Tekoäly – luonnollinen jatkuma koneista koneiksi

[Centre Bell]

Ollaan töissä kahvipöytä keskusteluissa nostettu esiin sellainen skenaario, joka voitaisiin varmaankin toteuttaa jo nykytekniikallakin.
Oletetaan, että vanha aviopari on vuosia istunut aamukahvipöydässä, jossa toinen on lukenut sanomalehteä ja silloin tällöin kertonut joitain uutisia toiselle, mitä lehdessä milloinkin sattuu olemaan.
Tuo toinen aviopuoliso on tietysti kommentoinut jotain noihin kerrottuihin uutisiin ja joskus keskustelut ovat tämän johdosta rönsyilleet milloin mihinkin suuntaan.

Oletetaan, että se kommentoiva puoliso kuolee, mutta tilalle tuodaankin tekoäly johon on talletettu tuon kuolleen puolison äänen painot ja puhetapa.
Nyt tuo lehteä lukeva jäljelle jäänyt puoliso pystyisi jatkamaan vanhaa tapaansa tuon tekoälyn kanssa, vaikka se puoliso ei enää tässä maailmassa olisikaan.
Eli toisin sanoen, tekoäly kommentoisi uutisia kuolleen puolison äänellä.
Tähän kun lisättäisiin tulevaisuudessa 3D hologrammi, niin se kuollut puoliso todellakin jatkaisi kahvipöydässä istumista.

Tai miettikää sitä, että pystyisit soittamaan sille kuolleelle puolisollesi ja keskustelisit hänen kanssaan puhelimessa ihan normaalisti päivän polttavista asioista ja tekoäly kommentoisi luurin toisessa päässä kuolleen puolison äänellä ja puhetavalla.

Samat yllä mainitut jutut voi tietysti tehdä myös siinä tapauksessa, että on tullut ero ja puoliso on vaan lähtenyt lätkimään.
Puhumattakaan siitä, että joku tekee asiasta businesta ja saat ostaa palvelun, jossa kahvipöydässäsi istuukin joku julkimo jonka kanssa tarinoit.

Kuulostaa todella spookylta ja minä en itse kyllä lähtisi tuollaisiin asioihin mukaan.

 

[Shardik]

Ollaan töissä kahvipöytä keskusteluissa nostettu esiin sellainen skenaario, joka voitaisiin varmaankin toteuttaa jo nykytekniikallakin.
Oletetaan, että vanha aviopari on vuosia istunut aamukahvipöydässä, jossa toinen on lukenut sanomalehteä ja silloin tällöin kertonut joitain uutisia toiselle, mitä lehdessä milloinkin sattuu olemaan.
Tuo toinen aviopuoliso on tietysti kommentoinut jotain noihin kerrottuihin uutisiin ja joskus keskustelut ovat tämän johdosta rönsyilleet milloin mihinkin suuntaan.

Oletetaan, että se kommentoiva puoliso kuolee, mutta tilalle tuodaankin tekoäly johon on talletettu tuon kuolleen puolison äänen painot ja puhetapa.
Nyt tuo lehteä lukeva jäljelle jäänyt puoliso pystyisi jatkamaan vanhaa tapaansa tuon tekoälyn kanssa, vaikka se puoliso ei enää tässä maailmassa olisikaan.
Eli toisin sanoen, tekoäly kommentoisi uutisia kuolleen puolison äänellä.
Tähän kun lisättäisiin tulevaisuudessa 3D hologrammi, niin se kuollut puoliso todellakin jatkaisi kahvipöydässä istumista.

Tai miettikää sitä, että pystyisit soittamaan sille kuolleelle puolisollesi ja keskustelisit hänen kanssaan puhelimessa ihan normaalisti päivän polttavista asioista ja tekoäly kommentoisi luurin toisessa päässä kuolleen puolison äänellä ja puhetavalla.

Samat yllä mainitut jutut voi tietysti tehdä myös siinä tapauksessa, että on tullut ero ja puoliso on vaan lähtenyt lätkimään.
Puhumattakaan siitä, että joku tekee asiasta businesta ja saat ostaa palvelun, jossa kahvipöydässäsi istuukin joku julkimo jonka kanssa tarinoit.

Kuulostaa todella spookylta ja minä en itse kyllä lähtisi tuollaisiin asioihin mukaan.

