisi ollut kohdallaan, kolme kertaa olen kuitenkin nähnyt Monroen livenä ja välillä tuntui, että mimmi on ottanut Monroelta noita maneereita.
 
Viimeksi muokattu:

Pantse67

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues, Detroit Red Wings, ManU, UFC
Olisin ilman muuta laittanut Kristan jatkoon ennen Tonia. Kaveri oli kuin Matti Nykänen drag-asusteissa. Vire oli täysin hukassa ja tuloksena oli yhden lempikappaleistani totaalinen tuhoaminen. Ei hän täysin lahjaton ole, mutta tuo esitys aiheutti kohdallani lähinnä myötähäpeää.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Tuota noin - Saara Aallosta vielä sen verran, että minusta on kunnioitettavaa ja hienoa, että hän on jaksanut määrätietoisesti kehittää itseään, lahjakkuuttaan sillä alalla, millä haluaa menestyä ja tehdä työtä ja että tavoitteet ovat paljon laajemmalla kuin Nuorisoseurojen ja kesäfestareiuden lavojen kiertely koti-Suomessa - ei kai sellaisessa mitään negatiivista liene?
Ajatellaanpa esim. jotain huippukiekkoilijan alkua, joka lyö pikkuisen läskiksi harjoittelun eikä muutenkaan ota oikein tosissaan hommaa - kylläpä vituttaisi katsoa vierestä, kun olisi nähtävissä, että kaverilla olisi lahjoja breikata vaikka nahilassa asti, jos viitsisi tosissaan yrittää.

Se, ettei Aalto sytytä tai jättää hieman kylmäksi osan porukasta, johtunee suurelta osin esittämästään tyylilajista kuten "rillit" tuossa ylempänä totesikin.
Mutta - sellainen tuntuma minulla on, että vielä häneltäkin kajahtaa jotain, joka koskettaa hieman rajummin ja laajemmin yleisöä, kunhan uskaltaa antaa sille avoimesti tilaisuuden.

Olkoonpa tämä tässä tällä kertaa...
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Aika moni täällä tuntuu pitäneen riskialttiina sitä, että Herranen lauloi Musen kappaleen, koska Matt Bellamy laulaa niin hyvin originaaliversiossa. Suurimmalle osalle katsojista Matt Bellamy on kuitenkin täysin neverhöörd ja tuskin ovat kuulleetkaan koko biisiä ennen.
Tässä on toinenkin ulottuvuus. Itselleni Muse on aika yhdentekevä ja olen joskus kuullut tuon kappaleen radiossa tai mainoksessa. En ollut kuullut tästä Belamystä koskaan ennen tätä ketjua, mutta päättelen kyseessä olevan alkuperäisen kappaleen esittäjän etu- tai sukunimi.

Koska kappale oli mulle lähes-neverhöörd yhdentekevä rallatus ei myöskään Herrasen esitys noussut mitenkään maailmaa suuremmaksi. Siksi ihmettelen onko televisioni äänisäädöissä jotain vikaa, kun sitä ollaan täällä kehuttu jotenkin mieltä räjäyttäväksi. Kai se vaatii jonkinlaista Muse-suhdetta että pystyi kokemaan tuon jännitteen. Minusta tuo kuullosti edelleen "ihan-kivalta". Kyllähän itsekin pidätin hengitystäni kun Amanda alkoi vetämään Show Must Go Onia. Jos biisivalintana olisi ollut joku Musen kappale olisin mennyt varmaan jääkaapille tekemään voileipää.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sinatralla ja muilla äänitaitureilla on äänessään joku poikkeuksellinen vivahde tai jopa "virhe", josta heidät tunnistaa, vaikka kuulisi laulusta vain muutaman sekunnin. Saara Aallolla tällaista persoonallista, originellia sävyä en ainakaan minä pysty havaitsemaan.

