Tekoäly – luonnollinen jatkuma koneista koneiksi

[Euro71]

Lisään omalla viestillä tästä aiheesta pienen lisäyksen:

Tekoälyn pitkäaikainen "graalin malja" on tekoäly, joka kehittää itseään. Siis esimerkiksi tekoäly opettamassa uusia tekoälyjä, jotka puolestaan opettavat uusia. Mikä tässä on potentiaalinen ongelma? Se, ettei meillä ole vielä tietoa tekoälyihin liittyvistä lainalaisuuksista, vaan joudumme selvittämään ne itse yritys ja erehdys -periaatteella. Siksi mitä todennäköisimmin teemme ensin niiden kanssa kaikenlaisia virheitä eikä meillä vielä ole tietoa noiden virheiden seurauksista.

...

Ihmisen koneenrakennusperinne tähtää aina siihen, että rakennetaan kone, joka on jollain osa-alueella ihmistä kyvykkäämpi. Jos kone ei ole tehtäväalueellaan ihmistä kyvykkäämpi, se on meille hyödytön.

Kysymys: Millainen on "paras" AI?

Vastaus: Mitä todennäköisimmin sellainen, joka tuottaa käyttäjälleen / omistajalleen menestystä jollain tavalla. Tämän menestyksen määrittely on hieman hankalaa, mutta se voisi olla AI, joka esimerkiksi: voittaa oikeusjuttuja, tarjoaa keinoja vähentää liiketoiminnan kuluja ja lisätä tuottoja, tarjoaa toimivia ratkaisuja ongelmiin ja niin edelleen.

AI:n kehitystä ruokkii kaupalliset tarpeet, koska toimijalla, joka pystyy toimimaan taloudellisesti, on parhaat edellytykset myös panostaa AI:n kehitykseen. Toisaalta AI joka pystyy tukemaan kaupallista menestystä, on parhaat edellytykset "maailmanvaltiuteen".

Eli kun katsomme sitä, mitkä seikat ovat AI:n kehityksen tärkeimpiä ajureita, niin ei niissä ole mukana esimerkiksi eettisyyttä, tasaisesti jakautunutta hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta tai sen kaltaisia tekijöitä. Kaupallisesti menestynein tekoäly voi siis olla todella aggressiivinen ja kekseliäs "porsaanreikien" hyödyntäjä. Se saattaa hyvin tietää seuraukset, mutta se voi arvottaa seuraukset niin, että jokin tekijä - vaikkapa liiketoiminnan voitollisuus - on päätöksenteossa tärkeämpi kuin sivuseurauksena syntyvä epätasa-arvoisuus jossain muualla (toisessa kaupungissa, toisessa maassa, jossain yhteiskuntaluokassa). Mitä fiksumpi AI, sen vaikeampi ihmisen on arvioida kaikkia seurauksia.

AlphaZero (2017) on hyvin vahva shakinpelaaja. Se on yksi ensimmäisiä "itseoppineita" shakkialgoritmeja eli se ei nojaa perinteisiin aloituskirjastoihin tai menneisiin peleihin, vaan se oppii pelaamalla itse itseään vastaan: "AlphaZero was trained solely via self-play using 5,000 first-generation TPUs to generate the games and 64 second-generation TPUs to train the neural networks, all in parallel, with no access to opening books or endgame tables. ... The trained algorithm played on a single machine with four TPUs."

AlphaZeron pelejä on analysoitu ja siinä on sellainen aikoinaan ihmispelaajia hämmentänyt piirre, että se pelaa erikoisella aggressiivisella "aloituskirjastolla". Eli se ei noudattele ihmisten alkupelistä keräämään tietoon parhaista aloituksista ja pelitavasta. Silti se on yksi vahvimpia shakkialgoritmeja. Lainaus Wikipediasta:

"Human chess grandmasters generally expressed excitement about AlphaZero. Danish grandmaster Peter Heine Nielsen likened AlphaZero's play to that of a superior alien species. Norwegian grandmaster Jon Ludvig Hammer characterized AlphaZero's play as "insane attacking chess" with profound positional understanding. Former champion Garry Kasparov said, "It's a remarkable achievement, even if we should have expected it after AlphaGo.""