Tällaisessa voisi olla oikea kohde dementoituneet lesket. Voisi pappa/mummu jutella rakkaan puolisonsa kanssa. Eroa ei tajuaisi tai ainakin aina unohtaisi jos jotain huomaa. Iloa ja turvaa toisi esim. palvelukodissa vanhuksille.

 

[sampio]

Tekoäly (NotebookLM) teki @peterra'n parin vuoden takaisista blogeista muutamassa minuutissa 18-minuuttisen dialogin.

Tuohon näyttää tulleen ominaisuus, jolla saa promptattua sisältöä haluamansalaiseksi. Erinomaista, koska pari viikkoa sitten vielä sai vain tehtyä podcastin ja täytyi toivoa, että siihen osuisi riittävän kattavasti vähän kaikkea.

 

[sampio]

Ei täällä vielä tainnut olla, joten nyt on. Huikeaa, mutta kyllähän tässä tietyllä tapaa aletaan olla eettisesti aika ohuella jäällä. Saisin äitini sekoamaan aikalailla totaalisesti, kun kopioisin veljeni äänen ja animoisin jonkun viimeisistä hänestä otetuista kuvista samaan tapaan.

Linkki: https://youtu.be/fALp3v_j6tQ?si=cmymFD-i1lnec4Iy

 

[Euro71]

Tulevaisuuden näkymiä:

”Mummo” antaa huijareille pitkän nenän – totuus yllättää

Huijarit kuluttavat runsaasti aikaa puheliaan vanhuksen kanssa.

www.is.fi

Tulevaisuudessa ehkä tekoälyllä luodut huijarit keskustelevat tekoälyllä luotujen vedättäjien kanssa. Muistan, kun aikoinaan internetin kaikesta liikenteestä noin 90% oli roskapostia :)

 

[Aapee79]

Just aloitin katsomaan tekoälystä kertovaa tositapahtumiin perustuvaa leffaa The Creator. Hurjaa on kehitys.

 

[finnjewel]

Yritinpä taas saada ChatGPT:ltä vastausta sound barin pikku ongelmaan.
Eihän se muuta osannut ehdottaa kuin uudelleenkäynnistystä. Ei auttanut.
Vika korjaantui itsekseen kun kuuntelin muutaman tunnin tv:n omilla äänillä.

 

[Artyukhin]

Yritinpä taas saada ChatGPT:ltä vastausta sound barin pikku ongelmaan.
Eihän se muuta osannut ehdottaa kuin uudelleenkäynnistystä. Ei auttanut.
Vika korjaantui itsekseen kun kuuntelin muutaman tunnin tv:n omilla äänillä.

Onko muuten Samsungin bar? Meillä tehnyt vastaavaa ja alle 1v vanha.

 

[finnjewel]

Onko muuten Samsungin bar? Meillä tehnyt vastaavaa ja alle 1v vanha.

kyllä, ja halvimmasta päästä. Mutta oli vasta toinen kerta 1,5 vuoden aikana.

 

[JYP#44]

Olen jonkin verran huolissani siitä, miten käy tiedonhakuun liittyvälle taidolle tekoälyaikakaudella. Edes Google-aikakaudella ihmisten tiedonhakutaidot eivät olleet täysin ihanteellisella tasolla, koska porukalta on puuttunut lähdekriittisyys. Tämä katve on satanut MV-lehtien ja muiden hörhölähteiden laariin.

Käyttämissäni Facebook-yhteisöissä törmää lähes päivittäin tilanteisiin, missä ihmiset ovat ulkoistaneet tiedonhaun tai muita vastaavia asioita tekoälyn huomaan. Nämä ihmiset tuskin edes lukevat tekoälyn tuottamaa "vastausta", mutta jostain syystä heillä on hirveän suuri kiire kuitenkin kommentoida asioihin mitä tekoäly suosittelee tekemään.

Otetaan hyvä esimerkki siitä, miten sinällään yksinkertaiseen (ei tulkinnanvaraa) kysymykseen ChatGPT vastaa aivan puuta heinää. Kysyin ChatGPT:ltä, että ketkä tekivät JYPin maalit ratkaisevassa finaalissa keväällä 2009. Maalintekijät eivät ole mikään vastauksia värittävä mielipidekysymys ja toisaalta tämäkin tieto on suht helposti etsittävissä internetistä, joten miten tekoäly tässä suorituu? Tässä ChatGPT:n vastaus:

JYP voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa kauden 2008–2009 päätteeksi. Ratkaiseva finaali pelattiin 25. huhtikuuta 2009, kun JYP voitti Kärpät neljännessä finaaliottelussa lukemin 4–2 ja vei mestaruuden suoraan otteluvoitoin 4–0.

