Tämän kohdalla mielenkiintoista olisi pohtia, että kuvastaako tämä yhteiskunnan muutosta laajemminkin. Valmentajalla on oltava tiettyä auktoriteettiä. Perinteisesti yhteiskunnasa on arvostettu ikää ja kokemusta, mutta tämä on mielestäni muuttunut jyrkästi. Nykyään vanhemmat ihmiset nähdään nuorempien piireissä vanhoina höppänöinä. NHL:ssä on GM:nikin nähty nelikymppisiä Brett Hulleja
Tämä olisi hyvinkin oman tutkimuksensa aihe, ja mielenkiintoinen sellainen. Luulen, että olet oikeassa siinä, että yhteiskunnassa on saattanut tapahtua tai olla tapahtumassa laajempikin muutos.
Nordlingin jutussa mainittiin, että nykypäivän jalkapallopelaajat tietävät jo itse sen verran enemmän jalkapallon taktiikoista ja teorioista, että he edellyttävät myös valmentajalta aiempaa suurempaa tietämystä, joka siis muodostaa valmentajan auktoriteetin pelkän iän ja vanhan kokemuksen sijasta. Uskottavuutta täytyy olla niin vanhoilla kuin nuorillakin valmentajilla, mutta uskottavuus määrittyy eri tavalla kuin ennen. Tai ainakin monipuolisemmin.
Lisäksi nykyihmisiä ei enää saa niin helpolla puristettua yhdenmukaiseen muottiin kuin ennen, "management by perkele" ei vain toimi vanhaan malliin. Ei joku Hannu Jortikkakaan enää saisi luultavasti mistään muualta valmentajan hommia paitsi Venäjältä, jossa yksioikoinen huutaminen ja kurinpito voi edelleen olla toimiva malli.
Se on tietysti selvää, ettei "kokematon kloppi" saa uskottavuutta urheilussa tai työelämässä, mutta nämä nykyiset 30-40-vuotiaat nuoremmat valmentajat eivät ole kokemattomia vaan he ovat aloittaneet valmennuksen alemmilta sarjatasoilta, saaneet samalla teoriaopetusta käytännön valmennuksen ohella ja ovat 30-40-vuotiaina valmiita isompiin saappaisiin koska he osaavat nimen omaan valmentaa sen sijaan, että heillä olisi vain pelaajataustaa.
Yksi selitys muutokseen on myös yhteiskunnan muutos: stabiilissa yhteiskunnassa ikä ja kokemus korreloivat paremmin osaamisen ja auktoriteetin kanssa, koska asioiden muuttuessa hitaasti on selvää, että kauan mukana ollut konkari tietää paremmin kuin nuorempi. Mutta kun maailma muuttuu riittävän nopeasti niin "ikämiesten" kokemukset perustuvatkin jo vanhentuneisiin asioihin ja ovat ajastaan jäljessä.
Tästä voisi ottaa esimerkkinä vaikka seuraavan: jos nuori 18-vuotias menee vaikkapa kyläsepän kisälliksi, niin kokenut 60-vuotias mestari on selvä auktoriteetti asiassa. Sen sijaan 18-vuotias nuori ei pidä 60-vuotiasta isoisäänsä auktoriteettina sosiaalisen median käytössä tai tietokoneiden mikrotukena, pikemminkin päin vastoin.