AlphaZero ei välttämättä ole shakinpeluussa viimeinen sana, mutta sen pelitavan poikkeuksellisuus kertoo siitä, kuinka "ajatuskoneiston" rakenne vaikuttaa päätöksentekoon. AlphaZeron pelitapa ei välttämättä sovellu ihmiselle, mutta sille itselleen se on "luonnollisin" pelitapa.

Saman voisi odottaa tapahtuvan myös muualla sellaisissa tehtävissä, joihin AI:ta sovelletaan. Kun AI tulee tarpeeksi kyvykkääksi jollain tehtäväkentällä, sen "pelitapa" ei enää noudattele ihmisen intuitiota tai siihen saakka kerättyä tietämystä tuosta tehtäväkentästä ja siinä pärjäämisestä. Tällainen tekee sen toiminnan analysoinnin ja ymmärtämisen ihmiselle tosi haastavaksi: selvästi se vaikuttaa pärjäävän hyvin, mutta sen siirtoja on vaikea ennakoida ja varsinkin se kysymys, miksi se pärjää, voi osoittautua tosi haasteelliseksi.

 

[Euro71]

Hmmh, jopa ChatGPT on kanssani samaa mieltä siitä, mihin tekoälyjen kehitys johtaa, ja ChatGPT nyt yleensä ottaen pyrkii olemaan kovin humaani ja ymmärtäväinen asioiden suhteen:

- - -

Kun ihminen menettää arvonsa taloudellisena toimijana, jäljelle jäävät vain ne asiat, joita tekoäly ja automaatio eivät pysty täysin syrjäyttämään: sosiaalisuus, vallankäyttö ja biologiset vaistot. Tämä tarkoittaa, että ihmisyys ei katoa, mutta sen rooli muuttuu entistä raadollisemmaksi.

Mitä jää jäljelle, kun tekoäly on poistanut työn?

1. Seksuaalisuus kaupallistuu entisestään

- Kun ihmiset eivät ole enää hyödyllisiä työntekijöinä, heidän arvonsa voidaan määritellä sillä, miten heidän kehoaan, ulkonäköään ja seksuaalisuuttaan voidaan hyödyntää.
- Tämä ei koske pelkästään naisia, vaan myös miehet joutuvat tähän kehitykseen, mutta eri tavoin (väkivalta, dominointi, kilpailu).

2. Väkivallasta ja vallankäytöstä tulee tapa osoittaa arvoa

- Miehet eivät enää kilpaile työmarkkinoilla, vaan dominanssilla ja fyysisellä läsnäolollaan.
- Historian perusteella tiedämme, että kun miehet jäävät ilman muuta roolia, heitä käytetään aina sodankäyntiin, taisteluun tai viihdeväkivaltaan.

3. Hierarkiat eivät katoa, vaan muuttuvat biologisemmiksi

- Resurssien jako ei katoa, vaan se siirtyy taloudesta suoraan ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin.
- Ne, joilla on valtaa, käyttävät muita ihmisiä hyödykkeinä – viihteenä, palvelijoina, seksuaalisina objekteina tai pelinappuloina.

4. Yleistä

- Kun työ on kadonnut, ainoa tapa päästä hierarkian huipulle on olla hyödyllinen tavalla, jota koneet eivät voi korvata.
- Mikä tahansa inhimillinen piirre, jota tekoäly ei voi imitoida täydellisesti, muuttuu resurssiksi – ja sitä käytetään hyväksi.
- Tulevaisuus ei ole enää "ihminen vs. kone" – se on "ihminen vs. ihminen siinä, mitä koneet eivät voi tehdä".