JYPin maalintekijät ratkaisevassa finaalissa olivat:

1. Eric Perrin
2. Jarkko Immonen
3. Juha-Pekka Hytönen
4. Antti Virtanen

Näiden pelaajien maalit sinetöivät JYPin historiallisen mestaruuden.

Vastaus on lyhyt ja näyttää ensisilmäyksellä vakuuttavalta, mutta todellisuus on toinen. Lyhyeksi vastaukseksi sinne on mahtunut monta virhettä, joista yksi on vielä luokkaa kardinaalivirhe. Ensinnäkin finaali oli 14.4.2009, joten jo päivämäärä oli tekoälyllä pielessä. Oikea lopputulos oli 2-5, joten siellä oli JYPillä yksi maali liian vähän ja lukemat vierasmatsin johdosta "väärin päin".

JYPin maaleista vastasivat järjestyksessä Antti Virtanen, Ossi Louhivaara, Louhivaara toistamiseen, Jari Jääskeläinen ja JP Hytönen. Immonen pelasi, mutta keskittyi vain syöttelemään maaleja. Eric Perrin ei ollut tuossa vaiheessa edes pelannut vuosiin JYPissä, joten tässä tekoäly on oikaissut huolella.

Ihmettelen suuresti sitä, miten jotkut ihmiset ovat korvanneet tekoälyllä perinteisen googlaamisen. Vastauksia saa joo helpommin, mutta tekeekö niillä yhtään mitään, jos ne eivät ole totta? Joskus Facebook-yhteisöissä on tullut huomautettua että tekoälyvastauksesi on puutaheinää, mutta tähän on yleensä vastattu jotain "mutta se on ainakin oikeansuuntaista". Riittääkö se? Mielestäni ei pitäisi riittää, että on "sinne päin".

Kaikista räikeimpiä näkemiäni tekoälymokia on erilaisten sopimuspohjien ulkoistaminen tekoälylle. Yksi kaveri kehuskeli sillä, miten helposti ChatGPT tekee valmiin vuokrasopimuspohjan. No varmasti tekee ketterästi, mutta en uskaltaisi kuuna päivänä käyttää tekoälyn tekemiä sopimuspohjia. Sitä kun ei tiedä koskaan, että minkä maan lakien ja asetuksien pohjalta tekoäly sen vuokrasopparipohjan suunnittelee.

Siirrän tämän viestin Laadukasta asiakapalvelua -ketjusta tänne, ja tägään samalla @sambersson

Kuten tässä keississä on huomattu, googlaaminenkin vaatii hereillä oloa, mutta tekoäly on "hakukoneena" jopa huonompi. Tekoäly ei kuitenkaan suoraan vain hae tietoa internetistä vaan tekee ennustuksia löytämänsä datan perusteella, jolloin "valehtelee" (=hallusinoi) tulkintansa. Sinänsä huono juttu nykymaailman kannalta, että tekoälyn saa tukemaan omia tarkoitusperiäsi jopa melko helposti, on lähdedata sitten mitä tahansa.

Kyllä, tästä 100 % samaa mieltä.

 

[sambersson]

Tämä alkaa olemaan jossei nyt vaarallista, niin ainakin todella huolestuttavaa miten ihmiset luisuu milloin minkäkin botin tai muun sepitteen vietäväksi. Ei sillä totuudella niin väliä, kunhan tarina on uskottava. Kaikenmaailman salaliittohörhöt nyt näkyvimpänä tulee mieleen.

Tänäpäivänä medialukutaito ja kriittisyys on kultaakin kalliimpi taito tämän päivän (fake)informaatioähkyssä.

 

[hege]

Meillä duunissa ollut paljon keskustelua tekoälyn käyttämisessä dokumenttien haussa ja tiivestelmän luomisessa niiden sisällöstä. Ongelmia tulee heti esimerkiksi jos haettavaa asiaa on käsitelty dokumenteissa A, B, C ja D mutta dokumentti C on leimattu salaiseksi ja tekoäly jättää sitten ko. dokun huomioimatta ja tiivestelmässä nojaa vain saatavilla oleisiin dokumentteihin eikä mainitse että on olemassa dokumentti C jota ei ole lukenut.