Ihan just sama fiilis. Aivan loistava laulaja, mutta persoonallisuus, 'syvyys', puuttuu. Lisää elämänkokemusta ja /tai yksi kiville ajatunut rakkausuhde saattaisi korjata tilanteen? Köh.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Mielestäni tuo Kristan esitys oli ihan hirveä. Kappaleessa kuuluu olla isot nyanssit, mutta nyt tuo meni alkua lukuunottamatta täysin huutamiseksi. Kaikki paukut oli käytetty jo ennen kertsiä. Lavaesiintymisen olisi jossain määrin hyvä olla synkassa kipaleen kanssa, nyt tuo olisi ilman ääniä vaikuttanut joltain Lady Gaga -vedolta.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Kristan esityksestä ei tosiaankaan ollut laulu ja esiintyminen synkassa. Laulussa nainen antaa ukon rikkoa sydämensä kerta toisensa jälkeen, Kristan esitys oli enempi tuota these boots are made for walking and now they are walking all over you-meininkiä.

Saara Aalto olisi kyllä aivan huippuluokkaa teknisesti ihan missä tahansa Idols/vastaava-kisoissa. Subilta voi tsekata vaikka American Idolin, sieltä ei löydy teknisesti yhtään saman tasoista laulajaa.
 

Taze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Red Wings
Mielestäni tuo Kristan esitys oli ihan hirveä. Kappaleessa kuuluu olla isot nyanssit, mutta nyt tuo meni alkua lukuunottamatta täysin huutamiseksi. Kaikki paukut oli käytetty jo ennen kertsiä. Lavaesiintymisen olisi jossain määrin hyvä olla synkassa kipaleen kanssa, nyt tuo olisi ilman ääniä vaikuttanut joltain Lady Gaga -vedolta.

Täysin samaa mieltä, ihmettelin suuresti että jotkut kehuivat tuota esitystä. Vanessan jälkeen melko selkeästi illan toiseksi huonoin. Enkä voi kyllä JP:n putoamistakaan minään vääryytenä pitää, melko väkinäisen kuuloista vääntämistä oli koko suoritus. Sinällään ihan sama menikö JP vai Toni jatkoon, kummallakaan ei kummoisia saumoja ole. Härmän esitys oli myös melko heikko. Tähkän joukoista oikeastaa tuo Kimi oli ainoa joka erottui ja Vanessa sitten sinne toiseen suuntaan, Seljan olisin toki ehkä itsekin valinnut.

Saara Aalto oli ihan ylivoimaisesti illan paras, ihmettelen aika paljon, kun tuota joku piti jotenkin "tunteettomana" esityksenä. Se pitäisikö Euroviisu edustajien edes olla kisassa on sitten ihan toinen juttu.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Aivan loistava laulaja, mutta persoonallisuus, 'syvyys', puuttuu. Lisää elämänkokemusta ja /tai yksi kiville ajatunut rakkausuhde saattaisi korjata tilanteen? Köh.
Pitäisi sitten jonkun Jatkoajassa uhrautua suomalaisen musiikin puolesta. Tiedä vaikka sitten joskus pääsee (lue:joutuu) sanoituksiinkin.

Vanha Len Saaran exänä, niin Saara laulaisi vuonna 2020: "satutit mua vaginaan, miks' rakastuin moiseen apinaan...". Tai scholl Saaran exänä (sävel jotain marssimusiikkia tai tulee mieleen joku Junnu Vainion biisin sävel): "sanoit ich liebe dich mut kaavakkeesi ruutuja koskaan en osaa täyttää..."
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Saara Aalto oli ihan ylivoimaisesti illan paras, ihmettelen aika paljon, kun tuota joku piti jotenkin "tunteettomana" esityksenä. Se pitäisikö Euroviisu edustajien edes olla kisassa on sitten ihan toinen juttu.

Siinä on varmaan vähän sellaista ongelmaa, että Aalto yrittää tehdä mahdollisimman taitavan laulusuorituksen ja -esityksen. Tämä on vähän väärä kulma, kun pitäisi perkele saada kaikki uskomaan, että nyt sattuu aivan saatanasti kun oli vielä niin paljon sanottavaa ja rakastettu vaan otti ja lähti. Tätä ei Aallosta välity, vaikka hienosti varmasti laulaakin. Kliseisesti sanottuna se tulkinta on - vaikkakin voimallisen näköistä ulkoisesti ja äänellisesti - kuitenkin jotenkin onttoa ja pinnallista. Nämä ovat tietysti subjektiivisia asioita.

