Summerin soitua viimeisen kerran teki aluksi mieli purkautua tyyllikkäästi, alatyylisin ilmauksin, mielikuvitusta käyttäen. Purkautumisen kohteena olisi ollut Kanada ja jääkiekko. Miksikö? Tappion hetkellä vituttaa.
Tuomareita ei pääse valitettavasti mollaamaan. tai no, kumman etu on se että nyt sai roikkua, etenkin päätöserän jälkimmäisellä puoliskolla, aika rankasti turnauksen linjaan nähden. Mutta kuitenkin, molemmat pääsivät kokeilemaan kerran ylivoimaa tehottomasti.
Jääkiekko on maalintekopeli, luvut taululla ratkaisevat. Pohdin jo ennen ottelua että ei Sakicin kentän tarvitse dominoida, riittää kun rykäisevät pari kertaa Suomen virheistä. Se tässä syökin miestä että omassa (fantasia?)maailmassani Suomella oli mahdollisuudet lyödä Kanada, parhain mahdollsin miehistöin, arvokisojen finaalissa, Toronto Air Centerissä. Suomi olisi ansainnut voiton. Suomi luisteli, taklasi ja painosti vähintään yhtä paljon kuin Kanada ja osin paremminkin.
Pelin alku oli järkyttävä mutta siitä toivuttiin tasoittamalla työmaalilla. Toisen erän neljännellä minuutilla jälleen takaisku, turnauksen ensimmäinen helpohko maali Kipperille, pahaan paikkaan. Jos jotain yhtäläisyyksia hakee, niin Sakicin 1-0 maalissa Lydman ajo ohi Lemieuxista (joo, oli ihan näppärä vispaus Mariolta) ja 2-1 maalissa Rudi haki isoa pommia Kanadan päädyssä, jossa jo ennestään oli kaksi suomalaishyökkääjää. Näin molemmilla kerroilla kanukit pääsi ylivoimahyökkäykseen ja Suomen alakerta oli paniikin partaalla. Osittain sen piikkiin voi Kipperin lipsautuksen laskea.
1-1 tasoitus oli komea työvoitto; kolme miestä maalilla, kiekko viivaan, pakki-pakki ja ilmeisesti Hahl ohjasi sen kiekon verkkoon. Hienoa! Vielä henkeäsalpaavampi oli sitten se Tuomon 2-2, voi vittu! Lydmanilta syöttö vauhtiin, vispas kiekon ohi yhestä, väisti toisen taklauksen, niputti saatana kolme ukkoa ja ampu maailman kauneimman maalin verkkoon!
Siis melkein kauneimman. Toiveet nousi sen johdosta että tasoitus tuli viimeisellä minuutilla ja oletin Tuomon soolon tuovan lisää potkua Leijoniin. Jouduin pettymään. Kolmannen ekassa vaihdossa Jere kompuroi Doanin kanssa, Teemu heittää kiekon suoraan maalin taakse kanukin lapaan, Jere on pahasti myöhässä, Timonen-Numminen on jättänyt maalin edustan vartioimatta. Doanin näppärät veivit maalin edessä ja taas ollaan selkä seinää vasten.
Niin, palataan tuohon voiton ansaitsemiseen. Onhan Kanadalla aika huikeaa tulivoimaa mutta Suomi onnistui aika hyvin riisumaan niiltä aseet energisellä taistelukiekolla ja olemalla ajoittain dominoivampi osapuoli. Kuitenkin, matka maalin tappiosta maalin voittoon on näissä peleissä valtava! Suomi olisi kenties voinut tehdä sen yhden maalin lisää mutta koska puolustuspeli on niin tärkeässä asemassa, niin voi sanoa Suomen sössineen pelin lapsellisiin virheisiin joilla annettiin vastustajalle mahdollisuus. Erityisesti kolmannen alussa pään olisi pitänyt olla kylmempi ja äijien paremmin hereillä. Voi olla hyvä häviäjä – tai sitten voi olla voittaja. Ja kun jääkiekossa on aina kyse voittamisesta niin...ja kanadalaisessa jääkiekossa tulos, Gretzkyn johtokaudellakin, menee tyylin edelle.
Teksti puuroutuu, vähän kuin ykkösketjun surkea peli Thorntonin vitjan puristuksissa. Jos Summanen onnistuu tasapainottelemaan sopivasti siinä hullun ja neron rajamaastossa ja jatkossakin saamaan Leijonista irti näin paljon, niin ollaan jälleen otettu askel eteenpäin suomalaisessa jääkiekossa. Tämä finaalipaikkakin askel eteenpäin.
Mutta...kun meillä oli mahdollisuus voittoonkin. Oltaisiin voitu pilata kanadalaiset juhlat heidän omalla maallaan, olla vuosikymmenen sensaatio kiekkomaailmassa. Ei taida tilaisuutta tulla enää koskaan, suurpelaajt kuten Lemieux ja Sakic lyövät hokkarit naulaan pian. Nyt olisi ollut viimeinen tilaisuus hioa hanskalla heidän naamaansa, varastaa heidän shownsa.
Tässä tekstissä alkaa olemaan aina vaan vähemmän järkeä, parempi lopettaa. Olisi ollut vain niin hienoa nähdä kiekkohistoriamme suurin saavutus, koska saadaan seuraava mahdollisuus tämän yrittämiseen? Koska Suomi voittaa jotain suurta? Koska Suomi voittaa isossa ottelussa Kanadan?
Päällimmäisenä pieni pettymys, kai tämän kakkostilan arvo vuosien saatossa kirkastuu.