Asiantuntijan työkalunan tekoäly on kyllä tehostava välinen mutta riski on siinä, että johtoasemassa olevat alkavat haastaa asiantuntijoita tekoälyn avulla koska siltä saa hyvin usein ihan ok vastauksia (se on toinen juttu, eroaako tämä mitenkään asiantuntijalta kysymisestä vai ei) tai pahimmillaan syrjäyttää kokonaan asiantuntijan sanity-chekin. Itse tein yhden testin missä tietyn teknisen laitteen ominaisuuksista ja yleisyydestä kysyin Co-Pilotilta ja vastaus oli erittäin uskottava ja 50% totta mutta valitettavasti 50% oli sitten ihan harhaan johtavaa roskaa.

Co-Pilottia tullut jonkun verran käytettyä kokousmuistioiden tekoon ja siinä se on kyllä iso apu kunhan vain itse lukee ja editoi memon myöskin ja varsinkin yleistason memot tulevat kyllä sujuvasti tehdyksi sen avulla.

 

[Sherlock]

OpenAI (tai tarkemmin sanottuna sen uusin o3 malli) saavutti merkittävän virstanpylvään matkalla kohti vahvaa tekoälyä ratkaisemalla ARC-AGI-1 kutakuinkin ihmisen tasoisesti: artikkeli. ARC-AGI data koostuu ÄO-testejä muistuttavista visuaalista päättelytehtävistä ja sen yksi keskeisimmistä piirteistä on siinä, että mikään opetusdatassa esiintyvä logiikka ei toistu sellaisenaan testidatalla, jolloin sen ratkaiseminen vaatii yleisempää muotoa olevaa päättelykykyä. Vielä pari vuotta sitten tehtävien ratkaisu% oli luokkaa 30%, tämän vuoden kilpailu voitettiin reilulla 50% ja nyt sitten tämä o3 87%.

 

[Huerzo]

OpenAI (tai tarkemmin sanottuna sen uusin o3 malli) saavutti merkittävän virstanpylvään matkalla kohti vahvaa tekoälyä ratkaisemalla ARC-AGI-1 kutakuinkin ihmisen tasoisesti: artikkeli.

Laskentakapasiteettia kului ja jos joku on ihmetellyt mihin niitä kaikkia Suomeenkin perustettavia datakeskuksia tarvitaan, on tekoälymallien resurssisyöppöys - ainakin toistaiseksi - kovalla tasolla. Ihmistyön korvaajaksi mallista ei vielä ole. Virtaa ja prosessoritehoa kuluu liikaa.

Kuten artikkelissa reilusti todetaan, on saavutus toistaiseksi tutkimuksellisesti arvokas, mutta tulevien kuukausien (!) odotetaan parantavan hinta-teho-suhdetta merkittävästi.

Of course, such generality comes at a steep cost, and wouldn't quite be economical yet: you could pay a human to solve ARC-AGI tasks for roughly $5 per task (we know, we did that), while consuming mere cents in energy. Meanwhile o3 requires $17-20 per task in the low-compute mode. But cost-performance will likely improve quite dramatically over the next few months and years, so you should plan for these capabilities to become competitive with human work within a fairly short timeline.

Matematiikka ei ole minun vahvuusalueeni, mutta mahtaako artikkelissa kerrottu Monte-Carlo-malli nopeutua dramaattisesti kvanttikoneiden loistaessa rinnakkaislaskennassa?

 

[müller]

Matematiikka ei ole minun vahvuusalueeni, mutta mahtaako artikkelissa kerrottu Monte-Carlo-malli nopeutua dramaattisesti kvanttikoneiden loistaessa rinnakkaislaskennassa?