En tykkää kyllä myöskään Aallon imelyydestä muutenkaan. Otti siinä jatkoonpäässeiden Komulais-haastattelussa Härmää käsivarresta kiinni sellaisella "olenko telkkarissa, katsokaa miten ihana ihminen minä olen" -ilmeellä, Härmä oli wtf-näköinen.

Ei vaan toimi minulle viihteenä tämä, en haluaisi esimerkiksi katsoa elokuvaakaan, jossa kaikki menee kaksi tuntia ihan ihanasti nappiin.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Olisin ilman muuta laittanut Kristan jatkoon ennen Tonia. Kaveri oli kuin Matti Nykänen drag-asusteissa. Vire oli täysin hukassa ja tuloksena oli yhden lempikappaleistani totaalinen tuhoaminen. Ei hän täysin lahjaton ole, mutta tuo esitys aiheutti kohdallani lähinnä myötähäpeää.

Sä sen sanoit, Nykäsmasa tosta tuli mieleen. Tosta biisistä kun saa niin helvetin kovan, jos hiukan viittis paneutuu asiaan. Kertoo toki jotakin, jos ei ollut edes kuullut koko biisiä aikaisemmin...

Toi Löfmanni ei kyl mun mielestä naulannut tota Queenin biisiä kyllä millään lailla. Tankeroenklanti häiritsi ja kun biisin on esittänyt niinkin kova äijä aikanaan, niin ei olis kannattanut lähtee koittamaan. Mercury oli vaan niin pirun kova... Tai sitten olis kannattanu tuoda jotain omaa siihen biisiin. Nythän nää on ollu tällasia karaoke-versioita suurin osa... Taso on kyllä silti mielestäni kova. Odotukset nousevat siinä samalla! :)

Vittu, kun joku vetäis jonkun helvetin kovan rokkibiisin seuraavaks. Sillain haistakaa vittu -asenteella.
 

Sateentekijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Anaheim Ducks - pelaajista: Joe Sakic
Perjantain jakson kolme selkeästi kovinta oli kyllä ehdottomasti Kim, Aalto ja Herranen.

Kimistä sen verran, että kukaan miehistä ei omaa kyllä noin perkeleen kovaa, vahvaa ja fantastisen värähtelevää ääntä kuin mitä Kim taas viime jaksossa esitteli. Hyvä biisivalinta ja ai että kun nyt vielä tänään kuuntelin ihan selvin päin tämän laulavan nallekarhun laulua nauhalta, niin ei ollut kyllä koko biisin aikana yhtään tylsää kohtaa ja tästä menee kiitos Kimin MAHTAVALLE äänelle.

Herraselta myöskin huikeaa äänenkäyttöä... ei tarvitse muuta sanoa.

Saara Aaltoa ei pidä julistaa vielä voittajaksi, koska Kim ja Herranen antavat kovan haasteen. Saara räjäytti siis perjantaina itsekin pankin... eihän sitä voinut kuin kehua. Kyllä jos tuota Saaran perjantaista vetoa tunteettomaksi haukkuu, niin kyllä se on pikemminkin niin, että haukkuja on tunteeton. Ei ollut tällä kertaa teennäinen juuri yhtään.

Härmästä sen verran, että ei tuo kaunispäivä oikein antanut mahdollisuutta sellaiselle kunnon äänen käytölle (tylsä biisi), silti veti perusvarmasti ja hyvin tuon Bonon biisin. Täytyy kyllä vielä kuunnella jostain se Härmän veto, kun lauloi sen huonekalukauppiaan kanssa... aivan huikea oli kyllä se veto. Ei Härmää pidä siis unohtaa, vaan hengittää tiiviisti tuon kolmikon niskaan ja mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää tulevissa jaksoissa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös