Jokereiden ja Kiekko-Espoon tilannetta ei ole järkevää verrata. Kiekko-Espoo pääsi hakemaan lisenssiä hyvissä ajoin ja päätöskin tullee riittävän ajoissa seuraavan kauden joukkueen kasaamista varten. Karsintojen kautta noustessa kiinnostavat pelaajat ovat tehneet sopimuksia muihin liigajoukkueisiin jo puoli vuotta ennen karsintojen päättymistä. Lisäksi Kiekko-Espoo on jo menneinä kausina saavuttanut kaiken Mestiksessä saavutettavissa olevan, eikä tälle kaudelle ollut mitään tarvetta kasata joukkuetta tavoitteella "liian hyvä Mestikseen", vaan Mestiksen paras on riittävä, eli pelaajabudjetin suhteen ei ole ollut tarvetta ottaa riskiä.
Tämän kauden jälkeenhän tilanne on Mestiksessä huomattavasti vaikeampi, etenkin jos Kiekko-Espoo hyppää liigan puolelle. Mestiksen suurin ja ainoa millään mittarilla kilpailukykyinen pelaajabudjetti on sen jälkeen Jokereilla ja koko kauden aikana ainoat tärkeät pelit ovat ne kauden viimeiset, mutta mitään varmuutta ei ole edes siitä, että ylivertaisella Mestis budjetilla pääsisi karsintoihin asti. Lisäksi se ylivertainen pelaajabudjetti Mestiksessä (esim. Jokereiden ilmoittama miljoona euroa) on noin puolet liigan pienimmästä budjetista, eli karsinnoissa Mestiksen voittaja on enintään haastajan roolissa samaan aikaan, kun pelaajabudjetin osalta joutuu ottamaan suuren riskin jokaikinen vuosi, jotta edes pieni realistinen mahdollisuus liigajoukkueen haastamiseen on olemassa.
Tämä liigaosake on mielenkiintoinen asia myös. Voidaanko hinnoittelu keksiä ns. päästä vai pitäisikö sen pohjautua todellisiin laskelmiin. Jos verrataan liigaosakkeen hintaa vuosien varrelta, niin kymmenessä vuodessa hinta on noin tuplaantunut. TV-tulot ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet noin 30%, mikäli erinäisistä lähteistä katsoin tiedot oikein.
Liigaosakkeen hinnankehitys:
2009 noin 1.6 miljoonaa
2014 noin 1.8 miljoonaa
2015 noin 1.8 miljoonaa
2023 noin 3.6 miljoonaa.
Liigaosakkeen maksaminen Sportin ja KooKoon aikaan tehtiin neljän vuoden aikana:
Ehtojen mukaan Sportin on maksettava 300 000 euroa vuodessa neljän vuoden ajan ensimmäisestä liigakaudesta alkaen. Sportin ei tarvitse maksaa osakkeesta korkoa, mutta viidentenä vuonna sen on kyettävä maksamaan viimeinen 600 000 euron lyhennyserä ennen 1.8.2019. Jos Sport ei kykene koko 1,8 miljoonan euron liigaosaketta tässä ajassa maksamaan, menettää se liigaosakkeen.
...
Ehtojen mukaan sekä Sportin että KooKoon liigaosakkeen merkintähinnan lyhennyserät vähennetään automaattisesti yhtiöiden Jääkiekon SM-liigalta saamasta mediakorvauksesta. Näin ollen yhtiöt eivät hyödy käytännön toimintansa pyörittämisessä muiden liigayhtiöiden tapaan televisiointikorvauksista, niiden mennessä liigaosakkeen maksuun. Menettelyn avulla jääkiekon SM-liiga Oy on käytännössä varmistanut, että se saa rahansa. Taloudellinen riski on siis siirretty kokonaisuudessaan seuralle.
Vaikea nähdä, että nykyisessä Mestiksessä mikään joukkue pystyisi toimintaa kehittämään niin hyväksi, että olisi taloudelliset edellytykset kilpailla Liigan viimeistä joukkuetta vastaan ottamatta merkittävää taloudellista riskiä (pelaajabudjetti Mestiksessä + liigaosake + pelaajabudjetti liigassa ensimmäisellä kaudella kun joukkue kasattu myöhässä).
Mestiksen tilanne olisi huomattavasti terveempi, jos Liigassa olisi uskallettu tehdä päätös joukkuemäärän supistamisesta. Esimerkiksi tiputettu kolmen kauden ajan Liigan viimeinen Mestikseen ja lisäksi annettu Mestiksen voittajalle mahdollisuus karsia liigan 2. viimeistä vastaan. Siinä vaiheessa kun liigassa olisi ollut 12 joukkuetta ja Mestiksessä 5 varteenotettavaa nousukanditaattia (Liigajoukkueet+Kiekko-Espoo+Jokerit), niin toiminnan kehittäminen Mestiksessä lähemmäs liigajoukkueita olisi ollut huomattavasti helpompaa. Toisaalta tässä olisi myös pitänyt siirtää Mestis Liigan kanssa saman katon alle ja jakaa vähintään noiden kolmen joukkueen TV-osuuden verran rahaa Mestikselle joukkueiden sijoitusten perusteella ja todellisuudessa rahaa olisi ollut hyvä jakaa suhteellisesti enemmänkin.
Espoossa näen että isoin este taloudelliselle menestymiselle Liigassa on halli. Jos kaupunki on tuossa jatkossakin välikätenä tällöin hallivuokra vastannee sitä mitä muillakin kaupungin halleissa pelaavilla kilpakumppaneilla ja toiminta on huomattavasti helpompaa saada taloudellisesti kannattavaksi, kuin toistaitoisen talousihmisen omistamassa hallissa, johon ei saada riittävästi myytyä tapahtumia ilman jääkiekko-otteluita. Tämä on valitettava realiteetti. Tottakai hyvänä vaihtoehtona olisi saada hallin tapahtumamyynti ammattimaisiin käsiin, jotta kuntalaisten kukkarosta ei tarvitse napata seteleitä.