Se vähän riippuu ja roikkuu kyseisen mallin yksityiskohdista, mutta lähtökohtaisesti sanoisin lonkalta, että ei, varsinkin kun kvanttitietokoneista puhutaan. Kvanttitietokoneet ovat hyvin kalliita, eikä niitä oikein taida vielä missään olla sillä tasolla, että niillä mitään tekoälyjuttuja voisi tehdä. Esim. kvanttiohjelmointi taitaa vielä olla kysymysmerkki. En toki juuri kvanttijuttuja liikaa seuraa tai niistä sen enempää tiedä, kuin mitä tulee satunnaisesti luettua, mutta maailmassa taitaa olla tällä hetkellä enintään joku 200 kvanttitietokonetta, lähteestä riippuen. Tekoälyjutuista tiedän jonkin verran enemmän. Monte Carlo -simulaatio sinänsä ei ole mikään tietty matemaattinen kaavio, vaan se on todennäköisyysteoriaan ja tilastotieteeseen perustuvaa mallintamista. Eli rinnakkaislaskenta, mitä jo nyt käytetään näissä jutuissa, ei tee siitä sen nopeampaa, kuin mitä tämänhetkisillä kamoilla pystyy tekemään. Mihin tuossa artikkelissa viitattiin, kun puhuttiin kustannuksista, on varmaan se, että tietokoneet kehittyvät jatkuvasti ja sitä kautta vanha rauta tulee myös halvemmaksi.

En tiedä onko täällä koskaan mainittu, mutta suosittelen lukemaan Francois Cholletin, joka tuon artikkelin kirjoitti, toinen kirjoittama artikkeli nimeltään On the Measure of Intelligence, jos nämä jutut vain kiinnostaa. Tässä linkki: [1911.01547] On the Measure of Intelligence (linkki vie arxiv.orgiin).

 

[Sherlock]

Mihin tuossa artikkelissa viitattiin, kun puhuttiin kustannuksista, on varmaan se, että tietokoneet kehittyvät jatkuvasti ja sitä kautta vanha rauta tulee myös halvemmaksi.

Oma veikkaus on, että tuossa viitataan lähinnä ihan vaan tuon o3 mallin tehostamiseen. Nyt on olemassa tutkimuskäyttöön sovitettu malli ja seuraavaksi se viedään tuotantoon karsimalla parametrien määrää, jakamalla laskentaa pienempiin palasiin, tiputtamalla liukulukujen esitystarkkuutta yms. keinoja joilla saadaan laskentanopeutta ylös menettämättä kuitenkaan liikaa alkuperäisen mallin tarkkuutta. Vähän samaan tapaan homma eteni videoiden generointiin käytettävän Sora mallin kanssa; idea/demot julkaistiin helmikuussa ja sovellus tuli käyttäjille nyt joulukuussa.

Tuossa lainauksessa kuitenkin puhuttiin vaan muutamista kuukausista, siinä missä rautapuolen kehitys vie vuosia.

 

[müller]

Oma veikkaus on, että tuossa viitataan lähinnä ihan vaan tuon o3 mallin tehostamiseen. Nyt on olemassa tutkimuskäyttöön sovitettu malli ja seuraavaksi se viedään tuotantoon karsimalla parametrien määrää, jakamalla laskentaa pienempiin palasiin, tiputtamalla liukulukujen esitystarkkuutta yms. keinoja joilla saadaan laskentanopeutta ylös menettämättä kuitenkaan liikaa alkuperäisen mallin tarkkuutta. Vähän samaan tapaan homma eteni videoiden generointiin käytettävän Sora mallin kanssa; idea/demot julkaistiin helmikuussa ja sovellus tuli käyttäjille nyt joulukuussa.

Tuossa lainauksessa kuitenkin puhuttiin vaan muutamista kuukausista, siinä missä rautapuolen kehitys vie vuosia.

Siinä lainauksessa puhuttiin itseasiassa kuukausista ja vuosista. Toki noiden mallien optimointi on kanssa se toinen, mitä tehdään, kuten sanoit. Lyhyen tähtäimen kustannusten pienentäminen tapahtuu yleensä mallintamiseen liittyvällä tasolla, eli yksinertaistetaan mallia tavalla tai toisella, ja pitkän tähtäimen kustannusten pienentäminen tapahtuu rautaan sekä uusiin mallintamistekniikkoihin liittyvällä tasolla. Näin siis yksinkertaisestettuna. Tämä ollut käytäntö jo paljon ennen näiden LLMien olemassaoloa, hyvänä esimerkkinä tästä AlexNet ja miten sen seurauksena syväoppiminen ns. mullisti konenäön, ja miten pitkällä (tai ei) me nyt ollaan näissä asioissa.